Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22208

Hankkeen nimi: TYSO-työpajatoiminnan ja sosiaalisen osallisuuden kehittämishanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1059660-2

Jakeluosoite: Keskustie 29

Puhelinnumero: 044 7692 500

Postinumero: 92620

Postitoimipaikka: Piippola

WWW-osoite: http://www.haapavesi-siikalatva.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Bäckman

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: seutujohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.backman(at)siikalatva.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5535510

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TYSO- työpajatoiminnan ja sosiaalisen osallisuuden kehittämishankkeessa kehitetään aktivointitoimenpiteitä tehokkaamman ja laadukkaamman palvelun ja ohjauksen tuottamiseksi työpajatoiminnassa, joka vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskiä. Hankkeessa kehitetään työ- ja toimintakykyä parantavan ja vahvistavan jatkopolun toimintoja köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa oleville sekä parannetaan palveluiden tavoitettavuutta haja-asutusalueella. Hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen palveluita ja sosiaalista kuntoutumista sekä luodaan hankealueelle uudenlainen malli sosiaaliseen vahvistamiseen. Toimintojen tavoitteena on sosiaalisen toimintakyvyn sekä sosiaalisen osallisuuden tukeminen ja paraneminen.

Hankkeen yhtenä toimenpiteenä on hankealueen työpajojen toiminnan ja ohjauksen kehittäminen asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi, kierrätyksen ja kestävän kehityksen ympärille.
Toisena toimenpiteenä on kokeilla uutena aktivointitoimenpiteenä ”pajaopo”-toimintaa alueen (Haapavesi, Siikalatva, Pyhäntä) työpajojen yhteisenä sisäisenä toimintana sekä uraohjauschattia palvelujen tavoitettavuuden parantamiseksi harvaanasutulla hankealueella.
Kolmantena toimintona hankkeessa kehitetään ryhmätoiminta, joka on matalan kynnyksen sosiaalisen vahvistamisen palvelu. Toiminnassa keskitytään työ- ja toimintakyvyn sekä sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen.

Hankkeen tuloksena syntyy laadukkaammat, asiakaslähtöisemmät ja kiinnostavammat työpajapalvelut. Palveluissa korostuvat asiakaslähtöisyys sekä erilaiset työ- ja toimintakykyä parantavat toiminnot. Toiminnot ovat ympäristökuormitusta vähentäviä, elinkaariajattelun ja taloudellisuuden huomioivia. Toiminnan tuloksena syntyy toimintoja ja tuotteita pajaympäristöön sekä työohjeita ja videoita ohjauksen monipuolistamiseksi.

Hankkeessa syntyy ”Pajaopo” toiminta kolmen kunnan alueelle. Toiminnan tuloksena ovat sektorirajat ylittävässä, monialaisessa ja ammatillisessa yhteistyössä tunnistetut uudet työympäristöt ja opinnollistetut tehtävät työpajoilla. Hankkeen tuloksena on, että sen kohderyhmään kuuluvilla asiakkailla on työpajaympäristössä hankittua ja dokumentoitua osaamista (tutkinnonosan suorituksia). Lisäksi tuloksena on matalan kynnyksen kiertävä uraohjauspiste ja chat-palvelu harvaan asutulla alueella.

Hankkeen toiminnan tuloksena syntyy uudenlainen sosiaalisen kuntoutumisen matalan kynnyksen palvelu pysyvänä sosiaalista vahvistamista tukevana muotona työpajoilla. Toiminta organisoituu sektorirajat ylittävässä monialaisessa ja -ammatillisessa yhteistyössä. Ryhmän toiminnassa korostuvat sosiaalisen osallisuuden ja -vahvistamisen, toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kehittyminen. Toiminnassa pyritään löytämään työ- ja toimintakykyä vahvistavat jatkopolut ja tarvittavat tukitoimet. Toiminasta valmistuu ryhmänohjaajan käsikirja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, työttömät, pitkäaikaistyöttömät, perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevat, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, osatyökykyiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, pitkäaikaissairaat, henkilöt joilla on uhattu sosiaalinen osallisuus, työpajojen asiakkaat, maahanmuuttajataustaiset, romanit.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan alueen ohjaushenkilöstö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 231 570

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 231 570

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 289 463

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 289 463

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Siikalatva, Haapavesi, Pyhäntä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 85

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankehakemuksessa on käytetty perusteena tilastokeskuksen yleistilastoja ja kohderyhmien analysoinnissa on käytetty seutukunnan työvoimatilastoja. Haapaveden-Siikalatvan seutukunta on sukupuolijakaumaltaan melko tasapainoinen (miehiä n. 53% ja naisia n. 47%). Miesten työttömyys on n. 2x suurempaa kuin naisten. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon koko projektin kuluessa ja sitä seurataan ja arvioidaan koko projektin toteutumisajan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen suorat vaikutukset ja toimenpiteet kohdistuvat kohderyhmien sukupuolijakauman perusteella enemmän naisiin kuin miehiin. Hankkeen toimenpiteet ovat sisällöltään samanlaisia molemmille sukupuolille. Nuorista syrjäytyneistä hankealueella n.2/3 on poikia, joten ohjaauksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota poikien syrjäytymisuhkien tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Kyseessä ei ole sukupuolten tasa-arvoa edistävä hanke. Hankkeessa kehitettävät työkalut ovat tarkoitettu kaikkien tarvitsijoidensa käyttöön sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Kehitettävä chat-palvelu mahdollistaa asioiden osittaisen käsittelyn etänä ja tätä kautta vähentää asiakkaiden ja työntekijöiden tarvetta liikkua. Työpajatoiminnan tuotteiden kehittämisessä hyödynnetään kierrätysmateriaaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hankkeessa pyritään minimoimaan ylimääräinen autoilu käyttämällä digitaalisia viestintävälineitä. Toiminta pyritään viemään samalla alueella asuvien asiakkaiden luo keskitetysti. Työntekijät liikkuvat asiakasmassojen liikkumisen sijaan.Hankkeen hiilijalanjälkeen kiinnitetään huomiota ja otetaan asia puheeksi hankkeen asiakkaiden kanssa. Mietitään yhdessä keinoja vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Luonnonmateriaalien käyttö toiminnassa. Lähiluonnon tuominen osaksi toimintaa. Ryhmätoimintaa voidaan toteuttaa luonnossa ympäristöä arvostaen ja suojellen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Neutraali vaikutus.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 3
Luonnon voimaannuttavan vaikutuksen tuominen osaksi toimintaa vierailemalla lähialueella Naturan luontokohteissa. Luonnon suojelemisen ja arvostamisen ottaminen pysyväksi osaksi toiminnan sisältöihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 0
Työpajojen tuotteiden kehittämisessä hyödynnetään kierrätysmateriaaleja ja minimoidaan jätteiden tuottaminen. Kehitetään hävikkiruoan hyötykäyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Tiedostetaan toiminnassa uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet valistamalla asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Työpajatoiminta ja opinnollistaminen kehittävät asiakkaidensa ammattitaitoa ja luovat mahdollisuuksia paikallisiin yrityksiin työllistymisessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Hankkeessa kehitetään työpajatoimnnan ja sosiaalisen vahvistumisen palveluita: - "pajaopo"-toiminta - palvelu-chat - sosiaalista syrjäytymistä ehkäisevä ryhmätoiminta - Työpajapalveluiden ja -tuotteiden kehittäminen
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Chat-palvelu hillitsee asiakkaiden ja työntekijöiden liikkumistarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 7
Kehitetävät palvelut parantavat varsinkin syrjäytymisuhan alla olevien henkilöhyvinvointia. Tätä kautta myös omaisten hyvinvointi paranee.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen tominnalla kehitetään tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia ohjaus-ja neuvontapalveluita asuinpaikasta riippumatta, syrjäseutu erityisesti huomioiden. Tällä on kohderyhmälleen suuri merkitys.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Kehitettävien yhdenvertaisten palveluiden ansiosta syrjäytysmivaarassa olevilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet osallisuuteen yhteiskunnassa.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hankkeessa kehitettävät työkalut parantavat sosiaalisia palveluita ja mahdollistavat paremmin yhdenvertaiset palvelut haja-asutusalueella. Tämä hillitsee haja-asutusalueilta poismuuttoa ja tukee kulttuuriympäristöä
Ympäristöosaaminen 3 0
Työpajatoiminnan ja -tuotteiden keskiössä ovat kierrätysmateriaalit. Tämä kehittää asiakkaiden ympäristöosaamista ja -tietoisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TYSO- työpajatoiminnan ja sosiaalisen osallisuuden kehittämishankkeessa kehitettiin aktivointitoimenpiteitä tehokkaamman ja laadukkaamman palvelun ja ohjauksen tuottamiseksi työpajatoiminnassa. joka vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskiä. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä oli hankealueen työpajojen toiminnan ja ohjauksen kehittäminen asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi, kierrätyksen ja kestävän kehityksen ympärille.
Hankkeen tarjoama kurssimuotoinen kiertävä ohjauspaja tarjosi monipuolisen kurssitarjonnan eri tekniikoista ja kierrätysmateriaaleista. Hanke järjesti kursseille toiminnallisen ohjauksen, johon myös työpajan omat ohjaajat osallistuivat ja näin heidän taitonsa myös kehittyivät jatko-ohjausta varten. Hankkeessa kehitettiin osallistava töiden suunnittelu, jossa ideoitiin yhdessä asiakkaiden kanssa työpajalla valmistettavia tuotteita sekä suunniteltiin niiden valmistusta ja materiaalien hankintaa. Tämän toiminnan kautta asiakkaan osallisuus kasvoi, työtehtävät monipuolistuivat ja asiakkaiden osaaminen tuli entistä paremmin esiin. Hankkeessa kehitettiin työpajojen näkyvyyttä ja laadukkuutta työpajan tuotelogojen, työpajamyymälöiden, kierrätyskeskuksen sekä puistoalueen perustamisen avulla. Hankkeen avulla kehitettiin työpajojen asiakkaiden erityistarpeita, työpajasääntöjä, tuotteistusta/työtehtäviä sekä lomakkeistoa. Hankkeessa valmistui laaja työohjepaketti hankkeen nettisivuille jatkokäyttöä varten.
Työpajatoiminnankehittäminen- https://tysohanke.wordpress.com/
Hankkeessa kehitettiin työ- ja toimintakykyä parantavan ja vahvistavan jatkopolun toimintoja köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa oleville sekä parannettiin palveluiden tavoitettavuutta haja-asutusalueella. Hankkeessa toimi uutena aktivointitoimenpiteenä ”pajaopo”-toiminta alueen (Haapavesi, Siikalatva, Pyhäntä) työpajojen yhteisenä sisäisenä toimintana. ”Pajaopo” ohjaus tapahtui pääosin toiminnallisen ohjauksen yhteydessä ja sitä kehittäen. Suurena osana toiminnan kehittämistä oli opinnollistaminen, joka tarkoittaa opintojen aikana työssä ollessa hankitun osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja arvioimista opintopisteinä.
Hankkeen alueella opinnollistettiin työpajan tehtäviä viidelle eri koulutusalalle sekä yhteisiin tutkinnon osiin. Oppimisympäristön tunnistaminen sekä oppimisympäristöraportit tehtiin Paikko- osaamisen tunnistamisen järjestelmän kautta. Yhteensä hankkeessa avattiin valtakunnalliset ammatillisten opintojen ammattitaitovaatimukset, tunnistettiin työpajojen työtehtävien vastaavuus niihin sekä tehtiin toteutussuunnitelma 27.n tutkinnon osaan. Jatkossa näissä työtehtävissä toimimisesta on mahdollisuus antaa osaamistodistus, jota voi hyödyntää tulevissa opinnoissa. Hankkeesta sai myös yksilöohjausta urasuunnitteluun sekä näytönohjausta. Yhtenä aktivointitoimintona haja-asutusalueella toimi uraohjauschat.
Hankkeessa kehitettiin matalan kynnyksen palveluita ja sosiaalista kuntoutumista sekä luotiin hankealueelle uudenlainen malli sosiaaliseen vahvistamiseen. Toimintojen tavoitteena oli sosiaalisen toimintakyvyn sekä sosiaalisen osallisuuden tukeminen ja parantaminen. Hankkeessa kehitettiin ryhmätoiminta, joka on matalan kynnyksen sosiaalisen vahvistamisenpalvelu. Tukiryhmät toimivat hankealueella. Tukiryhmän tavoitteena oli laaja- alainen hyvinvoinnin vahvistuminen, vertaisuus ja näiden kautta sosiaalisen osallisuuden, aktiivisuuden, voimavarojen ja työ- ja toimintakyvyn vahvistuminen. Tukiryhmä ohjaus perustui positiiviseen psykologiaan/pedagogiikkaan sekä ratkaisukeskeisyyteen. Ryhmäohjaajan käsikirjaksi valmistui hankkeen nettisivuille mielen hyvinvointivalmennukseen tietoa ja materiaalia. Aihealueiden alta löytyy aihekokonaisuuksia, joiden avulla ohjaajat voivat jatkossa käsitellä ryhmänsä kanssa mielen hyvinvointiin liittyviä asioita. Tukiryhmätoiminta – https://tysohanke.wordpress.com/