Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22206

Hankkeen nimi: Mobiiliteknologian vastuullinen hyödyntäminen rakennusteollisuudessa (MOTEVA)

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 30.9.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Yliopistonmäki

Puhelinnumero: 029 450 5000 (vaihde)

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turun yliopisto

WWW-osoite: http://www.utu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eeli Johannes Saarinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eeli.saarinen(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 400 817 333

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen keskiössä on työntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen, kun työn johtaminen tapahtuu yhä enemmän digitaalisissa kanavissa. Kohteena ovat rakennusalan PK-yritykset, joille tarjotaan tukea mobiiliteknologian käyttöön suorittavan työn johtamisessa. Hankkeessa kehitetään käytännön työvälineitä työnjohtajille ja luodaan malli näiden työvälineiden käyttöönottoon. Keskeisimpänä tavoitteena on lisätä rakennusalan pk-yritysten tuottavuuden kasvua tukemalla digitalisoituvien toimintamallien käyttöönottoa ja samanaikaisesti parantaa työhyvinvointia.
Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen toteutuu uusien toimintamallien vastuullisen soveltamisen ja työnjohdon omaksumien vastuullisten johtamiskäytäntöjen kautta. Hankkeessa sovitetaan aiemmin kehitettyjä johtamismalleja ja osallistavia toimintamenetelmiä rakennusteollisuuden kontekstiin, ja pyritään näin vähentämään työnjohdon kuormitusta ja lisäämään suorittavan tason työhyvinvointia.

Hankkeessa selvitetään miten rakennusalan PK-yritysten työnjohtoa voidaan tukea digitaalisten työvälineiden tehokkaassa ja vastuullisessa käytössä. Selvitys perustuu työnjohdon ja suorittavan työn tekijöiden haastatteluihin. Hankkeessa tarkastellaan sekä työnjohdon johtamismenetelmiä, että suorittavaa työtä tekevien ammattilaisten työhyvinvointia, jota johtamisen keinoin pyritään tukemaan. Hanke tuottaa työnjohdolle käytännön työkaluja, joilla voidaan tukea suorittavaa työtä tekevän henkilöstön työhyvinvointia, kun johtaminen tapahtuu yhä kasvavassa määrin teknologian välityksellä.

Hanke vastaa yritysten tarpeeseen tuottamalla rakennusteollisuuden työnjohdolle työkalupakin, joka sisältää käytännön menetelmiä työntekijöiden työmotivaation tukemiseen ja sitä kautta työhyvinvoinnin sekä tuottavuuden kehittämiseen, kun organisaatiossa on otettu käyttöön uusia digitaalisia järjestelmiä. Hanke tuottaa myös yrityksille mallin, jolla työnjohtajat perehdytetään työkalujen käyttöön.

Hankkeen toteuttaja on Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, joka on yksi Turun yliopiston seitsemästä tiedekunnasta.
Hankkeen kehittämistoimenpiteisiin osallistuu noin kymmenen PK-yritystä pääasiassa Varsinais-Suomen alueelta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat rakennusalalla toimivat Pk-yritykset sekä niissä työskentelevät työnjohtajat ja suorittavaa työtä tekevät henkilöt. Hanke vaikuttaa toteutuksen aikana suoraan varsinaisiin kohderyhmiin. Hankekauden jälkeen kehitetyt johtamismallit leviävät myös muihin yrityksiin.

Hakemuksen kanssa ELY-keskukselle on toimitettu viiden yrityksen osallistumisilmoitukset. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuu edellä mainittujen yritysten lisäksi noin viisi muuta yritystä, jotka valitaan hankkeen toteutuksen aikana. Hankkeen toteutuksen aikana mukaan tulevien yritysten osallistuminen hyväksytetään rahoittajalla ja hankkeen ohjausryhmällä. Pilotointivaiheesta tiedotetaan viestintäsuunnitelman mukaisesti laajalle kohderyhmälle ja pyritään toteuttamaan pilotteja mahdollisimman monessa yrityksessä.

Hankkeeseen sitoutuneilla yrityksillä joko on jo käytössä jokin järjestelmä työn ohjaamiseen tai ne ovat ottamassa sellaista käyttöön. Päätös käytettävästä järjestelmästä on yrityksen oma tai se voi olla jossakin yrityksen projektissa pääurakoitsijan määrittelemä järjestelmä (vrt. kohdassa 5.1 esitetty tilanne projektikohtaisista verkostoista ja käytettävistä järjestelmistä).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke vaikuttaa välillisesti myös yritysten ylimpään johtoon ja omistajiin paranevan työhyvinvoinnin ja tehokkuuden kautta. Suurena toimialana pienetkin muutokset rakennusteollisuuden tuottavuudessa ja työhyvinvoinnissa ovat kansallisesti tarkasteltuna merkittäviä.

Hanke voi vaikuttaa välillisesti myös mobiilisti käytettäviä ratkaisuja tarjoaviin järjestelmätoimittajiin tarjoten niille mahdollisuuksia tukea asiakkaidensa työtä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 145 615

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 12 121

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 194 153

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 16 162

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun

Kunnat: Sauvo, Naantali, Turku, Masku, Nousiainen, Paimio, Lieto, Mynämäki, Rusko, Raisio, Kaarina

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rakennusteollisuus on hyvin miesvaltainen ala. Alan työntekijöistä alle 10% on naisia (lähde: Rakennusteollisuus ry).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Työkalut ja niiden käyttö on sukupuoliriippumatonta. Hankkeen tavoitteet tukevat alan sukupuolivääristymän korjaamista. Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tarjoamalla sukupuolineutraaleja johtamismalleja. Erityisesti vähemmistöä edustavien naispuolisten työnjohtajien voidaan odottaa hyötyvän johtamisosaamisen kehittämisestä ja konkreettisista menetelmistä johtamistyön tueksi. Työntekijän osallistamisen kokemus ei ole riippuvainen sukupuolesta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite, mutta tukee sukupuolten tasa-arvon editymistä edellä kuvatulla tavalla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Sujuvampi työnjohtaminen parantaa rakentamisen muitakin prosesseja ja vähentää suoraan rakennusmateriaalien hukkaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Työnjohtamisen kehittämisen myötä rakennusmateriaalien hukka vähenee. Näin ollen rakentamisessa käytetään vähemmän materiaaleja, joilla on vaikutuksia ilmastonmuutokseen (ml. betonituotteet).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Tehokkaampi materiaalien käyttö ja paranevat rakentamisen prosessit vaikuttavat välillisesti myös pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan. Myös suorittavaa työtä tekevien henkilöiden paraneva työmotivaatio edistää ympäristötavoitteiden saavuttamista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Rakennusteollisuudessa materiaalit ja jätteet ovat tärkeä kustannustekijä. Tällä hetkellä rakennusmateriaaleja joutuu jätteeksi esimerkiksi huonojen säilytysolosuhteiden ja vaurioitumisen takia. Hanke edistää materiaalien hukan vähentämistä, jätteiden minimointia ja välttämättömän jätteen asianmukaista käsittelyä. Työn johtamisella ja suorittavaa työtä tekevän henkilöstön työmotivaatiolla on näihin merkittävä vaikutus.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
-
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Hanke edistää kohteena olevien suomalaisten PK-yritysten kilpailukykyä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Hankkeen tuotoksilla on suoraa vaikutusta Suomessa kehitettäviin työn johtamisen mobiiliratkaisuihin.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Hankkeen tavoitteet tukevat materiaalivirtojen tehostamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Työhyvinvointi ja työmotivaatio ovat hankkeen ytimessä. Hankkeella on vaikutusta suorittavaa työtä tekevän henkilöstön työmotivaatioon, millä on laajempaa vaikutusta heidän hyvinvointiinsa. Hanke vaikuttaa suoraan myös työnjohtajien hyvinvointiin, koska osaamisen kehittämisen avulla he kokevat työnsä mielekkäämmäksi.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Hankkeessa kehitetään työntekijöitä osallistavia toimintamalleja. Osallistamisella voidaan edistää työntekijöiden välistä tasa-arvoa. Toisaalta hankkeen tuotokset tulevat avoimesti saataville ja näin ollen kaikki yritykset ja työnjohtajat ovat tasa-arvoisessa asemassa niiden saavutettavuuden suhteen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Kehitettävät johtamismenetelmät edistävät erityisesti vähemmistöihin kuuluvien työnjohtajien tasavertaisuutta muiden työnjohtajien kanssa, koska ne tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa johtamistyötä systemaattisemmin. Toisaalta työntekijöiden osallistamisen menetelmät pyrkivät edistämään työntekijöiden yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
-
Ympäristöosaaminen 0 0
-

9 Loppuraportin tiivistelmä

-