Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22186

Hankkeen nimi: Opinnollistaminen osatyökykyisen kehitysvammaisen polkuna työelämään

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ihme ja Kumma Tuki ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 2789937-8

Jakeluosoite: Annankatu 10

Puhelinnumero: 044 920 7073

Postinumero: 24100

Postitoimipaikka: Salo

WWW-osoite: http://www.ihmejakumma.com

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jorma Nurminen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallituksen puheenjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jorma.nurminen(at)ihmejakumma.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 850 2545

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on luoda, dokumentoida sekä ottaa käyttöön ja jakaa yleiseen käyttöön ohjeistus sekä menetelmät, joilla mahdollistetaan kehitysvamman omaaville henkilöille, erityisesti jo mukautetun ammattitutkinnon suorittaneille, yhdenvertaiset mahdollisuudet suorittaa näyttöjen avulla joko osia ja/tai koko yleisen tason ammattitutkinto niin työpajoissa kuin töiden ohella.

Tämä parantaa rajotteita omaavan osatyökykyisen ja työllistymistä haluavan henkilön yhdenvertaisen työllistymisen mahdollisuuksia sekä asemaa yhteiskunnassa.

TEM:n mukaan Suomessa on yli 200 000 osatyökykyistä henkilöä, joiden työllistymistä kyseinen hanke voi parantaa.

Eri oppilaitosten kanssa asiasta on neuvoteltu ja esille ovat nousseet myös näkö- ja kuulorajoitteiset henkilöt, eli vaikka oman toimintamme kautta keskitymme pääasiallisesti nuoriin, joiden kehitysvamma diagnoosin perusteena on ollut fyysiset rajoitteet, luku- tai numerosokeus, hahmottamisvaikeudet sekä asberger, on tuloksia mahdollista soveltaa myös eri kohderyhmille.

Hanke toteutetaan yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa, joilla on laajaa kokemusta mukautetusta ammattikoulutuksesta.
Poikkeuksellisesti tässä hankeessa pyritään kuitenkin etsimaan menetelmät ja keinot yleistä tasoa olevien tutkintojen ja/tai osatutkintojen suorittamiseen.

Näyttöjen yhteyteen tuodaan yhteistyössä työterveyshuollon (Mehiläinen) kanssa työergonomia auttamaan fyysisiä rajoitteita omaavia henkilöitä. Näin pyritään etsimään työmenetelmiä ja apuvälineitä, joiden avulla näyttöjen suorittaminen fyysistä rajotteista huolimatta on mahdollista.

Hanke perustuu pilottiin, johon osallistuu eri diagnoosin omaavia vapaaehtoisia nuoria, joilla jo on työsopimus, työ ja kokemusta työelämästä. Ja näin mahdollisesti myös parhaat valmiudet osatutkintojen suorittamiseen.
Hankkeen toteuttaminen perustuu pääasiallisesti OKM:n tukeman ”ohjaan.fi” sivuston määritelmiin sekä ohjeistuksiin.
Varsinaiset näyttöjen vaatimukset on määritelty sivustolla ”eperusteet.opintopolku.fi”.

Näyttöjen suorittamista toteutetaan näyttöjen vaatimusten mukaisesti myös Ihme ja Kumman verkoston yrityksissä, jolloin saadaan kokemusta erillaisista työympäristöista, työmenetelmistä, koneista ja laitteista.

Aika näytön onnistuneeseen suorittamiseen ei tässä hankkeessa ole merkityksellinen, koska tavoitteenaa on löytää ja etsiä toimivia menetelmiä, kokemusta sekä onnistumisia nimenomaan toistojen ja vaihtoehtoisten menetelmien kautta.
Erillaiset rajoitteet edellyttävät erillaisia lähestymistapoja ja tavotteita, eli varsinaisen yhden menetelmän sijaan hanke etsii käytäntöjä niin yhteisiin toimenpiteisiin kuin myös rajoitekohtaisiin toimenpiteisiin.
Henkilön kyvyistä riippuen, realistiset näytöt ja näyttöjen aikataulut suunnitellaan niin, että ne on mahdollista toteuttaa hankkeen aikarajan puitteissa.

Kehitysvammaliitto seuraa hanketta, samoin TEM. Tulokset pyritään dokumentoimaan ja julkistamaan mahdollisimman laajalti sekä ottamaan käyttöön eninenvissä määrin omassa sekä yhteistyötä tekevien oppilaitosten toiminnassa.

OKM taannoin linjasi, että Opinnollistaminen on osa Työpajatoimintaa. Kuitenkaan ohjeistusta rajotteita omaavien henkilöiden opinnollistamiseen ei löydy OKM:ltä, AVIlta eikä edes Valtakunnalliselta Työpajayhdistykseltä.
Tämän hankkeen tulosten tavoitteena on nimenomaan tuoda menetelmät työpajojen käyttöön ja näin mahdollistaa osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistymiseen.

Yhteenvetona todettakoon, että hankkeen tavoitteena ei ole mukauttaa ammattitutkinnon vaatimustasoa, vaan nimenomaan mukauttaa kehitysvamman omaavan henkilön polku tutkinnon onnistuneeseen suorittamiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Rajoite voi olla hidaste, mutta ei kuitenkaan este.

Hankkeen kohderyhmänä on hankkeen alkuvaiheessa mukautetun ammattitutkinnon suorittaneita nuoria sekä ammattin vaihtoa haluavia kehitysvamman omaavia nuoria.
Rajoiteet ovat pääasiallisesti fyysisisä tai liittyvät havannoimiskykyihin.
Eli kyse on lievistä rajotteista, mutta joiden takia nuoret on kuitenkin diagnosoitu kehitysvammaisiksi ja jääneet eläkkeelle.

Hankkeen edetessä pyritään mahdollisuutta tarjoamaan laajemmalle kohderyhmälle. Mahdollisesti näkö- tai kuulorajotteisille.

Kuitenkin pääsääntöisesti niin, että henkilöllä on ”alla”suoritettuna jonkin alan ammattitutkinto tai sen osia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Ensisijaisesti ilman muuta kohderyhmänä on koko yhteiskunta. Hanke pystyy osoittamaan, että myös kehitysvamman omaavat henkilöt voivat oppia, osata ja olla työelämää siinä missä kuka tahansa.

Kohderyhmänä ovat myös oppilaitokset, jotka työskentelevät kohderyhmän parissa. Hanke antaa eväät vaativimpien ammattitutkintojen suorittamiseen.

TE-toimistot, kunnat ja kaupungit eli julkiset palveluntuottajat. Mikäli he eivät kykene kohtaamaan vammaista henkilöä potentiaalisena työntekijänä niin kuinka se on mahdollista yrityksille?

Lisäksi kohderyhmänä ovat vammaiset ja rajotteita omaavat nuoret ja heidän omaiset.
Erillaisuus ei ole rikos, vaan rikkaus, jonka ei tarvitse sulkea ketään yhteiskunnan ulkopuolelle vaan kaikki on mahdollista. Esimerkin voima on monasti erittäin suuri.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 140 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 86 241

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 345 740

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 86 241

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Salon

Kunnat: Lieto, Paimio, Salo, Turku, Somero, Sauvo, Naantali, Kaarina, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Annankatu 10

Postinumero: 24100

Postitoimipaikka: Salo

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 36

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Koska työpaja on syrjinnästä vapaata aluetta ja mukaan otetaan kaikki sukupuolesta välittämättä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Koska työpaja on syrjinnästä vapaata aluetta ja mukaan otetaan kaikki sukupuolesta välittämättä
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
kaikilla sama palkka, kaikilla samat työt, kaikkia kohdellaan samalla tavoin - ei sukupuolieroja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8
Koko Ihme ja Kumma on suuri kierrätys-projekti
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 8
Emme voi paljoakaan tehdä, mutta asia esillä usein ja kattavasti
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 9 9
Kaikilla on oikeus elää. Nämä nuoret eivät luonnostaan tuhoa vaan rakastavat kaikkia ja kaikkea - sitä tuemme
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Emme oikeiastaan voi vaikuttaa, mutta tiedostamme
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 5
Eivät oikeastaan kosketa meitä, muuta kuin keskustelun tasolla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 9
Kierrätämme aktiivisesti
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 8
Tiedostamme, mutta emme voi paljoa vaikuttaa muuta kuin sähkösopimusten kautta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Pyrimme aktiivisesti olemaan osa tätä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Saamme nimenomaan kehuja vanhustyöstä, palvelusta ja innovatiivisuudesta tällä alalla
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Liikuntarajoisten kanssa joudumme käyttämään olemssa ja tarjolla olevia ratkaisuja
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Koko toiminnan tavoite
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Koko toiminnan tavoite
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Koko toiminnan kulmakivi ja päätavoite
Kulttuuriympäristö 8 8
Monimuotoinen kulttuuri osa vammaisten elämää. paljon vapaa-ajantoimintaa tällä alueella
Ympäristöosaaminen 8 8
Turvallinen ympäristö tärkeää kohderyhmälle. Jälleen kerran, aktiivista mutta pienimuotoista kohderyhmästä riippuen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-