Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22185

Hankkeen nimi: VETO - vaikuttavaa elintapaohjausta ja työvalmennusta

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu PLU ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0956502-4

Jakeluosoite: Seuralantie 9

Puhelinnumero: 0505850461

Postinumero: 60220

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.plu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Hämäläinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.hamalainen(at)plu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505850461

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää Etelä-Pohjanmaan maakunnassa vuosien 2020-2023 (36 kk) aikana toimintamalli, missä "Työkuntoisuutta" (toiminta- ja työkykyisyys) edistetään työvalmennusta ja elintapaohjausta yhdistämällä työttömillä tai työttömyysuhan alla olevilla, osatyökykyisillä, vaikeasti työllistyvillä huomioiden ikääntyvät, nuoret, maahanmuuttajat, romanit, erityistä tukea tarvitsevat valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat ja muut erityistä tukea tarvitsevat koko hankealueella. Hanke edistää hyvinvointia, yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, sekä huomioi sukupuolinäkökulman hankkeen toiminnassa. Yksilöön pyritään vaikuttamaan moniammatillisen verkoston avulla niin fyysisenä, psyykkisenä kuin sosiaalisena kokonaisuutena. Liikunnan, ravitsemuksen ja levon merkitystä ei voi liikaa korostaa, kun pyritään vaikuttamaan yksilön työkuntoisuuden parantamiseen. Tämän kolminaisuuden kuntoon saattamisella yksilöllä on entistä paremmat mahdollisuudet sijoittua työkykyisenä työelämään.

Kehitettävällä toimintamallilla on seuraavia osatavoitteita:
1.Toimivan verkoston kehittäminen elintapaohjaukseen ja työvalmennukseen työttömille, työttömyysuhan alaisena oleville, osatyökykyisille ja muille vaikeasti työllistyville, erityispainotuksena yritysten rekrytointitarpeiden osuvuuden parantaminen. Tavoitteena on luoda verkostoa tekemällä pilottiluonteisesti erilaisia kehittämistoimia yhdistäen vaikuttava elintapaohjaus työvalmennukseen. Pilottitoiminnalla pystytään siis tukemaan yksilöitä oman työkuntonsa kehittämisessä, mutta samalla luodaan sidosryhmäverkostoa tulevaa, hankkeen jälkeistä tekemistä mahdollistamaan. Erillisinä pilotteina hankkeen sisällä ovat TE-palvelujen suunnasta esille nostettujen tarpeiden takia Seinäjoen seudulla toteutettava maahanmuuttajiin keskittyvä pilotti.
2.Työttömien työkuntotodistuksen kehittäminen. Työkuntotodistuksen kehittämisessä hyödynnetään aiempia hankkeita, tutkimustietoa ja käytännön verkostoista saatua tietoa. Keskeinen asia ko. todistuksessa on, minkä muotoisena työkuntotodistus toteutetaan, kuka sen allekirjoittaa, mitä siihen kirjataan. Kantava ajatus on, että työkuntotodistus on työttömän itsetunnon kehittämisen yksi väline. Työkuntotodistusta voi työtön halutessaan nostaa sopivasti esille esimerkiksi omassa CV:ssään.

KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ ovat työvalmennus, elintapaohjaus ja osatyökyisyys.
TYÖVALMENNUS: hankkeessa työvalmennus on prosessi, jossa työtön asiakas ja työvalmentaja työskentelevät yhdessä määrittelemiensä tavoitteiden saavuttamiseksi. Työvalmennuksen avulla asiakasta autetaan löytämään oma polku kohti työelämää tai opiskelua, toimintatapana ratkaisukeskeinen, asiakaslähtöinen ja tavoitteellinen ohjausote. Asiakaslähtöisyys korostuu yksilöllisen toimintakyvyn vahvistamisessa ja tukemisessa. Työvalmennuksessa vahvistetaan työttömän työkykyä ja keskitytään asiakkaan omiin vahvuuksiin. Säännöllisissä tapaamisissa työvalmentaja auttaa asiakasta tunnistamaan ammatillista osaamistaan sekä oivaltamaan suurimpia työllistymisen esteitä. Huomioitavaa on, että eri-ikäiset asiakkaat ovat hyvinkin erilaisissa elämäntilanteissa.
ELINTAPAOHJAUS: hankkeessa toteutettavalla elintapaohjauksella tarkoitetaan yksilöön tai ryhmään kohdistettua toimintaa, jonka tavoitteena on tukea asiakasta tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä pysyviä elintapamuutoksia. Tässä hankkeessa elintapaohjaus ymmärretään asiakaslähtöisenä ja laaja-alaisena toimintana huomioiden mm. ravitsemuksen, fyysisen aktiivisuuden ja unen osa-alueet. Hankkeessa käytetään tarpeen mukaan kuntien liikunta- ja vapaa-aikatoimen, kansalaisopiston ja paikallisten liikuntaseurojen palveluja elintapaohjauksen tukena.
OSATYÖKYKYISYYS: Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) määritelmän mukaisesti osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisyyttä on monenlaista - osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet. Osatyökykyisiä voivat olla myös pitkäaikaistyöttömät, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden takia. Osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä. Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa. Jos terveys ja muut yksilölliset tekijät ovat tasapainossa työn vaatimusten kanssa, henkilö ei ole osatyökykyinen, vaan työkykyinen. Kaiken kaikkiaan osatyökykyiset ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen ryhmä.
TOIMENPITEINÄ hankkeessa ovat tiivistettynä asiakkaiden työvalmennus (asiakkaiden ohjaus TE-palveluista), elintapaohjaus, työkuntotodistus, toimintamallin rakentaminen vaikuttavaan elintapaohjaukseen ja työvalmennukseen. Pilottiryhmänä ovat lisäksi maahanmuuttajataustaiset Seinäjoen seudulla. Työssä ovat yhteistyötahoina mukana mm. oppilaitokset ja kuntien työllisyyspalvelut.

TULOKSET ovat seuraavat: hankkeelle on rakennettu toimiva verkosto ja toimintamalli tekemiselle ja tuloksena yhteistyöstä on saavutettu hankkeelle asiakkaita yhteensä 220 henkeä eri ikäryhmistä, sukupuolista ja kulttuuritaustoista. Tuloksena on, että projektin asiakkaista on päässyt työelämään tai sille johtavalle polulle tavoiteltu määrä. Lisäksi hankkeen kautta on kehitetty vaikuttava elintapaohjaus- ja työvalmennusmalli, mikä jää jalostettuna toimimaan myös hankkeen jälkeen. Esimerkiksi työttömien elintapaohjaukseen tavoitellaan hankkeen jälkeen resursoitavaksi uusia tekijöitä kuntien yhteispalkkauksena (esim. 1-2 henkeä). Hankkeen tuloksena on saatu myös kehitettyä työkuntotodistus, millä tavoitellaan työttömien itsetunnon kohottamista ja heidän kannustamistaan myönteisellä tavalla kehittämään itseään. Työkuntotodistus toimii parhaimmillaan työttömien CV:tä tukevana asiakirjana, mikä havainnollistaa työnantajalle työnhakijan aktiivisuutta ja työkuntoisuuden paranemista entistä vahvemmaksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

VETO-hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat työttömät tai työttömyysuhan alla olevat (osa-aikainen työntekijä, määräaikaisessa työsuhteessa toimiva työntekijä, lomautettuna tai kausitöissä olevat), osatyökykyiset, vaikeasti työllistyvät, ikääntyvät, nuoret, maahanmuuttajat, romanit ja muut erityistä tukea tarvitsevat koko hankealueella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat muut kuin hankkeen varsinaiset kohderyhmät. Esimerkiksi välillistä kohderyhmää ovat ne yritykset ja yhteisöt, jotka eivät osallistu aktiivisesti hankkeen kehittämistyöhön, mutta saavat hankkeen kautta työvoimaa. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat ne tahot, joiden kanssa hankkeen toteutusta tehdään ja myös hankkeen jälkeisiä toimintatapoja kehitetään.

Välillisiin kohderyhmiin kuuluu yhteistyö Ammattiopisto Luovin kanssa, millä tarkoitetaan tässä opiskelijoille tiedottamista hankkeesta ja sen mahdollisuuksista valmistumisen jälkeen. Tiedottaminen mahdollistaa sen, että opiskelijan mahdollisesti jäädessä valmistumisen jälkeen työttömäksi työnhakijaksi, hän voi hakeutua TE-palvelujen kautta hankkeen piiriin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 482 490

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 207 366

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 561 820

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 241 417

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Järviseudun, Seinäjoen

Kunnat: Soini, Seinäjoki, Lappajärvi, Ähtäri, Alajärvi, Vimpeli, Evijärvi, Alavus, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 24

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 220

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmänä ovat molemmat sukupuolet, molempia sukupuolia on myös työttöminä työnhakijoina. Miesten osuus työttömissä on hieman suurempi, ja tämä näkyy pienenä painotuksena hankkeen kohderyhmissä. Käytännössä hanke toteutetaan sukupuolineutraalisti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen otetaan tasapuolisesti niin naisia kuin miehiä. Kuitenkin hankkeen toteutuksessa huomioidaan naiset ja miehet omina kohderyhminään. Niin työvalmennuksessa kuin elintapaohjauksessa lähdetään liikkeelle yksilön tarpeista, mistä johtuen sukupuolinäkökulma huomioidaan yksilön toiveiden kautta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan tavoitteena on saada asiakas kuntoutumaan työkuntoiseksi ja löytää hänelle polku palkkatyöhön. Asiakkaat voivat olla siis niin naisia kuin miehiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet: kaikki mahdollinen kierrätetään (paperi, pahvi, biojäte) ja turhaa moottoriajoneuvolla liikkumista vältetään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Hanke noudattaa lain ja työnantajan ohjeita kierrätyksen ja lajittelun osalta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän osa-alueeseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän osa-alueeseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän osa-alueeseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita, ja esim. jätteet lajitellaan ja kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Hanke noudattaa lain ja työnantajan ohjeita kierrätyksen ja lajittelun osalta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeella kehitetään edellytyksiä paikallisen elinkeinorakenteen kohentamiseen. Käytännössä tämä toteutuu hankkeen jalkautumisella paikallistasolle, asiakkaiden kohtaamisella kotikuntatasolla (tavoitteena työllistyminen kotiseudulle) ja hankkeen jälkeistä jatkuvuutta varmistavalla toimintatavalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeen kehitystyö on aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Henkilöstö joutuu liikkumaan omalla autolla, koska riittävän kattavaa joukkoliikennettä ei ole käytettävissä. Matkustaminen kuitenkin tehdään harkiten ja kustannustehokkaasti ihan kustannusten takia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää niin yksilön hyvinvointia kuin yritysten pärjäämistä. Kun yksilön työkunto ja osaaminen on hyvä, hän työllistyy helpommin ja jaksaa tehdä töitä - ja isäntäyritys saa motivoituneen ja työkuntoisen tekijän.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke edistää naisten ja miesten tasa-arvoa sukupuolineutraalilla ja yksilölähtöisellä toiminnalla. Miesten osuus työttömissä on suurempi, ja siksi sen osuus kohderyhmästä suunnitelmassa on suurempi. Hanke toimii tasapuolisesti niin yritysten kuin mukana olevien kuntien näkökulmasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hanke toimii yhdenvertaisuutta kunnioittaen kokonaisuutena. Lisäksi hankkeen pilotti paneutuu erityisesti maahanmuuttajien tarpeisiin antaen heille yhdevertaiset mahdollisuudet hakea polkua työkuntoisuuteen ja työelämään. Hankkeen kaikki kohderyhmät voivat tulla eri ikäryhmistä ja kulttuuritaustoista.
Kulttuuriympäristö 4 4
VETO-hankkeessa kehittyy luonnollisella tavalla kulttuuriympäristön ymmärtäminen, kun yksilön tarpeista lähtien lähdetään kehittämään työkuntoisuutta ja työvoimakuntoisuutta. Työttömien asiakkaiden, yritysten, kuntien ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet hankkeen toimintamuotoihin lisäävät yhteisöllisyyttä.
Ympäristöosaaminen 3 3
Hankkeessa osana työkuntoisuuden kehittämistä ympäristöymmärrys paranee arjen aktiivisuuden lisääntyminen myötä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-