Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22180

Hankkeen nimi: Yhdistämö

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.8.2020 ja päättyy 30.4.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0243004-7

Jakeluosoite: PL365

Puhelinnumero: (08)3132000

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.odl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Kristiina Ukonaho

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.ukonaho(at)odl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503125755

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, 0115776-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yhdistämö -hankkeen tavoitteena on kehittää hyvinvointialusta -toimintamalli työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten osallisuuden ja työ -ja toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä työllisyyden edistämiseksi. Hyvinvointialusta -toimintamallissa alueellinen palvelukokonaisuus rakennetaan kohderyhmänuorten ja toimijoiden (julkinen, kolmas sektori, seurakunta, yksityinen) yhteistyönä aiempaa tietoa ja kehitettyjä toimintamalleja hyödyntäen. Tavoitteena on tiivistää asiakaslähtöisesti eri toimijoiden yhteistyötä sekä parantaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä, laatua ja saavutettavuutta. Palveluiden haasteena on mm. että asiakkaat eivät löydä palveluita eivätkä palveluntarjoajat asiakkaita. Etsivälle ja jalkautuvalle ohjaukselle sekä rinnalla kulkijuudelle on kasvava tarve. Hankkeen kohderyhmänä ovat oululaiset työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat tai pidempään työtä hakeneet sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret aikuiset (18-35 vuotiaat). Painotuksena ovat erityisesti paljon palveluita tarvitsevat nuoret, jotka hyötyvät sosiaalisesta kuntoutuksesta sekä tiivistä palvelukoordinaatiosta. Välillisenä kohderyhmänä ovat asiakaskohderyhmän parissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan toimijat, muut julkiset toimijat sekä järjestöjen työntekijät.

Hankkeessa kootaan yhteen alueen toimijat, haetaan ja analysoidaan alueen asukkaille soveltuvat toimintamallit sekä valitaan yhdessä toimijoiden (työntekijät ja asiakkaat) kanssa kokeiluihin soveltuvat menetelmät yhteisissä työpajoissa. Hankkeessa järjestetään ja arvioidaan alueellisia kokeiluja sekä toimenpiteiden vaikutuksia kehittävän arvioinnin menetelmällä. Hankkeessa otetaan käyttöön syntynyt malli nuoren voimavara- ja ratkaisukeskeisestä sosiaalisesta kuntoutuksesta, jonka tavoitteena ja päämääränä on nuoren minä-identiteetti, sen löytyminen ja prosessi kohti eheyttä. Prosessi kestää noin 1 vuoden. Toimijatasolla bencmarkataan alueiden kesken toteutetut kokeilut ja kouluttaudutaan asiantuntijuuden syventämiseksi.

Hankkeen tuloksena hankkeeseen osallistuneiden nuorten identiteetti ja pärjäävyys ovat löytyneet ja vahvistuneet ja nuori on kiinnittynyt omaan elämäänsä. Myös heidän osallisuuden kokemukset, toimintakyky ja elämänhallinta ovat vahvistuneet. Hankkeessa on tuotettu uudenlainen osallistuva toimintamalli asiakas- ja aluelähtöisten palveluiden kehittämiseen, joka muovautuu ja kykenee vastaamaan ketterästi ja vaikuttavasti asiakkaiden muuttuviin palvelutarpeisiin. Toimintamallissa kehittyvällä hyvinvointialustalla julkisen palvelujärjestelmän, järjestöjen ja asukastoiminnan sekä oppilaitosten tekemä työ yhdistyvät yhteiseksi, vaikuttavaksi ja kustannustehokkaaksi palvelukokonaisuudeksi. Innovatiivisilla toimintatavoilla on haettu ratkaisuja haasteellisessa elämäntilanteessa olevien nuorten tukemiseksi kohti toimijuutta ja yhteiskuntaosallisuutta. Hanke on tuottanut uutta tietoa hankkeen vaikutuksista ja nuorten kiinnittymisestä yhteiskuntaan. Tietoa voidaan hyödyntää johtamisen, palvelujen kehittämisen sekä poliittisten päätösten tekemisen välineenä.

Hankkeen toteuttajana toimivat Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr. ja Diakonia ammattikorkeakoulu sekä yhteistyökumppaneina mm. Oulun kaupunki, oppilaitokset, järjestöt, seurakunnat sekä muut julkiset toimijat, kuten kela ja te-toimisto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat oululaiset työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat tai pidempään työtä hakeneet sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret aikuiset (18-35 vuotiaat). Kohderyhmäpainotuksena ovat erityisesti paljon palveluita tarvitsevat nuoret, jotka hyötyvät sosiaalisesta kuntoutuksesta sekä tiiviistä palvelukoordinaatiosta. Alueelliset interventiot on suunniteltu alustavasti toteutettavaksi toisistaan poikkeavilla alueilla: ydin keskustassa (ODL hyvinvointikortteli), Kiimingissä sekä Yli-Iissä. Näistä voidaan neuvotella Oulun kaupungin toimijoiden kanssa ja tehdä päätökset suhteessa alueellisin tarpeisiin (työpaketti 1).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat asiakaskohderyhmän parissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan toimijat, muut julkiset toimijat (sivistys-, kulttuuri-, te-toimisto, Kela) sekä järjestöjen työntekijät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 508 365

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 328 218

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 600 459

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 387 650

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 240

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöä on analysoitu hankkeen valmisteluvaiheessa tilastojen, tutkimusten ja olemassa olevien selvitysten pohjalta. Syrjäytyminen koskettaa sekä naisia että miehiä, mutta ikäluokissa 15–29-vuotiaat erityisesti nuoria miehiä (EVA 2012). Työelämän ulkopuolella on pysyvästi lähes 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä. Nämä 25–54-vuotiaat miehet eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Työelämän ulkopuolella olevien miesten määrä on Evan selvityksen (2017) mukaan edelleen kasvussa ja painottuu nuorempiin ikäluokkiin (alle 30-v.). Siten syrjäytymisen ehkäisyyn on tarvetta erityisesti nuorten miesten keskuudessa, joka on myös huomioitu tämän hankkeen suunnittelussa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali, mutta kohderyhmää määritettäessä on otettu huomioon, että syrjäytymisvaaraa esiintyy keskimäärin enemmän nuorilla miehillä, mikä näkyy kohderyhmäpainotuksissa. Hankkeen osallistujiksi pyritään ohjaamaan sekä miehiä että naisia. Valtavirtaistamisen menetelmät hankkeessa, joilla estetään välitöntä ja välillistä sukupuolisyrjintää sekä edistetään sukupuolten tasa-arvoa: - naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan - huomioidaan monimuotoisemmin sukupuoleen ja olosuhteisiin liittyvät osallistujien tuen tarpeet - arvioidaan myös eri väestöryhmiin kuuluvien naisten ja miesten elinolosuhteet ja eroavat tarpeet sekä tarjotaan molemmille sukupuolille soveltuvia toimintamalleja
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, vaikkakin valmisteluvaiheessa on huomioitu sukupuolten erot syrjäytymisriskissä. Hankkeen päätavoite on edistää kohderyhmän etenemistä kohti työllistymistä sekä vahvistaa sosiaalista kuntoutumista, terveyttä ja toimintakykyä. Tämän tavoitteen toteutumiseksi on huomioitu sukupuolinäkökulma sekä valtavirtaistaminen toimintaa suunniteltaessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeessa huomioidaan luonnon merkitys hyvinvoinnille sekä kestävän kehityksen periaatteet.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hanke hyödyntää toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan digitaalisia ratkaisuja. Liikkumisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan julkisia kulkuneuvoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Hankkeessa voidaan toteuttaa ryhmätoimintaa toiminnallisesti luontoon toteutettavilla retkillä, joissa käytetään merkittyjä luontopolkuja ja reittejä ja tuetaan näin luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Retkillä (luonnon virkistyskäyttö) korjataan roskat talteen eikä sotketa ekosysteemejä. Lisätään osallistujien tietämystä luonnon monimuotoisuudesta ja opastetaan hyödyntämään luontoa ihmisen hyvinvointia lisäävänä tekijänä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Hankkeen luontoretkillä ei saastuteta vesistöjä eikä maaperää. Turhaa vedenkulutusta toimitiloissa vältetään, kiinnitetään huomiota käytettäviin pesuaineisiin ja vaikutetaan näin kunnalliseen jätehuoltoon. Hankkeessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä sekä hyötyliikuntaa ja vaikutetaan näin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan riskiin (kasvihuonepäästöjen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
Hankkeessa toimitaan ensisijaisesti aineettomien tuotteiden ja palveluiden parissa. Hankkeessa hyödynnetään digitaalisia materiaaleja jolloin jätteiden määrä vähenee. Hankkeen luontoretkillä ei saastuteta vesistöjä eikä maaperää. Turhaa vedenkulutusta toimitiloissa vältetään, kiinnitetään huomiota käytettäviin pesuaineisiin ja vaikutetaan näin kunnalliseen jätehuoltoon. Hankkeessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä sekä hyötyliikuntaa ja vaikutetaan näin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan riskiin (kasvihuonepäästöjen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Pyritään suosimaan uusiutuvia nergialähteitä käyttäviä energialaitoksia. Suositaan vähähiilisiä energiantuottajia, jotta ilmaston lämpenemistä voidaan rajoittaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 0
Hanke vaikuttaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen tukemalla olemassa olevia palvelurakenteita ja tehostamalla niiden toimintaa sekä tukemalla kolmannen sektorin toimijoita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Hankkeessa suositaan myös sähköistä asiointia (puhelin ja sähköposti), jonka vaikutuksesta liikkumisen tarve vähentyy, vihreä talous vahvistuu ja vähähiilinen palvelutalous lisääntyy.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Suositaan keskitettyä tavarantilaamista ja kuljetusta vähähiilisen talouden edistämiseksi ja päästöjen hillitsemiseksi. Keskitetään palvelut ihmisten lähelle ja vähennetään näin liikkumisesta johtuvia haittavaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hanke edistää kohderyhmään kuuluvien hyvinvointia, voimavaroja, osallisuutta ja työkykyisyyttä. Hankkeella on positiivista vaikutusta myös kohderyhmän läheisten hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Toimenpiteet tukevat tasa-arvon edistämistä vaikuttamalla siihen, että palvelua tarjotaan sekä miehille että naisille. Toimenpiteissä huomioidaan miesten ja naisten erilaiset sukupuoleen liittyvät tarpeet ja pyritään vaikuttamaan tätä kautta tasa-arvon edistämiseen. Hanke pyrkii toimintamallillansa purkamaan sukupuolen mukaista segregaatiota.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Eri kulttuureista tulevat osallistujat huomioidaan hankkeen toiminnassa siten että tieto, ymmärrys ja kunnioitus eri kulttuureja kohtaan lisääntyy.
Kulttuuriympäristö 8 8
Kulttuuri lisää hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Hanke hyödyntää toiminnassaan erilaisten ympäristöjen potentiaalia viihtyisyyden lisäämiseksi ja kulttuuria hyvinvoinnin tukemiseksi.
Ympäristöosaaminen 0 7
Hanke noudattaa kestävän kehityksen periaatteita toiminnassaan. Ympäristöosaamiseen kiinnitetään hankkeen aikana huomiota.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-