|
|
|
Hankekoodi: S22183
Hankkeen nimi: Mahdollisuuksien Pohjoinen – JobBoost Koillis-Suomi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 1940705-4
Jakeluosoite: Nuottatie 6A
Puhelinnumero: 040 860 8844
Postinumero: 93600
Postitoimipaikka: Kuusamo
WWW-osoite: http://www.naturpolis.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elise Ylitalo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elise.ylitalo(at)naturpolis.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 523 5146
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Mahdollisuuksien Pohjoinen – JobBoost Koillis-Suomi -hankkeella kehitetään ratkaisuja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin sekä osaavan työvoiman rekrytointiin. Hanketta toteutetaan Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven ja Posion muodostamalla alueella. Hankkeen päätoteuttaja on Naturpolis Oy ja osatoteuttajia ovat Pudasjärven kaupunki, Posion kunta, Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikka, KSAK Oy ja koulutuskuntayhtymä OSAO. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2020 – 31.12.2022.
Hankkeen päätavoitteet ovat:
1) tehostaa työnhakijoiden ohjautumista oikea-aikaisesti alueen palveluihin ja työpaikkoihin huomioiden erityisryhmien (kuten nuoret ja maahanmuuttajat) erityistarpeet.
2) vastata yritysten ja työnhakijoiden osaamisen kehittämistarpeisiin
3) vastata kohtaantohaasteisiin ja parantaa yritysten osaavan työvoiman saatavuutta
Kaikkiin päätavoitteisiin liittyy kunta- ja organisaatiorajojen ylittävän yhteistyön kehittäminen sekä paikallistuntemuksen hyödyntäminen työllisyyteen liittyvissä prosesseissa. Tavoitteena on luoda pysyviä kumppanuusmalleja ja mielikuvaa yhtenäisestä työssäkäyntialueesta.
Hankkeessa on kolme työpakettia:
TP1: Palveluprosessin kehittäminen
Palveluprosesseja kehitetään rakentamalla alueellisia ja paikallisia kumppanuusmalleja, joilla sitoutetaan eri toimijoita kehittämään työllisyyspalveluihin liittyvää yhteistyötä palvelemaan tehokkaammin ja joustavammin työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden tarpeita. Paikallisia kumppanuusmalleja rakennetaan Kuusamoon, Taivalkoskelle ja Pudasjärvelle. Osiossa kehitetään myös duuniagenttitoimintamallia.
TP2: Koulutusagenttitoiminnan kehittäminen
Työpaketin toimenpiteet liittyvät koulutusagenttitoiminnan kehittämiseen. Toiminnan tarkoitus on kartoittaa ja vastata niin työnhakijoiden kuin työnantajien osaamisen kehittämistarpeisiin yksilöllisesti ja joustavasti. Koulutusagentit tekevät tiivistä yhteistyötä duuniagenttien kanssa. Työpaketin toimenpiteitä toteuttavat Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikka, KSAK Oy ja Koulutuskuntayhtymä OSAO.
TP3: Osaavan työvoiman rekrytointi
Osaavan työvoiman rekrytointia edistetään alueen työmahdollisuuksia markkinoimalla sekä rekrytointi- ja asettautumismalleja kehittämällä. Toimenpiteissä huomioidaan erityisesti kansainväliseen rekrytointiin liittyvät erityispiirteet. Toimenpiteitä toteutetaan Kuusamossa, Taivalkoskella ja Posiolla.
Mahdollisuuksien Pohjoinen – JobBoost Koillis-Suomi -hankkeen aikana syntyy alueellisia ja paikallisia kumppanuusmalleja, jonka seurauksena esim. työnhakijat työllistyvät tai ohjautuvat oikeaan koulutukseen tai muuhun palveluun nopeammin, alueen työttömyysaste laskee valtakunnallista tasoa nopeammin sekä työssäkäyntialue laajenee ja syntyy positiivisen mielikuvan herättävä Koillis-Suomen työssäkäyntialue. Hankkeessa kehitetty rekrytointi- ja asettautumispalveluiden malli yhdessä alueen työmahdollisuuksien markkinoinnin kanssa mahdollistaa alueen ulkopuolelle kohdentuvien rekrytointien onnistumisen. Tämän seurauksena yritysten osaavan työvoiman saatavuus paranee ja täyttämättä jääneiden työpaikkojen määrä vähenee.
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat työttömät, työttömyysuhan alaiset (erityisesti 18-30 –vuotiaat sekä maahanmuttajat) ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat myös työelämässä olevat ihmiset, joiden työvoimapoliittinen status on vaarassa heikentyä tai jotka ovat kiinnostuneita alueen työmahdollisuuksista. Kohderyhmään kuuluvat ihmiset voivat asua, pendelöidä tai suunnitella muuttoa hankkeen toteutusalueelle. Hankkeen toimenpiteiden kohderyhmään kuuluvat myös alueella toimivat ja alueelle tulevat yritykset, yhdistykset ja julkinen sektori sekä työnantajat ja työllistämiseen liittyvien palvelujen tarjoajat.
Hankkeen toiminnasta hyötyvät suoraan tai välillisesti toiminta- ja toteutusalueen kunnat, viranomaiset, yritykset, yhdistykset, koulutusta tarjoavat organisaatiot sekä muut alueella asuvat ihmiset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 557 343
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 537 547
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 946 679
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 921 934
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Seutukunnat: Itä-Lapin, Oulunkaaren, Koillismaan
Kunnat: Posio, Taivalkoski, Kuusamo, Pudasjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 130
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 116
Suunniteltu: 1080
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Luonnonvarojen kestävää käyttöä voidaan hankkeessa edistää mm. ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan hankkeen toimenpiteinä olevia palveluja, tilaisuuksia ja tapahtumia paikkoihin, jotka ovat saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä että muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Uudet palvelujen tuotantotavat mm. erilaiset monikanavaiset- ja sähköiset palvelut voivat vähentää tilojen ja liikkumisen tarvetta. Markkinointi ja viestintä hoidetaan pääsääntöisesti sähköisesti, eli materiaalitehokkaasti ja luonnonvaroja säästäen. Työnhakija-asiakkaita ohjataan mahdollisuuksien mukaan hakeutumaan ”tulevaisuuden” työpaikkoihin sekä huomioimaan joustavat työntekemisen tavat, jolloin voidaan vaikuttaa positiivisesti luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta vesistöihin, maaperään tai ilmaan | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 0 |
| Hankkeessa noudatetaan organisaatioiden ohjeistuksia materiaali- ja laitehankinnoissa ja ne tehdään tarpeeseen perustuen. Samoin noudatetaan kaupunkiorganisaatioiden käytänteitä kierrätyksessä, mm. paperinkierrätyksessä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta uusiutuvien energianlähteiden käyttöön | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat eri alojen pk-yritykset. Hankkeessa toiminnot edistävät yritysten rekrytointitoimenpiteitä ja auttavat niitä löytämään tarpeitaan vastaavia paikallisia tai alueen ulkopuolelta tulevia ja alueelle sitoutuneita työntekijöitä. Hankkeessa toiminnot tehostavat paikallisten ja alueellisten koulutusten joustavaa hyödyntämistä. Työvoiman löytäminen yrityksiin tukee pitkäjänteisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa käytetään sähköisiä palveluja tiedottamiseen ja yhteydenpitoon. Hankkeessa kehitetään uusia työllistymistä edistäviä palveluita sekä kootaan yhteen jo olemassa olevia palveluita. Palveluiden saatavuutta pyritään tehostaan sähköisiä palveluita hyödyntämällä sekä edistämällä joustavia työntekemisen tapoja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Työllistymisen myötä myös tehtävät työmatkat lisääntyvät. Alueelle on tyypillistä pitkät etäisyydet ja harvat julkisen liikenteen yhteydet, jolloin työmatkat tehdään useimmiten omalla autolla. Hankkeessa tapahtuvan liikkumisen aiheuttamia haittoja ympäristölle voidaan vähentää ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan hankkeen toimenpiteinä olevia palveluja, tilaisuuksia ja tapahtumia paikkoihin, jotka ovat saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä että muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Uudet palvelujen tuotantotavat mm. erilaiset monikanavaiset- ja sähköiset palvelut voivat vähentää tilojen ja liikkumisen tarvetta. Edistetään joustavia työntekemisen tapoja. Lisäksi harkitaan aina hankkeen henkilökunnan matkustamisen tarpeellisuutta ja mahdollisuutta hoitaa kokouksia esimerkiksi videoneuvotteluin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Työllistyminen luo yksilölle hyvinvointia ja parantaa hyvinvoinnin edellytyksiä sekä parantaa osallisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan ja työyhteisöön. Yksilön tiedon saatavuus koulutusmahdollisuuksien myötä lisääntyy. Yrittäjät saavat tarvittavaa työvoimaa, jolloin yritysten toimintaedellytykset parantuvat. Työnhakijoiden henkilökohtainen kohtaaminen ja työllistyminen edistävät heidän itsetuntoa ja hyvinvointia. Asiakkaita ohjataan tarpeen mukaan muihin hyvinvointia lisääviin palveluihin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hanke on avoin molemmille sukupuolille ja kaikenikäisille työnhakijoille. Hankkeen tarjoamat palvelut määräytyvät asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Työllistyminen ja työllisyysedellytysten parantuminen edesauttavat yksilön osallisuutta ja integroitumista yhteiskuntaan ja työelämään. Hankkeen toiminnot ovat saatavilla kaikille yhteiskunnallisesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. Hankkeen toiminnoissa noudatetaan kulttuurisensitiivisyyden periaatteita. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta kulttuuriympäristöön | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 4 |
| Hanke näyttää esimerkkiä, miten sähköisiä menetelmiä käyttämällä voidaan viestiä ja pitää yhteyttä tehokkaasti. Tällä on merkitystä myös oppimisen kannalta pidemmällä aikavälillä. Palvelupisteitä rakennettaessa huomioidaan organisaatioiden ohjeistukset kestävään kehitykseen ja ympäristön huomioimiseen liittyen ja valinnat tehdään näkyviksi. | ||
Mahdollisuuksien Pohjoinen – JobBoost Koillis-Suomi -hankkeella kehitettiin ratkaisuja työmarkkinoiden kohtaantoongelmiin sekä osaavan työvoiman rekrytointiin. Hanketta toteutettiin Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven ja Posion muodostamalla alueella. Hankkeen päätoteuttaja oli Naturpolis Oy ja osatoteuttajia olivat Pudasjärven kaupunki, Posion kunta, Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikka, KSAK Oy ja koulutuskuntayhtymä OSAO.
Hankkeen päätavoitteet olivat seuraavat:
1) tehostaa työnhakijoiden ohjautumista oikea-aikaisesti alueen palveluihin ja työpaikkoihin huomioiden erityisryhmien (kuten nuoret ja maahanmuuttajat) erityistarpeet.
2) vastata yritysten ja työnhakijoiden osaamisen kehittämistarpeisiin
3) vastata kohtaantohaasteisiin ja parantaa yritysten osaavan työvoiman saatavuutta
Kaikkiin päätavoitteisiin liittyi kunta- ja organisaatiorajojen ylittävän yhteistyön kehittäminen sekä paikallistuntemuksen hyödyntäminen työllisyyteen liittyvissä prosesseissa. Tavoitteena oli luoda pysyviä kumppanuusmalleja ja mielikuvaa yhtenäisestä työssäkäyntialueesta.
Hankkeen toimenpiteet jakaantuivat kolmeen työpakettiin seuraavasti:
TP1 Palveluprosessin kehittäminen: Palveluprosesseja kehitettiin rakentamalla alueellisia ja paikallisia kumppanuusmalleja, joilla sitoutettiin eri toimijoita kehittämään työllisyyspalveluihin liittyvää yhteistyötä palvelemaan tehokkaammin ja joustavammin työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden tarpeita. Toimenpiteiden tuloksena perustettiin työllisyyspalvelupisteet Kuusamoon, Taivalkoskelle ja Pudasjärvelle.
TP2 Koulutusagenttitoiminnan kehittäminen: Työpaketin toimenpiteet liittyivät koulutusagenttitoiminnan kehittämiseen. Toimenpiteillä vastattiin niin työnhakijoiden kuin työnantajien osaamisen kehittämistarpeisiin yksilöllisesti ja joustavasti. Koulutusagentit tekivät tiivistä yhteistyötä TP1 duuniagenttien kanssa. Toimenpiteiden tuloksena syntyi Uraohjaus-malli sekä useita uusia osaajatarpeisiin vastaavia koulutuksia.
TP3 Osaavan työvoiman rekrytointi: Osaavan työvoiman rekrytointia edistettiin alueen työmahdollisuuksia markkinoimalla sekä rekrytointi- ja asettautumismalleja kehittämällä. Toimenpiteiden tuloksena syntyi Maan pinnalla -konsepti.