Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22174

Hankkeen nimi: KYS Ajopoli

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Savon hyvinvointialue

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 3221316-6

Jakeluosoite: Anne Koivisto, KYS Neurokeskus, Rak. 4, kerros 5, PL1711

Puhelinnumero: 0447175629

Postinumero: 70211

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: https://www.pshyvinvointialue.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Virve Kärkkäinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: virve.karkkainen(at)kuh.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447174310

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KYS ERVA-alueelta puuttuu haastaviin, moniammatillisiin ajoterveysarvioihin erikoistunut ajopoliklinikka, johon voitaisiin lähettää perus- ja työterveydenhuollosta sekä viranomaisten kautta haastavimmat ajoterveysarviot tutkittavaksi. Ajolupien määrät ovat kasvaneet, kuljettajat ovat yhä iäkkäämpiä ja heillä on yhä useammin useita sairauksia, joilla voi olla vaikutusta henkilön ajoterveyteen. Haastavien ajoterveysarvioiden lisääntynyt määrä kuormittaa perusterveydenhuoltoa tällä hetkellä kohtuuttomasti, sillä ajoluvan saaminen vaatii usean eri erikoisalan asiantuntijan mielipidettä, eikä onnistu yhden lääketieteen erikoisalan lääkärin toimesta. Lisäksi ammattikuljettajien ajoterveydenarvioinnit tulisi tehdä nopeasti, luotettavasti ja arvioita tekevien tulisi tuntea ajantasainen lainsäädäntö ja Trafin ohjeistus. Yhä useammin myös ammattikuljettajien joukossa on niin sanottuja haastavia ajoterveysarviointeja, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan usean eri erikoisalan osaamista.
KYS Ajopoli –hankkeen tavoitteena on käynnistää Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) alaisuuteen erillinen ajopoliklinikka KYS Ajopoli ja ajoterveyden osaamiskeskus. Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä ovat: 1) KYS Ajopoli toiminnan käynnistäminen KYSissä; 2) Lähetekäytännöistä tiedottaminen kaikkia KYS erityisvastuualueen terveydenhuollon yksiköitä, jotta KYS Ajopolille saadaan ohjattua oikeanlaiset tutkittavat; 3) Ammattikuljettajille suunnatun ennaltaehkäisevän ajokuntoutustoiminnan pilotointi ja 4) toiminnan laajentaminen ajoterveydenalan osaamiskeskukseksi. Tulevaisuuden visio on, että KYS Ajopoli toimisi valtakunnallisesti ajoterveydenalan osaamiskeskuksena ja suunnannäyttäjänä ajoterveysasioissa, ajokuntoutuksessa, alan koulutuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä.
Ennaltaehkäisevän ajokuntoutuksen pilottiin rekrytoimme noin 40 ammattikuljettajaa, joilla on monia terveydellisiä riskitekijöitä ja he ovat suuressa riskissä menettää ajoterveytensä ja ajolupansa - ammattinsa. He ovat myös riski liikenneturvallisuudelle. Ennaltaehkäisevän ajokuntoutuspilotin tavoitteena on kehittää tehokasta ajokuntoutusta osaksi KYS Ajopolin kautta tarjottavia palveluita. Kuntoutuksen avulla voitaisiin vaikuttaa kuljettajan terveydellisiin riskitekijöihin, vähentää kuljettajien sairauslomien määrää ja kestoa, vaikuttaa työssä jaksamiseen ja hyvinvointiin, vaikuttaa työurien pituuteen ja ennalta ehkäistä terveydellisistä syistä tapahtuvaa ammatin vaihtamista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

a) Varsinaiset kohderyhmät:
(1) Perus- ja työterveyshuolto – terveydenhuollon ammattilaiset
Lääkärit, psykologit ja muu hoitohenkilökunta
- työn kuormittavuus vähenee, kun vativimmat tapaukset voi lähettää muualle tutkittavaksi
- voi myös konsultoida ajopolia tilanteissa, missä oma asiantuntemus ei riitä
- voi konsultoida riitatilanteissa tai lähettää potilaan ajopolille, jolloin ajoterveysasiat eivät häiritse varsinaisen sairauden hoitoa
- ajopolilta voi saada perus- ja täydennyskoulutusta
- ajopolilta löytyy uusin tieto lainsäädännöstä ja Traficomin säännöksistä

Toimintaterapeuttien ja kuntoutuksen ammattiryhmä
- ajoterveysarvioiden tekemiseen ja kuntoutukseen koulutetaan Suomessa uusi ammattiryhmä
- uusi erityispätevyys ajoterveysasioista kiinnostuneille toimintaterapeuteille ja muille kuntoutuksen ammattihenkilöille

KYS Ajopolilla työskentelevä henkilökunta
- ajopolitoiminta tarjoaa uudenlaisen uramahdollisuuden usean eri lääketieteen erikoisalan osaajalle – voi houkutella KYSiin ammattilaisia
- mahdollisuus harjaantua tai suorittaa erityispätevyys palveluita mm. liikennelääketieteeseen


(2) Tutkittavat / potilaat
- ajoterveysarvio tehdään saman käynnin aikana – nopeampaa tutkittavalle
- ajoterveysarvio on luotettavampi – laaja joukko ajoterveysalan asiantuntijoita löytyy
- ajopolilta pkl- tai konsultaatiopalvelu monialaisesti - ei arvioita useasta eri paikasta
- on mahdollisuus/ohjataan myös ajokuntoutukseen, jos siihen on tarvetta
- tutkittavien ryhmät, jotka kuuluvat ajopolille ovat: ammattikuljettajat, iän perusteella tutkimuksiin tulevat ja nuoremmat tutkittavat/uudet ajoluvat: kehitysvamma, useita sairauksia ja muita ongelmia (esim. päihdeongelma) tai ajoterveys- ja kuntoutusarvioon, kun tutkittava on toipumassa sairaudesta (esim. aivoinfarkti, epilepsia) ja henkilöllä on ollut pitkä ajokielto ja poliisin/viranomaisen pyytämät ajoterveysselvitykset

- ammattikuljettajat, jotka osallistuvat ajokuntoutuspilottiin – voi parantaa tutkittavan terveyttä ja mahdollisesti ehkäistä työkyvyttömyyttä/ajoluvan menettämistä ym.

(3) Autokoulut
- tavoitteena yhteistyössä kouluttaa/täydennyskouluttaa eritysajo-opettajia, jotka tekevät mm. KYS Ajopolin tarvitsemat vapaaehtoiset (terveysperusteiset) ajokokeet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti KYS Ajopoli –hanke hyödyttää:

(1.) Ammattiautoilijat, kuljetusalan yritykset ja kuljetusala
- ajokuntoutuksella ja uusilla toimintatavoilla kuljetusalan yrityksissä voidaan edistää ammattikuljettajien terveyttä ja työhyvinvointia, pidentää työuria, lyhentää sairauslomien kestoa, lisätä alan turvallisuutta ja alan houkuttelevuutta.

(2.) Tutkimus- ja kehitysyhteistyö yliopiston ja terveysteknologian alan yritysten kanssa
- teemme yhteistyötä UEFin ja Sakkyn kanssa
- teemme yhteistyötä myös Ocuspecto Oy yrityksen kanssa
- hankkeen aikana hankimme lisää koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen liittyviä yhteistyökumppaneita.

(3.) Viranomaiset mm. Poliisi
- KYS Ajopolin toiminnan aloittamisesta tullaan tiedottamaan poliisia ja muita ajokorttiviranomaisia (Traficom). Poliisia (Kuopion yksikössä) on hankkeesta jo tiedotettu ja he ovat yhteistyökumppani hankkeessa. Poliisi voi lähettää suoraan tutkittavia ajoterveyden arvioon KYS Ajopolille.

(4.) Autoilijat, jalankulkijat – liikenne
- KYS Ajopolin toiminnasta tulevat hyötymään kaikki autoilijat ja jalankulkijat – yleinen liikenneturvallisuus lisääntyy

(5.) Vakuutusyhtiöt
- Hankkeen toimet kohdistuvat ammattiautoilijoihin ja jos toimilla saadaan lyhennettyä sairauslomien kestoa, estettyä henkilön työkyvyttömyys ja ennenaikainen eläköityminen, projektista tulevat hyötymään eläkevakuutusyhtiöt.
- Kolarien ja onnettomuuksien väheneminen vaikuttaa myös tavallisiin vakuutusyhtiöihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 506 828

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 410 507

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 618 528

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 512 279

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Etelä-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Jyväskylän, Joensuun, Ylä-Savon, Savonlinnan

Kunnat: Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Savonlinna, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS Ajopoli, PL 100

Postinumero: 70029

Postitoimipaikka: KYS, Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 19

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
KYS Ajopolin asiakkaita, ajokuntoutuspilottiin osallistujia tai KYS Ajopolille rekrytoitavia henkilöitä ei rajata sukupuolen perusteella, vaan muilla kriteereillä kts. alla, jotka ovat samat sukupuolesta riippumatta. KYS Ajopolin asiakkaaksi voi päästä vain lääkärin lähetteellä. Ajokuntoutuspilottiin voivat osallistua sekä miehet että naiset, jos he täyttävät lääketieteelliset kriteerit. KYS Ajopolille rekrytoitavat henkilöt valitaan heidän pätevyyden ja kiinnostuksen perusteella.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke huomioi tasa-arvoisesti molemmat sukupuolet. Hankkeessa on mukana hyvin erilaisia käyttäjäryhmiä, sekä miehiä että naisia. Ammattikuljettajien ammattiryhmä on kuitenkin miesvaltainen, joten on todennäköisempää, että enemmistö ajokuntoutuspilottiin osallistuvista on myös miehiä. Naiskuljettajilla on samanlaiset mahdollisuudet päästä ajokuntoutuspilottiin kuin miehillä, jos he täyttävät lääketieteelliset kriteerit, jotka ovat samat sekä nais- että mieskuljettajille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolesta riippumatta kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua hankkeessa tuotettuihin koulutuksiin ja ajokuntoutuspilottiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Hankkeessa tuotetaan pääasiassa aineettomia palveluita ja koulutusta. Hanke on ekologisesti kestävän kehityksen mukainen, sillä se ei lisää luonnonvarojen käyttöä. Niissä materiaalivalinnoissa mitä KYS Ajopolin toiminnassa tarvitaan, pyritään huomioimaan kestävän kehityksen periaatteet ja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan. Välillisesti hanke voi vähentää autojen korjaustarvetta (peltiromua) jos Ajopolin toiminnan myötä peltikolarit vähenevät.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei voida vaikuttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen, hanke ei vähennä autoilua, eikä myöskään lisää autoilua, joten ilmastovaikutus on lähinnä neutraali.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta (neutraali). Hanke on sen vuoksi kestävän kehityksen mukainen, ettei se tuota lisää tekijöitä, joilla on negatiivisia vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta (neutraali). Hanke on kestävän kehityksen mukainen siinä suhteessa, ettei se lisää tekijöitä, jotka huonontaisivat pinta- ja pohjavesien, maaperän- sekä ilmanlaatua.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000 ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hanke tuottaa aineettomia palveluita ja asiantuntemusta, joten tuotettava jätteen määrä on vähäinen. Jätettä syntyy lähinnä pkl-käynnin aikana eikä tähän voida vaikuttaa. Hygieniasyistä jätteen käsittelyssä noudatetaan sairaalassa vallalla olevia käytänteitä ja jätteen kierrätyksestä huolehditaan KYSin toimesta. Hankkeella on välillinen vaikutus jätteen määrään, jos vähentyneiden kolarien ansiosta saadaan peltiromun määrää vähennettyä. Myöhemmin jos keskuksessa kehitetään uusia laitteita/innovaatioita, voidaan huomioida kestävän kehityksen mukaiset periaatteet mm. materiaalien valinnoissa (ympäristöystävälliset materiaalit), jätteen määrissä ja materiaalien uusiokäytössä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energianlähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
KYS Ajopoli ja osaamiskeskus voivat houkutella Ajopolille ajoterveyteen liittyvistä asioista kiinnostuneita työntekijöitä ja osaamista muualta Suomesta. Kun osaaminen keskittyy Kuopioon ja KYSiin, myös alan yritykset voivat kiinnostua Ajopolin toiminnasta ja tulla tänne esimerkiksi testaamaan tai kehittämään uusia ajoterveyden mittaamiseen tarkoitettuja laitteita. Uudet laitteet voivat päätyä kotimaisille ja ulkomaisille markkinoille, voi syntyä uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
KYS Ajopolilla tarjotaan aineettomia palveluita (ajoterveydenarviointi pkl- ja konsultointi, kuntoutus ja koulutus). Hankkeessa kehitetään palveluita, mitä ei aiemmin ole alueella ollut saatavilla. Hankkeen vaikutukset kuljetusalan yrityksiin ja ammattikuljettajiin voivat olla huomattavat; hanke voi vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, ammattikuljettajien terveyteen, työhyvinvointiin ja työurin pituuteen. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen on hankkeessa keskiössä.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hankkeen kohderyhmänä ovat tavallaan kaikki kuljettajat (erityisesti ammattikuljettajat). Vaikuttamalla kuljettajien ajoterveyteen, voidaan samalla parantaa kaikkien ”liikkujien” liikenneturvallisuutta. Hanke parantaa ”liikkumisen laatua” kun riskikuljettajat saadaan pois liikenteestä, mutta hanke ei vaikuta liikkumisen määrään. Hankkeen yksi päätavoitteista liikenteen laadun parantaminen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
KYS Ajopolin pkl-toiminta ja ennaltaehkäisevä ajokuntoutus edistävät kaikkien ajopolilla tutkittavana olevien henkilöiden terveyttä ja hyvinvointia. Ammattikuljettajat, jotka osallistuvat ennaltaehkäisevään ajokuntoutus-pilottiin voivat projektista hyötyä mm. parantuneena terveytenä ja ajoterveytenä, työhyvinvoinnin lisääntymisenä, työuran pidentymisenä ja kolaririskin alentumisena. Hankkeen yksi päätavoitteista.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
KYS Ajopolin toiminta edistää alueellista hoidon tasa-arvon toteutumista, tavoitteena on, että terveyspalveluiden tarjonta ja hoito olisi yhdenvertaista riippumatta henkilön asuinpaikasta. Ainoa ajopoliklinikka joka tällä hetkellä toimii Suomessa, on TYKS Ajopoli ja se palvelee oman alueensa asiakkaita. Se ei pysty juurikaan palvelemaan KYS ERVA-alueen potilaita. On arvioitu, että Suomeen tarvittaisiin 4 ajopoliklinikkaa. Nyt KYS Ajopoli-hankkeen avulla, saamme ajopolin palvelut myös KYS ERVA-alueelle. KYS Ajopoli hanke parantaa KYS ERVA-alueella asuvien ”tasa-arvoa” ajopoli palveluiden suhteen ja myöhemmin ajokuntoutuspalveluiden saatavuuteen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Ammattikuljettajat ovat yksi haastava ja moniongelmainen ammattiryhmä, sillä työ sisältää paljon tekijöitä, jotka kuormittavat kuljettajaa, johtavat useiden riskitekijöiden kasaantumiseen jne. Nämä riskitekijät vaikuttavat kuljettajan omaan terveyteen, turvallisuuteen ja yleiseen liikenneturvallisuuteen. Puuttumalla laajasti, useiden tahojen kautta ammattikuljettajien ongelmiin ja haasteisiin, voidaan tehdä ammattikuljettajien ammatista vähemmän haasteellinen. Yhdenvertaisuus muihin ammattiryhmiin verrattuna kasvaa, ammattikuljettajan ammatti ei ole niin suuri riski itselle eikä muille.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hanke voi vaikuttaa ammattikuljettajien ”kulttuuriin” hoitaa omaa terveyttään. Kulttuuriperintö tässä ammatissa on ollut huono. Jos hanketta ennen oli tapana valita lounaaksi hampurilainen ja hankkeen jälkeen syödäänkin terveellisempää kotiruokaa – hankkeessa on onnistuttu. Jos hankkeen aikana saatu uusi tieto ja toimintamallit saadaan laajemmin mukaan myös yrityksen jokapäiväistä toimintaa, silloin voidaan puhua ammattikuljettajien kulttuuriympäristön muutoksesta. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu yrittää muuttaa tätä terveydelle vaarallista ”kulttuuriympäristöä”.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

KYS Ajopoli hankkeella oli kaksi päätavoitetta: 1) Perustaa ja pilotoida KYSin alaisuuteen uusi ajoterveydenarviointiin suunnattu erityistason poliklinikka, KYS Ajopoli. 2) Kehittää ja pilotoida ammattikuljettajille suunnattu uusi ennaltaehkäisevä kuntoutusmalli.
Molemmissa työpaketeissa pääkohderyhmänä olivat ammattiautoilijat ja autoa työssään tarvitsevat, joilla on useita terveydellisiä haasteita (useita sairauksia, ylipainoa, uniongelmia ym.) ja joiden yhteisvaikutuksesta kuljettajalla on suuri riski menettää ajolupansa ja samalla ammattinsa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia palveluita, joiden avulla voidaan sekä nopeuttaa ajoterveydenarviointiprosessia että parantaa/kuntouttaa ammattikuljettajien terveydellisiä edellytyksiä toimia kuljettajan työssä.
Nämä molemmilla toimenpiteillä voidaan tukea kuljettajan työhyvinvointia ja vaikuttaa kuljettajan työuran pituuteen. Kuljettajat voivat terveydellisten syiden vuoksi olla paljon sairauslomalla. Hankkeen tavoitteena oli myös vähentää sairauslomien määrää ja kestoa.
Kun työterveydessä huomataan, että kuljettajalla on useita ajoterveyteen mahdollisesti vaikuttavia sairauksia, herää epäily, onko henkilö ajokykyinen ja kuljettajan ajoterveyttä ryhdytään selvittelemään. Kuljettajalle varataan useita eri aikoja eri erikoisalan vastaanotoille, jossa lääkäri arvioi kuljettajan ajoterveyttä oman alansa näkökulmasta. Kuljettaja joutuu siis käymään useilla eri pkl-vastaanotoilla ja aikaa voi kulua kuukausia ennen kuin päätös ajoluvasta saadaan tehtyä. Sairauksien ja lääkitysten yhteisvaikutuksen arviointi ajokykyyn on vaikeaa yksittäisellä poliklinikkakäynnillä ja jää yleensä tekemättä. Ammattikuljettaja joutuu olemaan työstään pois selvittelyjen ajan ja kielteinen päätös tarkoittaa ajoluvan ja ammatin menettämistä.
Tässä hankkeessa olemme pilotoineet KYSin alaisuuteen erikoissairaanhoidon tasoisen ajopoliklinikan, KYS Ajopolin toiminnan. KYS Ajopolilla tutkitaan kaikkein haasteellisimmat ja monitahoisimmat ajoterveysarvioinnit. Sinne tullaan lähetteellä. Pääkohderyhmä ovat ammattiautoilijat ja muut työikäiset autoa työssään tarvitsevat, sekä nuoret logistiikka-alan opiskelijat. KYS Ajopolille kehitettiin uudenlainen moniammatilliseen arviointiin perustuva toimintamalli ja potilaat tutkitaan yhden luukun periaatteella. Moniammatillinen toimintamalli ja yhden luukun periaate tarkoittavat sitä, että kuljettajalle järjestetään kaikki hänen tarvitsemat tutkimukset samalle käynnille ja hän saa ajolupapäätöksen heti päivän päätteeksi. KYS Ajopolin poliklinikalla työskentelee useiden eri alojen lääkäreitä, hoitaja ja psykologeja, joten sairauksien yhteisvaikutusten arvioiminen ajokykyyn on mahdollista ja päätökset ovat myös aiempaa luotettavampia. Tällä hetkellä KYS Ajopolille pääsee tutkimuksiin noin kuukaudessa eli kehittämämme palvelu on nopeuttanut ajoterveydenarviointiprosessia aiempaan verrattuna. Kuljettajalle ajolupapäätöksen odottaminen useita kuukausia ja töistä pois oleminen voi olla hyvin stressaava tilanne, jos ei tiedä menettääkö ajoluvan pysyvästi, väliaikaisesti vai ei ollenkaan. KYS Ajopolin poliklinikalla pystytään myös arvioimaan, voidaanko ajolupa vielä palauttaa ja olisiko esimerkiksi kuntoutuksesta (ennaltaehkäisevä tai palauttava) tai jostain hoidosta apua ajoterveyden palauttamisessa.
Pysyvä KYS Ajopolin poliklinikka on edellytys sille, että tulevaisuudessa pystymme kehittämään ja tarjoamaan poliklinikkatoiminnan lisäksi myös ajoterveyteen liittyviä palveluita, olla mukana vaikuttamassa ja kehittämässä ajoterveydenalaan liittyviä käytänteitä ja toimintamalleja valtakunnallisesti. Tavoitteemme on myös tarjota alaan liittyvää koulutusta lääkäreille, ajo-opettajille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille. Hankkeen aikana järjestimme ensimmäisen koulutustapahtuman: ”Erityistason Ajopoli ajoterveyden arvioinnissa ja tukena”. Koulutukseemme osallistui noin 170 henkilöä ja siitä saimme hyvää palautetta, meitä on myös pyydetty järjestämään uusia vastaavanlaisia koulutuksia, sillä alan koulutukselle näyttää olevan suuri tarve. Olemme myös verkostoituneet kaikkien merkittävien ajoterveydenalaan ja liikenneturvallisuuteen liittyvien toimijoiden kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. TYKS Ajopoli, HUS, OYS, Poliisi, Traficom, Suomen Ajoterveyden arvioitsijat ry, Traficom ja työterveydet. KYS Ajopoli ja kehittämämme uudenlainen kuntoutusmalli on myös mainittu myös Itä-Suomen liikenneturvallisuus suunnitelmassa.
Hankkeen toinen tavoite oli kehittää ja pilotoida uusi ennaltaehkäisevän kuntoutuksen malli ammattikuljettajille, joilla on useita sairauksia ja heillä on todellinen riski menettää ajolupansa. Ammattikuljettajat ovat ammattiryhmä, joka osallistuu huonosti perinteisen mallin mukaisille kuntoutusjaksoille, joten tarvitsemme vaihtoehtoisen kuntoutusmallin. Työterveyksistä olemme saaneet paljon tietoa ammattikuljettajien haasteista, heillä useimmilla on useita sairauksia, ylipainoa, univaikeuksia, epäsäännöllinen työaika ja vuorotyö. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat kuljettajien terveyteen. Ammattikuljettajien alaa vaivaa työvoimapula, ammatinvaihtajia on paljon, moni päätyy ennenaikaisesti eläkkeelle, eikä raskas vuorotyö houkuttele uusia työntekijöitä alalle. Tukemalla (kuntouttamalla) jo alalla työskenteleviä kuljettajien terveyttä, pystyttäisiin vaikuttamaan kuljettajan terveyteen, työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin, sekä mahdollisesti ennaltaehkäisemään ennenaikaisia eläköitymisiä.

Tässä hankkeessa pilotoimme noin vuoden mittaisen kuntoutusohjelman, johon kuului ravitsemus-, liikunta- ja uniosuudet. Ohjelma oli suoritettavissa työn ohella ja kaikille kuljettajille tehtiin kliiniset tutkimukset uniapnean selvittämiseksi. Kuljettajia opastettiin tekemään sellaisia liikuntaan ja ravitsemukseen liittyviä elämäntapamuutoksia, jotka oli mahdollista toteuttaa myös silloin kun työ on epäsäännöllistä. Tavoite oli, että edetään elämäntapamuutoksessa pienillä askelilla.

Pilottiin osallistui 27 ammattikuljettajaa. Pilotin tulosten avulla saatiin arvokasta tietoa ammattikuljettajien sairauksista, työhön ja työhyvinvointiin vaikuttavista asioista. Melkein kaikki kuljettajat olivat ylipainoisia ja heillä oli useita sairauksia, stressioireita, liikunta- ja ravitsemustottumuksissa oli parannettavaa pilotin alussa. Pilotin ohjeiden avulla useimmat kuljettajat pystyivät tekemään muutoksia ravitsemus- ja liikuntatottumuksiinsa niin, että usealla myös paino laski, ruokailu muuttui säännöllisemmäksi ja liikuntaa tuli lisää. Uniapnea oli yleisin sairaus ammattikuljettajille, jopa 67 prosentilla kuljettajista todettiin uniapnea, johon he saivat hoidon pilotin aikana. Kyselyn mukaan uniapnean hoidolla oli merkittävä vaikutus kuljettajien yöunien laatuun, päiväaikaiseen vireystilaan ja työssä jaksamiseen. Uniapnean hoito on todennäköisesti vaikuttanut myös siihen, että kuljettajilla riitti voimavaroja toteuttaa muita elämäntapamuutoksia.

Tämä pilotoimamme uusi kuntoutusmalli, joka suoritetaan työn ohella ja elämäntapamuutoksissa edetään pienillä askelilla, näyttäisi olla toimiva malli ammattikuljettajilla, joilla on epäsäännöllinen ja raskas vuorotyö, sekä kuntoutettavaa useilla elämän alueilla. Näyttää myös siltä, että uniapnea on alidiagnosoitu sairaus. Uniapnea tutkimukset tulisikin tehdä aina ensimmäisenä ennen kuin aloitetaan muita elämäntapamuutoksia. Hoitamalla uniapnea voitaisiin merkittävästi vaikuttaa vireystilaan ja työssä jaksamiseen, sekä samalla myös liikenneturvallisuuteen. Tämän pilotin aikana kaksi kuljettajaa kuntoutui työkykyiseksi ja löysi uuden työn, kaikki pilottiin osallistuneet olivat pilotin lopussa työssä.