|
|
|
Hankekoodi: S22206
Hankkeen nimi: Mobiiliteknologian vastuullinen hyödyntäminen rakennusteollisuudessa (MOTEVA)
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 31.1.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245896-3
Jakeluosoite: Yliopistonmäki
Puhelinnumero: 029 450 5000 (vaihde)
Postinumero: 20014
Postitoimipaikka: Turun yliopisto
WWW-osoite: http://www.utu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eeli Johannes Saarinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehityspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eeli.saarinen(at)utu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 400 817 333
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen keskiössä on työntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen, kun työn johtaminen tapahtuu yhä enemmän digitaalisissa kanavissa. Kohteena ovat rakennusalan PK-yritykset, joille tarjotaan tukea mobiiliteknologian käyttöön suorittavan työn johtamisessa. Hankkeessa kehitetään käytännön työvälineitä työnjohtajille ja luodaan malli näiden työvälineiden käyttöönottoon. Keskeisimpänä tavoitteena on lisätä rakennusalan pk-yritysten tuottavuuden kasvua tukemalla digitalisoituvien toimintamallien käyttöönottoa ja samanaikaisesti parantaa työhyvinvointia.
Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen toteutuu uusien toimintamallien vastuullisen soveltamisen ja työnjohdon omaksumien vastuullisten johtamiskäytäntöjen kautta. Hankkeessa sovitetaan aiemmin kehitettyjä johtamismalleja ja osallistavia toimintamenetelmiä rakennusteollisuuden kontekstiin, ja pyritään näin vähentämään työnjohdon kuormitusta ja lisäämään suorittavan tason työhyvinvointia.
Hankkeessa selvitetään miten rakennusalan PK-yritysten työnjohtoa voidaan tukea digitaalisten työvälineiden tehokkaassa ja vastuullisessa käytössä. Selvitys perustuu työnjohdon ja suorittavan työn tekijöiden haastatteluihin. Hankkeessa tarkastellaan sekä työnjohdon johtamismenetelmiä, että suorittavaa työtä tekevien ammattilaisten työhyvinvointia, jota johtamisen keinoin pyritään tukemaan. Hanke tuottaa työnjohdolle käytännön työkaluja, joilla voidaan tukea suorittavaa työtä tekevän henkilöstön työhyvinvointia, kun johtaminen tapahtuu yhä kasvavassa määrin teknologian välityksellä.
Hanke vastaa yritysten tarpeeseen tuottamalla rakennusteollisuuden työnjohdolle työkalupakin, joka sisältää käytännön menetelmiä työntekijöiden työmotivaation tukemiseen ja sitä kautta työhyvinvoinnin sekä tuottavuuden kehittämiseen, kun organisaatiossa on otettu käyttöön uusia digitaalisia järjestelmiä. Hanke tuottaa myös yrityksille mallin, jolla työnjohtajat perehdytetään työkalujen käyttöön.
Hankkeen toteuttaja on Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, joka on yksi Turun yliopiston seitsemästä tiedekunnasta.
Hankkeen kehittämistoimenpiteisiin osallistuu noin kymmenen PK-yritystä pääasiassa Varsinais-Suomen alueelta.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat rakennusalalla toimivat Pk-yritykset sekä niissä työskentelevät työnjohtajat ja suorittavaa työtä tekevät henkilöt. Hanke vaikuttaa toteutuksen aikana suoraan varsinaisiin kohderyhmiin. Hankekauden jälkeen kehitetyt johtamismallit leviävät myös muihin yrityksiin.
Hakemuksen kanssa ELY-keskukselle on toimitettu viiden yrityksen osallistumisilmoitukset. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuu edellä mainittujen yritysten lisäksi noin viisi muuta yritystä, jotka valitaan hankkeen toteutuksen aikana. Hankkeen toteutuksen aikana mukaan tulevien yritysten osallistuminen hyväksytetään rahoittajalla ja hankkeen ohjausryhmällä. Pilotointivaiheesta tiedotetaan viestintäsuunnitelman mukaisesti laajalle kohderyhmälle ja pyritään toteuttamaan pilotteja mahdollisimman monessa yrityksessä.
Hankkeeseen sitoutuneilla yrityksillä joko on jo käytössä jokin järjestelmä työn ohjaamiseen tai ne ovat ottamassa sellaista käyttöön. Päätös käytettävästä järjestelmästä on yrityksen oma tai se voi olla jossakin yrityksen projektissa pääurakoitsijan määrittelemä järjestelmä (vrt. kohdassa 5.1 esitetty tilanne projektikohtaisista verkostoista ja käytettävistä järjestelmistä).
Hanke vaikuttaa välillisesti myös yritysten ylimpään johtoon ja omistajiin paranevan työhyvinvoinnin ja tehokkuuden kautta. Suurena toimialana pienetkin muutokset rakennusteollisuuden tuottavuudessa ja työhyvinvoinnissa ovat kansallisesti tarkasteltuna merkittäviä.
Hanke voi vaikuttaa välillisesti myös mobiilisti käytettäviä ratkaisuja tarjoaviin järjestelmätoimittajiin tarjoten niille mahdollisuuksia tukea asiakkaidensa työtä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 145 615
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 136 932
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 194 153
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 182 576
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Turun
Kunnat: Paimio, Sauvo, Rusko, Turku, Nousiainen, Lieto, Naantali, Mynämäki, Masku, Kaarina, Raisio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| Sujuvampi työnjohtaminen parantaa rakentamisen muitakin prosesseja ja vähentää suoraan rakennusmateriaalien hukkaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Työnjohtamisen kehittämisen myötä rakennusmateriaalien hukka vähenee. Näin ollen rakentamisessa käytetään vähemmän materiaaleja, joilla on vaikutuksia ilmastonmuutokseen (ml. betonituotteet). | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| - | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Tehokkaampi materiaalien käyttö ja paranevat rakentamisen prosessit vaikuttavat välillisesti myös pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan. Myös suorittavaa työtä tekevien henkilöiden paraneva työmotivaatio edistää ympäristötavoitteiden saavuttamista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| - | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
| Rakennusteollisuudessa materiaalit ja jätteet ovat tärkeä kustannustekijä. Tällä hetkellä rakennusmateriaaleja joutuu jätteeksi esimerkiksi huonojen säilytysolosuhteiden ja vaurioitumisen takia. Hanke edistää materiaalien hukan vähentämistä, jätteiden minimointia ja välttämättömän jätteen asianmukaista käsittelyä. Työn johtamisella ja suorittavaa työtä tekevän henkilöstön työmotivaatiolla on näihin merkittävä vaikutus. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| - | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 5 |
| Hanke edistää kohteena olevien suomalaisten PK-yritysten kilpailukykyä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 8 |
| Hankkeen tuotoksilla on suoraa vaikutusta Suomessa kehitettäviin työn johtamisen mobiiliratkaisuihin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 3 |
| Hankkeen tavoitteet tukevat materiaalivirtojen tehostamista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| Työhyvinvointi ja työmotivaatio ovat hankkeen ytimessä. Hankkeella on vaikutusta suorittavaa työtä tekevän henkilöstön työmotivaatioon, millä on laajempaa vaikutusta heidän hyvinvointiinsa. Hanke vaikuttaa suoraan myös työnjohtajien hyvinvointiin, koska osaamisen kehittämisen avulla he kokevat työnsä mielekkäämmäksi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 6 |
| Hankkeessa kehitetään työntekijöitä osallistavia toimintamalleja. Osallistamisella voidaan edistää työntekijöiden välistä tasa-arvoa. Toisaalta hankkeen tuotokset tulevat avoimesti saataville ja näin ollen kaikki yritykset ja työnjohtajat ovat tasa-arvoisessa asemassa niiden saavutettavuuden suhteen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 4 |
| Kehitettävät johtamismenetelmät edistävät erityisesti vähemmistöihin kuuluvien työnjohtajien tasavertaisuutta muiden työnjohtajien kanssa, koska ne tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa johtamistyötä systemaattisemmin. Toisaalta työntekijöiden osallistamisen menetelmät pyrkivät edistämään työntekijöiden yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| - | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| - | ||
MOTEVA-hankkeessa tuettiin työntekijöiden työhyvinvointia, kun työn johtaminen tapahtuu yhä enemmän digitaalisissa kanavissa. Hankkeessa syvennettiin osaamista rakennusalalta ja rakennusalan haasteista digitalisaation suhteen, mikä on välttämätöntä digiratkaisujen käytön kehittämisessä. Hankkeen tuotoksena syntyi työkalupakki, jonka on tarkoitus helpottaa rakennusalan pk-yritysten arkea helpottamalla digitaalisten työkalujen tarkoituksenmukaista käyttöä ja käytön kehittämistä.
Hankkeeseen osallistui seitsemän Varsinais-Suomessa toimivaa pk-yritystä. Hankkeen alussa jokaisesta yrityksestä haastateltiin työnjohtajia. Työnjohtajien lisäksi haastatteluihin osallistui kirvesmiehiä, nokkamiehiä, työpäälliköitä ja työmaainsinöörejä, jotta muodostui tarpeeksi kattava kokonaiskuva alan toiminnasta. Haastatteluissa keskityttiin työhön liittyvien digitaalisten laitteiden ja järjestelmien lisäksi yksilöiden työhyvinvointiin ja -motivaatioon. Haastattelut avarsivat rakennusalan toimintaa ja rakennusalalla vallitsevia asenteita hyvin paljon.
Haastatteluiden pohjalta tunnistettiin kehityskohteita ja jokaisen mukana olleen yrityksen kanssa päätettiin konkreettisesta pilotoinnista. Pilotoinneissa kokeiltiin kullekin yritykselle tarkoituksenmukaista uutta toimintatapaa, joka liittyi digitaalisten välineiden tai järjestelmien käyttöön, ja joka tuottaisi mahdollisimman paljon lisäarvoa yritykselle. Pilotointien jälkeen tarkasteltiin yhdessä yritysten kanssa, mikä oli toimivaa ja mikä ei, ja mistä voisi olla hyötyä myös tulevaisuudessa. Pilotoinnit tehtiin järjestelmien koulutustarpeen selvitykseen, järjestelmän sopeuttamiseen aliurakoitsijan käyttöön, tabletin mukana kantamiseen työmaalla, järjestelmän käytön perehdyttämiseen uusille työntekijöille sekä työntekijöiden pysyvyyden edesauttamiseen.
Hankkeessa tuotettu rakennusteollisuuden työnjohdon työkalupakki, joka sisältää käytännön neuvoja digitaalisten järjestelmien sekä työkalujen käyttöön, perustuu pilotointien oppeihin. Työkalupakki vastaa yrityksen tarpeeseen tukea työntekijöitä ja heidän hyvinvointiaan, kun digitalisaatio yleistyy alalla. Hankeen tärkeimmät tulokset on sisällytetty työkalupakkiin. Erityinen haaste digitaalisten työvälineiden ja järjestelmien käytön kehittämisessä on hankkeen perusteella uuden toimintatavan hyötyjen näkyväksi tekeminen ja kommunikointi yrityksessä. Myös digitaalisen osaamisen kehittäminen havaittiin keskeiseksi kehityskohteeksi.