RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22184, AI - Tekoäly koulutuksen laadun ja opiskelijoiden menestyksen parantamiseen

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52 (Ketunpolku 1)

Puhelinnumero: (08) 618991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447101008

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tekoäly koulutuksen laadun ja opiskelijoiden menestyksen parantamiseen -hankkeessa Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) käyttöönottaa ja käyttökouluttaa opetustoimintaansa sekä opiskelijavuorovaikutusta uudistavia tekoälyn tukemia toiminnallisuuksia. Tavoitteena on kyetä vastaamaan Suomen ja Kainuun korkeakouluopetusta koskeviin tulevaisuuden kunnianhimoisiin tavoitteisiin sekä toimia suomalaisena suunnannäyttäjänä muutoksessa älykkääksi korkeakouluksi.
Suomen muuttaminen tekoälyn aikaan (TEM) tarkoittaa julkisten toimijoiden kohdalla kunnianhimoa maailman parhaiden palveluiden kehittämiseksi, rohkeita valintoja ja investointeja sekä datan hyödyntämistä kaikilla sektoreilla. Suomi on perässä korkeakoulutettujen tasossa vertailukelpoisiin maihin nähden. Suomen 25-34-vuotiaiden korkeakoulutettujen tason (41%, OECD) nostaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteiden tasolle (50%) merkitseekin suurta tarvetta opetustoiminnan kehittämiselle. Lisäksi erityisesti Kainuun haasteena on opiskelijoiden ja koulutetun työvoiman houkuttelu alueelle sekä valmiudet tarjota paikalliselle väestöpohjalle riittävät koulutuspolut aina korkeakoulutukseen asti. Hanke parantaa koulutuksen kokonaislaatua ja saatavuutta sekä oppijoiden pysymistä suunnitellulla opintopolulla Kainuun alueella.
Hankkeen päätavoitteena on käyttöönottaa tekoälyn, erityisesti luonnollisen kielen käsittelyn (NLP), avulla koulutusta parantavia toiminnallisuuksia sekä edistää koulutusorganisaation ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat valittujen toiminnallisuuksien käyttöönotto, niiden jalkauttaminen henkilöstön ja opiskelijoiden tietoisuuteen sekä juurruttaa uudet toimintatavat päivittäiseen työskentelyyn. Opetuksellisen analytiikan hyödyntämisen esimerkkejä ovat mm. automaattinen suoritusten arviointi ja arvostelu, yksilöllisten oppimismallien ja kurssisisältöjen puutteiden havaitseminen. Hankkeessa käyttöönotettavat tekoälyä (NLP) hyödyntävät toiminnallisuudet parantavat opiskelijoiden oppimistuloksia, oppimismotivaatiota ja opinnoissa etenemistä. Koulutusorganisaation ja opiskelijoiden vuorovaikutuksen kehittäminen lisää opiskelijoiden sitoutuneisuutta ja suunnitelmanmukaisen suoriutumisen todennäköisyyttä.
Hanke toteutetaan neljällä työpaketilla:

Työpaketti 1: Opetuksellisen analytiikan suunnittelu ja käyttöönotto
Työpaketti 2: Tietojärjestelmäavusteisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen
Työpaketti 3: Oppimisanalytiikan opetuskäytön ja tietojärjestelmäavusteisen vuorovaikutuksen käytänteiden jalkauttaminen
Työpaketti 4: Projektin johtaminen, hallinto ja viestintä
Uusien menetelmien käyttöönoton avulla opiskelijat tulevat jatkossa kulkemaan opintojen läpi entistä nopeammin ja liittyvät aikaisemmin Kainuun elinkeinoelämään. Hankkeen avulla KAMK saa mahdollisuuden houkutella etenkin tekoälyyn liittyvää erikoisosaamista, joka tukee tämän hankkeen lisäksi myös koulutusorganisaation tavallista dataintensiivistä tutkintokoulutusta. Uusien osaajien tuoma tietotaito siirtyy siten myös laajemmin Kainuun vaikutusalueelle dataintensiivisen osaamisalueen, TKI-toiminnan ja muun yleisen kehitystoiminnan välityksellä.

Hankkeen tuloksena KAMK käyttöönottaa opetustoimintaa ja opiskelijavuorovaikutusta tehostavia älykkäitä toiminnallisuuksia. Samoin hankkeen tuloksena opetushenkilöstö sekä opiskelijaviestinnän ja opintojen ohjauksen henkilöstö on opetettu käyttämään uusia toiminnallisuuksia, tekemään parannuksia opetussuunnitelmaan ja integroimaan uudet toimintatavat päivittäisiin työprosesseihinsa.

Hanke toteuttaa Rakennerahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman toimintalinjaa 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sen erityistavoitetta 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen. Hanke kohdistuu jatkuvan oppimisen edellytysten parantamiseen. Hankkeessa käyttöönotetut ratkaisut edistävät oppimistuloksia ja vähentävät opintojen keskeyttämisiä, jotka nopeuttavat siirtymistä Kainuun elinkeinoelämään. Tulevaisuudessa menetelmät parantavat myös välillisten kohderyhmien kuten alueen elinkeinoelämän nopeisiin koulutustarpeisiin vastaamista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

KKAMKin henkilökunta: opetushenkilökunta sekä opiskelijaviestinnän ja opintojen ohjauksen henkilökunta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

KAMKin opiskelijat: tutkinto-opiskelijat, aikuisopiskelijat, täydennyskouluttautujat, osa-aikaiset opiskelijat, etäopiskelijat ja kesäkouluihin osallistujat. Opiskelijoita varten tehdään suuri osa hankkeen toimenpiteistä, joten se on välillisenä kohderyhmänä hyvin tärkeä.

Lisäksi erityisesti hankealueen koulutusorganisaatiot, joihin pyritään viemään hankkeessa luotua tietoa opetuksen kehittämisestä. Hankealueen yritysten ja julkisten organisaatioiden työntekijät. Yleisempi kohderyhmä on myös Kainuun elinkeinoelämä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 280 536

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 232 645

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 374 048

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 310 194

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin

Kunnat: Kajaani

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Ketunpolku 1

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 41

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei

Hankkeen kohderyhmiin kuuluu sekä miehiä että naisia. Työntekijät hankkeeseen valikoituvat osaamisensa perusteella. Hanke käyttöönottaa opetustoimintaa sekä opiskelijavuorovaikutusta uudistavia tekoälyn tukemia toiminnallisuuksia ja käyttökouluttaa henkilöstön hyödyntämään uudenlaisia toimintatapoja. Toiminnassa ei erotella henkilöitä sukupuolen mukaan.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankehenkilöstö edustaa kumpaakin sukupuolta. Hankkeen toiminnalla pyritään vähentämään opintojen hidastumista tai keskeytyksiä kaikissa opiskelijaryhmissä, esimerkiksi parantamalla opinnoissa edistymisen ja opiskeluaktiivisuuden seurantaa käyttöönotettavien toiminnallisuuksien kautta sekä lisäämällä yhteydenpitoa tietojärjestelmäavusteisen vuorovaikutuksen käyttöönotolla. Hankkeen aikana voidaan seurata, onko hankkeen toiminnalla tai esimerkiksi käyttöönotettavilla ratkaisuilla erityisiä vaikutuksia tasa-arvon kannalta ja suoritetaan korjaavat toimenpiteet, jos epäkohtia tai kehityskohteita huomataan. Hankesuunnitelmassa on huomioitu sukupuolinäkökulma kohdistamalla sen kehittämistoimia osaksi perinteisiä nais- ja miesvaltaisia koulutusaloja sekä aloille, joissa jakauma on perinteisesti tasainen.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen toteutus on sukupuolineutraali. Hankkeen päätavoitteena on käyttöönottaa tekoälyn, erityisesti luonnollisen kielen käsittelyn (NLP), avulla koulutusta parantavia toiminnallisuuksia sekä edistää koulutusorganisaation ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Ei arvioituja vaikutuksia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	5	5
Tietojärjestelmäavusteinen opetus ja vuorovaikutus mahdollistaa palvelemisen aikaan ja paikkaan katsomatta, joka vähentää osaltaan esimerkiksi liikkumiseen sisältyvien päästöjen määrää.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei arvioituja vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei arvioituja vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei arvioituja vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Ei arvioituja vaikutuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei arvioituja vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	8
Välitön: koulutus ja siihen liittyvien menetelmien käyttöönotto ja jalkauttaminen; Välillinen; lisää ihmisiä työelämään nopeammin ja mahdollistetaan laajempien ryhmien kouluttaminen hankealueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Opetuksellisen analytiikan ja chatbotin käyttöönotto ja jalkauttaminen KAMK opetus ja koulutustoiminnassa, myöhemmin mahdollisesti hyödyntäminen muissa alueellisissa koulutusorganisaatioissa.
Liikkuminen ja logistiikka	4	4
Tietojärjestelmäavusteinen opetus ja vuorovaikutus mahdollistaa palvelemisen aikaan ja paikkaan katsomatta, joka vähentää liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	6	7
Kehitettävät ratkaisut parantavat opiskelijoiden motivaatioita ja henkilökunnan mahdollisuuksia keskittyä opetuksen ydintoimintoihin kuten toimintaan opiskelijoiden kanssa.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Hanke ei erityisesti kohdistu tasa-arvon edistämiseen. Hanke laajentaa koulutuksen saatavuutta hankealueella tulevaisuudessa, luoden parempia osallistumismahdollisuuksia ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kaikille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Ei arvioituja vaikutuksia
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei arvioituja vaikutuksia
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei arvioituja vaikutuksia

9 Loppuraportin tiivistelmä

AI Tekoäly koulutuksen laadun ja opiskelijoiden menestyksen parantamiseen-hanke (AI EDU) toteutti päätavoitteensa, jossa tekoälyn tukemia toiminnallisuuksia tuotiin useiden oppiaineiden kursseihin, tehtiin niihin vaadittavia muutoksia, harjoiteltiin niiden käyttöä ja pilotoitiin niitä opiskelijoiden kanssa. Yhteensä hankkeessa työskenneltiin 12 erilaisen kurssin kanssa. Kaikki Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) opiskelijat voivat hyödyntää kursseja ja niitä ollaan tuomassa tarjolle talon ulkopuolelle erilaisin vaihtoehdoin ja toimenpitein. Hankkeen aikana siihen osallistuneet opettajat ja hankkeessa töissä olleet asiantuntijaopettajat toivat oman panoksensa omien oppiaineidensa ja opetussuunnitelmia tukevista tarpeista. Koko hankkeen ajan pyrittiin lisäämään opettajien tietoisuutta näistä kehitysaskelista, sekä helpottaa heidän mahdollisuuksiansa integroida toiminnallisuuksia eri oppiaineiden kursseille.
Oppimisanalytiikan opetuskäytön työpajakoulutuksia järjestettiin ainekohtaisesti. Tämä huomattiin hankkeen aikana tarpeelliseksi, sillä isompia opettajaryhmiä on haastava koota yhtä aikaa paikalle. Lisäksi eri aineiden osalta tarpeet jonkin verran vaihtelivat sekä sisältö vaihteli, vaikkakin toiminnallisuudet olivat hyvin samankaltaisia eri aineiden kursseilla ja opiskelualusta on sama. Useimmat opettajatyöpajat ja haastattelut järjestettiin hankkeen ensimmäisellä puoliskolla, jotta voitiin edetä oikeaan suuntaan toiminnallisuuksien osalta. Tärkeintä oli, että opettajat tunnistavat ja tietävät miten sekä missä data näkyy ja millä tavoin kurssimateriaalia on muokattava, jotta vastauksista ja opiskelusta kertyy oikeanmuotoista dataa säännönmukaisesti. Tekoäly analysoi esimerkiksi kurssien harjoitustehtävistä kertyvien vastausten dataa. Vastavuoroisesti opettajat kertoivat tarpeistaan, haasteistaan sekä tarjosivat oppimateriaaleja hankkeen tueksi. Hankkeeseen osallistui useampia kymmeniä KAMK:n henkilökunnan jäseniä kuten opettajia, opinto-ohjaajia ja muita opiskelijapalveluiden- ja viestinnän henkilökuntaa.
Toisena päätavoitteenaan hanke oli mukana toteuttamassa KAMK:n oman chattibotin suunnittelua ja käyttöönottoa. Tämä tavoite toteutui ja chattibotti jatkaa työssään KAMK:n verkkosivuilla ja Intrassa. Chattibotin käyttöönotossa sekä suunnittelussa järjestettiin koulun sisäisiä monialaisia työpajoja ja teams-kokouksia. Näissä keskityttiin sekä siihen mihin botin tulisi pystyä ja millä tyylillä se palvelee käyttäjiä, kuin sen sisällön toteuttamiseen ja käytön harjoitteluun.
Kainuulaiset oppilaitokset, yritykset ja muut toimijat pääsivät tapaamaan hanketiimin jäseniä ja projektipäällikköä esimerkiksi KAMK:n Hyvinvointia Kainuuseen tapahtumassa 2022, jossa tiimi piti osastoa. Myös julkaisuilla on haettu alueellista tiedonjakoa. Hankkeen tietotaitoa on kaiken kaikkiaan jaettu varsin laajalti. Projektipäällikkö muun muassa esitteli hanketta kansallisen DigiVisio 2030-hankkeen tapahtumassa vuonna 2022, sekä Oulussa Pohjoinen Teollisuus messuilla KAMK:n pitämällä osastolla samana vuonna.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke