RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22193, TOSI - Taidetta, osallisuutta ja sosiaalisia innovaatioita

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TOSI – Taidetta, osallisuutta ja sosiaalisia innovaatioita –hankkeessa luodaan toimintamalli matalan kynnyksen taidemenetelmiin pohjautuvaan, osallisuuden ja yhteiskehittämisen periaatteilla toimivaan yksilö- ja ryhmätoimintaan. Hankkeessa luodaan myös taiteilijoille toimialarajat ylittäviä yhteiskehittämiseen pohjautuvia uusia työskentelymahdollisuuksia ja niihin liittyvä toimintamalli taiteilijoiden työllistymisen tueksi. Hankkeessa osallistutaan maakunnallisen kulttuurihyvinvointipalveluiden tarjotinmallin luomiseen ja kytketään kehitetyt toimintamallit palvelurakenteisiin. Hankkeessa edistetään palveluiden laatua arvioimalla toimintamalleja suhteessa olemassa oleviin laatukriteereihin, kuten sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisen laatukriteereihin.

TOSI-hankkeessa toteutetaan matalan kynnyksen yhteisötaiteen menetelmiin perustuvia taideprojekteja yhdessä hankkeen kunta-, kulttuuri-, työllisyys- ja sote-palvelutoimijoiden kanssa. Hankkeessa järjestetään pidempikestoista taideryhmätoimintaa ja ihmisille niistä jatkopolkuja. Hankkeessa tehdään myös tiiviimpää yksilöllistä taidetoimintaa ja taidekohtaamisia ihmisten omissa toimintaympäristöissä. Tuloksena osallistujien hyvinvointi, osallisuus ja työ- ja toimintakyky on parantunut ja on luotu toimintamalli matalan kynnyksen taidemenetelmiin pohjautuvaan ryhmä- ja yksilötoimintaan.

TOSI-hankkeessa edistetään työn tarjontaa ja uusien työnkuvien syntymistä taiteilijoille ja tehdään yhteistyötä sote-, kasvupalvelu, taide- ym. verkostojen kanssa. Hankkeessa myös tunnistetaan ja kontaktoidaan työllistäjiä, joilla on potentiaalisesti taiteilijoille sopivia työtehtäviä. Kehitetyt toimintamallit tuotteistetaan yhteiskehittämisen periaattein kuntien ja maakunnan sote- ja hyte-palveluiden palvelutuotteiksi. Tuloksena on luotu toimintamalli taiteilijoiden työllistymisen tueksi ja sote-, työllisyys-, taide- ja työnantajaorganisaatioiden yhteistyö on lisääntynyt. Työnantajien ja työllisyyspalvelutoimijoiden välinen yhteistyö on parantunut ja lisääntynyt. Työn tulokset on kytketty osaksi paikallisia ja alueellisia palveluja.

Hankkeen toiminta jakaantuu kolmeen vaiheeseen: toimintamallin pilotointiin, toiminnan laajentamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen. TOSI – Taidetta, osallisuutta ja sosiaalisia innovaatioita –hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Kulttuurikeskus PiiPoo ja Tampereen kaupunki.

Hankkeen kumppaneina toimivat Pirkanmaa2021 muutoshanke, Taiteen edistämiskeskus Taike, Pirkanmaan sosiaalialan osaamiskeskus PIKASSOS ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.

Yhteenveto hankkeen tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksista:

TAVOITTEET

1.Luodaan toimintamalli matalan kynnyksen taidemenetelmiin pohjautuvaan, osallisuuden ja yhteiskehittämisen periaatteilla toimivaan yksilö- ja ryhmätoimintaan.
2.Luodaan taiteilijoille toimialarajat ylittäviä yhteiskehittämiseen pohjautuvia uusia työskentelymahdollisuuksia ja niihin liittyvä toimintamalli taiteilijoiden työllistymisen tueksi.
3.Osallistutaan maakunnallisen kulttuurihyvinvointipalveluiden tarjotinmallin luomiseen ja kytketään kehitetyt toimintamallit palvelurakenteisiin.

TOIMENPITEET

1. Toteutetaan matalan kynnyksen yhteisötaiteen menetelmiin perustuvia taideprojekteja yhdessä hankkeen kunta-, kulttuuri-, työllisyys-ja sote-palvelutoimijoiden kanssa.
2. Järjestetään pidempikestoista taideryhmätoimintaa ja ihmisille niistä jatkopolkuja.
3. Tehdään tiiviimpää yksilöllistä taidetoimintaa ja taidekohtaamisia ihmisten omissa toimintaympäristöissä.
4. Edistetään työn tarjontaa ja uusien työnkuvien syntymistä taiteilijoille.
5. Tehdään yhteistyötä sote-, kasvupalvelu, taide- ym. verkostojen kanssa taidemenetelmien hyödyntämisen osaamisen vahvistamiseksi ja hyvien käytäntöjen kokeilemiseksi.
6. Tunnistetaan ja kontaktoidaan työllistäjiä, joilla on potentiaalisesti taiteilijoille sopivia työtehtäviä.
7. Kehitetyt toimintamallit tuotteistetaan yhteiskehittämisen periaattein kuntien ja maakunnan sote- ja hyte-palveluiden palveluiksi/palvelutuotteiksi.

TULOKSET
• Osallistujien hyvinvointi, osallisuus ja työ- ja toimintakyky on parantunut
• Toimintamalli/-t matalan kynnyksen taidemenetelmiin pohjautuvaan ryhmä- ja yksilötoimintaan.
• Toimintamalli taiteilijoiden työllistymisen tueksi.
• Lisääntynyt yhteistyö sote-, työllisyys-, taide- ja työnantajaorganisaatioiden välillä.
• Työnantajien ja työllisyyspalvelutoimijoiden välinen yhteistyö on parantunut ja lisääntynyt.
• Työn tulokset on kytketty osaksi paikallisia ja alueellisia palveluja.
• Taiteilijoiden työllistyminen on parantunut
• Toiminnassa syntyvät taideteokset

HORISONTAALISTEN PERIAATTEIDEN HUOMIOIMINEN HANKKEESSA

Kulttuurihyvinvoinnin arvopohja perustuu yhdenvertaisuuden toteutumiseen yhteiskunnassa ja ihmisten mahdollisuuksiin tulla hyväksytyksi ja näkyväksi omassa elinpiirissään ja yhteiskunnassa omana itsenään riippumatta iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, vammasta, erityisen tuen tarpeesta tai muista yksilön ominaisuudesta. Hanke edistää yhdenvertaisuutta sote-palveluissa, TE-palveluissa ja työmarkkinoilla. Osallistuminen kulttuuriin on kaikkien oikeus. Suomen perustuslaissa kulttuuriset oikeudet turvataan osana sivistyksellisiä oikeuksia.

Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Hankkeessa hyödynnetään Tasan yhdessä –työkalua, joka auttaa kiinnittämään huomiota tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen hankkeen suunnittelu-, toteutus- ja juurruttamisvaiheessa. Hankkeen toiminnassa kiinnitetään huomioita syrjimättömyyteen ja suunnataan toimia tasapuolisesti miehille ja naisille. Valtavirtaistamisen menetelmänä hyödynnetään sukupuolivaikutusten arviointia (SUVA).
Hankkeella on vaikutuksia erityisesti sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen sekä yhdenvertaisuuteen sekä aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Kestävä kehitys: Hanke edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Työelämän ulkopuolella olevien pääsy palveluihin ja työmarkkinoille lisää yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Matkustamista vähennetään hyödyntämällä etäyhteyksiä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmät ovat Tampereella:
1.Nuoret alle 30-vuotiaat palveluiden ulkopuolella olevat, pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset

2.Sosiaalihuollon työikäiset asiakkaat, työelämän ulkopuolella, ja jo syrjäytymisvaarassa olevat, vaikeasti tavoitettavissa olevat henkilöt, jotka eivät ole palveluiden piirissä, tai joilla on aiemmin ollut vaikeuksia sitoutua palveluihin (esim. jotka ovat jääneet pois tai ei ole tavoitettu, päihde- ja mielenterveyspalveluista, sosiaalisesta kuntoutuksesta, kuntouttavasta työtoiminnasta tai TYP:stä). (päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, osatyökykyiset/lievästi kehitysvammaiset, vaikeasti työllistyvät, pitkäaikaistyöttömät, yksinasuvat, nuoret aikuiset, ikääntyneet työttömät, talous- ja velkaongelmaiset

3.Vaikeasti työllistyvät taiteilijat sekä taidepalvelujen tuottajat, joilla on merkittävää osaamista, mutta työllistymis- ja työskentelymahdollisuuksien rakentamisessa ongelmia

4.2 Välilliset kohderyhmät

•Sosiaalisesta kuntoutuksesta vastaavat toimijat, työntekijät

•Palveluntuottajat (kunnat + yksityiset), jotka haluavat kehittää omia palvelujaan osallisuuden ja laadun näkökulmista vaikuttavimmiksi ja ymmärtää palvelun käyttäjien todellisuuksia paremmin

•Maakuntien, kuntayhtymien ja kuntien viranomaiset, hyvinvointikoordinaattorit

•Työ- ja elinkeinohallinnon viranomaiset

•Taide- ja kulttuurikenttä laajasti ajateltuna (taidelaitokset, organisaatiot, kuntien kulttuuritoimet, taidealan koulutus ja yliopistot)

•Taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksien kehittäjätoimijat ja verkostot

•Järjestötoimijat ja kolmas sektori

•Kelan virkailijat

•Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet, OKM

•Ely-keskus

•Tutkijat/kehittäjät

•Media ja kansalaiset

•Sote-alan yritykset

•Vakuutuslaitokset

•Ammattijärjestöt

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 460 125

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 403 375

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 572 282

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 501 699

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen kehittämistoimissa huomioidaan sukupuolen vaikutus. Hanketta on valmisteltu Tasan yhdessä –tasa-arvotyökalua hyödyntäen (Sokra), jota käytetään hankkeen toiminnassa. Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolten välillä on eroja hyvinvoinnissa, sosiaalisessa osallisuudessa, terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu tilastoista hanketta varten. Naiset ja miehet kokevat osallisuuden eri tavoin. Naisilla on enemmän raportoituja ja diagnosoituja mielenterveyden ongelmia. Miesten kohdalla parisuhde näyttäisi lisäävän osallisuutta. Huono-osaiset miehet jäävät hyväosaisia useammin perheettömiksi (lähde: Sokra-hanke). Viime vuosina miesten työttömyys on ollut korkeampi kuin naisten. Työttömyysaste oli elokuun 2018 lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 73 300. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 42 700 ja naisia 30 700. Miesten määrä väheni edellisestä vuodesta 15 400:lla (26 %) ja naisten 13 600:lla (31 %) (Findikaattori). Kuntouttavaan työtoimintaan osallistujista n. 60 % on miehiä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui vuonna 2016 arviolta 41 700 henkilöä (24 200 henkilöä vuonna 2013). Heistä alle 25-vuotiaita oli arviolta 7 500 (5 200 vuonna 2013). Naisia osallistujista oli 39 prosenttia (42 prosenttia vuonna 2013) eli naisten osuus on hieman pienentynyt. (Kuntouttava työtoiminta 2016.) Itsensä yksin tunteviksi osuus on naisissa hieman korkeampi kuin miehissä. Miehissä on selkeästi enemmän työkykynsä heikentyneeksi tuntevia kuin naisissa. Naiset osallistuvat hieman aktiivisemmin järjestö- tms. toimintaan. (Hyvinvointikompassi.) Naisilla on selkeästi korkeampi elinajanodote kuin miehillä(Findikaattori). Naisia on korkea-asteen suorittaneista suurempi osuus (57%). Tasa-arvonäkökulmasta yksi keskeisimpiä hyvinvoinnin riskejä on naisiin kohdistuva väkivalta. Lapsiperhenäkökulmasta toimeentulokokemusten yhteys parisuhteeseen ja vanhemmuuteen on selvä: voimavarat ovat harvemmin hyvät, jos toimeentulo koetaan hankalaksi, äideillä niiden yhteys voimavaroihin on voimakkaampi kuin isillä. Lapsiperheiden köyhyysriskiä kasvattavat vanhempien työttömyyden ohella yksinhuoltajuus.Yksinhuoltajien terveys on heikompaa kuin muiden lapsiperheiden vanhempien. Yksinhuoltajista 86,5 % on naisia, joten yksinhuoltajuuteen liittyvät terveysongelmat kuormittavat pitkälti äitejä. Stressi- ja ahdistusoireet ovat yksinhuoltajille tyypillisiä terveyspulmia.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Valtavirtaistamisen menetelmänä käytetään sukupuolivaikutusten arviointia (SUVA). Sukupuolivaikutusten arvioinnissa selvitetään ja arvioidaan hankkeen vaikutuksia naisten ja miesten ja sukupuolten tasa-arvon kannalta (sekä välittömiä että välillisiä), eli hankkeen tavoitteiden, toiminnan ja päätösten vaikutuksia. Arviointia tehdään koko hankkeen ajan (suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa). Hankkeen viestinnässä voidaan hyödyntää mm. THL:n Tasa-arvotiedon keskuksen Sukupuolten tasa-arvo -aihesivuja. Haasteita ovat viime vuosina olleet muun muassa sukupuolten väliset palkkaerot, perhevastuiden jakamiseen liittyvät asiat, sukupuolen mukaan jakautuneet koulutus- ja työmarkkinat sekä pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi erityisesti syrjäytyneiden miesten työllistäminen. Hankkeen suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa arvioidaan myös sukupuolivaikutuksia. Aineistoja kerätään eriteltynä myös sukupuolen mukaan. Hankkeessa hyödynnetään kunnista saatavilla olevia sukupuolen mukaan eriteltyjä aineistoja. Arvioidaan sukupuolinäkökulman merkitystä projektin eri vaiheissa: lähtötilanteessa, tavoitteissa, kohderyhmissä, toimenpiteissä, seurannassa ja arvioinnissa, tiedottamisessa, hyvien käytäntöjen levittämisessä ja juurruttamisessa. Hankkeessa voidaan tarkastella esim.: - minkä verran kohderyhmässä ja toiminnassa on miehiä ja naisia - mitkä seikat aiheuttavat työttömyyden pitkittymistä miehillä, mitkä naisilla - ovatko naisten ja miesten mahdollisuudet samat, mitä eroja työllistymisen edellytyksissä on - onko havaittavissa alueellisia eroja - mitkä asiat miehet kokevat merkityksellisiksi hyvinvoinnin kannalta, mitkä naiset - mitkä tekijät tuottavat sosiaalisen toimintakyvyn/hyvinvoinnin/motivaation paranemista miehillä, mitkä naisilla - nuoret erityisryhmänä - osallistuvatko miehet ja naiset yhtä paljon ja samalla tavalla kehittämistoimintaan, kuullaanko heitä tasapuolisesti - alueelliset erot sukupuolten asemassa; väestön väheneminen ja ikääntyminen, korkea työttömyys, pitkät välimatkat ym. - millaisia haasteita palvelujärjestelmän muutokset aiheuttavat miehille ja naisille - terveydellisiä eroja sukupuolittain - mitä stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolirooleista ilmenee - näkyykö sukupuoli toimintaa ohjaavissa asenteissa, arvoissa ja toimintaohjeissa - mitä sukupuolen mukaan eriteltyä määrällistä ja laadullista tietoa on käytettävissä - siirtymiä sukupuolinäkökulmasta

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole suoraan sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolten tasa-arvoa edistetään hankkeessa osana tavoitteita. Toimenpiteitä ovat: - Hankkeen alkuvaiheen sukupuolivaikutusten arviointi (kartoitus, kohderyhmän arviointi sukupuolen mukaan), huomiointi palvelumuotoilussa (osallisuuden tilat ja sosiaalisen kuntoutuksen eri muodot) - Hankkeen väliarvioinnissa sukupuolivaikutusten arviointi (mm. minkä verran toiminnassa on miehiä ja naisia ja mitkä toimien soveltuvuus sukupuolen mukaan, alueelliset erot, osallistuvatko miehet ja naiset yhtä paljon ja samalla tavalla kehittämistoimintaan, kuullaanko heitä tasapuolisesti) - Hankkeen loppuarvioinnissa sukupuolivaikutusten arviointi (esim. mitkä asiat ovat miehille ja naisille merkityksellisiä hyvinvoinnin ja työ- ja toimintakyvyn vahvistumisen kannalta, millaisia haasteita miehet ja naiset kohtaavat palvelujärjestelmässä, näkyykö sukupuoli toimintaa ohjaavissa asenteissa, arvoissa ja toimintaohjeissa)

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	1
Luonnon monimuotoisuuden vaikutuksia hyvinvointiin voidaan ottaa huomioon hankkeessa.Julkisia kulkuvälineitä suositaan matkustettaessa. Kokouksia järjestetään mahdollisimman paljon myös etäyhteyksillä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeen kehittämistyö kohdistuu lähinnä palveluihin, hanke ei suoraan vaikuta ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen toiminta ei merkittävästi vaikuta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen toiminta ei suoraan vaikuta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan (kasvihuonekaasujen vähenemiseen). Kiinteistöpäästöjä seurataan THL:ssä. Noudatetaan linjauksia energiatehokkuudesta. Kiinteistöissä edistetään myös tilatehokkuutta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeessa toimitaan Natura 2000 - suojelutavoitteiden mukaisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	1
Hankkeessa pyritään vähentämään esim. paperitulosteiden määrää ja toimittamaan hankkeen materiaalit sähköisesti. Paperimateriaalit kierrätetään paperinkeräyksen kautta. THL:llä ja osatoteuttajilla on omien taustaorganisaatioidensa materiaali- ja jäteohjeistukset, joita noudatetaan. Kokouksissa ja seminaareissa ei suosita kertakäyttöisiä tarjoilumateriaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeessa kannustetaan mahdollisuuksien mukaan vähähiilisyyteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. THL:n tilat ovat osa Hanselin sähkön hankinta ja avoin toimitus –puitejärjestelyä, jossa on huomioitu ympäristöseikat kilpailutuksen useassa eri vaiheessa. Hankittavasta sähköstä tulee olla tuotettu vähintään 30 prosenttia uusiutuvilla energialähteillä. Sähkönkulutusta voi seurata organisaatiotasolla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	5
Hankkeessa hyödynnetään paikallisia resursseja, palveluita ja raaka-aineita kilpailulainsäädännön puitteissa. Paikallista elinkeinorakennetta pyritään monipuolistamaan,esim. uusien palveluiden kehittämisellä voi olla vaikutuksia paikalliseen elinkeinorakenteeseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	6	6
Hankkeessa kehitetään aineettomia tuotteita ja palveluita. Kehitettävät palvelut voivat vahvistaa paikallistaloutta ja työllisyyttä. Kehitystyö on luonnonvarojen suhteen kestävää tuotantoa ja tukee paikallisten voimavarojen hyödyntämistä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	1
Hankkeessa pyritään hyödyntämään etäyhteyksiä kokouksissa ja välttämään turhaa liikkumista. Hankkeessa suositaan joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Hankeyhteistyötä hoidetaan mahdollisimman paljon sähköisesti. THL seuraa työmatkaliikennettä vuosittaisilla kyselyillä. Työmatka-autoilua pyritään vähentämään esimerkiksi neuvottelemalla työntekijöille joukkoliikenteen työsuhde-etuja sekä järjestämällä liikkumista edistäviä tapahtumia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	8
Hankkeella on vaikutusta osallistujien terveyteen ja hyvinvointiin sekä osallisuuteen yhteiskunnassa ja paikallisesti sekä palveluiden kehittämisessä. Hankkeessa tavoitteena ovat esteettömät palvelut. Hankkeella on pidemmällä aikavälillä myös työllisyysvaikutuksia. Vaikutukset kohdistuvat sekä hankkeen kohderyhmiin että kuntien ja verkostotoimijoiden henkilöstöön. Viestinnässä huomioidaan esteettömyys. THL:n verkkosivut ovat esteettömyyssuositusten mukaista tasoa AA. Verkkosivuilla on esimerkiksi riittävät kontrastit, ja etusivun elementit toimivat ruudunlukuohjelmilla. THL:n rakennuksissa huomioidaan esteettömyys. Hankkeen kokouksissa ja tilaisuuksissa otetaan huomioon esteettömyys.
Tasa-arvon edistäminen	4	4
Hankkeella on edistävää vaikutusta syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen kautta tasa-arvoon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	8
Hanke vähentää eriarvoisuutta ja tukee esim. maahanmuuttajien kulttuuri-identiteettiä ja monikulttuurisuutta. Hankkeen toiminta tukee yhdenvertaisuuden toteutumista kuntien palveluissa: kehitettävät palvelut huomioivat eri ryhmien erityistarpeet. THL:n Yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikkö koordinoi hanketta. Näin ollen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus voidaan kokonaisvaltaisesti ottaa huomioon hankkeen toiminnassa. THL:n verkkosivuilla on tietoa monikulttuurisuudesta, jonka tavoitteena on edistää monikulttuuristen väestöryhmien, esimerkiksi maahanmuuttajien ja kieli- ja kulttuurivähemmistöjen terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.
Kulttuuriympäristö	8	8
Hankkeessa kehitettävä taidetoiminta tukee ja vahvistaa paikallista kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen	0	0
Hankkeessa edistetään hankehenkilökunnan ympäristöosaamista tarvittaessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Taidetta, osallisuutta ja sosiaalisia innovaatioita (TOSI) -hankkeen tavoitteena oli tukea alle 30-vuotiaiden palveluissa tai niiden ulkopuolella olevien nuorten osallisuutta taidelähtöisellä toiminnalla, edistää taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työllistymismahdollisuuksia sekä vahvistaa Pirkanmaan maakunnallisia kulttuurihyvinvointipalveluita.

Hankkeen päätoteuttaja oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Käytännön työtä suunnittelivat ja toteuttivat Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden alle sijoittuva nuorten neuvontapiste Ohjaamo sekä Kulttuurikeskus PiiPoo Lempäälästä. Toiminta kohdentui Tampereelle ja laajemmin Pirkanmaan maakuntaan. TOSI-hanke toteutui kolmivuotisena keskellä maailmanlaajuista koronapandemiaa.

Hankesuunnitelman taustalla olivat havainnot nuorten aikuisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja työ- tai opintopoluilla etenemisen lisääntyneistä haasteista. Yhä useampi nuori jää peruskoulun tai lukion jälkeen välitilaan, jossa syystä tai toisesta ajaudutaan pitkittyneeseen palvelujen asiakkuuteen tai kokonaan palveluiden ulkopuolelle. Työ- ja toimintakyky heikentyvät nopeasti ja riski mielenterveysongelmiin, talousvaikeuksiin ja syrjäytymiseen kasvaa. Taidelähtöiset, toiminnalliset ja osallisuudelle perustuvat menetelmät on havaittu vaikuttaviksi ja osuviksi työkaluiksi nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Ne ovat lisäksi kustannustehokkaita keinoja.

Alle 30-vuotiaiden tamperelaisnuorten kanssa yhteiskehitettiin taidelähtöinen ryhmätoiminnan muoto, TOSI-labra. Eri taidemenetelmiä yhdisteleviä kymmenen kerran ryhmiä järjestettiin Tampereen Ohjaamossa yhteensä 12 ja lisää muualla maakunnassa. Tampereen korkeakouluyhteisön kanssa luotiin luonto- ja taidelähtöinen TOSI-retriitti eli monipäiväinen leiri, joita järjestettiin yhteensä neljä. Lisäksi hanke toteutti muuta taidetoimintaa, kuten kehollisia ja liikkeellisiä ryhmiä, kuusi nuorten taidenäyttelyä ja viikon mittaisen monitaiteisen päätöstapahtuman. Hankkeen aikana syntyi nuorten oma, itsenäinen taidekollektiivi, joka loi pohjan uudelle osuuskuntatoiminnalle.

Taide- ja kulttuurialan ammattilaisille järjestettiin kolme yhteiskehittämis- ja keskustelutilaisuutta. Ne toteutettiin yhdessä maakunnan muiden taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa. TOSI-hankkeen työntekijät osallistuivat vahvasti Pirkanmaan kulttuuripankki.fi -verkkoalustan kehittämiseen, Pirkanmaan alueellisen kulttuurihyvinvointisuunnitelman päivittämiseen sekä kattavasti muuhun maakunnan kulttuurihyvinvointipalveluja edistävään työhön.

Hankkeen toimintaan osallistui kolmen vuoden aikana n. 250-300 nuorta aikuista tai taide- ja kulttuurialan ammattilaista – koronarajoitteista huolimatta. Osallistujalomakkeita saatiin 202 kappaletta. Toiminnassa oli mukana yleishyödyllisiä yhteisöjä, yhdistyksiä, säätiöitä ja muita organisaatioita. Hankkeella oli kymmenen kohderyhmäikäistä harjoittelijaa tai työkokeilijaa. Useampi opinnäytetyö valmistui hankekauden aikana ja THL tutki toiminnan vaikuttavuutta osallistujien osallisuuden näkökulmasta. Nuoret aikuiset osallistuivat lähes kaiken toiminnan yhteiskehittämiseen.

Hankkeen laadulliset tavoitteet täyttyivät. Palaute oli niin osallistujilta kuin ohjausryhmältäkin erittäin positiivista. Asiakkaat sitoutuivat toimintaan hienosti: taideryhmät olivat yksi Tampereen Ohjaamon menestystuotteista ja niihin löytyi helposti osallistujia. Toiminta vahvisti suunnitellusti yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä lisäsi nuorten toimintamahdollisuuksia ja osallisuuden kokemuksia omassa arkiympäristössä. TOSI-labrat eli taideryhmät jatkuvat Ohjaamossa syksyllä 2023 muun rahoituksen turvin.

Hanketyön suurin haaste oli koronapandemia, joka vaikeutti toimintaa miltei 1,5 vuotta. Kokonaisuutena kolmen toteuttajan yhteistyö sujui siitäkin huolimatta hienosti ja yhteinen arvopohja kirkastui toiminnan aikana. Työn taustalle muodostui vahva, nuorten aidon kuulemisen ja monialaisen yhteistyön eetos. Yhteistyö nuorten kanssa oli avointa ja vuorovaikutteista: rohkeus keskustella läsnäolosta, suorituskeskeisyyden murtamisesta ja taiteen hyödyistä lisääntyi. Hankkeen aikana syntyneet kohtaamiset ja niistä syntyneet oivallukset jatkavat elämää jokaisessa mukana olleessa nuoressa tai työntekijässä.

Lisätietoa hankkeesta löytyy pysyvästi sivulta www.thl.fi/tosi

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat