Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22195

Hankkeen nimi: Feeniks - uudistu kestävästi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19

Puhelinnumero: +358 3 828 18

Postinumero: 15210

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Annukka Heinonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: annukka.heinonen(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 7085150

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maailmanlaajuisen koronapandemian torjumiseksi yhteiskunnan toimintoja on rajoitettu laajasti. Liiketoimintaan ja ihmisten liikkuvuuteen kohdistuneista rajoituksista on aiheutunut kansantaloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Tilanteen aiheuttaman yritystoiminnan lamaantumisen jälkihoitoon ja uudelleen elvyttämiseen on jatkossa tarvetta. Taloudellisen elvytyksen lisäksi tarvitaan myös yritysten ja yhteisöjen henkistä jälkihoitoa. Usein ennalta-arvaamattomat tapahtumat sekä epätietoisuus tulevasta heikentää ihmisten psykologisia perustarpeita, kuten hallinnan tunnetta, mikä taas heikentää kokonaishyvinvointia.
Pandemiasta johtuvat rajoitukset vaikuttavat erityisesti matkailu- ja ravitsemusalaan sekä kulttuuri- ja tapahtumatuotantoon sekä niihin verkostomaisesti liittyviin yhdistyksiin. Yritysten resilienssikyky, eli valmius ottaa vastaan ja sopeutua äkilliseen ulkoiseen muutokseen ja uudistua sen myötä sekä erityisesti pienten yritysten digivalmiudet ovat vaihtelevia. Puutteelliset digivalmiudet tekevät yritysten elpymisestä ja uudistumisesta entistä haasteellisempaa. Samaan aikaan koronakriisin kanssa yhteiskunnan ja yritysten tulisi vastata ekologiseen kestävyyskriisiin. Ilmastonmuutos ja ympäristön kestämätön käyttö ovat myös Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa tunnistettuja uhkia. Koronatilanteen myötä on avautunut mahdollisuus aiempien rakenteiden ja toimintatapojen tarkastelulle, reflektoinnille ja ilmastolle haitallisista toimista poisoppimiselle. Kestävämmän työn kehittämisessä on myös työhyvinvointiulottuvuus. Ilmastohuoli on lisääntynyt ja monet miettivät keinoja oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi.
Feeniks – uudistu kestävästi -hankkeen tavoitteena on tukea yritysten työhyvinvointia ja luoda yrityksille paremmat edellytykset elvyttää ja uudistaa liiketoimintaansa ekologisesti kestävällä tavalla. Hankkeessa vahvistetaan resilienssikykyä ja autetaan yritysten henkisen elpymisen käynnistymistä kevään 2020 poikkeustilan jälkeen. Hankkeen tavoitteisiin pääseminen edellyttää osaamisen lisäämistä digitalisaatiosta, kestävästä kehityksestä sekä muutosjoustavuuteen ja uusiutumiskykyyn liittyvistä tekijöistä yrityksissä. Horisontaalisena tavoitteena on yritysten sekä paikallisten toimijoiden ja välittäjäorganisaatioiden osaamisen lisääntyminen erityisesti luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja vähähiilisistä liiketoimintamalleista. Näin kestävyysajattelulla on paremmat edellytykset juurtua toimintatavaksi ja siten edesauttaa alueen kehittymistä ja elinvoimaisuutta. Hankkeen uutuusarvona on nostaa ekologisesti kestävä kehitys työhyvinvoinnin ja tuottavuuden osaksi sektoroituneen kehittämisen sijaan. Hanke toteutuu Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Hankkeen kohderyhminä ovat pienet- ja mikroyritykset erityisesti matkailu-, ravitsemus- ja kulttuuritoimialoilta. Toteutuksessa korostetaan yhteisöllisyyttä rakentavia toimintatapoja sekä sosiaaliseen konstruktivismiin pohjautuvaa aktiivista luovaa oppimista pienryhmissä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan alueiden pk-yritykset, pääsääntöisesti pienet ja mikroyritykset erityisesti matkailu-, ravitsemus- ja kulttuuritoimialoilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankeen välillisinä kohderyhminä ovat maakuntien kunnat ja kehitysyhtiöt sekä muut ns. välittäjäorganisaatiot, jotka tekevät yritysten alueellista neuvonta- ja kehittämistoimintaa.
Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat muiden alueiden pk-yritykset ja muut yrityksien toimintaedellytyksiä kehittävät organisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 136 218

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 134 082

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 181 624

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 178 776

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Päijät-Häme

Seutukunnat: Imatran, Lahden, Lappeenrannan

Kunnat: Sysmä, Lemi, Taipalsaari, Padasjoki, Kärkölä, Luumäki, Asikkala, Rautjärvi, Savitaipale, Lahti, Hollola, Orimattila, Heinola, Imatra, Lappeenranta, Ruokolahti, Hartola, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 44

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristöstä tarkasteltiin sukupuolinäkökulmasta Suvaus-kysymysten kautta. Tarkastelun tuloksena oli, että hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.Työolobarometrin(TEM 2017) mukaan siinä missä naisia kannustetaan miehiä useammin kokeilemaan uutta työpaikallaan, on naisilla kuitenkin miehiä harvemmin aikaa uusien ideoiden kehittämiseen. Usein naiset ovat kiinnostuneempia osallistumaan koulutus- ja kehittämistoimintaan, jolloin haasteeksi nousee miesten ja miesvaltaisten työpaikkojen/ yritysten osallistaminen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Yrittäjistä kaksi kolmasosaa on miehiä, vaikka naisyrittäjien lukumäärä onkin jatkuvasti kasvussa. Yrittäjyys itsessään on työmarkkinoiden tavoin voimakkaasti sukupuolittunut. Miesten omistavia yrityksiä löytyy naisten omistamia yrityksiä enemmän rakentamisen, kuljetuksen ja varastoinnin sekä maatalouden ja teollisuuden aloilta. Naisten omistamia yrityksiä puolestaan löytyy enemmän sosiaali- ja terveyspalveluista, majoitus- ja ravitsemustoiminnasta sekä taiteet, viihde- ja virkistystoiminnasta. Tasa-aloja yrittäjyydessä ja työmarkkinoilla ylipäänsä ovat mm.ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Vakiintuneet rakenteet ja sukupuolirooleja ylläpitävät stereotypiset käsitykset vaikuttuvat töihin myös näillä aloilla. Vanhemmuuden rooli naisten työllistymismahdollisuuksissa on vaikutukseltaan suurempi verrattuna miehiin ja naiset tekevät yhä miehiä enemmän palkatonta kotityötä. Miesten yritykset ovat myös useammin työnantajayrityksiä, kun naiset ovat itsensätyöllistäjiä. Oletettavaa on, että tähän hankkeeseen on osallistumassa enemmän naisia mikä toisaalta vastaa myös yritys-/ yrittäjäprofiilia. Hankkeessa sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen huomioidaan tiedostamalla sukupuolittuneet rakenteet ja stereotyyppiset rooliodotukset ja pyrkimällä murtamaan näitä niin mies- kuin naisvaltaisilla aloilla. Hankkeen aikana kerääntyvää tietoa arvioidaan myös sukupuolinäkökulmasta. Hankeviestintä pyritään rakentamaan niin, ettei se vahvista stereotyyppisiä sukupuoliroolimalleja. Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan niin, että kaikki sukupuolet voivat tuntea toiminnan omakseen ja sukupuolten väliset erilaiset tarpeet huomioidaan hankkeen toimenpiteissä esim. ohjauksessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hankkeessa tiedostetaan ja sen suunnittelussa ja toimenpiteissä huomioidaan työelämän sukupuolittuneet rakenteet ja käytännöt. Hankkeella voi olla sukupuolten tasa-arvoon liittyviä välillisiä vaikutuksia. Lisäksi hankkeen toimintaympäristön sukupuolittunut luonne vaikuttaa hankkeen toteuttamiseen ja sisältöihin liittyviä välillisiä vaikutuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 7
Hankkeessa lisätään tietoutta ja edistetään työpaikkojen varautumista ilmastonmuutokseen ja sekä ohjataan luonnonvarojen kestävyyden edistämiseksi tehtäviin toimenpiteisiin. Pieniä yrityksiä tuetaan kestävien ja vähähiilisten liiketoimintamallien omaksumisessa. Hankkeessa edistetään digitalisaatiota, joka vähentää luonnonvarojen käytön tarvetta. Verkostoituminen ja yhteistyö auttavat luonnonvoimavarojen säästeliästä käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Hankkeessa tuotetaan tietoa, joka auttaa erilaisilla toimintaympäristöissä toimivia yrityksiä, työpaikkoja ja yksittäisiä työntekijöitä sekä yrittäjiä ymmärtämään ja arvioimaan ilmastonmuutoksen omaan toimintaan kohdistamaa työturvallisuus-, työhyvinvointi- ja liiketoimintariskiä. Samoin hanke tuottaa tietoa ja toimintamalleja riskien ehkäisyyn ja vähähiilisyyden edistämiseen (eli ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.) Hankkeen loppuessa työpaikoilla on käytössään infopaketteja, jotka sisältävät toimintaa ja valintoja helpottavaa tietoa ja esimerkkejä konkreettisista toimenpiteistä, joita työpaikoilla voidaan tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hanke vahvistaa erilaisten yhteisöjen osaamista ja kykyä toteuttaa siirtymää kohti kestävyyttä ja hiilineutraaliutta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 3
Hankkeen tietoiskuissa vahvistetaan osallistujien kykyä arvioida oman toimintansa vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen erilaisissa toimintaympäristöissä (maaseudulla, harvaan asutuilla alueilla, kaupungeissa).
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 4
Hankkeen toimenpiteillä lisätään yrittäjien ja pienten yritysten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja niistä keinoista, joilla työyhteisöt ja eri toimintaympäristöissä toimivat yritykset voivat osallistua sen hillitsemiseen ja omalta osaltaan edistää siirtymää kohti kestävyyttä. Hankkeella voi olla välillistä vaikutusta myös maaperään ja pinta-sekä pohjavesiin, sillä hanke kannustaa osallistujia omaksumaan vähähiilisiä ja kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja, jotka pienentävät työpaikkojen ympäristövaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 7
Hankkeessa levitetään tietoa kestävyyttä edistävistä hyvistä käytännöistä myös energia- ja materiaalitehokkuuden osalta. Hyvät käytännöt ja suositukset tulevat osaksi tietoiskuja. Lisäksi digitalisaation hyödyntäminen hankkeessa vähentää materiaalien käyttöä ja jätettä. Hanke kiinnittää myös omassa toiminnassaan huomiota energia- ja materiaalitehokkuuteen. Hankkeen tapahtumissa vältetään jätteen tuottamista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 6
Hanke lisää tietoisuutta erilaisista vähähiilisistä, kestävistä ja kiertotalouteen perustuvista toimintamalleista sekä kannustaa pieniä yrityksiä ja yrittäjiä omaksumaan kestävän kehityksen ja vähähiilisyyden periaatteita, joihin kuuluu myös uusiutuvan energian hyödyntäminen. Hanke pyrkii yleistämään hiilineutraalien toimintamallien leviämistä sekä kannustaa uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 6
Hankkeessa edistetään erityisesti paikallisten toimijoiden yhteistyötä: yhteisiä liiketoimintoja, liiketoimintaketjuja, raaka-aineiden hyödyntämistä ja jakeluverkostoja. Yhteisöllisyyden ja yhteistyön kehittämisen kautta hanke parantaa työhyvinvointia ja lisää resilienssikykyä sekä edistää pk-yritysten uusiutumista, kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 7
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan palveluliiketoiminnan ja digitaalisten palveluiden kehittämistä. Sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämisellä on välillinen vaikutus myös hiilineutraalimpaan yhteiskuntaan.
Liikkuminen ja logistiikka 3 4
Hankkeen tietoiskuissa tuotetaan tietoa konkreettisista tavoista, joilla yritykset erilaisissa toimintaympäristöissä pyrkivät ja voivat pyrkiä kohti kestävyyttä. Näihin kuuluvat myös erilaiset tavat, joilla ne voivat vähentää liikenteestä ja logistiikasta koostuvia päästöjä. Lisäksi yrityksiä kannustetaan arvioimaan tuotteen tai palvelun tuottamiseen liittyvä logistiikkaketjua ympäristövaikutusten näkökulmasta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Hankkeen yhtenä tavoitteena on yrittäjien ja pienten yritysten työhyvinvoinnin edistäminen. Yrittäjyyttä ja yrittäjien erilaisia yhteistyötä tukemalla vaikutetaan positiivisesti myös alueen elinkeinotoimintaan, työllisyyteen ja tätä kautta hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 4 3
Hankkeessa sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen huomiodaan tiedostamalla sukupuolittuneet rakenteet ja stereotyyppiset rooliodotukset ja pyrkimällä murtamaan näitä niin mies-kuin naisvaltaisilla aloilla. Hankeviestintä rakennetaan niin, ettei se vahvista stereotyyppisiä sukupuoliroolimalleja. Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan niin, että kaikki sukupuolet voivat tuntea toiminnan omakseen ja että hankkeen toiminnassa ja tietoiskuissa ei tehdä ennakko-oletuksia osallistujien osaamisesta, ominaisuuksista tai taipumuksista sukupuolen tai muiden ominaisuuksien perusteella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta erilaisissa yrittäjyyden toimintaympäristöissä. Hankkeen toiminnassa huomioidaan yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus.Hankkeen kohderyhmässä huomioidaan erityisesti iäkkäämpien henkilöiden mukana olo ja heidän tarpeensa. Tarpeen mukaan esimerkiksi kielellisesti tai muusta syystä (osaamisen puute) heikommassa asemassa olevien osallistujien mahdollisuuksia saada hankkeessa jaettava tieto ja osallistua hankkeeseen tuetaan kulttuuri- ja kielitulkeilla.
Kulttuuriympäristö 3 4
Hankkeessa tuetaan yhteisöllisyyttä erilaisissa yrittäjyyden toimintaympäristöissä. Tiivimpi yhteistyö yrittäjien ja alueen muiden toimijoiden kesken lisää alueen viihtyvyyttä, elinvoimaisuutta, houkuttelevuutta ja mahdollisesti myös fyysistä ympäristöä. Hanke levittää tietoa ympäristövaikutusten vähentämisestä ja jakamistalouden mahdollisuuksista, mikä omalta osaltaan kehittää asuin- ja työympäristöjen kulttuurista ja sosiaalista kestävyyttä. Osaamisen lisääntyminen eri toimijoiden vuorovaikutuksessa (opiskelijat, työntekijät ja yrittäjät) lisää myös kulttuurista ja osaamispääomaa.
Ympäristöosaaminen 6 8
Hankkeen toiminnan kautta kannustetaan a) tarkastelemaan ja vähentämään yritysten ja työpaikkojen ympäristöjalanjälkeä (energiankäyttö, materiaalienkäyttö, liikkuminen jne) b) kehittämään uusia vähähiilisiä tai kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja (jakamistalous, aineettomat palvelut, cleanteach, tuotteen tai palvelun kestävä elinkaari jne) c) viestimään ja markkinoimaan toiminnan ympäristövaikutuksista d) verkostoitumaan alueellisesti ja paikallisesti, jotta voidaan tuottaa yhä kestävämpiä toimintamalleja yhteistyössä alueen muiden toimijoiden ja oppilaitosten kanssa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Globaali koronapandemia on vaikeuttanut pienyritysten toimintaa erityisen vahvasti majoitus- ja ravitsemusaloilla ja muissa palvelualojen yrityksissä. Feeniks – uudistu kestävästi -hankkeen tavoitteena oli tukea yritysten työhyvinvointia ja luoda yrityksille paremmat edellytykset elvyttää ja uudistaa liiketoimintaansa ekologisesti kestävällä tavalla. Hankkeessa vahvistettiin yritysten resilienssikykyä ja tuettiin niiden henkisen elpymisen käynnistymistä keväällä 2020 alkaneen poikkeustilan keskellä. Ekologinen kestävä kehitys ja digitaalisten ratkaisujen huomioiminen olivat vahvasti toiminnan keskiössä. Mukana oli 17 yritystä Etelä-Karjalasta ja Päijät-Hämeestä.

Hankkeen horisontaalisena tavoitteena oli yritysten sekä paikallisten toimijoiden ja välittäjäorganisaatioiden osaamisen lisääntyminen erityisesti luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja vähähiilisistä liiketoimintamalleista. Näin kestävyysajattelulla on paremmat edellytykset juurtua toimintatavaksi ja siten edesauttaa alueen kehittymistä ja elinvoimaisuutta. Hankkeen uutuusarvona oli nostaa ekologisesti kestävä kehitys työhyvinvoinnin ja tuottavuuden osaksi sektoroituneen kehittämisen sijaan.

Hankkeen toteutuksessa korostettiin yhteisöllistä ja sosiaalista pääomaa hyödyntävää ja vahvistavaa yhdessä kehittämistä, jossa vertaiset ja asiantuntijat ovat käyneet vuoropuhelua erilaisissa valmennustilanteissa ja erilaisia työkaluja kuten simulaatiota hyödyntäen. Koko hankkeen ajan jatkuneesta koronatilanteesta johtuen toiminta painottui verkkotapaamisiin, joita osallistujayrityksille oli tarjolla lähes viikoittain. Osallistujien yritystoiminnan kehittämistä tuettiin myös ulkopuolisten konsulttien toteuttamin yrityskohtaisin interventioin sekä sisäisten asiantuntijoiden toteuttamin yrityskohtaisin tukitoimin. Näissä pureuduttiin muun muassa verkkonäkyvyyden parantamiseen, energiaratkaisuihin sekä yritystoiminnan strategiseen kehittämiseen sekä yrittäjien jaksamisen tukemiseen. Nämä toimet ovat tukeneet omalta osaltaan osallistujayritysten selviytymistä ja kehittymistä tänä haasteellisena aikana: hankkeessa toteutetun loppukyselyn mukaan suurin osa vastaajista koki saaneensa mukanaolostaan tukea oman toimintansa kehittämiseen, uutta tietoa teemoista sekä tuoreen verkoston vertaisia ja kehittäjäorganisaatioita. Haasteeksi nousi teemojen laajuus, joka näkyi käsittelyn osittaisena yleistajuisuutena - räätälöinti käytäntöön olisi helpompaa jos teemoja olisi rajattu selkeämmin.

Hankkeen teemojen ja siinä tehtyjen havaintojen pohjalta toteutettiin materiaalia, jonka avulla tuettiin osallistujayritysten toiminnan kehittämistä sekä mahdollistettiin laajamittaisempi kehittäminen. Resilienssikansio, jota täyttämällä pienyrittäjä voi tarkastella omia valintojaan sekä kehittää toimintaansa, huoneentaulu, joka kannustaa käytännön toimiin sekä vertaisten yritystarinavideot (2 fi ja 1 eng), joissa osallistujayrittäjät jakavat kokemuksiaan auttavat paitsi hankkeeseen osallistuneet myös muut aiheesta kiinnostuneet alkuun. Nämä työkalut ovat saatavissa hankkeen verkkosivuilta.

Laajemman vaikuttavuuden saavuttamiseksi hankkeessa toteutettiin paitsi osallistujille räätälöityjä toimia myös kaikille teemoista kiinnostuneille avoimia verkkotilaisuuksia. Tilaisuuksissa painotettiin teoriatiedon ja käytännönläheisten kokeilujen sekä vuorovaikutuksen tasapainoa tarjoamalla luentoja, työpajoja ja keskustelua.

Toissijaiselle kohderyhmälle – alueelliset toimijat ja aluekehittäjät – toteutettiin lisäksi oma verkkotilaisuutensa, jossa jaettiin yksityiskohtaisempaa valmennusaineistoa heidän käyttöönsä edellä mainittujen kaikille avoimien aineistojen lisäksi. Näitä aineistoja hyödyntämällä he voivat levittää tietoutta teemoista omille verkostoilleen. Aineistosta ja videoista saatiin aluekehittäjiltä positiivista palautetta.

Hankkeen teemoista on lisäksi viestitty sosiaalisessa mediassa sekä kirjoitettu blogiartikkeleita, joiden avulla on lisätty tietoisuutta. Hankkeen verkkosivut: www.lab.fi/feeniks ja Facebook-sivu: Feeniks - uudistu kestävästi ovat toimineet viestinnän kotipesänä.

Kaiken kaikkiaan hankkeen yritystarinoissa, joista muutamia on kuvattu yritystarinavideoihin, nousee esiin positiivinen ja toiveikas kuva. Tämä poikkeaa pandemianaikaisesta median piirtämästä kuvasta ja tarjoaa siten täydentävän näkökulman työskentelyyn muutoksen keskiössä.