Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22201

Hankkeen nimi: Kykyä työelämään -hanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Äänekosken kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 2045520-5

Jakeluosoite: Hallintokatu 4

Puhelinnumero: 0401946100

Postinumero: 44100

Postitoimipaikka: ÄÄNEKOSKI

WWW-osoite: http://www.aanekoski.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riikka Hytönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyyspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riikka.hytonen(at)aanekoski.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401946100

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kykyä työelämään -hanke kehittää osatyökykyisten työllistymispolkuja Äänekosken, Laukaan ja Konneveden alueella. Hankkeessa etsitään työllistymispolkuja alueen osatyökykyisille työnhakijoille ryhmä- ja yksilövalmennuksen, koulutusten sekä, työnantajayhteistyön keinoin. Hankkeen tavoitteena on luoda kuntien palveluohjausmalli osatyökykyisten työllistämiseen ja työelämässä pysymiseen. Hanketta hallinnoi Äänekosken kaupunki, ja se toteutetaan 1.9.2020 - 31.8.2023.

Hankkeeseen mukaan haetaan jo hakemusvaiheessa kunkin hankekunnan alueelta yritystoimijoita osaksi hankkeen toimijaverkostoa: Tuomaan työnantajanäkökulman mukaan kehittämistyöhön sekä tiedottamaan hankkeen toiminnasta omissa verkostoissaan. Lisäksi toimijaverkoston työnantajat voivat tarjota työpaikkoja hankkeen asiakkaille.

Hanke täydentää 2015-2017 toteutetun Uutta virtaa –hankkeen (S20015) kehittämistyötä. Uutta virtaa –hankkeen tuloksena alueelle on vakiintunut työkykykoordinaattorin rooli, jolla on ollut huomattava vaikutus osatyökykyisten työkyvyn arvioinnin ja eläkeprosessien kehittymisessä. Hanke vastaa tarpeeseen niiden työttömien osalta, jotka eivät saa myönteistä eläkepäätöstä. Näiden henkilöiden osalta huomio on jatkossa siirrettävä jäljellä olevaan työkykyyn eläkehaun sijaan. Tärkeä osa hanketta on tietoisuuden lisääminen osatyökykyisten työmahdollisuuksista sekä osaamisen kehittäminen jäljellä olevan työkyvyn tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Lisäksi hankkeen toimintamallit auttavat tunnistamaan työnhakijoiden joukosta osatyökykyisiä työnhakijoita ja auttamaan heidät tarvittavien palveluiden piiriin.

Terveydellisin syin tai YT-neuvottelussa irtisanotut osatyökykyiset, jotka ovat jääneet irtisanoutumistilanteessa työterveyshuollon palvelun ulkopuolelle, ohjautuvat kuntien palvelun piiriin vasta kun ko. henkilöiden työttömyys on pitkittynyt. Hankkeen tavoitteena on luoda palveluohjausmalli siirtymään, jossa työttömäksi jääneet osatyökykyiset ohjautuisivat kunnan palvelun piiriin suoraan työterveyshuollosta, nopeuttaakseen heidän työelämään paluuta.

Hankkeen tarkoitus on luoda tilannekuva osatyökykyisten määrästä alueella, ja koota yhteen heille tarkoitetut palvelupolut. Yksi osa kohderyhmästä on TE-palveluiden asiakkaana, lisäksi osatyökykyisiä löytyy esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöiden palveluiden piiristä sekä avoimilta työmarkkinoilta työterveyshuollon asiakkaana. Työttöminä ja työttömyysuhan alaisina on myös ihmisiä, jotka todellisuudessa ovat osatyökykyisiä, vaikka asiaa ei ole virallisesti todennettu. Hanke pyrkii tunnistamaan myös tämän kohderyhmän, jotta he pääsevät oikeiden palveluiden piiriin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Hankekuntien alueella asuvat työttömät osatyökykyiset ja myös hankkeessa osatyökykyiseksi tunnistetut työttömät työnhakijat
- Osatyökykyisten ja työttömien parissa työskentelevä kuntien ja välityömarkkinatoimijoiden henkilökunta (mm. hankekuntien työllisyyspalveluiden henkilöstö, TYP-henkilöstö, palveluohjaajat, sosiaaliohjaajat, työpajaohjaajat/valmentajat, sosiaalityöntekijä, omavalmentajat ja välityömarkkinoilta työvalmentajat/ohjaajat.)
- Hankealueen työnantajat, jotka työllistävät osatyökykyisiä (välttämättä kyseessä ei ole verkostoyhteistyöhön kuuluvat työnantajat, elleivät ole sellaisia, jotka työllistävät kohderyhmää).

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Työterveyspalveluiden tarjoajat
- Työeläkevakuutusyhtiöt

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 409 039

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 90 257

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 545 385

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 120 343

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken

Kunnat: Äänekoski, Konnevesi, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 11

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 190

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi on tehty tilastojen pohjalta. Tilastojen perusteella pitkäaikaistyöttömyys koskee suurempaa määrää miehiä kuin naisia. Tästä syystä kohderyhmässä saattaa olla enemmän miehiä kuin naisia. Ensisijaisesti hankkeessa näkyvät erot ohjauksen, tuen tarpeiden ja työllistymisen esteiden suhteen ovat toimialakohtaisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen yksilö- ja ryhmävalmennus kohdennetaan erityisesti asiakkaiden tarpeiden esim. toimialojen ja elämäntilanteen mukaan. Ensisijaisesti hankkeen toimet ovat tarkoitettu sekä naisille että miehille. Sukupuolen mukaan eroteltua yksilö- tai ryhmävalmennusta ei varsinaisesti ole suunniteltu, mutta mikäli asiakkaiden keskuudesta nousee tarve esimerkiksi voimakkaammin sukupuolinäkökulman huomioivalle ryhmälle, niin tähän tarpeeseen on mahdollista reagoida.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hanke edistää tasa-arvon toteutumista, vaikkakaan se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 0
Hankkeessa höydynnetään yhteiskuljetuksia ja mahdollisuuksien mukaan osallistutaan kauempana sijaitseviin tapahtumiin etäyhteyksien avulla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Hankkeessa pyritään kierrättämään ja lajittelemaan syntynyt jäte.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Jonkin verran vaikutusta kohderyhmän pidempiaikaiseen työllistymiseen ja alueen yritysten rekrytointimahdollisuuksiin. Turvaa työvoiman saatavuuden tulevaisuudessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
Hankkeella on iso merkitys aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä mm. palveluohjausmallit osatyökykyisten siirtymissä ja avoimille työmarkkinoille sijoittumisessa.
Liikkuminen ja logistiikka 4 3
Hankkeella vaikutetaan jonkin verran osallistujien myönteisen asenteen syntymiseen työperäistä alueellista liikkumista kohtaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 7
Kohderyhmänä on osatyökykyiset, joiden ammatillista toimijuutta ja identiteettiä sekä työllistymistä avoimille työmarkkinoille parannetaan hankkeen aikana. Suora vaikutus hankkeeseen osallistuneiden hyvinvointiin ja sosiaalisiin ja ammatillisiin verkostoihin.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Tasa-arvo toteutuu hankkeessa. Naiset ja miehet ovat yhdenvertaisessa asemassa hankkeen aikana.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 6
Jonkin verran merkitystä kohderyhmän hyvinvoinnin ja itsetunnon paranemisessa sekä sijoittumisessa avoimille työmarkkinoille. Ammatilliset verkostot, itseohjautuvuus ja osallisuus keskeisessä roolissa.
Kulttuuriympäristö 3 3
Jonkin verran merkistystä osallistujien ammatillisen verkostojen laajentumisen kautta.
Ympäristöosaaminen 3 2
Jonkin verran merkitystä

9 Loppuraportin tiivistelmä

-