Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22190

Hankkeen nimi: Muutoksen kesyttäjä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2617489-3

Jakeluosoite: PL 230

Puhelinnumero: 050 465 6831

Postinumero: 13101

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.hamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Tarkkala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.tarkkala(at)hamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 465 6831

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yritysten toimintaympäristössä on tapahtunut valtavia muutoksia koronapandemian myötä. Pandemian jälkimainingit jatkuvat usean vuoden ajan, sillä on ennustettu, että koko maailma ajautuu lamaan. Muutostilanteessa yritykset tarvitsevat tukea rahoitustukien hakemisessa, strategian tarkistamisessa, liiketoiminnan uudistamisessa, työhyvinvoinnista huolehtimisessa sekä vahvan tukiverkoston luomisessa.

Muutoksen kesyttäjä -hankkeessa tukea tarjotaan kolmen lähestymistavan kautta:
1) Yritysten auttaminen jaloilleen koronan jälkeen.
2) Yritysten henkilöstön ja yksinyrittäjien työhyvinvoinnin vahvistaminen.
3) Verkoston ja vuorovaikutuksellisuuksien vahvistaminen.

Yritysten auttamista tehdään hankkeessa hyvin konkreettisesti neuvontapalvelulla. Neuvontapalvelussa tuetaan mm. rahoitusmahdollisuuksien tunnistamisessa ja hakemusten tekemisessä.

Koronan jälkeisessä yhteiskunnassa yritysten on tarkistettava strategiansa ja uskallettava uudistua. Hankkeessa tarjotaan yrityskohtaista kehitysapua kantahämäläisille PK-yrityksille vaiheistettuna kehittämisprosessina. Erityistä huomiota kiinnitetään strategiaan, tuottavuuteen, kannattavuuteen, työhyvinvointiin ja vastuullisuuteen. Yksinyrittäjien kanssa tehdään henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat ja ketteriä kokeiluita.

Verkoston ja vuorovaikutuksellisuuden vahvistamista tehdään aktiivisella yhteistyöllä Kanta-Hämeen kolmen seutukunnan yrityskehitystoimijoiden kanssa. Toimijoiden kanssa järjestetään yrittäjille tapahtumia verkossa ja kasvokkain. HAMKin sisäistä yhteistyötä tehdään erityisesti Design Factoryn kanssa, jolloin innovaatioalustoiden toiminta tulee yrityksille tutummaksi ja viheliäisiinkin ongelmiin pystytään tarttumaan.

Vahvuustarinankerronnalla vahvistetaan myönteisiä tuntemuksia ja merkityksellisyyden kokemusta. Tarkastelu lähtee yksilöistä, mutta jaettu kokemus vahvistaa myös työyhteisöjä ja verkostoja.

Hankkeen tuloksena yritykset pääsevät paremmin liikkeelle muuttuneessa toimintaympäristössä ja pystyvät kääntämään muutoksen mahdollisuudeksi uudistua. Yritysten menestymisellä on vaikutusta Kanta-Hämeen alueen talouteen ja työllisyyteen. Yksinyrittäjien ja työyhteisöjen jäsenten parantunut työhyvinvointi on sekä itseisarvo että vaikuttaa jaettuna positiivisesti ympäristöön.

Hankkeessa editestetään myös tasa-arvoa tarjoamalla sisältöjä ja valmennuksia kaikille tasapuolisesti. Kestävä kehitys huomioidaan kaikissa hankkeen toimenpiteissä mm. digitaalisuutta edistämällä ja verkkototeutuksilla. Lisäksi taloudellista kestävyyttä edistetään paikallisia elinkeinoja tukemalla ja työhyvinvointia edistämällä edistetään sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Yritykset, yrittäjät sekä pk-yritysten johto ja työntekijät. Hanke kohdistuu yksinyrittäjien ja PK-yritysten tukemiseen Kanta-Hämeen alueella. Toimialaa ei rajata, koska koronan vaikutukset heijastuvat kaikille aloille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat HAMK Design Factoryn kautta osallistuvat opiskelijat. He saavat yrityskontakteja tapaamisissa ja oppivat uutta työelämälähtöisissä toimeksiannoissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 169 980

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 166 568

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 226 640

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 222 090

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Riihimäen, Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Hausjärvi, Tammela, Ypäjä, Hattula, Humppila, Janakkala, Forssa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 51

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Asiantuntijoina hankkeessa käytetään sekä naisia että miehiä. Sukupuolinäkökulmat sovitetaan yritysten resurssitilanteeseen ja kehityssuunnitelmiin. Eri toimialoilla naisten ja miesten suhteelliset osuudet vaihtelevat. Mm. hyvinvintialoilla toimivissa yrityksissä on yrittäjissä ja henkilöstössä naisia suurempi osuus kun taas valmistavassa teollisuudessa on miehiä suurempi osuus. Kehittämisen tavat sopeutetaan yrityskohtaisesti kuuntelemalla yrittäjien ja henkilöstön toiveita.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa yhteistyötä tekevissä organisaatioissa hanketoimijat valitaan osaamisalueiden ja osallistumishalukkuuden perusteella. Mahdolliset sukupuolten väliset erot tuen tarpeessa huomioidaan, ns. sukupuolitietoinen toiminta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvo, mutta tasa-arvonäkökulmahuomioidaan kaikissa hankeaktiviteeteissa, mm. yrityksiä ja niiden edustajia valittaessa, asiantuntijoita valittaessa ja toimintatapojen määrittelyssä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Hankkeen toimintaa toteutetaan osin verkossa, mm. webinaareina, mikä vähentää osallistujien ja hankehenkilöstön matkustustarvetta ja sitä kautta päästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeessa tuotettavat materiaalit ovat pääasiassa sähköisiä materiaaleja, joista ei synny jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeessa tuetaan Kanta-Hämeessä toimivia pieniä yrityksiä konkreettisesti ja toimialasta riippumatta. Hankkeen tarve on suuri koronapandemian jälkeen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Hankkeessa tuotetaan videoita mm. osana vahvuustarinankerrontaa. Videomuotoon tuotettavat sisällöt mahdollistavat pidempiaikaisen ja toistuvan hyödyntämisen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen taustalla vaikuttanut koronakriisi on vienyt voimia niin yrittäjiltä kuin yritysten henkilöstöltäkin. Hankkeessa tuetaan yrityksiä selviämään koronakriisistä vastuullisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään työhyvinvointiin, jonka parantamiseen suunnataan valtaosa hankkeen toimenpiteistä.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeen toteutuksen suunnittelussa otetaan huomioon kohderyhmän tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua toimenpiteisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hankkeen tapahtumissa ja toteutuksessa huomioidaan yhteiskunnallinen ja kulttuurinen mahdollisuus osallistumiseen. Hankkeessa tuotettavat materiaalit tehdään saavutettaviksi.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 7 7
Hankkeessa kiinnitetään huomiota yritysten vastuullisuuteen. Asiakokonaisuudessa otetaan esille myös ympäristöosaamisen kehittäminen yrityksissä. Egolokinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen vastuu tulee huomioiduksi valmennuksessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen suurimpana tavoitteena on ollut yritysten auttaminen jaloilleen koronan jälkeen. Hanke tarjosi yrityksille monipuolista apua selviytymiseen koronapandemian aiheuttamista vaikeuksista. Noin 50 yritystä osallistui voimavalmennuksiin ja muihin tarjottuihin palveluihin, mikä osoittaa suuren tarpeen ja hankkeen onnistumisen. Yritykset saivat räätälöityjä valmennuksia ja sparrausta sekä monipuolisia liiketoiminnan kehittämisen toimenpiteitä.

Hanke keskittyi myös yritysten henkilöstön ja yksinyrittäjien työhyvinvoinnin parantamiseen. Voimavalmennuksen lisäksi hankkeen osallistujille tarjottiin monipuolisesti työhyvinvointia kehittäviä toimenpiteitä, jotka auttoivat selviytymään haastavassa maailmantilanteessa. Hanke pyrki vahvistamaan yritysten verkostoja ja vuorovaikutusta. Tämä saavutettiin erilaisten tapahtumien ja kokeilujen avulla.

Tuloksina voidaan todeta yrityksien selviytymisen kohtuullisen hyvin koronakriisistä. Monet alueen yritykset laajalla otannalla eri toimialoilta saivat hankkeen avulla työkaluja selviytyä vaikeista ajoista, säilyttää työpaikkoja ja yrityksiä. Henkilöstön ja yksinyrittäjien työhyvinvointiin keskittyminen vaikutti positiivisesti alueen yleiseen hyvinvointiin, lisäten samalla tuottavuutta ja onnellisuutta. Myös uusille ja aloitteleville yrittäjille annettiin apua, mikä edisti alueen talouden monipuolistumista ja loi uusia työpaikkoja. Hankkeen toimenpiteet ovat lisänneet ympäristötietoisuutta ja vastuullista liiketoimintaa alueella, tukien tasa-arvoa. Hankkeen kautta saavutettiin monia alueellisia vaikutuksia, jotka vahvistivat paikallista yhteisöä ja taloutta. Webinaarit, valmennukset ja muut toimenpiteet tarjosivat arvokasta koulutusta ja tietoa paikallisille yrityksille, auttaen niitä selviytymään haasteista vaikeina aikoina.

Yhteenvetona hankkeen toiminnasta ja tuloksista voidaan todeta, että se on onnistunut vastaamaan monipuolisesti alueen tarpeisiin tarjoamalla apua yritysten elpymiseen, vahvistamalla työhyvinvointia ja edistämällä verkostoitumista. Tämä on tuonut positiivisia muutoksia alueen talouteen ja hyvinvointiin.