Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22183

Hankkeen nimi: Mahdollisuuksien Pohjoinen – JobBoost Koillis-Suomi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 30.4.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1940705-4

Jakeluosoite: Nuottatie 6A

Puhelinnumero: 040 860 8844

Postinumero: 93600

Postitoimipaikka: Kuusamo

WWW-osoite: http://www.naturpolis.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jouni Korhonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyyspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouni.korhonen(at)naturpolis.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 6275704

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Koulutuskuntayhtymä OSAO, 0992445-3
Kainuun ammattiopisto Kuusamon toimipaikka, 0214958-9
Posion kunta, 0191908-6
Pudasjärven kaupunki, 0188962-2
KSAK Oy, 0832600-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mahdollisuuksien Pohjoinen – JobBoost Koillis-Suomi -hankkeella kehitetään ratkaisuja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin sekä osaavan työvoiman rekrytointiin. Hanketta toteutetaan Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven ja Posion muodostamalla alueella. Hankkeen päätoteuttaja on Naturpolis Oy ja osatoteuttajia ovat Pudasjärven kaupunki, Posion kunta, Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikka, KSAK Oy ja koulutuskuntayhtymä OSAO. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2020 – 31.12.2022.

Hankkeen päätavoitteet ovat:
1) tehostaa työnhakijoiden ohjautumista oikea-aikaisesti alueen palveluihin ja työpaikkoihin huomioiden erityisryhmien (kuten nuoret ja maahanmuuttajat) erityistarpeet.
2) vastata yritysten ja työnhakijoiden osaamisen kehittämistarpeisiin
3) vastata kohtaantohaasteisiin ja parantaa yritysten osaavan työvoiman saatavuutta
Kaikkiin päätavoitteisiin liittyy kunta- ja organisaatiorajojen ylittävän yhteistyön kehittäminen sekä paikallistuntemuksen hyödyntäminen työllisyyteen liittyvissä prosesseissa. Tavoitteena on luoda pysyviä kumppanuusmalleja ja mielikuvaa yhtenäisestä työssäkäyntialueesta.

Hankkeessa on kolme työpakettia:
TP1: Palveluprosessin kehittäminen
Palveluprosesseja kehitetään rakentamalla alueellisia ja paikallisia kumppanuusmalleja, joilla sitoutetaan eri toimijoita kehittämään työllisyyspalveluihin liittyvää yhteistyötä palvelemaan tehokkaammin ja joustavammin työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden tarpeita. Paikallisia kumppanuusmalleja rakennetaan Kuusamoon, Taivalkoskelle ja Pudasjärvelle. Osiossa kehitetään myös duuniagenttitoimintamallia.

TP2: Koulutusagenttitoiminnan kehittäminen
Työpaketin toimenpiteet liittyvät koulutusagenttitoiminnan kehittämiseen. Toiminnan tarkoitus on kartoittaa ja vastata niin työnhakijoiden kuin työnantajien osaamisen kehittämistarpeisiin yksilöllisesti ja joustavasti. Koulutusagentit tekevät tiivistä yhteistyötä duuniagenttien kanssa. Työpaketin toimenpiteitä toteuttavat Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikka, KSAK Oy ja Koulutuskuntayhtymä OSAO.

TP3: Osaavan työvoiman rekrytointi
Osaavan työvoiman rekrytointia edistetään alueen työmahdollisuuksia markkinoimalla sekä rekrytointi- ja asettautumismalleja kehittämällä. Toimenpiteissä huomioidaan erityisesti kansainväliseen rekrytointiin liittyvät erityispiirteet. Toimenpiteitä toteutetaan Kuusamossa, Taivalkoskella ja Posiolla.

Mahdollisuuksien Pohjoinen – JobBoost Koillis-Suomi -hankkeen aikana syntyy alueellisia ja paikallisia kumppanuusmalleja, jonka seurauksena esim. työnhakijat työllistyvät tai ohjautuvat oikeaan koulutukseen tai muuhun palveluun nopeammin, alueen työttömyysaste laskee valtakunnallista tasoa nopeammin sekä työssäkäyntialue laajenee ja syntyy positiivisen mielikuvan herättävä Koillis-Suomen työssäkäyntialue. Hankkeessa kehitetty rekrytointi- ja asettautumispalveluiden malli yhdessä alueen työmahdollisuuksien markkinoinnin kanssa mahdollistaa alueen ulkopuolelle kohdentuvien rekrytointien onnistumisen. Tämän seurauksena yritysten osaavan työvoiman saatavuus paranee ja täyttämättä jääneiden työpaikkojen määrä vähenee.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat työttömät, työttömyysuhan alaiset (erityisesti 18-30 –vuotiaat sekä maahanmuttajat) ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat myös työelämässä olevat ihmiset, joiden työvoimapoliittinen status on vaarassa heikentyä tai jotka ovat kiinnostuneita alueen työmahdollisuuksista. Kohderyhmään kuuluvat ihmiset voivat asua, pendelöidä tai suunnitella muuttoa hankkeen toteutusalueelle. Hankkeen toimenpiteiden kohderyhmään kuuluvat myös alueella toimivat ja alueelle tulevat yritykset, yhdistykset ja julkinen sektori sekä työnantajat ja työllistämiseen liittyvien palvelujen tarjoajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toiminnasta hyötyvät suoraan tai välillisesti toiminta- ja toteutusalueen kunnat, viranomaiset, yritykset, yhdistykset, koulutusta tarjoavat organisaatiot sekä muut alueella asuvat ihmiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 857 886

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 560 605

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 946 679

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 700 756

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Oulunkaaren, Itä-Lapin, Koillismaan

Kunnat: Posio, Taivalkoski, Pudasjärvi, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 130

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 47

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1080

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Alueen kuntien työttömien työnhakijoiden sukupuolijakauma on selvitetty ja miespuolisten työnhakijoiden suuren osuuden vaikutusta hankkeen toimintaan on analysoitu. Lisäksi on todettu, että alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden tavoittamisessa voi olla syytä huomioida sukupuolinäkökulma. Useiden tutkimusten mukaan naiset ovat usein vaikuttavassa asemassa perheen muuttaessa paikkakuntaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen päätavoite ei ole erityisesti sukupuolten välisen tasa- arvon edistäminen, koska hankkeen avulla pyritään työllistämään työnhakijoita sukupuoleen katsomatta. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolinäkökulma sekä kiinnitetään erityistä huomiota ja suunnitellaan toimenpiteet sen mukaisesti, että suuri osa alueen työttömistä työnhakijoista on miehiä. Hankkeen toiminta on kuitenkin sukupuolineutraalia ja palveluita tarjotaan tasa-arvoisesti. Työnhakija-asiakkaita ohjataan osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden mukaan eri aloille häivyttäen perinteisiä sukupuolittuneita alapainotuksia. Hankkeen toimenpiteistä sekä hankkeen päättyessä kerättävät palautteet tullaan keräämään sukupuolijaoteltuna, jolloin eri sukupuolten näkemykset hankkeen toiminnasta pystytään huomioimaan myös jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on edistää ratkaisujen löytymistä työmarkkinoiden kohtaantohaasteisiin sekä vastata alueen yritysten työvoiman tarpeeseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Luonnonvarojen kestävää käyttöä voidaan hankkeessa edistää mm. ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan hankkeen toimenpiteinä olevia palveluja, tilaisuuksia ja tapahtumia paikkoihin, jotka ovat saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä että muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Uudet palvelujen tuotantotavat mm. erilaiset monikanavaiset- ja sähköiset palvelut voivat vähentää tilojen ja liikkumisen tarvetta. Markkinointi ja viestintä hoidetaan pääsääntöisesti sähköisesti, eli materiaalitehokkaasti ja luonnonvaroja säästäen. Työnhakija-asiakkaita ohjataan mahdollisuuksien mukaan hakeutumaan ”tulevaisuuden” työpaikkoihin sekä huomioimaan joustavat työntekemisen tavat, jolloin voidaan vaikuttaa positiivisesti luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta vesistöihin, maaperään tai ilmaan
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Hankkeessa noudatetaan organisaatioiden ohjeistuksia materiaali- ja laitehankinnoissa ja ne tehdään tarpeeseen perustuen. Samoin noudatetaan kaupunkiorganisaatioiden käytänteitä kierrätyksessä, mm. paperinkierrätyksessä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta uusiutuvien energianlähteiden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat eri alojen pk-yritykset. Hankkeessa toiminnot edistävät yritysten rekrytointitoimenpiteitä ja auttavat niitä löytämään tarpeitaan vastaavia paikallisia tai alueen ulkopuolelta tulevia ja alueelle sitoutuneita työntekijöitä. Hankkeessa toiminnot tehostavat paikallisten ja alueellisten koulutusten joustavaa hyödyntämistä. Työvoiman löytäminen yrityksiin tukee pitkäjänteisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa käytetään sähköisiä palveluja tiedottamiseen ja yhteydenpitoon. Hankkeessa kehitetään uusia työllistymistä edistäviä palveluita sekä kootaan yhteen jo olemassa olevia palveluita. Palveluiden saatavuutta pyritään tehostaan sähköisiä palveluita hyödyntämällä sekä edistämällä joustavia työntekemisen tapoja.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Työllistymisen myötä myös tehtävät työmatkat lisääntyvät. Alueelle on tyypillistä pitkät etäisyydet ja harvat julkisen liikenteen yhteydet, jolloin työmatkat tehdään useimmiten omalla autolla. Hankkeessa tapahtuvan liikkumisen aiheuttamia haittoja ympäristölle voidaan vähentää ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan hankkeen toimenpiteinä olevia palveluja, tilaisuuksia ja tapahtumia paikkoihin, jotka ovat saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä että muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Uudet palvelujen tuotantotavat mm. erilaiset monikanavaiset- ja sähköiset palvelut voivat vähentää tilojen ja liikkumisen tarvetta. Edistetään joustavia työntekemisen tapoja. Lisäksi harkitaan aina hankkeen henkilökunnan matkustamisen tarpeellisuutta ja mahdollisuutta hoitaa kokouksia esimerkiksi videoneuvotteluin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Työllistyminen luo yksilölle hyvinvointia ja parantaa hyvinvoinnin edellytyksiä sekä parantaa osallisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan ja työyhteisöön. Yksilön tiedon saatavuus koulutusmahdollisuuksien myötä lisääntyy. Yrittäjät saavat tarvittavaa työvoimaa, jolloin yritysten toimintaedellytykset parantuvat. Työnhakijoiden henkilökohtainen kohtaaminen ja työllistyminen edistävät heidän itsetuntoa ja hyvinvointia. Asiakkaita ohjataan tarpeen mukaan muihin hyvinvointia lisääviin palveluihin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke on avoin molemmille sukupuolille ja kaikenikäisille työnhakijoille. Hankkeen tarjoamat palvelut määräytyvät asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Työllistyminen ja työllisyysedellytysten parantuminen edesauttavat yksilön osallisuutta ja integroitumista yhteiskuntaan ja työelämään. Hankkeen toiminnot ovat saatavilla kaikille yhteiskunnallisesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. Hankkeen toiminnoissa noudatetaan kulttuurisensitiivisyyden periaatteita.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta kulttuuriympäristöön
Ympäristöosaaminen 2 4
Hanke näyttää esimerkkiä, miten sähköisiä menetelmiä käyttämällä voidaan viestiä ja pitää yhteyttä tehokkaasti. Tällä on merkitystä myös oppimisen kannalta pidemmällä aikavälillä. Palvelupisteitä rakennettaessa huomioidaan organisaatioiden ohjeistukset kestävään kehitykseen ja ympäristön huomioimiseen liittyen ja valinnat tehdään näkyviksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-