Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22198

Hankkeen nimi: Työelämän rajapinta koulutuksen kehittämisen ytimessä - TYRSKY

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: SASKY koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0204964-1

Jakeluosoite: Ratakatu 36

Puhelinnumero: 040 585 7788

Postinumero: 38210

Postitoimipaikka: Sastamala

WWW-osoite: http://www.sasky.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anja Kakkuri

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallinto- ja talousjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anja.kakkuri(at)sasky.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 728 9174

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työelämän rajapinta koulutuksen kehittämisen ytimessä –hankkeen tavoite on kehittää työelämäyhteistyöhön liittyviä yhdenmukaisia palveluita ja prosesseja ekosysteemiajattelulla. Tavoitteisiin päästään osallistamalla kehittämistoimintaan työelämäyhteistyön eri osapuolia. Tavoitteena on, että kaikki osallistuvat osapuolet sekä tuottavat lisäarvoa, että saavat lisäarvoa hankkeen tavoitteisiin liittyvien toiminnallisten kokonaisuuksien kautta. Kehittämistoiminnan osapuolina toimivat ammatillisten oppilaitoksien ja erityisoppilaitoksien henkilöstöä ja opiskelijoita, yrityksiä, yrittäjäjärjestöjä- ja yhteisöjä sekä muita osaamisen kehittämisen kumppanuuksiin liittyviä toimijoita.

Hankkeessa luodaan yrittäjille mahdollisuuksia verkostoitua ja toteutetaan ajankohtaisilla aiheilla teemoitettuja yrityksiä kiinnostavia tapahtumia. Tarjotaan samalla vaikutusmahdollisuuksia ammatillisen koulutuksen neuvontapalveluiden sisältöihin ja muotoihin. Kehitetään työelämän rajapinnoissa tapahtuvaa yhteistyötä opetushenkilöstön, työelämän ja opiskelijan näkökulmista. Toteutetaan myös uudella tavalla yhdessä työelämäpalveluiden vertaisarviointia, jolloin havaitaan paremmin palveluprosessin kehittämiskohteet. Kiinnitetään huomiota opintojen nivelvaiheisiin opiskelijan siirtyessä työelämään ja pilotoidaan olemassa olevia työelämätietoutta kehittäviä kokonaisuuksia ja digitaalisen ohjauksen ja valmennusprosessin ohjelmistoja. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat huomioidaan kaikissa hankkeen tavoitteissa ja erityisoppilaitoksien yhteisenä toimenpiteenä on tuottaa menetelmäaineistoa niin työyhteisöjen edustajille kuin eri ammatillisten oppilaitoksien henkilöstölle oppimisen ohjauksesta sekä työllistymisen valmistelusta ja tukemisesta.

Hankkeen tuloksena tavoitellaan aktiivisen yritysverkoston kasvua ja tätä kautta enemmän työpaikalla tapahtuvan oppimisen mahdollisuuksia opiskelijalle. Toteutetut materiaalit ja palvelut tuovat ajankohtaista tietoutta uudistuneesta ammatillisesta koulutuksesta yrityksiin. Vertaisarviointiin on kehitetty uudistettu toteutuksen malli sekä mallin arvioitsijoita. Työelämän palveluprosessi on kehittynyt yhdenmukaisemmaksi eri toimijoiden näkökulmasta. Opiskelija on saanut käyttöönsä digityökaluja oman osaamisensa hahmottamiseen. Työelämätietoutta kehittävästä kokonaisuudesta on kuvattu toteutuksen malli / malleja. Luotujen neuvontapalveluiden jatkuminen on suunnitelmallista. Hankkeen tuloksia ja tuotoksia levitetään hankkeen toiminnan aikana alueen ammatillisissa oppilaitoksissa ja heidän sekä hankkeen yhteistyökumppaneiden ja muiden yhteistyössä toimivien tahojen avulla valtakunnallisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Osatoteuttajien ammatillisen koulutuksen opiskelijat mukaan lukien erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ja hakeutumisvaiheen opiskelijat, opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä toimintaan osallistuvat yritykset ja työpaikkaohjaajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat muut hankkeen kehittämistoimintaan osallistuvat osapuolet, Pirkanmaan alueen yritykset, työpaikkaohjaajat ja kaikki toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 2 128 647

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 2 007 548

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 415 793

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 278 359

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Etelä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Tampere, Parkano, Mänttä-Vilppula, Valkeakoski, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Sastamala, Pälkäne

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 344

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 666

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 775

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke ei ole erityisesti sukupuolten tasa-arvon kehittämiseen keskittyvä hanke.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Onnistunut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö pitää sisällään strategisen valtavirtaistamisen (tasa-arvo ja yhdenvertaisuusnäkökulma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa), työyhteisön osallistumisen ja toiminnallisuuden. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kuuluvat yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä työssä ja erilaisten toimintatapojen ja tarpeiden yhtäläinen arvostaminen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvolain mukaan opetusta tai koulutusta järjestävän on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Oppilaitoksissamme toteutetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita. Hankkeen osallistujilla (yritykset) on yhdenvertaiset ja avoimet mahdollisuudet osallistua toimintaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 5
Hankkeessa hyödynnetään digitaalisia ja sähköisen viestinnän välineitä sekä tuotetaan myös sähköisiä palveluita. Tällä pyritään vähentämään paperin kulutusta sekä matkustusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hankkeella on vähäinen vaikutus ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole ko. kohteisiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole ko. kohteisiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole ko. kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeessa käytetään suuremmaksi osaksi digitaalisia materiaaleja. Käytettävät tulostusmateriaalit kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole ko. kohteisiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke pyrkii parantamaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksia sekä vastata yritysyhteistyön ja koulutuksen kehittämisen kautta osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseen yrityksissä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa toteutetaan verkostoyhteistyötä, josta syntyy aineetonta hyötyä kaikille osallistuville osapuolelle, kehitetään osaamista sekä yhtenäisiä toimintaprosesseja, malleja ja palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Hankeverkoston työskentelyssä, tuloksien ja tuotoksien levityksessä sekä koulutuksissa käytetään hyväksi digitaalisia välineitä, jolloin matkustus vähenee. Liikkumista pyritään vähentämään myös sillä, että järjestetään yrityksille alueellisia tilaisuuksia. Hyödynnetään matkustuksessa julkisia liikennevälineitä ja yhteiskuljetuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Eteneminen opinnoissa, koulutuksen saaminen ja työllistymisen sekä täten oleminen osa yhteiskuntaa tuovat hyvinvointia sekä kohderyhmälle (ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat, erityistä ja vaativia tukea tarvitsevat). Hankkeen toiminnassa kiinnitetään huomiota osallisuuteen ja annetaan vaikutusmahdollisuuksia itseä koskevien palveluiden kehittämiseen. Hanke lisää yritysten tietoisuutta osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista ja tuo mahdollisuuksia kehittää nykyisten, että tulevien työntekijöidensä ammattitaitoa.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeessa pyritään antamaan kaikille tasa-arvoinen mahdollisuus saada koulutus ja jatkossa työllistyä. Tarkoituksena on, että kaikkiin hankkeen toimenpiteisiin saadaan sekä miehiä että naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeessa pyritään siihen, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus koulutukseen ja mielekkääseen elämään riippumatta sukupuolesta, etnisestä taustasta tai mistään muusta sen kaltaisesta asiasta. Hankkeen toimenpiteillä parannetaan erityistä ja vaativaa tukea tarvitsevien edellytyksiä toimia yhdenvertaisena työelämässä ja yhteiskunnassa. Hanke lisää yhteisöllisyyttä yhteiskunnallista ja kulttuurillista kestävyyttä sekä yhdenvertaisuutta jakamalla tuotokset ja tulokset saavutettavasti avoimilla sähköisillä kanavilla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole ko. kohteisiin.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole ko. kohteisiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

SASKY koulutuskuntayhtymä, AhlmanEdu, Aitoon koulutuskeskus, Ammattiopisto Luovi, Kiipulan ammattiopisto, Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK, Valkeakosken ammattiopisto VAAO, Varalan urheiluopisto ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu (sisar hanke) toteuttivat Työelämän rajapinta koulutuksen kehittämisen ytimessä – TYRSKY-hanketta 1.9.2020-31.8.2023.

TYRSKY-hanke on ollut merkittävä voimavara työelämän ja ammatillisen koulutuksen kehittämisessä Pirkanmaalla. Viimeisen kolmen vuoden ajan hanke on mullistanut tapaa ajatella koulutuksen järjestäjien ja työelämän välistä yhteistyötä. Saavutetut tulokset ovat merkittäviä ja ne tarjoavat täysin uusiakin näkökulmia siihen, kuinka toimijat voivat yhdessä vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin. Hankkeessa on edistetty oppilaitosten välistä yhteistyötä, luotu uusia mahdollisuuksia opiskelijoille sekä vahvistettu alueen työelämän ja koulutuksen synergiaa.
Hankkeen aikana on kehkeytynyt toimiva osaamisen ekosysteemi pirkanmaalaisten ammatillisten toisen asteen koulutuksen järjestäjien välille, ja on siirrytty toimintatapaan, jossa kilpailuasetelma vähenee ja keskiöön nousevat työelämän tarpeet. Jatkossa pirkanmaalaiset ammatilliset oppilaitokset esiintyvät työelämän suuntaan yhtenäisenä rintamana Työelämän rajapinta -brändin ja sen palvelusivuston avulla. Hankkeen päätuotos Työelämän rajapinta -palvelu palvelee yhden luukun palvelumallilla yrityksiä. Palvelusivuston kautta yritykset tavoittavat yhdellä lomakkeella kaikki yhdeksän pirkanmaalaista ammatillista koulutusta järjestävää oppilaitosta. Palvelusivusto kokoaa hankkeen aikana tuotetut yhteiset materiaalit yhden sivuston alle.
TYRSKY-hankkeen kaiken kehittämistoiminnan periaatteena on ollut vahva asiakaslähtöisyys ja kehitystyötä on tehty hyödyntämällä mm. palvelumuotoilun menetelmiä. Yhteiskehittämiseen on osallistettu jokaista hankkeen kohderyhmää: työelämää, koulutuksen järjestäjien henkilöstöä sekä opiskelijoita. Systeemiajattelu on tarjonnut ammatilliselle koulutukselle ja maakunnalliselle yhteistyölle mahdollisuuden katsoa sen eri osia ja toimijoita dynaamisena kokonaisuutena. Systeemiajattelun avulla ja palvelumuotoilun keinoin on tarkasteltu työelämäyhteistyöhön liittyviä yhdenmukaisia palveluita ja prosesseja.

Hankkeessa lisättiin työnantajien tietoisuutta uudistuneesta ammatillisesta koulutuksesta, mikä tapahtui koko hankkeen ajan aktiivisella työelämäyhteistyöllä (työelämäkäynnit, tehoviikot, tapahtumat, viestintä ja tiedottaminen). Hankkeen puitteissa kontaktoimme yhteensä 748 organisaatiota, mikroyrityksistä suuryrityksiin, koko Pirkanmaan alueella. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota siihen, että yhteistyötä tehtiin kaikki toimialat huomioiden. Työelämäyhteistyön lähtökohtana on hankkeessa ollut työelämän tarpeiden kuuntelu ja tästä käsin uudenlaisen yhteistyön rakentaminen. Vahvan ja systemaattisen työelämä käyntien tuloksena syntyi koko ekosysteemin yhteinen työelämäkäyntien malli sekä työelämän tehoviikot osaksi oppilaitoksien työelämän palvelua.

Erityinen tuki on ollut hankkeessa poikkileikkaavana teemana ja näin ollen vahvasti mukana työelämäyhteistyön rakentamisessa. Työnantajien tietoisuutta lisättiin erityistä ja vaativaa tukea tarvitsevien ohjauksesta ja työllistämisestä sekä työllistämiseen liittyvistä taloudellisista tuista. Erityisen tuen tietämystä vahvistettiin usealla eri toimilla hankkeen aikana. Hankkeen verkkosivuille koostettiin digitaalinen menetelmäkäsikirja avuksi työnantajille erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamiseen, työllistymiseen ja työpaikalla oppimisen tukemiseen. Hankkeen aikana erityisoppilaitokset toteuttivat kolmelle kohderyhmälle (työelämä, opiskelijat ja henkilöstö) suunnatut kyselyt. Kyselyiden tuloksena syntyi kaksi webinaarisarjaa vuonna 2022. Webinaareilla lisättiin tietoisuutta erityisestä tuesta ja ammatillisten erityisoppilaitosten tarjonnasta ja palveluista.

Hankkeen aikana tuettiin jatkuvaa oppimista eri nivelvaiheissa sekä edistettiin tutkinnon saavuttamista ja
työmarkkinakelpoisuutta. Tähän toimenpiteitä olivat pilotit, joita toteutettiin hankkeen aikana 43. Pilottien tarkoituksena on ollut testata uusia toimintatapoja, joiden avulla koulutuksen järjestäjät voivat vastata työelämästä tulleisiin tarpeisiin ja joustavien ratkaisujen tarjoamiseen. Pilottien avulla opittiin ja kehitettiin työelämälähtöistä toimintaa. Useampi pilotti oli menestys ja suurin osa tuloksista jäi elämään koulutuksen järjestäjien normaaliin toimintaan. Pilottien tuloksia jaettiin hankkeen aikana Hyvät käytännöt -tilaisuuksissa sekä valituista piloteista tehtiin loppujulkaisu.

Yhteistyö on ollut hankkeen yksi keskeisin toimintamalli. Työpaikalla tapahtuvaa oppimisen ohjausta kehitettiin yhteistyössä TYKKY-hankkeen kanssa.