|
|
|
Hankekoodi: S22210
Hankkeen nimi: Uuden osaamisen lukio - UuLops
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Nivalan kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0186757-0
Jakeluosoite: PL 10
Puhelinnumero: 040 344 7211
Postinumero: 85501
Postitoimipaikka: Nivala
WWW-osoite: http://www.nivala.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leila Rahkonen-Navia
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leila.rahkonen-navia(at)edu.nivala.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 344 7397
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Uuden osaamisen lukio -hankkeessa kehitetään lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyöhön luontevan vuoropuhelun ja käytännön yhteistyön toimintamalli. Opettajien täydennyskoulutusten ja valmennusten avulla edistetään opetushenkilöstön yrittäjyys- ja työelämäosaamisen, muuttuvan toimintaympäristön ennakoimisen sekä yrittäjämäisen toimintakulttuurin rakentamisen valmiuksia.
Hankkeessa kartoitetaan lukioiden luontaiset elinkeinoelämäyhteistyötahot sekä korkeakouluopintojen mahdollisuudet. Lukioiden työelämään tutustumisjaksoja, yritysvierailuja ja yrittäjien kouluvierailuja luodaan ja kehitetään vuorovaikutteiseen ja toiminnalliseen suuntaan. Samalla kehitetään alueen erityispiirteet huomioivia käytänteitä, jotka mahdollistavat korkeakoulujen kurssien valitsemisen osaksi lukio-opintoja. Lisäksi hankkeessa kehitetään alueen elinkeinoelämä- ja korkeakoulutoimijoiden sekä lukioiden yhteisiä tapahtumia, jotka voidaan jatkossa sijoittaa elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyön vuosikelloon.
Hankkeen tuloksena on uusi lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyön toimintamalli, joka on pilotoitu ja raportoitu sekä jonka vaikuttavuus on arvioitu. Uusi toimintamalli tuo käytännönläheisiä elinkeinoelämän ja korkeakouluopintojen sisältöjä osaksi lukio-opintoja ja konkretisoi lukiossa saatavan tietotaidon merkityksen tulevaisuuden työllistymisen ja korkeakouluopintojen näkökulmasta. Alueen lukiot tunnistetaan elinkeinoelämätoimijoiden merkittävänä kumppanina ammatillisen koulutuksen rinnalla. Niissä toimivalla henkilöstöllä on ajantasainen yrittäjyys- ja työelämäosaaminen. Uuden osaamisen lukiot tarjoavat opiskelijoilleen erinomaiset mahdollisuudet työelämä- ja yrittäjyystaitojen kehittämiseen ja edistävät opiskelijoiden työllistymistä alueen yrityksiin sekä hakeutumista korkeakouluopintoihin.
Hankkeessa on laaja toteuttajajoukko: Päätoteuttaja Nivalan kaupunki ja sen lukio, lisäksi kahdeksan muuta lukiota, kaksi korkeakoulua ja kaksi muuta osatoteuttajaa, yhteensä 13 toteuttajaa. Mukana olevien lukioiden opettajamäärä on yhteensä 164 henkilöä, jotka kuuluvat hankkeen kohderyhmään. Lukioiden opiskelijamäärä on yht. noin 1.340 opiskelijaa (Nivala 170, Ylivieska 300, Kalajoki 250, Oulainen 140, Haapavesi 140, Haapajärvi 140, Sievi 100, Siikalatva 50, Reisjärvi 50. Hankkeessa kehitettävien toimintamallien pilotointiin lasketaan mukaan vajaa yhden ikäluokan opiskelijamäärä, eli 400 opiskelijaa.
Yrittäjät ja muut yritysten avainhenkilöt sekä yrityspalveluorganisaatioiden työntekijät sekä korkeakoulutoimijat ovat hankkeessa pilotoitavien yhteistyömallien kohderyhmänä. He osallistuvat elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyömallien suunnitteluun ja pilotointiin.
Kohderyhmän korkeakoulutoimijat ovat pääkampusten toimijoita, joiden tehtäviin koulutusten sisällöt ja tarjonta kuuluu.
Kohderyhmä:
Lukioiden opetushenkilöstö
Lukioiden opiskelijoista vajaa yhden ikäluokan opiskelijamäärä
Yrittäjät ja muut yritysten avainhenkilöt
Yrityspalveluorganisaatioiden työntekijät
Korkeakoulutoimijat
Hankkeen välilliseen kohderyhmään lasketaan em. lukioiden muut 940 opiskelijaa. Lisäksi välilliseen kohderyhmään lasketaan mukaan opettajat ja opiskelijat niistä Pohjois-Pohjanmaan eteläosan lukioista, jotka olisivat halunneet osallistua, mutta eivät eri syistä pystyneet ottamaan osatoteuttajan roolia, mutta haluavat saada tulokset käyttöön (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Raudaskylän aikuislukio/ iltalukio – joissa opiskelijoita yht. 160 ja opettajia 40 henkilöä)
Välilliset kohderyhmät:
Osatoteuttajalukioiden opiskelijat, jotka eivät kuulu hankkeen varsinaiseen kohderyhmään
Opetushenkilöstö ja opiskelijat Pohjois- Pohjanmaan eteläosassa, jotka eivät ole hankkeen osatoteuttajia
Korkeakoulujen pääkampukset
Lukiokoulutuksessa opiskelevat
Pohjois-Pohjanmaan alueen oppilaitosten opetushenkilöstö ja elinkeinotoimijat
Valtakunnalliset yrittäjyyskasvatustoimijat
Yrittäjyyskasvatuksen sidosryhmät ja verkostotoimijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 470 820
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 328 379
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 588 501
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 410 711
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Alavieska, Reisjärvi, Kalajoki, Oulainen, Siikalatva, Pyhäjärvi, Sievi, Kärsämäki, Merijärvi, Ylivieska, Haapavesi, Pyhäntä, Haapajärvi, Nivala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 47
Suunniteltu: 630
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Hanke suosii verkkopohjaisia järjestelmiä ja paperittomuutta, ja siinä hyödynnetään virtuaalisia toimintaympäristöjä. Maaseutualueen elinvoimaisuuden vahvistamisen voidaan välillisesti nähdä vähentävän ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Hanke suosii verkkopohjaisia järjestelmiä ja paperittomuutta. Taloudellisen kestävyyden osalta hankkeella arvioidaan olevan merkittävää välitöntä ja välillistä myönteistä vaikutusta. Hankkeen tulokset vahvistavat yrittäjyys- ja työelämäosaamista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 5 |
| Uusiutuva energia ja sen tiedostaminen kaikessa toiminnassa on mukana koulutusten sisällöissä. Yrittäjyyskasvatuksen sisällöissä otetaan vahvasti huomioon ekologisuus. Hankkeen koulutuksissa saadun tietotaidon siirryttyä opetukseen, tuloksilla on välillinen vaikutus tuleviin yrittäjiin ja työntekijöihin. Hankkeen hankinnoissa käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Harvaan asutun maaseutumaisen alueen toimijoiden yhteistyön edistäminen vahvistaa alueen kilpailukykyä. Taloudellisen kestävyyden osalta hankkeella arvioidaan olevan välitöntä ja välillistä myönteistä vaikutusta elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Harvaan asutulla maaseutumaisella alueella kasvokkain tapahtuvaan verkostotapaamiseen on välttämätöntä käyttää kulkuvälinettä. Hankkeessa hyödynnetään aktiivisesti virtuaalisia kommunikaatiokanavia ja edistetään niiden käyttöä. Välttämättömiin kasvokkain tapaamisiin käytetään yhteiskuljetuksia mahdollisuuksien mukaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeella arvoidaan olevan hyvinvointia edistävää toimintaa elinkeinoelämän ja lukioiden lähentymisestä johtuen. Toimijuus ja vaikuttaminen paikalliseen elinkeinoelämään yritysten rajanpinnassa parantaa henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Lievää positiivista vaikutusta. Toisen asteen ammatillinen koulutus on tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Hankkeen kautta myös lukio tulee osaksi paikallista yhteistyöverkostoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Harvaan asutun alueen elinvoimaisuus ja sen edistäminen ovat hankkeen yksi tavoite. Yrittävän kulttuurin rakentaminen lukioissa mahdollistaa yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden eri koulumuotojen välillä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi | ||
Uuden osaamisen lukio - UuLops -hankkeen tavoitteena oli kehittää Pohjois-Pohjanmaan eteläisen alueen lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyöhön luontevan vuoropuhelun ja käytännön yhteistyön toimintamalli. Lukio-opettajien täydennyskoulutusten ja valmennusten avulla edistettiin opetushenkilöstön yrittäjyys- ja työelämäosaamista, muuttuvan toimintaympäristön ennakoimista sekä yrittäjämäisen toimintakulttuurin rakentamisen valmiuksia. Koulutuksissa perehdyttiin yrittäjyyskasvatuksen edistämisen ohella mm. megatrendeihin, työelämän osaamistarpeisiin ja omien vahvuuksien hyödyntämiseen.
Hankkeessa kartoitettiin olemassa olevat toimiviksi todetut yhteistyön toimintamallit. Lukioiden työelämään tutustumisjaksoja, yritysvierailuja kehitettiin vuorovaikutteiseen ja toiminnalliseen suuntaan. Samalla kehitettiin alueen erityispiirteet huomioivia käytänteitä, jotka mahdollistavat korkeakoulujen kurssien valitsemisen osaksi lukio-opintoja. Lisäksi hankkeessa kehitettiin alueen elinkeinoelämä- ja korkeakoulutoimijoiden sekä lukioiden yhteisiä tapahtumia.
Hankkeen tuloksena syntyi uusi lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyön pilotoitu ja raportoitu toimintamalli, jonka vaikuttavuus on arvioitu. Uusi toimintamalli tuo käytännönläheisiä elinkeinoelämän ja korkeakouluopintojen sisältöjä osaksi lukio-opintoja ja konkretisoi lukiossa saatavan tietotaidon merkityksen tulevaisuuden työllistymisen ja korkeakoulujen näkökulmasta. Tästä erinomaisena esimerkkinä ovat korkeakoulun hankkeessa kehittämä kurssi lukiolaisille "Tunnista osaamisesi ja vahvuutesi - löydä oma polkusi", jotta oman jatko-opintopolun löytyminen helpottuisi, sekä "Haapaveden pilotti: Lukiolaisten työharjoittelu 2.0", jossa saumattomasti yhdistyy korkeakoulun tarjoama ajantasainen tieto, yritysten tarvelähtöisyys sekä lukiolaisten tutustuminen työelämään. Hankkeessa kehitetyt oppilaitoskohtaiset toimintamallit on kirjattu tehtäväkortteihin (9 kpl), jotka löytyvät www.minunpolkuni.fi-sivustolta ja ovat kaikkien lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyöstä kiinnostuneiden vapaasti hyödynnettävissä.
Hankkeen tavoitteet saavutettiin tarjoamalla ajantasaisia verkkokoulutuksia/webinaareja ja järjestämällä lukuisia korkeakoulu- ja yritysvierailuja yhteistyössä elinkeinoelämä- ja korkeakoulutoimijoiden kanssa. Yritysvierailuilla panostettiin yrityksiin tutustumisen lisäksi työntekijöiden erilaisiin koulutus- ja urapolkuihin. Yllättävä tapahtumapäivän sivujuonne oli paikallisten yritysten onnistunut ja runsas lukiolaisten rekrytointi kesätyöntekijöiksi.
Alkukyselyyn vastasi yhteensä 711 ja loppukyselyyn 296 osallistujaa. Hankkeen vaikuttavuusarvioinnin tulokset ovat kannustavia, vaikka alku- ja loppuarvioinnit eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska osa opiskelijoista ehti valmistua ja kaksi uutta vuosiluokkaa aloitti opintonsa. Vastauksissa on huomioitava koronapandemia ja sen aiheuttamat muutokset oppilaitosten toimintaan ja hankkeessa suunniteltujen toimenpiteiden toteutukseen. Merkille pantavaa on, että kyselyvastausten perusteella näiden poikkeamien vaikutukset näkyivät hankkeen toteutuksessa ja opiskelijoiden asenteissa ennakoitua vähemmän.
Lukiolaiset arvioivat tutkimusten perusteella listattujen 10 tulevaisuuden yrittäjyys- ja työelämätaidon tärkeyttä Likert 5-asteikolla (1-5). Opiskelijat arvioivat kysymyspatteristoon listatut taidot kaikki keskivertoa merkityksellisemmiksi. Merkityksellisimmiksi nousivat kielitaito (ka 4,5), luovuus, ongelmanratkaisu- ja paineensietokyky, päätöksentekokyky sekä sosiaaliset taidot. Nousua oli tapahtunut erityisesti tunnetaitojen (empatiakyky) ja uuden oppimisen kyvyn (oppimaan oppimisen taidot) osalta. Samat kyvyt / taidot nousivat, kun opiskelijoiden omia yrittäjyys- ja työelämätaitoja arvioitiin.
Toimintamallin toimenpiteitä arvioitiin listaamalla erikseen sekä elinkeinoelämäyhteistyön osalta merkityksellisimmiksi kesätyöt (4,4/4,3) ja työelämään tutustumisjaksot sekä vierailut yrityksissä, yrittäjien vierailut lukiolla (3,6) sekä erilaiset tapahtuma/teemapäivät. Korkeakouluyhteistyön osalta merkityksellisimmiksi listattiin tutustumisvierailut oppilaitoksiin ja korkeakouluvierailut lukiossamme sekä erilaiset tapahtumat ja teemapäivät.
Uuden osaamisen lukio -hankkeen vaikuttavuus oppilaitosjohdon ja opetushenkilöstön kokemana osoittaa, että kaikissa hankelukioissa on muutosta kaikkien kahdeksan väittämän kohdalla. Merkittävin muutos on tapahtunut väittämässä ”oppilaitoksemme oppijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoja työelämäyhteistyönä” (2,1 =>3,8).
Kysyttäessä mitä muuta / mitä uusia toimintamalleja elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyö voisi oppilaitoksessasi / eri oppiaineissa tarkoittaa, opiskelijat listasivat mm. yrittäjien vierailut oppilaitoksissa (koulun entisten oppilaiden huomioiminen tässä), TET-jaksot ja muuta käytännön tekemistä sekä aloittelevien yrittäjien tukemisen. Korkeakouluyhteistyön osalta vastauksissa mainittiin mm. vierailujen merkitys, oppiainekohtainen korkeakouluopintoihin tutustuminen sekä kannustettiin opettajia kertomaan enemmän omasta opiskelu- ja urapolustaan.
Toiveita ja kehittämisehdotuksia kysyttäessä uuden osaamisen lukioille/lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyölle, opiskelijat mainitsivat vierailut ja tekemällä oppimisen (TET-jaksot), yrittäjyydestä kertomisen sekä opiskelijoiden jaksamisesta huolehtimisen. (Tähtäin tulevaisuudessa ei niinkään ylioppilaskirjoituksissa).
Hankkeeseen osallistui yhteensä 893 henkilöä, joista naisia 553. Yrityksiä osallistui yhteensä 30.