Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22210

Hankkeen nimi: Uuden osaamisen lukio - UuLops

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Nivalan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0186757-0

Jakeluosoite: PL 10

Puhelinnumero: 040 344 7211

Postinumero: 85501

Postitoimipaikka: Nivala

WWW-osoite: http://www.nivala.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leila Rahkonen-Navia

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leila.rahkonen-navia(at)edu.nivala.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 344 7397

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uuden osaamisen lukio -hankkeessa kehitetään lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyöhön luontevan vuoropuhelun ja käytännön yhteistyön toimintamalli. Opettajien täydennyskoulutusten ja valmennusten avulla edistetään opetushenkilöstön yrittäjyys- ja työelämäosaamisen, muuttuvan toimintaympäristön ennakoimisen sekä yrittäjämäisen toimintakulttuurin rakentamisen valmiuksia.

Hankkeessa kartoitetaan lukioiden luontaiset elinkeinoelämäyhteistyötahot sekä korkeakouluopintojen mahdollisuudet. Lukioiden työelämään tutustumisjaksoja, yritysvierailuja ja yrittäjien kouluvierailuja luodaan ja kehitetään vuorovaikutteiseen ja toiminnalliseen suuntaan. Samalla kehitetään alueen erityispiirteet huomioivia käytänteitä, jotka mahdollistavat korkeakoulujen kurssien valitsemisen osaksi lukio-opintoja. Lisäksi hankkeessa kehitetään alueen elinkeinoelämä- ja korkeakoulutoimijoiden sekä lukioiden yhteisiä tapahtumia, jotka voidaan jatkossa sijoittaa elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyön vuosikelloon.

Hankkeen tuloksena on uusi lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyön toimintamalli, joka on pilotoitu ja raportoitu sekä jonka vaikuttavuus on arvioitu. Uusi toimintamalli tuo käytännönläheisiä elinkeinoelämän ja korkeakouluopintojen sisältöjä osaksi lukio-opintoja ja konkretisoi lukiossa saatavan tietotaidon merkityksen tulevaisuuden työllistymisen ja korkeakouluopintojen näkökulmasta. Alueen lukiot tunnistetaan elinkeinoelämätoimijoiden merkittävänä kumppanina ammatillisen koulutuksen rinnalla. Niissä toimivalla henkilöstöllä on ajantasainen yrittäjyys- ja työelämäosaaminen. Uuden osaamisen lukiot tarjoavat opiskelijoilleen erinomaiset mahdollisuudet työelämä- ja yrittäjyystaitojen kehittämiseen ja edistävät opiskelijoiden työllistymistä alueen yrityksiin sekä hakeutumista korkeakouluopintoihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa on laaja toteuttajajoukko: Päätoteuttaja Nivalan kaupunki ja sen lukio, lisäksi kahdeksan muuta lukiota, kaksi korkeakoulua ja kaksi muuta osatoteuttajaa, yhteensä 13 toteuttajaa. Mukana olevien lukioiden opettajamäärä on yhteensä 164 henkilöä, jotka kuuluvat hankkeen kohderyhmään. Lukioiden opiskelijamäärä on yht. noin 1.340 opiskelijaa (Nivala 170, Ylivieska 300, Kalajoki 250, Oulainen 140, Haapavesi 140, Haapajärvi 140, Sievi 100, Siikalatva 50, Reisjärvi 50. Hankkeessa kehitettävien toimintamallien pilotointiin lasketaan mukaan vajaa yhden ikäluokan opiskelijamäärä, eli 400 opiskelijaa.
Yrittäjät ja muut yritysten avainhenkilöt sekä yrityspalveluorganisaatioiden työntekijät sekä korkeakoulutoimijat ovat hankkeessa pilotoitavien yhteistyömallien kohderyhmänä. He osallistuvat elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyömallien suunnitteluun ja pilotointiin.
Kohderyhmän korkeakoulutoimijat ovat pääkampusten toimijoita, joiden tehtäviin koulutusten sisällöt ja tarjonta kuuluu.

Kohderyhmä:
Lukioiden opetushenkilöstö
Lukioiden opiskelijoista vajaa yhden ikäluokan opiskelijamäärä
Yrittäjät ja muut yritysten avainhenkilöt
Yrityspalveluorganisaatioiden työntekijät
Korkeakoulutoimijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmään lasketaan em. lukioiden muut 940 opiskelijaa. Lisäksi välilliseen kohderyhmään lasketaan mukaan opettajat ja opiskelijat niistä Pohjois-Pohjanmaan eteläosan lukioista, jotka olisivat halunneet osallistua, mutta eivät eri syistä pystyneet ottamaan osatoteuttajan roolia, mutta haluavat saada tulokset käyttöön (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Raudaskylän aikuislukio/ iltalukio – joissa opiskelijoita yht. 160 ja opettajia 40 henkilöä)

Välilliset kohderyhmät:
Osatoteuttajalukioiden opiskelijat, jotka eivät kuulu hankkeen varsinaiseen kohderyhmään
Opetushenkilöstö ja opiskelijat Pohjois- Pohjanmaan eteläosassa, jotka eivät ole hankkeen osatoteuttajia
Korkeakoulujen pääkampukset
Lukiokoulutuksessa opiskelevat
Pohjois-Pohjanmaan alueen oppilaitosten opetushenkilöstö ja elinkeinotoimijat
Valtakunnalliset yrittäjyyskasvatustoimijat
Yrittäjyyskasvatuksen sidosryhmät ja verkostotoimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 470 820

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 328 379

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 588 501

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 410 711

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan

Kunnat: Oulainen, Pyhäjärvi, Alavieska, Sievi, Siikalatva, Merijärvi, Reisjärvi, Kalajoki, Kärsämäki, Ylivieska, Pyhäntä, Haapavesi, Nivala, Haapajärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 47

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 630

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lukio-opetuksessa lukioiden rehtoreista ja opettajista naisia oli 69 % ja miehiä 31 % (OPH 2017). Lukiokoulutuksessa poikia on 42 % ja tyttöjä 58 % (Tilastokeskus 2019). Toimintaympäristön analysointiin on hyödynnetty lisämateriaalina mm. SoloENTRE-hankkeen aikana tehtyjä selvityksiä. Toimintaympäristöä on analysoitu käyttäen STM:n ohjeistusta sukupuolivaikutusten arvioinnista. Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon ja sen tuloksia voivat hyödyntää tasapuolisesti molemmat sukupuolet. Hankkeessa tuotettavien toimintamallien vaikutus arvioidaan sukupuolten tasa-arvon kannalta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta ja tulokset palvelevat koko kohderyhmää ja edistää tasapuolisesti lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyötä riippumatta sukupuolesta. Hankkeessa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma, toimenpiteissä kiinnitetään huomiota toimintatapoihin, jotka edistävät molempien sukupuolten mahdollisuuksia osallistumiseen. Hankkeessa tullaan lähestymään tasapuolisesti naisia ja miehiä, kun tiedotetaan hankkeesta. Sukupuolinäkökulma otetaan hankkeessa huomioon siten, että toiminta ja tulokset palvelevat kaikkia opettajia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa tuotettava malli palvelee sukupuoliriippumattomasti lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyötä. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpanossa huomioidaan sukupuolinäkökulma.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Hanke suosii verkkopohjaisia järjestelmiä ja paperittomuutta, ja siinä hyödynnetään virtuaalisia toimintaympäristöjä. Maaseutualueen elinvoimaisuuden vahvistamisen voidaan välillisesti nähdä vähentävän ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hanke suosii verkkopohjaisia järjestelmiä ja paperittomuutta. Taloudellisen kestävyyden osalta hankkeella arvioidaan olevan merkittävää välitöntä ja välillistä myönteistä vaikutusta. Hankkeen tulokset vahvistavat yrittäjyys- ja työelämäosaamista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 5
Uusiutuva energia ja sen tiedostaminen kaikessa toiminnassa on mukana koulutusten sisällöissä. Yrittäjyyskasvatuksen sisällöissä otetaan vahvasti huomioon ekologisuus. Hankkeen koulutuksissa saadun tietotaidon siirryttyä opetukseen, tuloksilla on välillinen vaikutus tuleviin yrittäjiin ja työntekijöihin. Hankkeen hankinnoissa käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Harvaan asutun maaseutumaisen alueen toimijoiden yhteistyön edistäminen vahvistaa alueen kilpailukykyä. Taloudellisen kestävyyden osalta hankkeella arvioidaan olevan välitöntä ja välillistä myönteistä vaikutusta elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Harvaan asutulla maaseutumaisella alueella kasvokkain tapahtuvaan verkostotapaamiseen on välttämätöntä käyttää kulkuvälinettä. Hankkeessa hyödynnetään aktiivisesti virtuaalisia kommunikaatiokanavia ja edistetään niiden käyttöä. Välttämättömiin kasvokkain tapaamisiin käytetään yhteiskuljetuksia mahdollisuuksien mukaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeella arvoidaan olevan hyvinvointia edistävää toimintaa elinkeinoelämän ja lukioiden lähentymisestä johtuen. Toimijuus ja vaikuttaminen paikalliseen elinkeinoelämään yritysten rajanpinnassa parantaa henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Lievää positiivista vaikutusta. Toisen asteen ammatillinen koulutus on tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Hankkeen kautta myös lukio tulee osaksi paikallista yhteistyöverkostoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Harvaan asutun alueen elinvoimaisuus ja sen edistäminen ovat hankkeen yksi tavoite. Yrittävän kulttuurin rakentaminen lukioissa mahdollistaa yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden eri koulumuotojen välillä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke on arvioitu pääsääntöisesti neutraaliksi

9 Loppuraportin tiivistelmä

Uuden osaamisen lukio - UuLops -hankkeen tavoitteena oli kehittää Pohjois-Pohjanmaan eteläisen alueen lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyöhön luontevan vuoropuhelun ja käytännön yhteistyön toimintamalli. Lukio-opettajien täydennyskoulutusten ja valmennusten avulla edistettiin opetushenkilöstön yrittäjyys- ja työelämäosaamista, muuttuvan toimintaympäristön ennakoimista sekä yrittäjämäisen toimintakulttuurin rakentamisen valmiuksia. Koulutuksissa perehdyttiin yrittäjyyskasvatuksen edistämisen ohella mm. megatrendeihin, työelämän osaamistarpeisiin ja omien vahvuuksien hyödyntämiseen.

Hankkeessa kartoitettiin olemassa olevat toimiviksi todetut yhteistyön toimintamallit. Lukioiden työelämään tutustumisjaksoja, yritysvierailuja kehitettiin vuorovaikutteiseen ja toiminnalliseen suuntaan. Samalla kehitettiin alueen erityispiirteet huomioivia käytänteitä, jotka mahdollistavat korkeakoulujen kurssien valitsemisen osaksi lukio-opintoja. Lisäksi hankkeessa kehitettiin alueen elinkeinoelämä- ja korkeakoulutoimijoiden sekä lukioiden yhteisiä tapahtumia.

Hankkeen tuloksena syntyi uusi lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyön pilotoitu ja raportoitu toimintamalli, jonka vaikuttavuus on arvioitu. Uusi toimintamalli tuo käytännönläheisiä elinkeinoelämän ja korkeakouluopintojen sisältöjä osaksi lukio-opintoja ja konkretisoi lukiossa saatavan tietotaidon merkityksen tulevaisuuden työllistymisen ja korkeakoulujen näkökulmasta. Tästä erinomaisena esimerkkinä ovat korkeakoulun hankkeessa kehittämä kurssi lukiolaisille "Tunnista osaamisesi ja vahvuutesi - löydä oma polkusi", jotta oman jatko-opintopolun löytyminen helpottuisi, sekä "Haapaveden pilotti: Lukiolaisten työharjoittelu 2.0", jossa saumattomasti yhdistyy korkeakoulun tarjoama ajantasainen tieto, yritysten tarvelähtöisyys sekä lukiolaisten tutustuminen työelämään. Hankkeessa kehitetyt oppilaitoskohtaiset toimintamallit on kirjattu tehtäväkortteihin (9 kpl), jotka löytyvät www.minunpolkuni.fi-sivustolta ja ovat kaikkien lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyöstä kiinnostuneiden vapaasti hyödynnettävissä.

Hankkeen tavoitteet saavutettiin tarjoamalla ajantasaisia verkkokoulutuksia/webinaareja ja järjestämällä lukuisia korkeakoulu- ja yritysvierailuja yhteistyössä elinkeinoelämä- ja korkeakoulutoimijoiden kanssa. Yritysvierailuilla panostettiin yrityksiin tutustumisen lisäksi työntekijöiden erilaisiin koulutus- ja urapolkuihin. Yllättävä tapahtumapäivän sivujuonne oli paikallisten yritysten onnistunut ja runsas lukiolaisten rekrytointi kesätyöntekijöiksi.

Alkukyselyyn vastasi yhteensä 711 ja loppukyselyyn 296 osallistujaa. Hankkeen vaikuttavuusarvioinnin tulokset ovat kannustavia, vaikka alku- ja loppuarvioinnit eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska osa opiskelijoista ehti valmistua ja kaksi uutta vuosiluokkaa aloitti opintonsa. Vastauksissa on huomioitava koronapandemia ja sen aiheuttamat muutokset oppilaitosten toimintaan ja hankkeessa suunniteltujen toimenpiteiden toteutukseen. Merkille pantavaa on, että kyselyvastausten perusteella näiden poikkeamien vaikutukset näkyivät hankkeen toteutuksessa ja opiskelijoiden asenteissa ennakoitua vähemmän.

Lukiolaiset arvioivat tutkimusten perusteella listattujen 10 tulevaisuuden yrittäjyys- ja työelämätaidon tärkeyttä Likert 5-asteikolla (1-5). Opiskelijat arvioivat kysymyspatteristoon listatut taidot kaikki keskivertoa merkityksellisemmiksi. Merkityksellisimmiksi nousivat kielitaito (ka 4,5), luovuus, ongelmanratkaisu- ja paineensietokyky, päätöksentekokyky sekä sosiaaliset taidot. Nousua oli tapahtunut erityisesti tunnetaitojen (empatiakyky) ja uuden oppimisen kyvyn (oppimaan oppimisen taidot) osalta. Samat kyvyt / taidot nousivat, kun opiskelijoiden omia yrittäjyys- ja työelämätaitoja arvioitiin.

Toimintamallin toimenpiteitä arvioitiin listaamalla erikseen sekä elinkeinoelämäyhteistyön osalta merkityksellisimmiksi kesätyöt (4,4/4,3) ja työelämään tutustumisjaksot sekä vierailut yrityksissä, yrittäjien vierailut lukiolla (3,6) sekä erilaiset tapahtuma/teemapäivät. Korkeakouluyhteistyön osalta merkityksellisimmiksi listattiin tutustumisvierailut oppilaitoksiin ja korkeakouluvierailut lukiossamme sekä erilaiset tapahtumat ja teemapäivät.

Uuden osaamisen lukio -hankkeen vaikuttavuus oppilaitosjohdon ja opetushenkilöstön kokemana osoittaa, että kaikissa hankelukioissa on muutosta kaikkien kahdeksan väittämän kohdalla. Merkittävin muutos on tapahtunut väittämässä ”oppilaitoksemme oppijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoja työelämäyhteistyönä” (2,1 =>3,8).

Kysyttäessä mitä muuta / mitä uusia toimintamalleja elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyö voisi oppilaitoksessasi / eri oppiaineissa tarkoittaa, opiskelijat listasivat mm. yrittäjien vierailut oppilaitoksissa (koulun entisten oppilaiden huomioiminen tässä), TET-jaksot ja muuta käytännön tekemistä sekä aloittelevien yrittäjien tukemisen. Korkeakouluyhteistyön osalta vastauksissa mainittiin mm. vierailujen merkitys, oppiainekohtainen korkeakouluopintoihin tutustuminen sekä kannustettiin opettajia kertomaan enemmän omasta opiskelu- ja urapolustaan.
Toiveita ja kehittämisehdotuksia kysyttäessä uuden osaamisen lukioille/lukioiden elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyölle, opiskelijat mainitsivat vierailut ja tekemällä oppimisen (TET-jaksot), yrittäjyydestä kertomisen sekä opiskelijoiden jaksamisesta huolehtimisen. (Tähtäin tulevaisuudessa ei niinkään ylioppilaskirjoituksissa).


Hankkeeseen osallistui yhteensä 893 henkilöä, joista naisia 553. Yrityksiä osallistui yhteensä 30.