Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22187

Hankkeen nimi: Jyväskylän "Nuorten talo"

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0174666-4

Jakeluosoite: PL 1008

Puhelinnumero: 014 266 0000 (vaihde)

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jyvaskyla.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katariina Soanjärvi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: nuorisopäällikkkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katariina.soanjarvi(at)jyvaskyla.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 014 266 3691

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Jyväskylä "Nuorten talo" -hankkeen yleisenä tavoitteena on ESR toimintalinja 5:n mukaisesti vahvistaa nuorten sosiaalista osallisuutta ja poistaa nuorten köyhyyttä sekä parantaa nuorten yleistä työ- ja toimintakykyä. Lopullisena tavoitteena on tukea haastavissa elämän tilanteissa olevien nuorten polkua kohti työuraa. Hankkeessa mallinnetaan ja pilotoidaan moniammatillinen palvelukokonaisuus, Nuorten talo, joka palvelee erityisesti haastavissa elämäntilanteissa olevia nuoria matalalla kynnyksellä. Nuorten talo -malli kokoaa jo olemassa olevat monialaiset ja eri organisaatioissa olevat nuorten palvelut kokonaisuudeksi Ohjaamo Jyväskylän ympärille. Erityinen huomio on tuoda nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hoidolliset ja kuntouttavat palvelut osaksi moniammatillista ja monitoimijaista palvelukokonaisuutta. Lisäksi hankkeessa on tavoitteena edistää ja vahvistaa nuorten osallisuutta sitouttamalla nuoret mukaan Nuorten talo -mallin suunnitteluun ja pilotointiin.

Lisäksi hankkeessa kehitetään ja toteutetaan sosiaalisen vahvistamisen menetelmiä esim. ryhmätoimintaa kohdennettuna palveluna nuorille, jotka eivät pysty opiskeluun tai suuntautumaan ensisijaisesti työmarkkinoille. Hankkeella kehitetään laajemmin myös Jyväskylän nuorten palvelujen kokonaisuutta (sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja nuorisopalveluita) sekä vahvistetaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä (nuorilähtöisyyttä). Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä ja/tai monialaisten palvelujen hyödyntämistä. Hankkeessa huomioidaan sekä kasvokkain annettavat palvelut että sähköisten/digitaalisten palveluiden kehittäminen nuorilähtöisiksi sekä monialaisiksi. Hankkeen päättymisen jälkeen pilotoitu malli juurrutetaan osaksi Jyväskylän palveluita siten, että se palvelee kaikkia Jyväskylässä asuvia nuoria.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat erityisesti heikossa asemassa olevat 15 - 30 -vuotiaat Jyväskylässä asuvat nuoret, jotka tarvitsevat monialaisia palveluita. Näillä nuorilla on suuri vaara syrjäytyä. Ns. riskivyöhykkeellä olevilla nuorilla voi olla taakkanaan useita huono-osaisuuden elementtejä esim. päihde- ja mielenterveysongelmat, toimeentulo-ongelmat tai muunlaiset hyvinvointiin liittyvät riskitekijät, kuten yksinäisyys. Lisäksi kohderyhmänä ovat Nuorten talo -asiantuntijaverkostoon kuuluva monialainen henkilöstö sekä heidän emo-organisaationsa edustajat.

Hankkeen tuloksena Jyväskylään syntyy Nuorten talo -malli, jolla voidaan vaikuttaa nuorten elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti ja riittävän ajoissa. Näin nuorten ongelmiin kyetään vastaamaan ennakoivasti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat:

1) Erityisesti heikossa asemassa olevat 15 - 30 -vuotiaat Jyväskylässä asuvat nuoret, jotka tarvitsevat monialaisia palveluita. Näillä nuorilla on suuri vaara syrjäytyä. Ns. riskivyöhykkeellä olevilla nuorilla voi olla taakkanaan useita huono-osaisuuden elementtejä. Tutkimustiedon mukaan esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat, toimeentulo-ongelmat tai muunlaiset hyvinvointiin liittyvät riskitekijät, kuten yksinäisyys, ovat usein samanaikaisia haasteita. Lisäksi useilla nuorilla taustalla on myös tunnistamattomia oppimisen häiriöitä, joilla on vaikutusta nuoren koulutusuraan tai jopa koulutusuran keskeyttämiseen.

2) Nuorten talo -asiantuntijaverkostoon kuuluva monialainen henkilöstö sekä heidän emo-orgnisaationsa edustajat. Asiantuntijaverkostoon kuuluu mm. seuraavia tahoja:
- Ohjaamo Jyväskylän henkilöstö (Jyväskylän kaupunki, Gradia, Keski-Suomen TE-toimisto)
- Jyväskylän nuorisovastaanoton henkilöstö
- Nuorten aikuisten palvelupiste J-napin henkilöstö
- Oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöä
- Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sekä kolmannen sektorin (esim. Sovatek) toimijoiden henkilöstö
- Mahdollisesti myös ns. Ankkuritoiminnan henkilöstöä (ml. Sisä-Suomen poliisilaitos)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat:

1) Nuorten palveluverkoston henkilöstö siltä osin kuin he eivät ole varsinaista kohderyhmää (esim. kaupungin eri palvelualueiden, oppilaitosten ja KELAn, TE-toimiston henkilöstöä).
2) Nuorten vanhemmat ja muut läheiset henkilöt.
3) Jyväskylän alueen järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat.
4) Jyväskylän alueen yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 255 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 194 869

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 340 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 259 861

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 500

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Jyväskylän kaupungin kaikissa toiminnoissa noudatetaan Jyväskylän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020, jossa keskeisenä tavoitteena on edistää kaikkien toiminnassa mukana olevien henkilöiden eli palveluiden käyttäjien yhdenvertaisuutta. Suunnitelmassa huomioidaan myös sukupuolen tasa-arvoon liittyvät kysymykset. Myös hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet on suunniteltu siten, että eri sukupuolten tasa-arvoa edistetään. Tilastojen (mm. TEM) ja aiemman toiminnan perusteella tunnetaan toimintaympäristö, tilanne ja mahdolliset ongelmakohdat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen edistämällä naisten ja miesten tasa-arvoa ja poistamalla epätasa-arvoa. Neutraaleiltakin vaikuttavilla menettelytavoilla voi olla asenteelliset tulokset, ja tämä pyritään ottamaan huomioon hankkeen toiminnassa. Tyttöjen ja poikien lähtökohdat palveluiden käyttämiselle eivät ole aina samat, monet palvelut eivät ole toivotulla tavalla saavuttaneet poikia samalla tavoin kuin tyttöjä. Tilastokeskuksen ja Nuorisobarometrin (2017) mukaan pojat myös esimerkiksi keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen tyttöjä useammin useimmilla koulutussektoreilla. Pojat ja nuoret miehet ovat kuitenkin löytäneet Ohjaamojen palvelut, ja valtakunnallisellakin tasolla tytöt ja pojat käyttävät Ohjaamoja suurin piirtein saman verran (paikoin pojat jopa enemmän kuin tytöt). Tähän pyritään myös tässä hankkeessa. Esteettömyys huomioidaan hankkeessa muutoinkin: Nuorten talo on palvelu kaikille nuorille sukupuolen lisäksi rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen sekä vammaisuuteen katsomatta. Sukupuolinäkökulma otetaan osaksi seurantajärjestelmää ja huomioidaan myös lopullista esitystä laadittaessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Kaikilla tulee olla samanlainen mahdollisuus osallistua, voida hyvin ja elää hyvää elämää.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeessa pyritään toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Huomioidaan mahdollisuuksien mukaan materiaalihankinnoissa ja työtavoissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hankkeessa pyritään toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Huomioidaan mahdollisuuksien mukaan materiaalihankinnoissa ja työtavoissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Jätemateriaalien kierrätys ja lajittelu Nuorten talossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Ei mahdollisesti pystytä vaikuttamaan taustayhteisöjen toimintaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Tavoitteena on nuoren tai nuoren aikuisen oman polun löytäminen, ongelmien ratkaisu, tarvittavan koulutuspaikan sekä loppupelissä työpaikan löytyminen. Yrittäjyys on yksi mahdollisuus työllistyä. Yhteistyötä yrityksien kanssa kehitetään. Tämä vaikuttaa osaltaan paikalliseen elinkeinokaareen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 3
Hankkeessa kehitetään nimenomaan eri tasoisia verkostoja ja toimintamalli/-malleja, aineettomia tuotteita ja palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Kannustetaan hankkeen verkostoja ja asiakkaita hyödyntämään kimppakyytejä, joukkoliikennettä ja polkupyöriä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tarkoituksena on Jyväskylässä asuvien nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen toiminta kohdentuu hyvinvoinnin parantamiseen sekä toimeentulon turvaamiseen siten, että asiakas saa mahdollisimman helposti tukea haasteisiinsa, jotta hän voi tehdä omia ratkaisujaan entistä paremman elämän suunnassa.
Tasa-arvon edistäminen 7 5
Hankkeella edistetäään mahdollisuutta hyvään elämään riippumatta sukupuolesta, etnisestä taustasta tai mistään muusta sen kaltaisesta asiasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Nuoret saavat asiakaslähtöisesti yhdenvertaista palvelua.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 2 3
Hankkeessa voidaan edistää asiakkaiden ympäristöosaamista esim. järjestämällä tapahtumia, koulutuksia tai muita toimintoja, joissa nämä teemat esillä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-