Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22179

Hankkeen nimi: Avainpelaajaksi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0973110-9

Jakeluosoite: Korvanranta 50

Puhelinnumero: 020798400

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.redu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuuli Gustafsson

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuuli.gustafsson(at)redu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406241126

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Avainpelaajaksi -hankkeen toimijaverkoston muodostavat Lapin koulutuskeskus REDU, Rovalan Setlementti ry ja Rovaniemen Palloseura ry. Hankkeen taustalla on tarve kehittää toimijaverkoston yhteistyönä toimintamalleja ja tapoja, joilla voidaan edistää nuorten ja muiden aliedustettujen ryhmien, kuten maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, työelämävalmiuksia ja työllistymistä. Koulutus- ja työpaikoista on saatavilla tietoa eri ohjaavien tahojen, oppilaitosten sekä esimerkiksi messujen ja muiden koulutus- ja työelämätapahtumien kautta, mutta näiden perinteisten ohjauspalveluiden piiriin ei tavoiteta kaikkia työelämän ulkopuolella olevia. Tarvitaan uudenlaisia tavoittamisen kanavia, joiden kautta voidaan lisätä tietoa erilaisista työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksista sekä tarjota tukea ja ohjausta työnhakuun. Hankkeen toimenpiteiden markkinointiin osallistetaan hankkeen kohderyhmää, jotta hankkeen tiedottamisessa käytetään nuoria ja maahanmuuttajia kiinnostavia tapoja ja kanavia.

Hankkeessa järjestetään osallistujille harrastejalkapalloryhmiä, joiden avulla lisätään kohderyhmän osallisuuden kokemuksia. Harrasteryhmät ovat avoimia sekä maahanmuuttajille että kantaväestöön kuuluville nuorille, joten niiden kautta maahanmuuttajataustaiset henkilöt saavat uusia kontakteja suomalaisiin ja heidän kielitaitonsa kehittyy. Harrastejalkapalloryhmien toiminnan suunnittelussa huomioidaan, miten niihin voidaan tavoittaa myös maahanmuuttajanaisia. REDUn ja Rovalan hanketyöntekijät antavat harrastejalkapalloryhmiin osallistuville työttömille ohjausta työpaikan tai koulutuspaikan hakuun. Niille osallistujille, jotka tarvitsevat osaamisen päivittämistä työllistyäkseen, järjestetään koulutusinfoja, joissa osallistujille kerrotaan koulutusmahdollisuuksista. Tarvittaessa järjestetään tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin ja työpaikoille osallistujia kiinnostaville aloille. Hanketyöntekijät tarjoavat sekä ryhmämuotoisesti että yksilöllisesti ohjausta työnhaun asiakirjojen ja kouluhakemusten tekemiseen. Työelämäyhteistyössä hyödynnetään kaikkien kolmen organisaation laajoja yritysyhteistyöverkostoja. Tarjotaan myös työnantajille ohjausta työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Hanketyöntekijät tekevät yhteistyötä TE-palveluiden asiantuntijoiden kanssa ja työllistymisen tukena käytetään esimerkiksi palkkatukea, työkokeiluja, työvoimakoulutuksia ja omaehtoisen koulutuksen mahdollisuuksia. REDUn ja Rovalan hanketyöntekijät suunnittelevat yhteistyössä oppilaitosten opinto-ohjaajien kanssa polkua Rovalasta ammatilliseen koulutukseen ja ammatillisesta koulutuksesta Rovalaan.

Työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi hankkeessa järjestetään kohderyhmälle suunnattuja korttikoulutuksia sekä työnhaunkoulutuksia. RoPS toteuttaa kohderyhmälle jalkapallovalmennuskoulutusta ja erotuomarikoulutusta. Jalkapallovalmennuskoulutuksiin osallistuneet voivat halutessaan hakeutua apuvalmentajiksi esimerkiksi RoPS:n juniorijoukkueisiin ja tuomarikoulutuksiin osallistuneet voivat toimia tuomareina peleissä. Korttikoulutusten suorittaminen tarjoaa mahdollisuuden toimia vapaaehtoistyöntekijänä tai osa-aikaisena työntekijänä esimerkiksi RoPS:n pelitapahtumissa ja antaa näin mahdollisuuden kerryttää työllistymistä edistävää työkokemusta ja parantaa suomen kielen taitoa. Työnhaun koulutuksiin osallistuneilla on paremmat valmiudet hakea ja saada työtä ja he osaavat sanoittaa paremmin myös harrastustoiminnan tai vapaaehtoistoiminnan kautta saamaansa osaamista.

Hankkeessa järjestetään koulutusta nykyaikaisesta työnhausta kohderyhmän kanssa työtä tekeville eri organisaatioiden ohjaajille, opinto-ohjaajille ja opettajille. Koulutus antaa työntekijöille paremman valmiudet ohjata asiakkaita ja opiskelijoita työn hakemisessa. Kouluttamalla kohderyhmän kanssa toimivia työntekijöitä saavutetaan laajempaa vaikuttavuutta kohderyhmän työnhakuvalmiuksien parantumisessa pidemmällä aikavälillä.

Hankkeen tuloksena hankeverkostoon kuuluvien organisaatioiden keskinäinen yhteistyö on lisääntynyt ja on syntynyt uusia yhteistyön ja ohjauksen toimintatapoja, joita voidaan jatkaa hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeeseen osallistuneiden työelämävalmiudet ovat parantuneet ja he osaavat hakea työ- ja koulutuspaikkoja. Korttikoulutuksiin, valmentaja- ja tuomarikoulutuksiin osallistuneiden on helpompi saada koko- ja osa-aikaista työtä. Osallistuneet ovat saaneet työllistymistä edistävää työkokemusta vapaaehtois- ja osa-aikaistyön kautta. Toteuttajaorganisaatioiden laajojen yhteistyöverkostojen kautta on löytynyt uusia työpaikkoja ja tarjottu apua myös työnantajille työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Hankkeeseen osallistuneiden kynnys hakeutua opintoihin madaltuu, kun he ovat päässeet tutustumaan heitä kiinnostaviin aloihin ja ovat saaneet tietoa esimerkiksi tutkinnon osien suorittamisen mahdollisuuksista, jolloin koulutuksiin voi hakeutua myös sellaiset henkilöt, joilla ei vielä ole motivaatiota tai kiinnostusta koko tutkinnon suorittamiselle. Hankkeeseen osallistuvien osallisuus ja hyvinvointi ovat lisääntyneet ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kielitaito on parantunut, mikä edesauttaa myös osaltaan siirtymiä koulutukseen ja työelämään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteiden varsinaisena kohderyhmänä on nuoret ja maahanmuuttajataustaiset työttömät. Kohderyhmänä on myös Rovalan Setlementti ry:n asiakkaat ja opiskelijat sekä työnhaunkoulutusten osalta Lapin koulutuskeskus REDUn ja Santasport urheiluopiston valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat, joilla ei ole työkokemusta ja joilla ei ole riittäviä työnhakemisen valmiuksia ja taitoja. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä erityisesti maahanmuuttajien parissa eri organisaatioissa työskentelevät ohjaajat, opinto-ohjaajat ja opettajat, joiden tehtäviin kuuluu työnhakemisessa ohjaaminen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on alueen työnantajat, joilla on lähivuosina avoimia työpaikkoja, joihin alueella ei ole riittävästi hakijoita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 250 008

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 186 473

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 290 888

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 216 964

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi, Kittilä, Keminmaa, Sodankylä, Kolari, Utsjoki, Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 40

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 112

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Joulukuun lopussa Lapissa oli 9 040 työtöntä työnhakijaa. Ulkomaan kansalaisia työttömistä oli 478. Työttömistä 5 620 oli miehiä ja 3 420 naisia. Miesten työttömyys on Lapissa korkeampi kuin naisten työttömyys. Toisaalta hankkeen kohderyhmänä olevista maahanmuuttajista työttömien naisten osuus on hieman suurempi kuin työttömien miesten. Ulkomaalaisista työttömiä naisia oli 254 ja miehiä 224.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Hankkeen toimenpiteillä pyritään tavoittamaan sekä nais- että miesasiakkaita. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohdalla huomioidaan, että esimerkiksi jalkapalloharrasteryhmiä ei markkinoida vain työttömille miehille. Hankkeessa toteutetaan yksilö- ja ryhmämuotoista uraohjausta. Ohjaustyössä huomioidaan ammattialojen voimakas segregoituminen Suomessa. Asiakkaita kannustetaan hakeutumaan heitä kiinnostaville aloille asiakkaiden vahvuuksista lähtien riippumatta siitä, ovatko alat perinteisesti nais- vai miesvaltaisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolinäkökulma huomioidaan kaikessa hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeen toteutuksessa suositaan mahdollisimman pitkälti sähköisiä materiaaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hankkeen toiminnassa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä esim. kokous- ja koulutusjärjestelyissä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Hankkeen toiminnassa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä esim. kokous- ja koulutusjärjestelyissä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Hankkeen toteutuksessa suositaan mahdollisimman pitkälti sähköisiä materiaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 6
Lapissa monilla aloilla on työvoimapula. Hankkeen toimenpiteiden avulla pyritään vaikuttamaan siihen, että nuoret ja maahanmuuttajat siirtyvät työelämään aiemmin. Tätä kautta saadaan yrityksiin osaavaa työvoimaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 4
Hankkeessa kehitetään verkostoyhteistyönä asiakkaiden ohjauspalveluita sekä vapaaehtoistyön mahdollisuuksia ja toimintamalleja.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hankkeessa suositaan mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä esim. kokousten ja koulutusten toteutuksessa, millä vähennetään yksityisautoilua.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Hankkeen toimenpiteisiin osallistetaan työttömiä nuoria ja maahanmuuttajia, jotka ovat vaarassa jäädä koulutus- ja työelämän ulkopuolelle. Harrastustoimintaa ja vapaaehtoistyömahdollisuuksia lisäämällä tuodaan uusia osallistumisen mahdollisuuksia. Kiinnittyminen koulutukseen ja tätä kautta työelämään lisää osallistujien hyvinvointia monella elämän osa-alueella.
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Hankkeen toimenpiteillä pyritään tavoittamaan sekä nais- että miesasiakkaita. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohdalla huomioidaan, että esimerkiksi jalkapalloharrasteryhmiä ei markkinoida vain työttömille miehille. Hankkeessa toteutetaan yksilö- ja ryhmämuotoista uraohjausta. Ohjaustyössä huomioidaan ammattialojen voimakas segregoituminen Suomessa. Asiakkaita kannustetaan hakeutumaan heitä kiinnostaville aloille asiakkaiden vahvuuksista lähtien riippumatta siitä, ovatko alat perinteisesti nais- vai miesvaltaisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Hankkeen yhtenä kohderyhmänä on maahanmuuttajataustaiset asiakkaat. Hankkeen toimenpiteillä pyritään vahvistamaan heidän kiinnittymistään suomalaiseen yhteiskuntaan, koulutus- ja työelämään.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli lisätä hankeverkostoon kuuluvien kolmannen sektorin toimijoiden ja koulutusorganisaation yhteistyötä ja tätä kautta kehittää uusia toimintamalleja, joilla voidaan edistää nuorten ja maahanmuuttajataustaisten työttömien työelämävalmiuksia sekä työllistymistä. Kaikkien hankkeen toimenpiteiden tavoitteena oli lisätä osallistujien osallisuutta ja maahanmuuttajien kielitaitoa.

Hanke koostui neljästä toisiinsa limittyvästä työpaketista ja niihin liittyvistä toimenpidekokonaisuuksista.

TYÖPAKETTI 1 Harrastejalkapalloryhmät ja osallisuuden lisääminen

TYÖPAKETTI 2 Henkilökohtainen ja ryhmämuotoinen asiakasohjaus

TYÖPAKETTI 3 Koulutukset kohderyhmälle

TYÖPAKETTI 4 Yhteistyötoimintamallien kehittäminen

Tavoitteiden saavuttamiseksi, hankkeessa järjestettiin tehostettua yksilö- ja ryhmäohjausta kohderyhmälle työ- ja opiskelupaikan hakuun sekä harrastejalkapalloryhmiä, joiden avulla lisättiin kohderyhmän osallisuutta ja suomen kielen taitoa. Hanketyöntekijät tekivät yhteistyötä TE-palveluiden asiantuntijoiden ja kuntakokeilun asiakasohjaajien kanssa. Työllistymisen tukena käytettiin esimerkiksi palkkatukea, työkokeiluja, työvoimakoulutuksia ja omaehtoisen koulutuksen mahdollisuuksia. Yksilöohjaukseen osallistuneista 89 henkilöstä 28 sai töitä, 25 opiskelupaikan ja 16 työkokeilupaikan.

Hankkeessa esiin nousi maahanmuuttajien heikot digitaidot. Tähän tarpeeseen vastattiin järjestämällä osallistujille Tietokone tutuksi-kurssi ja ohjaamalla asiakkaita myös muiden hankkeiden tietokonekursseille. Yksilöohjauksessa asiakkaiden digitaidot kehittyivät käytännössä.

Hankkeessa toteutettiin kohderyhmän työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi heille kohdennettuja korttikoulutuksia; hygieniapassi, työturvallisuus ja ensiapukurssi. Koulutus- ja testipäiviä järjestettiin selkosuomella, englanniksi ja suomeksi. Selkosuomella järjestettyihin korttikoulutuksiin treenattiin lisäksi asiakkaiden kanssa 4-6 viikkoa ennen varsinaista testipäivää. Treeneissä ennakoitiin ja harjoiteltiin alan termejä ja sanastoa selkosuomella. Korttikoulutuksissa oli yhteensä 114 testin tekijää. Korttikoulutuksiin osallistuneiden työnsaantimahdollisuudet paranivat huomattavasti ja osa työllistyi heti läpäistyään korttikoulutustestin.

Hankkeessa järjestettiin kaksi nykyaikaista työnhaunkoulusta kohderyhmän kanssa työskenteleville opettajille, opinto-ohjaajille ja ohjaajille. Koulutuksessa perehdyttiin erityisesti visuaalisen CV:n tekemiseen. Lisäksi järjestettiin kaksi työnhaunvalmennusta REDUn valmistumisvaiheen opiskelijoille etäkoulutuksena.

Hankkeen tuloksena toteuttajaorganisaatioiden keskinäinen yhteistyö lisääntyi. REDUn ja Rovalan hanketyöntekijät suunnittelivat maahanmuuttajan opintopolkua Rovalasta REDUun yhteistyössä oppilaitosten henkilöstön kanssa. Lisäksi hanke järjesti toteuttajaorganisaatioiden yhteisen rasisminvastaisen jalkapallo-ottelun. Ottelutapahtumassa vapaaehtoisina olleet saivat työllistymistä edistävää työkokemusta vapaaehtoistyöstä.

Hankkeeseen osallistuneiden työelämävalmiudet ja kyky itsenäiseen työ- ja opiskelupaikkojen hakuun paranivat. Hankkeen toimenpiteillä tavoitettiin yhteensä 234 henkilöä, joista naisia oli 105. Hankkeen osallistujatavoite, 112 henkilöä, yli kaksinkertaistui. Hankkeen asiakkaat löysivät hankkeen toimintoihin sen keskeisen fyysisen sijainnin ja hyvien verkostojen ansioista. Hankkeen asiakkaaksi ohjautumisessa yhteiset tilat Moninetin kanssa tuottivat synergiaetua kummallekin.