Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22202

Hankkeen nimi: Linja 20

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: TampereMissio ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0155575-3

Jakeluosoite: Aleksanterinkatu 23 D

Puhelinnumero: 0334543100

Postinumero: 33100

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://tamperemissio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo Taipale

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Pääkirjanpitäjä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.taipale(at)tamperemissio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400947799

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen ammattikorkeakoulu, 1015428-1
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, 0116480-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on löytää palvelujärjestelmästä tipahtaneita 18-29-vuotiaita tamperelaisia nuoria (erityisesti 25-29-vuotiaat miehet) ja kehittää toimintatapoja heidän työ- ja toimintakykynsä vahvistamiseksi. Kohderyhmä ei opiskele, ei käy töissä, ei ole suorittamassa asevelvollisuutta, eikä ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. He kärsivät hoitamattomista ja pitkittyneistä mielenterveys- ja päihdeongelmista, joita pahentavat yksinäisyys ja arjen hallinnan puutteet.

Hanke kehittää uusia työtapoja kohderyhmän löytämiseksi, voimavaraistaa nuoria yksilöllisesti ja pienryhmissä yhteisö- ja luovien menetelmien avulla, ennaltaehkäisee radikalisoitumista, kehittää mentorointimalleja, rakentaa vaikuttavuutta, sekä edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten asemaa nostamalla ilmiön julkiseen keskusteluun.

Hankkeen tuloksena:
- 400 kohderyhmään kuuluvaa nuorta on tavoitettu ja he ovat saaneet tietoa siitä, että heistä välitetään ja heille on olemassa apua
- 240 nuorta on osallistunut toimintaan ja heistä vähintään 85 % on kokenut hyvinvointinsa ja toimintakykynsä kohentuneen
- Osallistujien työ- ja toimintakyky sekä osallisuuden kokemus on vahvistunut mitattavasti
- 120 osallistujaa on edennyt kuntouttaviin palveluihin tai koulutus- ja työllisyyspoluille
- 20 osallistujaa on kokenut, että ajatukset itsen tai toisten vahingoittamisesta ovat selkeästi vähentyneet
- 20 nuorta on koulutettu vertaismentoriksi, ja toiminta on mallinnettu ja juurrutettu kaupungin ja järjestöjen yhteiselle alustalle
- Kerätyn ja analysoidun tiedon pohjalta on luotu monitoimijainen palvelupolku syrjään jääneiden nuorten tavoittamiseen ja verkostot ovat oppineet uuden toimintatavan mukaisen työskentelyotteen
- Tietoisuus syrjäytymisen teemoista on lisääntynyt ja avun hakeminen sekä vastaanottaminen on nuorilla helpottunut

Hankkeen vaikutuksena työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt kaakkoisella palvelualueella. Nuorten kanssa työskentelevät toimijat ovat saaneet käyttöönsä uudenlaisia ratkaisuja tai lisäarvoa olemassa oleviin palveluihinsa. Kunnan ja järjestöjen yhteistyö on lisääntynyt. Yhteisöllisyys ja turvallisuudentunne on lisääntynyt Kaakkoisella palvelualueella. Pitkällä aikavälillä pystytään katkaisemaan syrjäytymiskehitystä sekä ennaltaehkäisemään ylisukupolvisen huono-osaisuuden periytymistä.

Hankkeen toteuttavat TampereMissio, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Tampereen kaupungin ja paikallisten toimijoiden kanssa.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Hankkeessa kerätään sukupuolten moninaisuuden mukaan eriteltyä tietoa, jotta voidaan tunnistaa erilaisten nuorten tarpeita ja kohdistaa toimenpiteitä erikseen erilaisille nuorille. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla heikossa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet koulutukseen, työllistymiseen ja merkitykselliseen tekemiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmän muodostavat tamperelaiset, erityisesti sen reuna-alueilla asuvat 18-29-vuotiaat nuoret, painopisteenä 25-29-vuotiaat, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin.

Yhtenä hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat yksinäisyyttä kokevat nuoret miehet, joilla on itsetuhoisia ajatuksia ja käyttäytymistä, tai toisiin kohdistuvaa uhkaavaa ja väkivaltaista käytöstä. Heillä voidaan tunnistaa olevan yhteiskunnallisen uhkan ajattelumalleja tai jotka ovat erityisessä riskissä yhteiskunnallisen uhkan ajattelumallien syntymiselle.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kohderyhmän kanssa työskentelevät tahot, etenkin kaupungin eri toimijat sen kaikilla palvelualueilla, mukaan lukien uusi Nuorisovastaanotto, paikalliset järjestöt, oppilaitokset ja seurakunnat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 662 370

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 173 886

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 813 632

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 179 741

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 240

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Analyysi hyödynsi TampereMission, Diakonissalaitoksen ja TAMK:in osaamista, kokemusta ja selvityksiä syrjäytyneiden nuorten profiilista. Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. He ovat myös kokeneet koulukiusaamista useammin kuin tytöt. Lapsuusiän uhmakkuushäiriö on pojilla noin 2 kertaa yleisempää kuin tytöillä, teini-iässä käytöshäiriöt ovat pojilla jopa 3–7 kertaa yleisempiä kuin tytöillä, ja edelleen nuorilla miehillä merkittävästi yleisimpiä kuin naisilla. Käytännössä kyse on vihamielisyydestä, vastahankaisesta tai uhmaavasta käytöksestä ja kostonhalusta, joka aiheuttaa merkittävää haittaa sosiaalisessa toiminnassa tai esimerkiksi koulunkäynnissä. Diakonissalaitoksen tutkimuksen (2014) mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on nuoria naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on nuoria naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa. Sekä hakijan että osatoteuttajien aiemmissa hankkeissa on noussut esille yllättävän vahvana sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiin liittyvät pulmat. Ongelmat alkavat yleensä jo kouluaikana, jos nuoren omat kiinnostuksen kohteet eivät olekaan sanoja kuin hänen biologisella sukupuolellaan stereotyyppisesti ajatellaan olevan. Tällöin nuori jää syrjään muiden nuorten keskustelunaiheista ja hänelle saattaa syntyä vahva käsitys ulkopuolisuudesta kumpaankin sukupuoleen, erityisesti yläasteella, jossa sukupuolittuneet ryhmät erillistyvät toisistaan. Erityisen hankalaa tämä on pojille, sillä heidän keskuudessaan ei ole hyväksyttyä kokeilla oman sukupuolensa ilmaisun rajoja. Kun nuori ei tunne yhteenkuuluvuutta ihmisryhmiin tai koe sopeutuvansa sosiaalisiin rooliodotuksiin, hänelle saattaa kehittyä kehodysforia eli ajatus oman ulkonäön viallisuudesta. Tämä on tyypillistä myös transsukupuolisille ja muunsukupuolisille nuorille, jotka saattavat kärsiä kehonsa ja identiteettikokemuksensa välisestä ristiriidasta ja tämän aiheuttamasta ahdistuksesta. Ruumiinkuvan häiriö alkaa yleensä murrosiässä tai nuorella aikuisiällä. Usein oirekuva kestää vaihtelevalla voimakkuudella jopa vuosia. Ahdistuneisuus omasta ulkonäöstä on usein psyykkisesti erittäin kuluttavaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma ja sukupuolten moninaisuus huomioidaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Hankkeessa tehdään sukupuolten moninaisuuden mukaan eriteltyä tiedon keräämistä ja systemaattista hyödyntämistä, jotta voidaan tunnistaa erilaisten nuorten tarpeita, seurata muutosta ja tarvittaessa kohdistaa toimenpiteitä erikseen erilaisille nuorille. Nuorten pienryhmät kootaan nuorten yksilöllisten tarpeiden mukaan. Jos on tarvetta, voidaan perustaa nais- tai mieserityisiä ryhmiä, tai sukupuolten moninaisuuteen keskittyviä ryhmiä, mutta lähtökohtaisesti toimitaan sekaryhmiä, jotta vältetään tarpeeton erillistyminen. Hankkeessa kartoitetaan yhdessä nuorten kanssa oman kaupunginosan sukupuolineutraalit tilat.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen kokoluokassa asiakokonaisuus ei ole olennainen. TampereMissio on palveluntuottaja, jonka luonnonvarojen käyttö liittyy lähinnä energiankäyttöön. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2019-21 on asetettu tavoiteet sähkön ja veden kulutuksen vähentämiseksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen kokoluokassa asiakokonaisuus ei ole olennainen. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2019-21 ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun ensimmäinen askel on henkilöstön tietoisuuden lisääminen. Toinen askel on "vähentäminen", eli käytännössä toimitilojen energiankulutuksen vähentäminen, liikkumisen päästöjen vähentäminen ja hankintojen ja jätehuollon kielteisten ympäristövaikutusten vähentäminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen kokoluokassa asiakokonaisuus ei ole olennainen. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2019-21 asia ei nouse kehittämiskohteeksi.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen kokoluokassa asiakokonaisuus ei ole olennainen. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2019-21 on asetettu tavoite veden kulutuksen vähentämiseksi.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hakijalla tai hankkeella ei ole yhteyksiä Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet -1 0
Hanke aiheuttaa ympäristökuormitusta materiaalien ja ravinnon kulutuksen kautta. TampereMission Ympäristöohjelmassa 2019-21 on kuitenkin asetettu tavoitteet jätteiden lajittelulle, hankintojen ympäristövastuullisuudelle ja ravinnon ympäristövaikutuksille.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö -1 0
Hankkeen energiankäyttökohteita ovat lähinnä tilat ja liikkuminen. TampereMission Ympäristöohjelma 2019-21 on asettanut tavoitteekseen energian kulutuksen vähentämisen, mutta ei ota kantaan energialähteiden laatuun.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa välittömästi, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön. Hanke myötävaikuttaa omalta osaltaan hallitusohjelman tavoitteeseen 75 prosentin työllisyysasteesta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään palveluita nuorille, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Heidän voimavaraistaminen ja ohjaaminen koulutukseen ja työhön, tai muuhun merkitykselliseen tekemiseen, on merkittävä taloudellinen kysymys, sillä kohderyhmän jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutuu euroopanlaajuisesti vähintään kymmenien miljardien euron vuotuinen taloudellinen tappio. Välillisesti kohderyhmän mahdollinen työllistyminen lisää verotuloja ja vähentää sosiaalietuuksien käyttöä.
Liikkuminen ja logistiikka -1 0
Hanketyö aiheuttaa ympäristökuormitusta, kun sekä työntekijät että kohderyhmä liikkuvat. TampereMission Ympäristöohjelman mukaan järjestössä ja sen hankkeissa käytetään joukkoliikennettä ja suositaan työmatkaliikuntaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Kohderyhmän psyykkisen, mutta myös fyysisen hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut, koulupudokkuus ja nuorisotyöttömyys ilmiöinä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Kohderyhmän sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiin liittyvät pulmat ovat yllättävän yleisiä. Hankkeessa hyödynnetään intersektionaalista lähestymistapaa, joka tunnistaa moninkertaisen syrjäytymisen. Käytännössä kyse on toimintatavoista, joissa huomioidaan sukupuolen moninaisuus.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeessa vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen, työllistymiseen ja merkitykselliseen tekemiseen heidän taustoistaan riippumatta.
Kulttuuriympäristö 10 10
Taiteen ja kultuurin terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia ja siksi luovat menetelmät ovat hankkeessa keskeisiä. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville nuorille taiteen tekeminen on loistava tapa olla ryhmässä. Hankkeen taidetyöpajoissa jokaisen on mahdollista tehdä omaa taidetta tilassa, jossa samalla ollaan yhdessä toisten kanssa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Pääosalle nuorista ympäristöasiat ovat tärkeitä, mutta yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneiden nuorten energia menee joka päiväiseen selviytymiseen, eivätkä he jaksa ajatella ympäristöasioita. Hankkeelle nimetään ympäristövastaava, joka toimii ympäristöasioiden perehdyttäjänä, arjen toteutuksen ohjaajana ja kehittäjänä huomioiden myös hakijan ja osatoteuttajien ympäristöohjelmat.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-