Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22178

Hankkeen nimi: Digitaalinen ja Älykäs Palvelutuotannonhallinta

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Kuopion kampus, Yliopistonranta 1

Puhelinnumero: ‪0294 45 1111‬

Postinumero: 70200

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: https://www.uef.fi/etusivu

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Keijo Haataja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: keijo.haataja(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358451871687

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitaalinen ja älykäs palvelutuotannon hallinta (DAIM) -hankkeen tavoitteena on:
1) parantaa yritysten palvelutuotannon tuottavuutta ja skaalautuvuutta tunnistamalla ja hyödyntämällä uusia digitaalisia ja tekoäly-pohjaisia ratkaisuja,
2) lisätä työntekijöiden osaamista digitaalisista ja älykkäistä palvelutuotannon tekniikoista, prosesseista ja menetelmistä Pohjois-Savossa,
3) tunnistaa ja kehittää digitalisaation avulla johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja, joilla tuetaan joustavampaa työtä ja
4) parantaa Pohjois-Savon alueen työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien työhyvinvointia edistämällä ja nopeuttamalla sopeutumista digitaaliseen murrokseen.

Hankkeelle on merkittävä tarve, koska Pohjois-Savon alueen yritykset tarvitsevat uutta osaamista älykkäiden digitaalisten palveluiden rakentamiseen, hyödyntämiseen ja ylläpitämiseen sekä kriittisen infrastruktuurin säilyttämiseen tietoturvallisena. DAIM-hanke tehostaa palvelutuotannon hallintaa edistämällä digitaalista palvelupyyntöjen käsittelyä, lisäämällä digitaalisten yhteistyöalustojen käyttöä ja vähentämällä manuaalista asiakaspalvelutyötä älykkään automaation ja tekoälyn kautta. Lisäksi hanke kasvattaa osaamista digitaalisen identiteetinhallinnan ja tieto- ja kyberturvan huomioimiseksi koko palvelutuotannon elinkaaren aikana tukien näin EU:n digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa (Digital Education Action Plan). Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää palveluyrityksissä laajasti ja toimialariippumattomasti.

Hankkeessa on mukana mikro&PK-palveluyrityksiä eri toimialoilta (markkinointi, mainostoimistopalvelut, suun terveydenhoito, ICT, Fintech, konsultointi): Call to Action, Funlus, Orkestr.io, IlonaIT, NettiTieto, SoftwareHouse, Tahto Group ja Efecte. Lisäksi hankkeessa on mukana veturiyrityksinä Pohjois-Savon kriittisestä infrastruktuurista vastaavia yrityksiä (Savon Voima, Voimatel, Istekki). Hanke tekee yhteistyötä DigiCenter Pohjois-Savon, BusinessCenterin, Savon Yrittäjien YOM2-hankkeen sekä Kuopion kaupungin Living Lab -hankkeen kanssa digitalisaation kehittämiseksi Pohjois-Savossa.

Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat:
TP1) Digitaalinen Palvelutuotannonhallinta (DOM) -toimintamallin rakentaminen;
TP2) Digitaalisen palvelutuotannon osaamisen lisääminen sis. 6 moduulia: Palvelumuotoilu digiajalla, Digitaalisten palveluiden tuotanto ja toimitus, Identiteetin ja pääsynhallinta palvelutuotannossa, Pilvialustat palvelutuotannon tehostamiseen, Tietoturvallinen palvelutuotanto, Tekoäly palveluliiketoiminnan ja palvelutuotannon tukena;
TP3) Digitaalisen palvelutuotannon ja tekoälyn osaamistason mittaus Pohjois-Savon alueella;
TP4) DAIM-työpajat ja palvelutuotannon verkosto; ja
TP5) Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen sisältäen hankeviestinnän ja tiedottamisen, 4 hankeseminaarin järjestämisen sekä DAIM-hankeraporttien julkaisemisen.

Tulokset: Hankkeen päätuloksia ovat: Digitaalinen palvelutuotannonhallinta –toimintamalli ja sen validointi yritysten kanssa, digiosaamisen kehittämisen kokonaisuus Digitaalinen, älykäs ja vuorovaikutteinen palvelutuotanto, keskustelevan palvelutuotannon ja tekoälyn osaamistason selvitys, DAIM-työpajat (4 kpl) ja digikahvi-verkostotapaamiset (6 kpl), DAIM-seminaarit (4 kpl), sekä digitaalisen palvelutuotannon raportit (3 kpl). Hankkeen myötä Pohjois-Savon alueen eri toimialojen yrityksillä on paremmat edellytykset digitalisaation (digitaalinen itsepalvelu, keskusteleva tekoäly, pilvialustat, identiteetinhallinta) hyödyntämiselle palvelutuotannossa, mistä seuraa parempi tuottavuus sekä lisääntynyt työhyvinvointi työpaikoilla. Hankkeessa on huomioitu EU:n horisontaaliset periaatteet, Itämeren alueellinen strategia sekä sukupuolinäkökulma toimintaympäristön analyysillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä koostuu hanketta rahoittavien yritysten henkilökunnasta. DAIM-hankekonsortiota voidaan täydentää hankkeen aikana uusilla hankepartnereilla.
DAIM-hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
- Pohjois-Savossa toimivien mikro- ja PK-yritysten palvelutuotantoasiantuntijat kuten asiakaspalvelu- ja palvelupistetyöntekijät
- Yrittäjät, joiden tehtävänä on kehittää yrityksensä palvelutuotantoa digitaalisemmaksi
- Palveluorganisaatioiden tuotantoprosessien kehittäjät, joiden kehittämisalueisiin kuuluvat tietoturva, tietosuoja ja identiteetinhallinta
- Pohjois-Savon alueen palveluyritysten johto ja esimiehet
- Palvelutuotannon prosessivastaavat ja projektipäälliköt
- Palveluorganisaatioiden laadunhallinnasta vastaavat henkilöt
- Sovellusvastaavat
- Sovellusasiantuntijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

DAIM-hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
- Pohjois-Savon yritysten palvelutuotantoa välillisesti tukevat asiantuntijat kuten palvelusuunnittelun työntekijät
- Liiketoiminnan tukiprosessien kehittäjät esim. taloushallinnossa ja HR-toiminnoissa työskentelevät henkilöt, jotka myös vastaanottavat paljon palvelupyyntöjä ja kysymyksiä.
- Suurille yrityksille alihankintaa tekevät yritykset ja yrittäjät, joihin kohdistuu tietoturva-auditointeja.
- PK-yritysten sovelluskehityksen ja transitiovaiheen projektipäälliköt, joiden vastuulla on varsinainen palvelukehitys tai palvelun siirto tuotantotiimeille
- Pohjois-Savon alueen oppilaitokset
- Pohjois-Savon alueen kuntatoimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 314 306

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 306 421

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 332 883

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 307 968

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 43

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on kuvattu tarkemmin hankesuunnitelmassa (Liite 6)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
DAIM-hanke hyödyntää Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaa tarkistuslistaa sekä EU:n valtavirtaistamisstrategiaa sukupuolinäkökulman huomioimisessa. Tarkistuslista löytyy hankesuunnitelmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
DAIM-hanke keskittyy digitalisaatio-osaamisen tason nostamiseen, joten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoitteena. DAIM-hankeessa sukupuolinäkökulma huomioidaan valtavirtaistamisstrategian avulla, jolloin se pysyy esillä koko hankkeen elinkaaren ajan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
DAIM-hankkeella on neutraali välitön ja välillinen vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ympäristön tilaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
DAIM-hankkeella on lievä positiivinen suora ja välillinen vaikutus ilmaston muutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Digitaalisten toimintatapojen myötä myös tarve työpaikalle siirtymiseen ja työmatkaliikenteeseen vähenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
DAIM-hankkeella on neutraali välitön ja välillinen vaikutus kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
DAIM-hankkeella on neutraali välitön ja välillinen vaikutus pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan (ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
DAIM-hankkeella on neutraali välitön ja välillinen vaikutus Natura 2000 -ohjelman (luonnon monimuotoisuus) kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
DAIM-hankkeella on keskimääräinen positiivinen vaikutus materiaalin käyttöön ja jätteiden syntymiseen. DAIM-hanke edistää digitaalista palvelutuotantoa Pohjois-Savon alueella. Digitaalisella palvelutuotannolla pyritään vähentämään turhaa paperin tulostamista ja käyttöä esim. paperitilauslomakkeita yritysten palvelupyyntöprosesseissa. Näin yrityksissä syntyy vähemmän paperijätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 4
Hankkeella on lievä positiivinen välitön ja välillinen vaikutus uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Hankkeessa ovat mukana Savon Voima ja Voimatel, joiden vähähiilisyyttä tukevien palvelukonseptien palvelunhallintaa ja digitalisointia hankkeessa pyritään edistämään.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeella on merkittävä välitön ja välillinen vaikutus Pohjois-Savon elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen ja uudistamiseen. DAIM-hanke tukee palvelutuotantoverkoston syntymistä alueelle ja toimijoiden verkottumista, mistä seuraa yhteistyömahdollisuuksia uusien palveluiden tunnistamiseen ja tarjoamiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeella on erittäin merkittävä välitön ja välillinen positiivinen vaikutus aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen ja paikallistalouden vahvistamiseen. DAIM-hanke tuottaa merkittävää uutta osaamista digitaalisista palvelutuotannon menetelmistä sekä edistää tietoturvallisuuden standardien parempaa huomiointia, skaalautuvuuden lisäämistä sekä asiakasvuorovaikutuksen parantamista yritysten palvelutuotannossa.
Liikkuminen ja logistiikka 6 7
Hankkeella on merkittävä positiivinen välitön ja välillinen vaikutus liikkumiseen ja logistiikkaan, koska digitaalinen palvelutuotanto vähentää merkittävästi työntekijöiden liikkumistarvetta ja työpaikkalogistiikkaa. Digitaaliset yhteistyöalustat mahdollistavat joustavan työnteon, esim. digitaaliset palveluportaalit mahdollistavat hyväksynnän sähköisesti ja työntekijöiden ei tarvitse tulla työpaikalle skannaamaan ja allekirjoittamaan lupapyyntöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeella on merkittävä välitön ja välillinen vaikutus työhyvinvoinnin edistämiseen, koska hankkeessa kehitetään digitaalisia toimintamalleja moderniin työympäristöön huomioiden automaation ja tekoälyn mahdollisuudet palvelutuotannossa. Hanke edistää turhan manuaalisen työn vähentämistä, tehtävien läpinäkyvyyden parantamista digitaalisilla alustoilla ja asiakaskontaktoinnin automatisointia. Näin työn mielekkyys paranee ja työhyvinvointi lisääntyy. Lisäksi hankkeemme tuloksia hyödyntävät esim. Istekki tarjotessaan palveluita sairaanhoitopiireille sekä Orkestr.io, joka tarjoaa suun terveydenhuollon toiminnanohjausta.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
DAIM-hankkeella on lievä positiivinen välillinen vaikutus tasa-arvon edistämiseen, koska hanke edistää digitalisaatio-osaamisen kasvua ja erityisesti naispuolisia osallistujia kannustetaan tulemaan DAIM:n osaamisen kehittämisen moduuleihin. Kouluttajien ja seminaaripuhujien valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, että mukana olisi myös naispuolisia kouluttajia ja puhujia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
DAIM-hankkeella on lievä positiivinen välillinen vaikutus yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Hankkeessa edistetään webpalveluiden saavutettavuutta lisäämällä osaamista miten saavutettavuus tulisi huomioida websivustoja ja sosiaalisen median kanavia toteutettaessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella on neutraali vaikutus kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 2
DAIM-hankkeella on lievä positiivinen välillinen vaikutus ympäristöosaamisen ja ympäristötietoisuuden kehittymiseen, koska digitaalisten palveluiden (pilvilaskenta) käyttö vähentää esim. palvelinlaitteistojen ostamista yrityksiin ja sitä kautta syntyy vähemmän teknologiajätettä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digitaalinen ja älykäs palvelutuotannon hallinta (DAIM) -hankkeen tavoitteena oli:

1) Parantaa yritysten palvelutuotannon tuottavuutta ja skaalautuvuutta tunnistamalla sekä hyödyntämällä uusia digitaalisia ja tekoälypohjaisia ratkaisuja.
2) Lisätä työntekijöiden osaamista digitaalisista ja älykkäistä palvelutuotannon tekniikoista, prosesseista sekä menetelmistä Pohjois-Savossa.
3) Tunnistaa ja kehittää digitalisaation avulla johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja, joilla tuetaan joustavampaa työtä.
4) Parantaa Pohjois-Savon alueen työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien työhyvinvointia edistämällä sekä nopeuttamalla sopeutumista digitaaliseen murrokseen.

Hankkeelle oli merkittävä tarve, koska Pohjois-Savon alueen yritykset tarvitsevat uutta osaamista älykkäiden digitaalisten palveluiden rakentamiseen, hyödyntämiseen ja ylläpitämiseen sekä kriittisen infrastruktuurin säilyttämiseen tietoturvallisena. DAIM-hanke tehosti palvelutuotannon hallintaa edistämällä digitaalista palvelupyyntöjen käsittelyä, lisäämällä digitaalisten yhteistyöalustojen käyttöä ja vähentämällä manuaalista asiakaspalvelutyötä älykkään automaation sekä tekoälyn kautta. Lisäksi hanke kasvatti osaamista digitaalisen identiteetinhallinnan ja tieto- sekä kyberturvan huomioimiseksi koko palvelutuotannon elinkaaren aikana tukien näin EU:n digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa (Digital Education Action Plan). Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää palveluyrityksissä laajasti ja toimialariippumattomasti.

Hankkeessa oli mukana mikro&PK-palveluyrityksiä eri toimialoilta (markkinointi, mainostoimistopalvelut, suun terveydenhoito, ICT, Fintech ja konsultointi): Call-to-Action, Funlus, Orkestr.io, IlonaIT, NettiTieto, SoftwareHouse, Tahto Group ja Efecte. Lisäksi hankkeessa oli mukana veturiyrityksinä Pohjois-Savon kriittisestä infrastruktuurista vastaavia yrityksiä (Savon Voima, Voimatel ja Istekki). Hanke teki yhteistyötä DigiCenter Pohjois-Savon, BusinessCenterin, Savon Yrittäjien YOM2-hankkeen sekä Kuopion kaupungin Living Lab -hankkeen kanssa digitalisaation kehittämiseksi Pohjois-Savossa.

Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä olivat:

TP1) Digitaalinen Palvelutuotannonhallinta (DOM) -toimintamallin rakentaminen.
TP2) Digitaalisen palvelutuotannon osaamisen lisääminen sisältäen kuusi moduulia:
1) Palvelumuotoilu digiajalla.
2) Digitaalisten palveluiden tuotanto ja toimitus.
3) Identiteetinhallinta ja pääsynhallinta palvelutuotannossa.
4) Pilvialustat palvelutuotannon tehostamiseen.
5) Tietoturvallinen palvelutuotanto.
6) Tekoäly palveluliiketoiminnan ja palvelutuotannon tukena.
TP3) Digitaalisen palvelutuotannon ja tekoälyn osaamistason mittaus Pohjois-Savon alueella.
TP4) DAIM-työpajat ja palvelutuotannon verkosto.
TP5) Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen sisältäen hankeviestinnän sekä tiedottamisen, hankeseminaarien järjestämisen sekä DAIM-hankeraporttien julkaisemisen.

Hankkeen päätuloksia olivat:
- Digitaalinen palvelutuotannonhallinta (DOM) –toimintamalli ja sen validointi yritysten kanssa.
- Digiosaamisen kehittämisen kokonaisuus "Digitaalinen, älykäs ja vuorovaikutteinen palvelutuotanto".
- Keskustelevan palvelutuotannon ja tekoälyn osaamistason selvitys.
- DAIM-työpajat, digikahviverkostotapaamiset, DAIM-seminaarit ja digitaalisen palvelutuotannon raportit.
- Hankkeen myötä Pohjois-Savon alueen eri toimialojen yrityksillä on paremmat edellytykset digitalisaation (digitaalinen itsepalvelu, keskusteleva tekoäly, pilvialustat ja identiteetinhallinta) hyödyntämiselle palvelutuotannossa, mistä seuraa parempi tuottavuus sekä lisääntynyt työhyvinvointi työpaikoilla.
- Hankkeessa on huomioitu EU:n horisontaaliset periaatteet, Itämeren alueellinen strategia ja sukupuolinäkökulma toimintaympäristön analyysillä.