Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22210

Hankkeen nimi: Uuden osaamisen lukio - UuLops

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Nivalan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0186757-0

Jakeluosoite: PL 10

Puhelinnumero: 040 344 7211

Postinumero: 85501

Postitoimipaikka: Nivala

WWW-osoite: http://www.nivala.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leila Rahkonen-Navia

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leila.rahkonen-navia(at)nivala.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 344 7397

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Nivalan Teollisuuskylä Oy, 0186733-5
Nivala-Haapajärven seutu NIHAK r.y., 1057822-8
Centria-ammattikorkeakoulu, 1097805-3
Ylivieskan kaupunki, lukio, 0190557-3
Siikalatvan kunta, lukio, 0189019-9
Sievin kunta, lukio, 0189615-2
Reisjärven kunta, lukio, 0189548-3
Oulaisten kaupunki, lukio, 0186852-2
Kalajoen kaupunki, lukio, 0185924-7
Haapaveden kaupunki, lukio, 0184872-4
Haapajärven kaupunki, lukio, 0209756-3
Oulun yliopisto, Kerttu Saalasti Instituutti, 0245895-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uuden osaamisen lukio -hankkeessa kehitetään lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyöhön luontevan vuoropuhelun ja käytännön yhteistyön toimintamalli. Opettajien täydennyskoulutusten ja valmennusten avulla edistetään opetushenkilöstön yrittäjyys- ja työelämäosaamisen, muuttuvan toimintaympäristön ennakoimisen sekä yrittäjämäisen toimintakulttuurin rakentamisen valmiuksia.

Hankkeessa kartoitetaan lukioiden luontaiset elinkeinoelämäyhteistyötahot sekä korkeakouluopintojen mahdollisuudet. Lukioiden työelämään tutustumisjaksoja, yritysvierailuja ja yrittäjien kouluvierailuja luodaan ja kehitetään vuorovaikutteiseen ja toiminnalliseen suuntaan. Samalla kehitetään alueen erityispiirteet huomioivia käytänteitä, jotka mahdollistavat korkeakoulujen kurssien valitsemisen osaksi lukio-opintoja. Lisäksi hankkeessa kehitetään alueen elinkeinoelämä- ja korkeakoulutoimijoiden sekä lukioiden yhteisiä tapahtumia, jotka voidaan jatkossa sijoittaa elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyön vuosikelloon.

Hankkeen tuloksena on uusi lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyön toimintamalli, joka on pilotoitu ja raportoitu sekä jonka vaikuttavuus on arvioitu. Uusi toimintamalli tuo käytännönläheisiä elinkeinoelämän ja korkeakouluopintojen sisältöjä osaksi lukio-opintoja ja konkretisoi lukiossa saatavan tietotaidon merkityksen tulevaisuuden työllistymisen ja korkeakouluopintojen näkökulmasta. Alueen lukiot tunnistetaan elinkeinoelämätoimijoiden merkittävänä kumppanina ammatillisen koulutuksen rinnalla. Niissä toimivalla henkilöstöllä on ajantasainen yrittäjyys- ja työelämäosaaminen. Uuden osaamisen lukiot tarjoavat opiskelijoilleen erinomaiset mahdollisuudet työelämä- ja yrittäjyystaitojen kehittämiseen ja edistävät opiskelijoiden työllistymistä alueen yrityksiin sekä hakeutumista korkeakouluopintoihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa on laaja toteuttajajoukko: Päätoteuttaja Nivalan kaupunki ja sen lukio, lisäksi kahdeksan muuta lukiota, kaksi korkeakoulua ja kaksi muuta osatoteuttajaa, yhteensä 13 toteuttajaa. Mukana olevien lukioiden opettajamäärä on yhteensä 164 henkilöä, jotka kuuluvat hankkeen kohderyhmään. Lukioiden opiskelijamäärä on yht. noin 1.340 opiskelijaa (Nivala 170, Ylivieska 300, Kalajoki 250, Oulainen 140, Haapavesi 140, Haapajärvi 140, Sievi 100, Siikalatva 50, Reisjärvi 50. Hankkeessa kehitettävien toimintamallien pilotointiin lasketaan mukaan vajaa yhden ikäluokan opiskelijamäärä, eli 400 opiskelijaa.
Yrittäjät ja muut yritysten avainhenkilöt sekä yrityspalveluorganisaatioiden työntekijät sekä korkeakoulutoimijat ovat hankkeessa pilotoitavien yhteistyömallien kohderyhmänä. He osallistuvat elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyömallien suunnitteluun ja pilotointiin.
Kohderyhmän korkeakoulutoimijat ovat pääkampusten toimijoita, joiden tehtäviin koulutusten sisällöt ja tarjonta kuuluu.

Kohderyhmä:
Lukioiden opetushenkilöstö
Lukioiden opiskelijoista vajaa yhden ikäluokan opiskelijamäärä
Yrittäjät ja muut yritysten avainhenkilöt
Yrityspalveluorganisaatioiden työntekijät
Korkeakoulutoimijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmään lasketaan em. lukioiden muut 940 opiskelijaa. Lisäksi välilliseen kohderyhmään lasketaan mukaan opettajat ja opiskelijat niistä Pohjois-Pohjanmaan eteläosan lukioista, jotka olisivat halunneet osallistua, mutta eivät eri syistä pystyneet ottamaan osatoteuttajan roolia, mutta haluavat saada tulokset käyttöön (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Raudaskylän aikuislukio/ iltalukio – joissa opiskelijoita yht. 160 ja opettajia 40 henkilöä)

Välilliset kohderyhmät:
Osatoteuttajalukioiden opiskelijat, jotka eivät kuulu hankkeen varsinaiseen kohderyhmään
Opetushenkilöstö ja opiskelijat Pohjois- Pohjanmaan eteläosassa, jotka eivät ole hankkeen osatoteuttajia
Korkeakoulujen pääkampukset
Lukiokoulutuksessa opiskelevat
Pohjois-Pohjanmaan alueen oppilaitosten opetushenkilöstö ja elinkeinotoimijat
Valtakunnalliset yrittäjyyskasvatustoimijat
Yrittäjyyskasvatuksen sidosryhmät ja verkostotoimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 470 820

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 162 496

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 588 501

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 203 112

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Siikalatva, Kärsämäki, Ylivieska, Reisjärvi, Kalajoki, Merijärvi, Alavieska, Oulainen, Pyhäjärvi, Sievi, Haapajärvi, Haapavesi, Nivala, Pyhäntä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 33

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 630

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lukio-opetuksessa lukioiden rehtoreista ja opettajista naisia oli 69 % ja miehiä 31 % (OPH 2017). Lukiokoulutuksessa poikia on 42 % ja tyttöjä 58 % (Tilastokeskus 2019). Toimintaympäristön analysointiin on hyödynnetty lisämateriaalina mm. SoloENTRE-hankkeen aikana tehtyjä selvityksiä. Toimintaympäristöä on analysoitu käyttäen STM:n ohjeistusta sukupuolivaikutusten arvioinnista. Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon ja sen tuloksia voivat hyödyntää tasapuolisesti molemmat sukupuolet. Hankkeessa tuotettavien toimintamallien vaikutus arvioidaan sukupuolten tasa-arvon kannalta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta ja tulokset palvelevat koko kohderyhmää ja edistää tasapuolisesti lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyötä riippumatta sukupuolesta. Hankkeessa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma, toimenpiteissä kiinnitetään huomiota toimintatapoihin, jotka edistävät molempien sukupuolten mahdollisuuksia osallistumiseen. Hankkeessa tullaan lähestymään tasapuolisesti naisia ja miehiä, kun tiedotetaan hankkeesta. Sukupuolinäkökulma otetaan hankkeessa huomioon siten, että toiminta ja tulokset palvelevat kaikkia opettajia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa tuotettava malli palvelee sukupuoliriippumattomasti lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyötä. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpanossa huomioidaan sukupuolinäkökulma.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Hanke suosii verkkopohjaisia järjestelmiä ja paperittomuutta, ja siinä hyödynnetään virtuaalisia toimintaympäristöjä. Maaseutualueen elinvoimaisuuden vahvistamisen voidaan välillisesti nähdä vähentävän ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hanke suosii verkkopohjaisia järjestelmiä ja paperittomuutta. Taloudellisen kestävyyden osalta hankkeella arvioidaan olevan merkittävää välitöntä ja välillistä myönteistä vaikutusta. Hankkeen tulokset vahvistavat yrittäjyys- ja työelämäosaamista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 5
Uusiutuva energia ja sen tiedostaminen kaikessa toiminnassa on mukana koulutusten sisällöissä. Yrittäjyyskasvatuksen sisällöissä otetaan vahvasti huomioon ekologisuus. Hankkeen koulutuksissa saadun tietotaidon siirryttyä opetukseen, tuloksilla on välillinen vaikutus tuleviin yrittäjiin ja työntekijöihin. Hankkeen hankinnoissa käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Harvaan asutun maaseutumaisen alueen toimijoiden yhteistyön edistäminen vahvistaa alueen kilpailukykyä. Taloudellisen kestävyyden osalta hankkeella arvioidaan olevan välitöntä ja välillistä myönteistä vaikutusta elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Harvaan asutulla maaseutumaisella alueella kasvokkain tapahtuvaan verkostotapaamiseen on välttämätöntä käyttää kulkuvälinettä. Hankkeessa hyödynnetään aktiivisesti virtuaalisia kommunikaatiokanavia ja edistetään niiden käyttöä. Välttämättömiin kasvokkain tapaamisiin käytetään yhteiskuljetuksia mahdollisuuksien mukaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeella arvoidaan olevan hyvinvointia edistävää toimintaa elinkeinoelämän ja lukioiden lähentymisestä johtuen. Toimijuus ja vaikuttaminen paikalliseen elinkeinoelämään yritysten rajanpinnassa parantaa henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Lievää positiivista vaikutusta. Toisen asteen ammatillinen koulutus on tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Hankkeen kautta myös lukio tulee osaksi paikallista yhteistyöverkostoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Harvaan asutun alueen elinvoimaisuus ja sen edistäminen ovat hankkeen yksi tavoite. Yrittävän kulttuurin rakentaminen lukioissa mahdollistaa yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden eri koulumuotojen välillä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi

9 Loppuraportin tiivistelmä

-