|
|
|
Hankekoodi: S22185
Hankkeen nimi: VETO - vaikuttavaa elintapaohjausta ja työvalmennusta
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.7.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu PLU ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0956502-4
Jakeluosoite: Seuralantie 9
Puhelinnumero: 0505850461
Postinumero: 60220
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.plu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Hämäläinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.hamalainen(at)plu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505850461
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kehittää Etelä-Pohjanmaan maakunnassa vuosien 2020-2023 (36 kk) aikana toimintamalli, missä "Työkuntoisuutta" (toiminta- ja työkykyisyys) edistetään työvalmennusta ja elintapaohjausta yhdistämällä työttömillä tai työttömyysuhan alla olevilla, osatyökykyisillä, vaikeasti työllistyvillä huomioiden ikääntyvät, nuoret, maahanmuuttajat, romanit, erityistä tukea tarvitsevat valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat ja muut erityistä tukea tarvitsevat koko hankealueella. Hanke edistää hyvinvointia, yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, sekä huomioi sukupuolinäkökulman hankkeen toiminnassa. Yksilöön pyritään vaikuttamaan moniammatillisen verkoston avulla niin fyysisenä, psyykkisenä kuin sosiaalisena kokonaisuutena. Liikunnan, ravitsemuksen ja levon merkitystä ei voi liikaa korostaa, kun pyritään vaikuttamaan yksilön työkuntoisuuden parantamiseen. Tämän kolminaisuuden kuntoon saattamisella yksilöllä on entistä paremmat mahdollisuudet sijoittua työkykyisenä työelämään.
Kehitettävällä toimintamallilla on seuraavia osatavoitteita:
1.Toimivan verkoston kehittäminen elintapaohjaukseen ja työvalmennukseen työttömille, työttömyysuhan alaisena oleville, osatyökykyisille ja muille vaikeasti työllistyville, erityispainotuksena yritysten rekrytointitarpeiden osuvuuden parantaminen. Tavoitteena on luoda verkostoa tekemällä pilottiluonteisesti erilaisia kehittämistoimia yhdistäen vaikuttava elintapaohjaus työvalmennukseen. Pilottitoiminnalla pystytään siis tukemaan yksilöitä oman työkuntonsa kehittämisessä, mutta samalla luodaan sidosryhmäverkostoa tulevaa, hankkeen jälkeistä tekemistä mahdollistamaan. Erillisinä pilotteina hankkeen sisällä ovat TE-palvelujen suunnasta esille nostettujen tarpeiden takia Seinäjoen seudulla toteutettava maahanmuuttajiin keskittyvä pilotti.
2.Työttömien työkuntotodistuksen kehittäminen. Työkuntotodistuksen kehittämisessä hyödynnetään aiempia hankkeita, tutkimustietoa ja käytännön verkostoista saatua tietoa. Keskeinen asia ko. todistuksessa on, minkä muotoisena työkuntotodistus toteutetaan, kuka sen allekirjoittaa, mitä siihen kirjataan. Kantava ajatus on, että työkuntotodistus on työttömän itsetunnon kehittämisen yksi väline. Työkuntotodistusta voi työtön halutessaan nostaa sopivasti esille esimerkiksi omassa CV:ssään.
KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ ovat työvalmennus, elintapaohjaus ja osatyökyisyys.
TYÖVALMENNUS: hankkeessa työvalmennus on prosessi, jossa työtön asiakas ja työvalmentaja työskentelevät yhdessä määrittelemiensä tavoitteiden saavuttamiseksi. Työvalmennuksen avulla asiakasta autetaan löytämään oma polku kohti työelämää tai opiskelua, toimintatapana ratkaisukeskeinen, asiakaslähtöinen ja tavoitteellinen ohjausote. Asiakaslähtöisyys korostuu yksilöllisen toimintakyvyn vahvistamisessa ja tukemisessa. Työvalmennuksessa vahvistetaan työttömän työkykyä ja keskitytään asiakkaan omiin vahvuuksiin. Säännöllisissä tapaamisissa työvalmentaja auttaa asiakasta tunnistamaan ammatillista osaamistaan sekä oivaltamaan suurimpia työllistymisen esteitä. Huomioitavaa on, että eri-ikäiset asiakkaat ovat hyvinkin erilaisissa elämäntilanteissa.
ELINTAPAOHJAUS: hankkeessa toteutettavalla elintapaohjauksella tarkoitetaan yksilöön tai ryhmään kohdistettua toimintaa, jonka tavoitteena on tukea asiakasta tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä pysyviä elintapamuutoksia. Tässä hankkeessa elintapaohjaus ymmärretään asiakaslähtöisenä ja laaja-alaisena toimintana huomioiden mm. ravitsemuksen, fyysisen aktiivisuuden ja unen osa-alueet. Hankkeessa käytetään tarpeen mukaan kuntien liikunta- ja vapaa-aikatoimen, kansalaisopiston ja paikallisten liikuntaseurojen palveluja elintapaohjauksen tukena.
OSATYÖKYKYISYYS: Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) määritelmän mukaisesti osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisyyttä on monenlaista - osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet. Osatyökykyisiä voivat olla myös pitkäaikaistyöttömät, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden takia. Osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä. Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa. Jos terveys ja muut yksilölliset tekijät ovat tasapainossa työn vaatimusten kanssa, henkilö ei ole osatyökykyinen, vaan työkykyinen. Kaiken kaikkiaan osatyökykyiset ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen ryhmä.
TOIMENPITEINÄ hankkeessa ovat tiivistettynä asiakkaiden työvalmennus (asiakkaiden ohjaus TE-palveluista), elintapaohjaus, työkuntotodistus, toimintamallin rakentaminen vaikuttavaan elintapaohjaukseen ja työvalmennukseen. Pilottiryhmänä ovat lisäksi maahanmuuttajataustaiset Seinäjoen seudulla. Työssä ovat yhteistyötahoina mukana mm. oppilaitokset ja kuntien työllisyyspalvelut.
TULOKSET ovat seuraavat: hankkeelle on rakennettu toimiva verkosto ja toimintamalli tekemiselle ja tuloksena yhteistyöstä on saavutettu hankkeelle asiakkaita yhteensä 220 henkeä eri ikäryhmistä, sukupuolista ja kulttuuritaustoista. Tuloksena on, että projektin asiakkaista on päässyt työelämään tai sille johtavalle polulle tavoiteltu määrä. Lisäksi hankkeen kautta on kehitetty vaikuttava elintapaohjaus- ja työvalmennusmalli, mikä jää jalostettuna toimimaan myös hankkeen jälkeen. Esimerkiksi työttömien elintapaohjaukseen tavoitellaan hankkeen jälkeen resursoitavaksi uusia tekijöitä kuntien yhteispalkkauksena (esim. 1-2 henkeä). Hankkeen tuloksena on saatu myös kehitettyä työkuntotodistus, millä tavoitellaan työttömien itsetunnon kohottamista ja heidän kannustamistaan myönteisellä tavalla kehittämään itseään. Työkuntotodistus toimii parhaimmillaan työttömien CV:tä tukevana asiakirjana, mikä havainnollistaa työnantajalle työnhakijan aktiivisuutta ja työkuntoisuuden paranemista entistä vahvemmaksi.
VETO-hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat työttömät tai työttömyysuhan alla olevat (osa-aikainen työntekijä, määräaikaisessa työsuhteessa toimiva työntekijä, lomautettuna tai kausitöissä olevat), osatyökykyiset, vaikeasti työllistyvät, ikääntyvät, nuoret, maahanmuuttajat, romanit ja muut erityistä tukea tarvitsevat koko hankealueella.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat muut kuin hankkeen varsinaiset kohderyhmät. Esimerkiksi välillistä kohderyhmää ovat ne yritykset ja yhteisöt, jotka eivät osallistu aktiivisesti hankkeen kehittämistyöhön, mutta saavat hankkeen kautta työvoimaa. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat ne tahot, joiden kanssa hankkeen toteutusta tehdään ja myös hankkeen jälkeisiä toimintatapoja kehitetään.
Välillisiin kohderyhmiin kuuluu yhteistyö Ammattiopisto Luovin kanssa, millä tarkoitetaan tässä opiskelijoille tiedottamista hankkeesta ja sen mahdollisuuksista valmistumisen jälkeen. Tiedottaminen mahdollistaa sen, että opiskelijan mahdollisesti jäädessä valmistumisen jälkeen työttömäksi työnhakijaksi, hän voi hakeutua TE-palvelujen kautta hankkeen piiriin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 482 490
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 450 073
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 561 820
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 521 303
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Järviseudun, Seinäjoen
Kunnat: Lappajärvi, Alajärvi, Vimpeli, Soini, Ähtäri, Seinäjoki, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 52
Suunniteltu: 220
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 4 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet: kaikki mahdollinen kierrätetään (paperi, pahvi, biojäte) ja turhaa moottoriajoneuvolla liikkumista vältetään. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 4 |
| Hanke noudattaa lain ja työnantajan ohjeita kierrätyksen ja lajittelun osalta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta tähän osa-alueeseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta tähän osa-alueeseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta tähän osa-alueeseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Hankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita, ja esim. jätteet lajitellaan ja kierrätetään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Hanke noudattaa lain ja työnantajan ohjeita kierrätyksen ja lajittelun osalta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeella kehitetään edellytyksiä paikallisen elinkeinorakenteen kohentamiseen. Käytännössä tämä toteutuu hankkeen jalkautumisella paikallistasolle, asiakkaiden kohtaamisella kotikuntatasolla (tavoitteena työllistyminen kotiseudulle) ja hankkeen jälkeistä jatkuvuutta varmistavalla toimintatavalla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen kehitystyö on aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Henkilöstö joutuu liikkumaan omalla autolla, koska riittävän kattavaa joukkoliikennettä ei ole käytettävissä. Matkustaminen kuitenkin tehdään harkiten ja kustannustehokkaasti ihan kustannusten takia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää niin yksilön hyvinvointia kuin yritysten pärjäämistä. Kun yksilön työkunto ja osaaminen on hyvä, hän työllistyy helpommin ja jaksaa tehdä töitä - ja isäntäyritys saa motivoituneen ja työkuntoisen tekijän. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää naisten ja miesten tasa-arvoa sukupuolineutraalilla ja yksilölähtöisellä toiminnalla. Miesten osuus työttömissä on suurempi, ja siksi sen osuus kohderyhmästä suunnitelmassa on suurempi. Hanke toimii tasapuolisesti niin yritysten kuin mukana olevien kuntien näkökulmasta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Hanke toimii yhdenvertaisuutta kunnioittaen kokonaisuutena. Lisäksi hankkeen pilotti paneutuu erityisesti maahanmuuttajien tarpeisiin antaen heille yhdevertaiset mahdollisuudet hakea polkua työkuntoisuuteen ja työelämään. Hankkeen kaikki kohderyhmät voivat tulla eri ikäryhmistä ja kulttuuritaustoista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| VETO-hankkeessa kehittyy luonnollisella tavalla kulttuuriympäristön ymmärtäminen, kun yksilön tarpeista lähtien lähdetään kehittämään työkuntoisuutta ja työvoimakuntoisuutta. Työttömien asiakkaiden, yritysten, kuntien ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet hankkeen toimintamuotoihin lisäävät yhteisöllisyyttä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa osana työkuntoisuuden kehittämistä ympäristöymmärrys paranee arjen aktiivisuuden lisääntyminen myötä. | ||
Hankkeen tavoitteena oli kehittää Etelä-Pohjanmaan maakunnassa 10:n kunnan alueella vuosien 2020-2023 (36 kk) aikana toimintamalli, missä "Työkuntoisuutta" (toiminta- ja työkykyisyys) edistettäisiin työvalmennusta ja elintapaohjausta yhdistämällä työttömillä tai työttömyysuhan alla olevilla, osatyökykyisillä, vaikeasti työllistyvillä huomioiden ikääntyvät, nuoret, maahanmuuttajat, romanit, erityistä tukea tarvitsevat valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat ja muut erityistä tukea tarvitsevat koko hankealueella. Hanke tavoitteli hyvinvoinnin edistämistä, yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman huomioimista hankkeen toiminnassa. Yksilöön pyrittiin vaikuttamaan moniammatillisen verkoston avulla niin fyysisenä, psyykkisenä kuin sosiaalisena kokonaisuutena. Kehitettävällä toimintamallilla oli seuraavia osatavoitteita: 1.Toimivan verkoston kehittäminen elintapaohjaukseen ja työvalmennukseen hankkeen kohderyhmille. Tavoitteena oli luoda verkostoa tekemällä pilottiluonteisesti erilaisia kehittämistoimia yhdistäen vaikuttava elintapaohjaus työvalmennukseen. Pilottitoiminnalla pystyttäisiin siis tukemaan yksilöitä oman työkuntonsa kehittämisessä, mutta samalla luodaan sidosryhmäverkostoa tulevaa, hankkeen jälkeistä tekemistä mahdollistamaan. Erillisinä pilotteina hankkeen sisällä oli TE-palvelujen suunnasta esille nostettujen tarpeiden takia Seinäjoen seudulla toteutettava maahanmuuttajiin keskittyvä pilotti. 2.Työttömien työkuntotodistuksen kehittäminen hankkeen kohderyhmälle. Työkuntotodistuksen kehittämisessä hyödynnettiin aiempia hankkeita, tutkimustietoa ja käytännön verkostoista saatua tietoa. Keskeinen kysymys etukäteen oli, että minkä muotoisena työkuntotodistus toteutetaan, kuka sen allekirjoittaa ja mitä siihen kirjataan. Kantava ajatus on, että työkuntotodistus on työttömän itsetunnon kehittämisen yksi väline. Työkuntotodistusta voi työtön halutessaan nostaa sopivasti esille esimerkiksi omassa CV:ssään.
VETO-hanke onnistui hankkeen tavoitteissa ja kehittämistarpeissa hyvin. Päätavoitteena oli toimintamallin kehittäminen työkuntoisuuden edistämiseen yhdistämällä työvalmennusta ja elintapaohjausta. Tästä on hyvänä todenteena se, että VETO-hanke palkittiin valtakunnallisella ”Huippu malli -tunnustuksella” (vain 1 palkittiin) Liikkuva aikuinen -ohjelman organisoimassa, valtakunnallisessa liikuntaneuvonnan seminaarissa Tampereella maaliskuussa 2023. Tavoitteiden saavuttaminen vaati runsaasti live- ja teams-kohtaamisia hankeaikana. Myös osatavoitteissa eli 1) toimivan verkoston kehittämisessä elintapaohjauksessa ja työvalmennuksessa sekä 2) työkuntotodistuksen kehittämisessä onnistuttiin. VETO-hanke osoitti, että päälinja tekemisessä voi olla eri kunnissa samanlainen, mutta paikkakuntaiset olosuhteet muokkaavat paikallista toteutusta. Verkostomaisella yhteistyöllä asiat kuitenkin saadaan onnistumaan, mutta se vaatii jatkuvaa yhteydenpitoa ja asioiden kehittämistä yhdessä. VETO-hankkeen toimintamallia työvalmennuksen ja elintapaohjauksen yhdistämiseksi työttömien kanssa tehtävässä työssä (kullekin taholle soveltuvalla tavalla) on aktiivisesti viety eri tahojen tiedoksi.
Osatavoite 1:ssä eli toimivan verkoston kehittämisessä elintapaohjauksessa keskeinen yhteistyötaho oli Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (nykyisin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue) koordinoima elintapaohjauksen kehittämisverkosto, mikä kokoaa yhteen kuntien liikuntatoimen, hyvinvointialueen ja yksityisten palveluntarjoajien ja järjestöjen toimijoita. Tavoitteena tuolla verkostolla on vahvistaa ja yhtenäistää elintapaohjauksen käytäntöjä alueella. VETO-hankkeen elintapaohjaajat olivat mukana alueellisessa elintapaohjaajien verkostossa. VETO-hankkeen elintapaohjauksessa toimittiin paitsi omien elintapaohjaajien kautta, myös Seinäjoki-Ilmajoki -alueella kilpailutuksen kautta hankitun Fysios Mehiläisen elintapaohjaajien (2022-2023) kanssa yhteistyössä. Itse elintapaohjaus toteutettiin lähes täysin yksilöohjauksena, poikkeuksena kaksi ryhmämuotoista kuntosalikokeilua. Elintapaohjauksen punaisena lankana on ollut arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa, missä elintapamuutosta rakennetaan asiakkaan itselle merkityksellisten asioiden kautta ja edetään asiakkaan arkeen sopivin pienin askelin. Asiakasta tavattiin hankkeen aikana keskimäärin kolmesta kuuteen kertaan ja tapaamisissa keskityttiin ennen kaikkea uneen, ruokatottumuksiin ja liikuntaan. Elintapaohjaus on hankeaikana saanut hyvin jalansijaa paikallistasolla, ja hyvinvointialueen koordinointityö jatkuu tämän suuntauksen jatkumisen varmistamiseksi.
Toisessa osatavoite 1:n elementissä eli työvalmennuksissa yhteistyöverkosto rakentui hyvin laajaksi. Keskeisinä yhteistyötahoina olivat asiakkaita lähettävät tahot eli Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto ja hankealueella toimineet kuntakokeilut. Yhteistyötä ja verkoston rakentamista on tehty laajasti myös alueen muiden työllisyystoimijoiden kanssa, esim. VATESin, muiden työllisyyttä edistävien hankkeiden (TYPO-hankkeet, ESR-hankkeet teemassa, IPS-hanke, Toimeksi-hanke (työkykyohjelma 2019-2023), Tulevaisuuden sote-keskus-hanke, Moni-infon, jne. kanssa. Yhteistyötä tehtiin luonnollisesti myös yritysten ja muiden työpaikkojen kanssa. Itse työvalmennus toteutui pitkälti yksilövalmennuksena niin, että asiakkaan kehitystarpeisiin pystyttiin vastaamaan mahdollisimman hyvin. Hanke järjesti koronasta huolimatta jo hankkeen alkujaksolla Teams-alustan välityksellä työvalmennuksen ryhmävalmennuksia. Toteutettavien valmennuksien teemoina ovat olleet työhaastattelu, työelämätiedot ja -taidot, osa-aikatyö ja sosiaaliset taidot. Valmennuksiin on osallistunut asiakkaiden lisäksi myös ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten Kelan virkailijoita, yrittäjiä ja maahanmuuttaja-asiantuntija.
Maahanmuuttajapilotti sisällytettiin hankkeeseen TE-palvelujen suunnasta esille nostettujen tarpeiden täyttämiseksi. Maahanmuuttajapilotti hahmoteltiin alun perin 12 kuukauden mittaiseksi pilotiksi (vuosi 2022), mutta jo alkuvaiheen myönteisten tulosten takia pilotti pidennettiin muutosbudjetin kautta 17 kuukauden mittaiseksi. Pilotti toimi Seinäjoki-Ilmajoki- alueella. Maahanmuuttajapilotissa tälle asiakasryhmälle oli varattu oma työnsuunnittelija työllistymisen/kouluttautumisen edistämiseen. Pilotissa oli lisäksi resursseja tulkkaukseen, käännöksiin ja tutkinnon tunnistamisiin.
Osatavoite 2:n eli ”Työttömien työkuntotodistuksen kehittäminen hankkeen kohderyhmälle” osalta päästiin myös tavoiteltuun lopputulokseen. Ensimmäinen luonnos työkuntotodistuksesta laadittiin syksyllä 2020. Hankkeessa testattiin lopullista työkuntotodistusmallia (joka valmistui kesällä 2021), ja se osoittautui hyväksi asiakkaan kehitysprosessin kuvaajaksi ja sanoittajaksi. Lopullisessa työkuntotodistuksessa kuvattiin asiakkaan henkilötietojen lisäksi mm. kehitystä kykyviisarissa, läpikäytyjä yksilöllisen työvalmennuksen elementtejä, yksilöllisen elintapaohjauksen kautta esille nousseita aiheita sekä työvalmentajan kommentteja. Työkuntotodistuksen allekirjoitti työvalmentaja, ja se luovutettiin asiakkaan omaan käyttöön. Siinä tapauksessa, missä asiakas palasi lähettävän tahon palvelujen piiriin (TE-toimisto, kuntakokeilu), asiakkaan luvalla ko. työkuntotodistus lähetettiin ns. turvasähköpostilla myös vastuuvirkailijalle tiedoksi.
Hankkeen asiakastavoitemääräksi hakemuksessa oli määritelty 220 asiakasta, joista 100:lle tavoiteltiin tehtäväksi ”työkuntotodistusta”. Hankkeen tavoitteet ylitettiin selvästi, sillä ESR-henkilöjärjestelmään aloitus- ja päätöslomakkeen saatiin kirjatuksi 239 henkilöltä (pelkkä aloituslomake 249:ltä hengeltä). Työkuntotodistuksia laadittiin yhteensä 110 asiakkaalle.
Hanke teki laajaa yhteistyötä eri hankkeiden ja toimijoiden kanssa. Yhteistyötä helpotti maakuntatasolla TE-hallinnon säännöllisesti järjestämät hankeaamukahvit ja verkostotilaisuudet, jossa työllistämiseen liittyvät hanketoimijat ovat tavanneet virtuaalisesti tai livenä ajankohtaisten asioiden merkeissä koko hankeajan. Em. tilaisuuksien lisäksi hankkeen edustajat olivat aktiivisia erilaisissa maakunnallisissa hankkeen teemaa edistävissä työryhmissä. Elintapaohjaaja teki yhdessä työvalmentajien kanssa talvella 2022-2023 kuntakierroksen, jonka aikana tavattiin kuntarahoittajan edustajia sekä keskusteltiin tehdyistä toimenpiteistä, saavutetuista tuloksista ja mahdollisista tulevaisuuden yhteistyötoimista (mahdollinen jatkohanke). Hankkeesta viestittiin aktiivisesti koko hankkeen ajan erilaisissa maakunnallisissa tilaisuuksissa tai pienemmissä tapaamisissa. Valtakunnallisesti hanke sai näkyvyyttä mm. VATES-yhteistyön kautta heidän sivuillaan ja yhteistyössä järjestettyjen kahden Työhönvalmennuksen teemapäivä -työpajan yhteydessä, joissa esiteltiin elintapaohjausta työvalmennuksen yhteydessä (11/2022 ja 3/2023). Lisäksi valtakunnallista näkyvyyttä VETO-hanke sai myös keväällä 2023 Huippu Malli-kisan voiton myötä, jossa toimintamallimme sai tunnustuksen Valtakunnallisten Liikuntaneuvontapäivien yhteydessä. VETO-hanketta on esitelty valtakunnallisesti muille aluejärjestöille (14 kpl kattaen koko muun Suomen) Aluepäivillä elokuussa 2022 Peurunka – hankkeen toimintatapojen esittely + keskustelu.