|
|
|
Hankekoodi: S22180
Hankkeen nimi: Yhdistämö
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.8.2020 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0243004-7
Jakeluosoite: PL365
Puhelinnumero: (08)3132000
Postinumero: 90101
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.odl.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Kristiina Ukonaho
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelupäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.ukonaho(at)odl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503125755
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yhdistämö -hankkeen tavoitteena on kehittää hyvinvointialusta -toimintamalli työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten osallisuuden ja työ -ja toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä työllisyyden edistämiseksi. Hyvinvointialusta -toimintamallissa alueellinen palvelukokonaisuus rakennetaan kohderyhmänuorten ja toimijoiden (julkinen, kolmas sektori, seurakunta, yksityinen) yhteistyönä aiempaa tietoa ja kehitettyjä toimintamalleja hyödyntäen. Tavoitteena on tiivistää asiakaslähtöisesti eri toimijoiden yhteistyötä sekä parantaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä, laatua ja saavutettavuutta. Palveluiden haasteena on mm. että asiakkaat eivät löydä palveluita eivätkä palveluntarjoajat asiakkaita. Etsivälle ja jalkautuvalle ohjaukselle sekä rinnalla kulkijuudelle on kasvava tarve. Hankkeen kohderyhmänä ovat oululaiset työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat tai pidempään työtä hakeneet sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret aikuiset (18-35 vuotiaat). Painotuksena ovat erityisesti paljon palveluita tarvitsevat nuoret, jotka hyötyvät sosiaalisesta kuntoutuksesta sekä tiivistä palvelukoordinaatiosta. Välillisenä kohderyhmänä ovat asiakaskohderyhmän parissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan toimijat, muut julkiset toimijat sekä järjestöjen työntekijät.
Hankkeessa kootaan yhteen alueen toimijat, haetaan ja analysoidaan alueen asukkaille soveltuvat toimintamallit sekä valitaan yhdessä toimijoiden (työntekijät ja asiakkaat) kanssa kokeiluihin soveltuvat menetelmät yhteisissä työpajoissa. Hankkeessa järjestetään ja arvioidaan alueellisia kokeiluja sekä toimenpiteiden vaikutuksia kehittävän arvioinnin menetelmällä. Hankkeessa otetaan käyttöön syntynyt malli nuoren voimavara- ja ratkaisukeskeisestä sosiaalisesta kuntoutuksesta, jonka tavoitteena ja päämääränä on nuoren minä-identiteetti, sen löytyminen ja prosessi kohti eheyttä. Prosessi kestää noin 1 vuoden. Toimijatasolla bencmarkataan alueiden kesken toteutetut kokeilut ja kouluttaudutaan asiantuntijuuden syventämiseksi.
Hankkeen tuloksena hankkeeseen osallistuneiden nuorten identiteetti ja pärjäävyys ovat löytyneet ja vahvistuneet ja nuori on kiinnittynyt omaan elämäänsä. Myös heidän osallisuuden kokemukset, toimintakyky ja elämänhallinta ovat vahvistuneet. Hankkeessa on tuotettu uudenlainen osallistuva toimintamalli asiakas- ja aluelähtöisten palveluiden kehittämiseen, joka muovautuu ja kykenee vastaamaan ketterästi ja vaikuttavasti asiakkaiden muuttuviin palvelutarpeisiin. Toimintamallissa kehittyvällä hyvinvointialustalla julkisen palvelujärjestelmän, järjestöjen ja asukastoiminnan sekä oppilaitosten tekemä työ yhdistyvät yhteiseksi, vaikuttavaksi ja kustannustehokkaaksi palvelukokonaisuudeksi. Innovatiivisilla toimintatavoilla on haettu ratkaisuja haasteellisessa elämäntilanteessa olevien nuorten tukemiseksi kohti toimijuutta ja yhteiskuntaosallisuutta. Hanke on tuottanut uutta tietoa hankkeen vaikutuksista ja nuorten kiinnittymisestä yhteiskuntaan. Tietoa voidaan hyödyntää johtamisen, palvelujen kehittämisen sekä poliittisten päätösten tekemisen välineenä.
Hankkeen toteuttajana toimivat Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr. ja Diakonia ammattikorkeakoulu sekä yhteistyökumppaneina mm. Oulun kaupunki, oppilaitokset, järjestöt, seurakunnat sekä muut julkiset toimijat, kuten kela ja te-toimisto.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat oululaiset työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat tai pidempään työtä hakeneet sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret aikuiset (18-35 vuotiaat). Kohderyhmäpainotuksena ovat erityisesti paljon palveluita tarvitsevat nuoret, jotka hyötyvät sosiaalisesta kuntoutuksesta sekä tiiviistä palvelukoordinaatiosta. Alueelliset interventiot on suunniteltu alustavasti toteutettavaksi toisistaan poikkeavilla alueilla: ydin keskustassa (ODL hyvinvointikortteli), Kiimingissä sekä Yli-Iissä. Näistä voidaan neuvotella Oulun kaupungin toimijoiden kanssa ja tehdä päätökset suhteessa alueellisin tarpeisiin (työpaketti 1).
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat asiakaskohderyhmän parissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan toimijat, muut julkiset toimijat (sivistys-, kulttuuri-, te-toimisto, Kela) sekä järjestöjen työntekijät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 508 365
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 508 222
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 600 459
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 600 290
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4
Suunniteltu: 240
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeessa huomioidaan luonnon merkitys hyvinvoinnille sekä kestävän kehityksen periaatteet. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Hanke hyödyntää toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan digitaalisia ratkaisuja. Liikkumisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan julkisia kulkuneuvoja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 3 |
| Hankkeessa voidaan toteuttaa ryhmätoimintaa toiminnallisesti luontoon toteutettavilla retkillä, joissa käytetään merkittyjä luontopolkuja ja reittejä ja tuetaan näin luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Retkillä (luonnon virkistyskäyttö) korjataan roskat talteen eikä sotketa ekosysteemejä. Lisätään osallistujien tietämystä luonnon monimuotoisuudesta ja opastetaan hyödyntämään luontoa ihmisen hyvinvointia lisäävänä tekijänä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Hankkeen luontoretkillä ei saastuteta vesistöjä eikä maaperää. Turhaa vedenkulutusta toimitiloissa vältetään, kiinnitetään huomiota käytettäviin pesuaineisiin ja vaikutetaan näin kunnalliseen jätehuoltoon. Hankkeessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä sekä hyötyliikuntaa ja vaikutetaan näin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan riskiin (kasvihuonepäästöjen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen). | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelmaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 0 |
| Hankkeessa toimitaan ensisijaisesti aineettomien tuotteiden ja palveluiden parissa. Hankkeessa hyödynnetään digitaalisia materiaaleja jolloin jätteiden määrä vähenee. Hankkeen luontoretkillä ei saastuteta vesistöjä eikä maaperää. Turhaa vedenkulutusta toimitiloissa vältetään, kiinnitetään huomiota käytettäviin pesuaineisiin ja vaikutetaan näin kunnalliseen jätehuoltoon. Hankkeessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä sekä hyötyliikuntaa ja vaikutetaan näin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan riskiin (kasvihuonepäästöjen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Pyritään suosimaan uusiutuvia nergialähteitä käyttäviä energialaitoksia. Suositaan vähähiilisiä energiantuottajia, jotta ilmaston lämpenemistä voidaan rajoittaa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 0 |
| Hanke vaikuttaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen tukemalla olemassa olevia palvelurakenteita ja tehostamalla niiden toimintaa sekä tukemalla kolmannen sektorin toimijoita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 0 |
| Hankkeessa suositaan myös sähköistä asiointia (puhelin ja sähköposti), jonka vaikutuksesta liikkumisen tarve vähentyy, vihreä talous vahvistuu ja vähähiilinen palvelutalous lisääntyy. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Suositaan keskitettyä tavarantilaamista ja kuljetusta vähähiilisen talouden edistämiseksi ja päästöjen hillitsemiseksi. Keskitetään palvelut ihmisten lähelle ja vähennetään näin liikkumisesta johtuvia haittavaikutuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Hanke edistää kohderyhmään kuuluvien hyvinvointia, voimavaroja, osallisuutta ja työkykyisyyttä. Hankkeella on positiivista vaikutusta myös kohderyhmän läheisten hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 0 |
| Toimenpiteet tukevat tasa-arvon edistämistä vaikuttamalla siihen, että palvelua tarjotaan sekä miehille että naisille. Toimenpiteissä huomioidaan miesten ja naisten erilaiset sukupuoleen liittyvät tarpeet ja pyritään vaikuttamaan tätä kautta tasa-arvon edistämiseen. Hanke pyrkii toimintamallillansa purkamaan sukupuolen mukaista segregaatiota. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Eri kulttuureista tulevat osallistujat huomioidaan hankkeen toiminnassa siten että tieto, ymmärrys ja kunnioitus eri kulttuureja kohtaan lisääntyy. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Kulttuuri lisää hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Hanke hyödyntää toiminnassaan erilaisten ympäristöjen potentiaalia viihtyisyyden lisäämiseksi ja kulttuuria hyvinvoinnin tukemiseksi. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 7 |
| Hanke noudattaa kestävän kehityksen periaatteita toiminnassaan. Ympäristöosaamiseen kiinnitetään hankkeen aikana huomiota. | ||
Oulun Diakonissalaitoksen säätiön (ODL) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun (DIAK) toteuttamassa Yhdistämö-hankkeessa vahvistettiin oululaisten 18-35-vuotiaiden toimintakykyä ja osallisuutta. Yhdistämö-hanke toteutui aikavälillä 1.8.2020-30.4.2023. Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Oulun kaupunki sekä molemmat hankkeen toteuttajat. Hankkeen toiminta tuki syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten hyvinvointia ja edisti mahdollisuuksia siirtyä tulevaisuudessa opintoihin ja työelämään voimavaralähtöisellä ja osallisuutta tukevalla yksilöohjauksella ja ryhmätoiminnalla. Lisäksi järjestettiin kohtaamispaikkatoimintaa, johon sai osallistua omien voimavarojen mukaan. Kohtaamispaikkatoiminnan tavoite oli asiakkaan osallistumisen mahdollistaminen sekä sosiaalisten taitojen ja osallisuuden vahvistaminen. Hankkeen kehittämistyö kohdentui sosiaalisen kuntoutuksen toimintaympäristöön keskusta- ja haja-asutusalueen hyvinvointikeskusten alueella.(Oulu, Kiiminki). Hankkeessa tunnistettiin yhteistyössä alueellisten toimijoiden ja kohderyhmään kuuluvien nuorten aikuisten kanssa kohderyhmän toimintakykyä ja osallisuutta tukevat toimintamallit.
Keskeiset toimenpiteet:
Yhdistämö-hankkeen asiakastyön toimintamalli perustui intensiiviseen, joustavaan ja kokonaisvaltaiseen tukeen, joka räätälöitiin asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi. Tukea tarjottiin vähintään kerran viikossa ja riittävän pitkäkestoisesti. Tukea annettiin lähi- ja etätapaamisina sekä tarvittaessa jalkautuen asiakkaan kotiin tai muuhun toimintaympäristöön. Toimintamalliin sisältyi yksilö- ryhmä- ja kohtaamispaikkatoimintaa sekä tiivistä verkostotyötä asiakkaan tarpeen ja toiveen mukaisesti. Yksilötyöskentely perustui intensiiviseen palveluohjaukseen. Työskentelyn pohjalta luotiin sovittavan ohjauksen malli (https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/sovittava-ohjaus). Se on sosiaalisen kuntoutuksen ensivaiheen tukipalvelu, jolla mahdollistetaan asiakkaan osallistuminen. Toimintaa toteutettiin tiiviissä verkostoyhteistyössä erityisesti sosiaali- terveys- ja työllisyyspalveluiden kanssa. Työskentelyssä sovitettiin yhteen asiakkaan tarpeenmukaiset palvelut ja toiminnot sekä varmistettiin niiden toteutuminen.
Hankkeessa kehitettiin alueellisten kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa hyvinvointialusta -toimintamalli, joka sisältää yksilön tarpeen mukaisia, oikea-aikaisia toimenpiteitä eri sektoreiden palveluita yhdistäen. Toimintamallin kehittämisen aikana tunnistettiin asiakkaiden tarpeita läsnäoleville, liikkuville ja digitaalisille palveluille. Hyvinvointialusta-toimintamallia kehitettiin yhteiskehittämisen työpajoissa, joita järjestettiin hankeaikana yhteensä kuusi. Yhteiskehittämisen työpajoissa tarkastelun kohteena oli erityisesti palvelut kokoavan sivuston jatkokehittäminen. (Nuorten Oulu-sivustolla oleva Löydä oma palvelusi-sivusto). Kehittämistyötä toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Byströmin Ohjaamon, muiden alueen julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä kohderyhmään kuuluvien nuorten aikuisten kanssa. Lisäksi asiakkaiden näkemyksiä kartoitettiin jatkuvassa dialogissa yksilö- ja kohtaamispaikkatoiminnassa.
Hankkeessa järjestettiin 13 webinaaria, joiden tarkoituksena oli tuottaa ja levittää uutta tietoa hyväksi havaituista sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleista ja työkaluista kohderyhmän kanssa työskenteleville. Lisäksi hankkeen aikana julkaistiin asiantuntija- ja yleistajuisia tekstejä sekä kohderyhmään kuuluvien nuorten blogikirjoituksia. Julkaisuilla lisättiin ymmärrystä kohderyhmän tarpeista ja levitettiin kehittämistyön tuloksia. Yhteiskehittämisen menetelmän avulla vahvistettiin hankkeen kehittämistyön moniäänisyyttä. Tämä vahvisti kehitettävien toimintamallien asiakas- ja tarvelähtöisyyttä sekä mahdollisti yhteisen ymmärryksen syntymisen.
Tuloksia:
Hankkeen toimintaan osallistui 131 asiakasta, joista osa osallistui yksilöohjaukseen, osa ryhmämuotoiseen toimintaan ja osa molempiin. Hankkeen yksilöohjauksella tuettiin asiakkaiden muutosmotivaation syntymistä ja tulevaisuuteen suuntautumista. Voimavaralähtöinen työskentely mahdollisti omien tarpeiden ja vahvuuksien tunnistamisen ja niihin pohjautuvien lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden määrittämisen. Hankkeen yksilöohjaukseen osallistuneista 55 asiakkaasta 91 % poluttui hankkeen aikana; joista 6 % opintoihin, 12 % töihin (sis. osa-aikatyön ja palkkatukityön), 42 % työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin (kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun) tai Nuotti-valmennukseen. Lisäksi 80 % poluttui (joko ainoastaan tai edellisten lisäksi) sosiaali- ja terveyspalveluihin, Kelan palveluihin ja/tai muuhun palveluun ja toimintoon. Ryhmämuotoiseen toimintaan osallistuneilta tietoja siirtymistä ei tilastoitu. Asiakkaiden kokemaa hyvinvointimuutosta osallistumisen aikana seurattiin ja arvioitiin 3x10D®-elämäntilannemittarin avulla; käytössä oli myös LASU-mittarin neljä lisäkysymystä, joilla kartoitettiin erityisesti osallisuuden vahvistumista ja palvelukokemusta. Lisäksi 3x10D®-elämäntilannemittaria hyödynnettiin kohderyhmän tarpeiden tunnistamisessa ja toiminnan vaikutusten arvioinnissa. Kohderyhmän tulosten perusteella muutosta tapahtui usealla eri elämänalueella. Merkittävimmät muutokset tapahtuivat arjen toimintakykyä ja resilienssiä mittaavilla osa-alueilla sekä osallisuuden vahvistumisessa.
Kohtaamispaikkatoiminnassa kohtaamisten määrä oli koko toiminnan aikana 1385 (Oulu ja Kiiminki). Toimintamalli osoittautui tarpeelliseksi ja edisti työelämän ja opintojen ulkopuolella olevien arjen toimintakykyä tarjoten päiviin rytmiä, mielekästä tekemistä ja mahdollisuuden harjoitella ryhmässä olemista sekä sosiaalisia taitoja.
Hankkeessa toteutettiin 9 ryhmäinterventioita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ryhmien sisältö suunniteltiin yhteistyössä nuorten kanssa. Lisäksi toteutettiin muita pienimuotoisia ryhmiä ja retkiä. Isoimpana ryhmämuotoisena toimintana toteutettiin Yksi askel eteenpäin -näytelmä yhteistyössä Oulun teatterin kanssa (ensi-ilta 08/2022). Hankkeen kohderyhmään kuuluvilla nuorilla aikuisilla oli keskeinen rooli näytelmän käsikirjoituksessa ja saattamisessa esityskuntoon. Lisäksi näytelmän pohjalta toteutettiin teatteriyhteistyössä Yksi askel eteenpäin -lyhytelokuva, jonka ensiesitys oli Yhdistämö-hankkeen lopputapahtumassa. Lyhytelokuvan tekemisestä vastasivat pääosin hankkeen nuoret aikuiset yhdessä ODL Startti Tietsikka-pajan nuorten kanssa. Lyhytelokuvan voi nähdä: https://www.youtube.com/watch?v=tQvVHA3r4UA.
Asiakaskohderyhmän kanssa työskenteleville järjestettiin 13 webinaaria, joihin osallistui 411 osallistujaa. Koulutuksissa esiteltiin mm. sosiaalisen kuntoutuksen ja vahvistamisen hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, esiteltiin kohderyhmälle soveltuvia työkaluja sekä levitettiin tietoa hankkeessa kehitetyistä toimintamalleista.
Hyvinvointialustan kehittämisessä tunnistettiin kohderyhmän tarpeet erilaisille tukimuodoille (läsnäolevat, liikkuvat, digitaaliset) ja riittävä tuki niiden saavuttamiseen. Havaittiin, että asiakkaat tarvitsevat sopivan palvelun löytämiseen ja niihin kiinnittymiseen matalan kynnyksen palveluneuvontaa, sovittavaa ohjausta sekä palvelut kokoavaa alustaa. Yhteiskehittämisen työpajoissa jatkokehitettiin palvelut kokoavaa alustaa (Nuorten Oulu-sivustolla oleva Löydä oma palvelusi-sivusto). Nuorten kehittämisideoiden pohjalta sivustoa kehitettiin asiakaslähtöisemmäksi ja sen löytämistä Nuorten Oulu-sivustolta helpotettiin. Lisäksi tietoa sivustosta ja siellä olevista palveluista tuotiin kohderyhmän ja heidän kanssaan työskentelevien tietoisuuteen markkinoimalla sivustoa sosiaalisessa mediassa ja jaettavien julisteiden avulla. Lue lisää hyvinvointialustan kehittämisprosessista TKI-vuosikirjasta. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-414-5, s. 72-81)
Loppujulkaisusta löytyy tarkempi kuvaus hankkeen toiminnasta ja tuloksista.
https://www.yumpu.com/fi/document/read/67857593/yhdessa-askel-eteenpain-yhdistamo-hankkeen-loppujulkaisu