Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22205

Hankkeen nimi: Hyvällä mielellä - Pohjois-Savo

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2020 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuopion kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0171450-7

Jakeluosoite: Minna Canthinkatu 24

Puhelinnumero: 017 182 111

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.kuopio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vähäsarja Kati Anne Tuulia

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kati.vahasarja(at)kuopio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447182513

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hyvällä mielellä - Pohjois-Savo -ohjelma tähtää Pohjois-Savon asukkaiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sitä kautta työikäisen väestön työurien pidentämiseen, työvoiman suorituskyvyn ja työllisyyden paranemiseen sekä alueen elinvoiman, vetovoiman ja aluetalouden kehittämiseen. Pohjois-Savolla on valtakunnallisesti katsottuna suurimmat haasteet väestön mielenterveyden osalta.

Mielenterveyttä tukemalla vaikutetaan myönteisesti myös muihin kansanterveyden haasteisiin, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja sydän - ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen sekä laajemmin väestön hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuutta tulee kuitenkin lisätä, etenkin Pohjois-Savossa, jossa ei näy tapahtuneen kehitystä parempaan. Hyvällä mielellä -ohjelmassa tähän pyritään vaikuttavuuden ekosysteemi lähestymistavan kautta. Vaikuttavuutta lisätään määrittämällä yhteiset mielenterveyden haasteet, asettamalla vaikuttavuustavoitteet ja määrittelemällä osatoteuttajien roolit vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa. Väestön hyvinvoinnin tila, tutkitusti vaikuttavat menetelmät sekä vaikuttavuusarviointi hyvinvointitiedolla johtamisen tukena toimivat hankkeessa kehittämisen lähtökohtina.

Hyvällä mielellä - Pohjois-Savo on pitkäjänteinen ohjelma, jonka valmistelun tueksi on laadittu esiselvityshankesuunnitelma. Hyvällä mielellä - Pohjois-Savo -esiselvityshankkeen tavoitteena on 1) rakentaa laaja poikkihallinnollinen ja monialainen Pohjois-Savon yhteistyöverkosto 2) rakentaa yhteistyöverkoston kanssa hankesuunnitelma pohjoissavolaisten mielenterveyden edistämiseen tähtäävän ohjelman kahdelle ensimmäiselle vuodelle 3) jättää ESR-rahoitushakemus EURA-järjestelmään Hyvällä mielellä - ohjelman kahden ensimmäisen vuoden toteuttamiseksi.

Hanke käynnistetään projektisuunnittelijan ja projektiryhmän nimeämisellä sekä yhteistyöverkoston kokoamisella. Esiselvityshankkeen aikana keskeisimpiä kumppaneita ovat Pohjois-Savon kunnat, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon liitto, TE-toimisto, tutkimus- ja oppilaitokset (UEF, SAKKY, Savonia, YSAO, THL, TTL, VTT) sekä kolmas sektori. Yhteisen suunnittelun tueksi järjestetään webinaari tai seminaari, jossa käydään yhteinen keskustelu hankkeen lähtökohdista ja kehittämistarpeista sekä kootaan kuntien yhteistä näkemystä tarvittavista toimenpiteistä ja niiden toteutuksesta hankkeen aikana. Esiselvityshankkeessa kartoitetaan kuntien ja muiden organisaatioiden halukkuus ja valmius osallistua hankkeeseen. Yhteisen keskustelun pohjalta määritellään tavoitteet, toimenpiteet sekä kohderyhmät varsinaiselle hankkeelle. Hankesuunnitelmaa varten kartoitetaan Pohjois-Savossa toteutetut aiemmat ja käynnissä olevat Hyvällä mielellä Pohjois-Savo -ohjelman sisältöihin kytkeytyvät kehittämistoimenpiteet ja rakennetaan yhteistyössä kokonaisuus alueen kehittämistoimenpiteistä.

Esiselvityshankkeessa kohderyhmänä ovat hankevalmisteluun osallistuvat organisaatiot, esim. Pohjois-Savon kunnat, hyvinvointia ja terveyttä edistävät organisaatiot oppilaitokset, tutkimusyhteisöt ja järjestöt, joiden kanssa päätetään varsinaisen hankkeen toiminta ja kohderyhmät. Mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoite nähdään Hyvällä mielellä - Pohjois-Savo -ohjelmassa laajana poikkihallinnollisena haasteena.

Esiselvityshankkeen aikana luodaan hankeorganisaatio, määritetään mahdolliset osatoteuttajaroolit ja osallistuvien organisaatioiden roolit sekä laaditaan suunnitelma hankkeen toteutukselle (toimenpiteet, aikataulu, talousarvio, rahoitussuunitelma). Varsinaiselle hankkeelle laaditaan alustava viestintäsuunnitelma ja visualisoidaan hankekokonaisuus.

Esiselvityshankkeen tuotoksena on hankesuunnitelma Hyvällä mielellä - Pohjois-Savo -ohjelman ensimmäiselle kahdelle vuodelle Hankesuunnitelma on jatkuvasti kehittyvä malli, jonka yksityiskohtia tarkennetaan hankkeen edetessä ja jossa painopisteitä voidaan kohdentaa alueelta nousevien tarpeiden mukaan.
Esiselvityshankkeen lopuksi jätetään hankesuunnitelman rahoitushakemus EURA-järjestelmään ja osallistutaan rahoituspäätökseen tarvittaviin rahoitusneuvotteluihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Esiselvityshankkeessa kohderyhmänä ovat hankkeen yhteistyöhön mahdollisesti osallistuvat organisaatiot


Pohjois-Savon kunnat
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Pohjois-Savon maakuntaliitto
Itä-Suomen yliopisto
Savonia
Sakky
YSAO
TE-toimisto
THL
Työterveyslaitos
Mieli ry
VTT
Järjestöt
Yritykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillinen kohderyhmä on Pohjois-Savon koko väestö. Koko väestölle kohdennetussa toiminnassa tuodaan vahvasti esille se, että mielenterveys kuuluu kaikille. Väestö tunnistaa mielenterveyttä suojaavat tekijät ja heitä ohjataan mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistamiseen sosiaalisen markkinoinnin sekä muun viestinnän kautta. Lisäksi tavoitteena on lisätä mielenterveyden ymmärtämistä luonnollisena /normaalina osana terveyttä ja hyvinvointia ja näin vähentää mielenterveyteen ja sen ongelmiin liittyvää leimaavaa ajattelua, stigmatisointia. Tavoitteena on, että mielenterveyteen ja sen ongelmiin suhtaudutaan kuten muuhunkin hyvinvointiin ja sairauksiin.

Erityiset mielenterveysriskissä olevat kohderyhmät väestössä, kuten esimerkiksi työelämän ulkopuolella oleva työikäinen väestö. Esihankeselvityksessä kartoitetaan, kuinka keskeiset mielenterveysriskissä olevat kohderyhmät tunnistetaan ja tavoitetaan koko Pohjois-Savon väestön joukosta. Henkilöt, joilla mielenterveyden riskitekijät tai haasteet ovat varhaisessa vaiheessa tai henkilöt ovat vaarassa syrjäytyä työ- tai opiskeluelämästä mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Keskeinen osa esiselvityshanketta on pohtia kohderyhmän tavoitettavuutta sekä vaikuttavien interventioiden ja muutoksen arviointimittareiden suuntaamista näille kohderyhmille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 58 210

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 58 210

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 72 763

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 72 763

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Rautavaara, Rautalampi, Vesanto, Siilinjärvi, Tuusniemi, Kaavi, Sonkajärvi, Kuopio, Tervo, Lapinlahti, Suonenjoki, Kiuruvesi, Keitele, Pielavesi, Varkaus, Vieremä, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Minna Canthinkatu 24

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Esiselvityshankkeen aikana analysoidaan varsinaisen hankkeen toimintaympäristö sukupuolinäkökulmasta. Esiselvityshankkeessa huomioidaan sukupuoli yhtenä mielenterveyden riskitekijänä ja pohditaan toimenpiteitä riskin pienentämiseksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Esiselvityshankkeen aikana huomioidaan varsinaisen hankkeen toiminta sukupuolinäkökulmasta. Esiselvityshankkeessa huomioidaan sukupuoli yhtenä mielenterveyden riskitekijänä ja pohditaan toimenpiteitä riskin pienentämiseksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa pyritään kaikin tavoin huomioimaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Yhtenä keskeisenä mielenterveyden toimintaympäristönä on luontoympäristö. Hankkeen toimenpiteitä tullaan suunnittelemaan kestävä kehitys huomioiden myös luonnonvarojen käytössä tässä tapauksessa erityisesti luonnon virkistyskäytössä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Tuomalla esiin luontoympäristön terveysvaikutuksia lisätään monimuotoisen luonnon, kasvillisuuden ja eliöiden arvostusta osana ihmisen elinympäristöä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Natura 2000 -kohteet ovat keskeinen mielen hyvinvointia tukeva elinympäristö, jota myös hankevalmistelussa huomioidaan monin tavoin. Varsinaisessa hankkeessa vaikutukset ovat konkreettisempia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Esiselvityshankkeen aikana nämä asiat eivät korostu, mutta varsinaisessa hankkeessa toimenpiteineen tulevat korostumaan vahvemmin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on hyvinvoinnin edistäminen
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hankkeella pyritään kaventamaan terveyseroja huomioimalla erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 2 5
Lisätään ymmärrystä luonnon hyvinvointivaikutuksista ja kestävästä virkistyskäytöstä + luonnon monimuotoisuuden merkityksestä

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tärkein tehtävä oli rakentaa Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 hankkeelle hanke- ja rahoitussuunnitelma ja koota sitä varten tietoa ja verkostoja nykytilanteen ja kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien kartoittamiseksi. Hankkeen suunnitteluun osallistettiin kaikki Pohjois-Savon kunnat ja keskeisimmät hankkeen aiheeseen kytkeytyvät kumppanit. Kaikkiin 19 pohjoissavolaiseen kuntaan oltiin hankkeen aikana yhteydessä ja esiteltiin mielenterveyden sekä päihteidenkäytön haasteellinen lähtötilanne Pohjois-Savossa, sekä tarve muuttaa tilannetta yhdessä. Lisäksi kuntakierroksella esiteltiin hankkeen tavoitteita ja odotettavissa olevia tuloksia, sekä kutsuttiin jokainen kunta mukaan hankkeen toimintaan. 19 kunnasta mukaan myös omalla rahoituksella sitoutui 17 kuntaa määräaikaan mennessä. Kuntien sitoutumisen lisäksi hankesuunnitelman tärkeä osa oli koota hankeorganisaatio laajan 10 tähtäimellä toteutettavan hankkeen toteuttamiseksi, sopia hanketoteuttajat sekä hanketoteuttajien roolit ja päävastuualueet, niin että hankkeen keskeisiin tavoitteisiin lähdetään vastaamaan poikkihallinnollisesti ja monialaisesti.

Yhteisen näkemyksen luomiseksi hanketta esiteltiin kahdessa Pohjois-Savon kuntajohtajien kokouksessa. Esiselvityshanke järjesti laajan webinaarin, johon kutsuttiin Pohjois-Savon kuntien edustajat sekä keskeisten kumppaneiden johtavat henkilöt. Webinaarissa vahvistettiin alueen toimijoiden tietopohjaan mielenterveyden edistämisen ja päihteiden ehkäisyn tilanteesta ja kehittämistarpeista sekä koottiin maakunnan toimijoiden näkemyksiä kehittämistarpeesta. Hyvällä mielellä Pohjois-Savo kehittämisen tueksi ja inspiraatioksi webinaariin kutsuttiin professori Pekka Puska kertomaan laajalla kokemuksella Pohjois-Karjala projektin toimenpiteistä sekä onnistumisen avaimista. Webinaarissa esiintynyt professori Ismo Linnosmaa avasi toimijoille terveyden ja talouden suhdetta ja nosti esille mielenterveyden haasteet laajasta yhteiskunnallisesta ja kansantaloudellisesta näkökulmasta käsin. Webinaarin pohjalta hankkeelle saatiin luotua selkeämpi, yhteisiin tavoitteisiin vastaava rakenne, sekä vahvistusta hankkeen ajatelluille painopisteille sekä hankeorganisaation muodostamiselle. Webinaarin pohjalta hankesuunnitelmaa suunniteltiin hanketoteuttajaorganisaatioiden kanssa.

Hankesuunnitelmaan rakennettiin esiselvityshankkeen aikana hanketoteuttajien eli Kuopion kaupungin, Itä-Suomen yliopiston, Savonia ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun vastuualueet sekä yhteisesti toteutettavat toimenpiteet. Kuopion kaupunki vastaa hankkeessa hallinnoinnista, kuntien kanssa toteutettavista kehittämistoimenpiteistä sekä koko hankkeen viestinnästä, Itä-Suomen yliopisto vastaa hankkeen toimien arvioinnista ja tiedolla johtamisen kokonaisuudesta, Savonia ammattikorkeakoulu vastaa elintapaohjausta ja koulutusten suunnittelusta ja Humanistinen ammattikorkeakoulu järjestöyhteistyöstä sekä osallisuus- ja yhteisöllisyyspiloteista. Kaikki hanketoteuttajien vahvuudet on otettu huomioon ja yhteistä suunnittelutyötä tehtiin tiivisti koko hankkeen aikana.

Itä-Suomen yliopisto toteutti ostopalveluna laajan selvityksen mielenterveyden edistämiseksi ja päihteiden käytön ehkäisemiseksi aiemmin toteutetuista kehittämishankkeista sekä kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuudesta eri kohderyhmissä. Raportti piti sisällään paitsi katsauksen menneeseen, myös suunnitelmaosan Hyvällä mielellä Pohjois-Savo -hankkeen arvioinnin toteuttamiseksi. Raportti toimii erinomaisena käsikirjana niin tulevan hankeorganisaation toimijoille kuin kuntien asiantuntijoille ja päättäjille sekä muille aiheen parissa työskenteleville toimijoille.

Esiselvityshankkeen aikana rakennettiin hankesuunnitelma vuosille 2021-2023 pitkän tähtäimen ajatuksella - hankkeen jatko vuoteen 2030 ajatellen.