Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22211

Hankkeen nimi: reNew Work

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 30.9.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Novago Yrityskehitys Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2397496-7

Jakeluosoite: Nummentie 12 - 14

Puhelinnumero: 019 369 1865

Postinumero: 08100

Postitoimipaikka: Lohja

WWW-osoite: http://www.novago.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lindholm Tiina Tuulikki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.lindholm(at)novago.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444797009

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on vastata Länsi-Uudenmaan alueen työllisyysongelmiin, jotka johtuvat SSAB Lappohjan tehtaan ja muiden alueen yritysten toiminnan lopettamisesta, korona -epidemian aiheuttamasta työttömyyden kasvusta ja alueella olevien lomautettujen suuresta määrästä.

Hanke tukee työttömien pääsyä takaisin työelämään välittömästi tai lyhyen koulutuksen avulla. Aiempi osaaminen kohtaanto-ongelmien ratkaisussa hyödynnetään ja uudet työllistämisen ratkaisut liittyen työn murrokseen, uudistuneeseen työelämään ja sosiaalisiin innovaatioihin otetaan käyttöön. Tukena on laaja yhteistyötahojen verkosto: alueen yritykset ja yrittäjäyhdistykset, kunnat, oppilaitokset, TE-toimisto ja kolmas sektori.
Työttömiä ohjataan piilotyöpaikkoihin ja henkilökohtaisella neuvonnalla tasataan puutteellisia työnhakutaitoja, mikä lisää yhdenvertaisuutta ja tukee erityisesti heikon koulutustason omaavien miesten pääsyä työmarkkinoille.

Pienten yritysten rekrytointitarpeiden kartoituksella tehostetaan nopeaa työllistämistä ja oikea-aikaista ohjausta. Uudet sosiaaliset innovaatiot mm. lomautettujen syrjäytymisen ehkäisemiseksi saadaan käyttöön. Pienyrityksiä tuetaan kasvuun ja kestävään kehitykseen sekä rekrytointituella että koulutuksen avulla. Poistetaan rekrytointien keskeisiä esteitä, jotka liittyvät pienyrittäjien HR-osaamiseen ja kohtaanto-ongelmiin. Kerrotaan yhteiskunnan tuista, kuten yhteishankinta- ja oppisopimuskoulutuksista, palkkatuista jne. Havaittuihin ongelmiin liittyen työnantajamielikuvaan, uuden työntekijän vastaanottoon ja johtamiseen vastataan neuvonnalla, joka lisää tuottavuutta ja vähentää vaihtuvuuden aiheuttamia kustannuksia. Yrityksiä ohjataan toimintamalleihin, joiden avulla vähennetään tulevaisuuden uhkakuvia, kuten työvoimapulaa ja ympäristöongelmien tuomia uhkia. Etätyömahdollisuudet, digitalisaatio, verkostoituminen kiertotalouden alalla, sekä markkina-arvon nostaminen ekologisen toiminnan avulla, ovat keskeisiä tekijöitä, joilla hanke vastaa verkostojensa avulla kestävän kehityksen vaatimuksiin. Ympäristöalan start-up-yritysten tukeminen rekrytoinneissa monipuolistaa elinkeinorakennetta ja tukee innovatiivisten yritysten kasvua Uudenmaan liiton älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti.

Työllistymisen edistäminen tuo tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta Uusimaaohjelma 2.0:n mukaisesti - erityisesti korostuu strategiset painopisteet ”Hyvinvoiva ja osaava ihminen” ja ”Menestyvä ja vastuullinen bisnes”. Sosiaalista eriarvoisuutta vähentää myös huomion kiinnittäminen perehdyttämiseen ja työilmapiiriin. Tämä lisää myös terveyttä ja hyvinvointia.

Hanke pyrkii saamaan yrityksiin töihin myös työpajoille sijoitettuja työkykyisiä työttömiä. Tällä lisätään yhdenvertaisuutta, taloudellista hyvinvointia ja tuetaan kuntia niiden mittavissa taloudellisissa vaikeuksissa. Kuntia ohjataan pajatoimintahankinnoissa tavoitteellisuuteen, mutta suurin hyöty kuntataloudelle tulee olemaan työllistyneiden tuloveroissa.

Hankeen merkittävin vaikutus tulee olemaan lukuisissa uusissa työsuhteissa ja niiden tuomassa hyvinvoinnissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat sekä alle 30-vuotiaat että ikääntyneet työttömät. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota SSAB:n Lappohjan tehtaalta irtisanottaviin. Kohderyhmään otetaan mukaan myös ammattiin valmistuvia nuoria, koska heidän työnsaantimahdollisuutensa ovat erityisesti heikentyneet koronan vuoksi. Koska alueella on pelkästään helmi-maaliskuun aikana lomautettu useita satoja työntekijöitä, emme sulje ovia myöskään lomautetuilta.

Toisena kohderyhmänä ovat mikro- ja pienyritykset, joiden mahdollisuus kasvuun ja kilpailukykyyn edellyttää rekrytointeja.

Lisäksi kohderyhmänä ovat ravintola-alan yritykset, jotka joutuivat kärsimään erityisen paljon koronan vuoksi ja joille voidaan hankkeen avulla räätälöidä erityinen neuvonnan tukipaketti perehdytyksen tueksi ja vaihtuvuuden vähentämiseksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työtä saaneiden ja yrittäjien perheenjäsenet; työllistyneiden lähipiirin taloudellinen tilanne ja sosiaalinen asema kohenee ja pienyrittäjillä delegointimahdollisuudet parantavat perheen ja työn yhteensovittamista.
Alueen kunnat ovat kärsineet taloudellisista vaikeuksista jo ennen koronaa ja sen jälkeen niiden talous on romahtanut. Kunnat tarvitsevat kuntalaisia, jotka ovat palkkatöissä ja maksavat veroa. Tuloveron merkitys kunnille on suurempi kuin kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen.

Jos kaupungistuminen saadaan kääntymään mm. etätyömahdollisuuksien avulla kohti läntisen Uudenmaan maaseutualueita, myös kaupunkien asumiseen ja liikkumiseen liittyvät ongelmat vähenevät.

Kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeiluissa työpajoilla olevien työttömien mahdollisuudet päästä palkkatöihin paranevat, kun kunnissa kiinnitetään paremmin huomiota toiminnan tavoitteellisuuteen. Oikeanlaiset hankintasopimukset puuttuvat eturistiriitoihin tilanteissa, joissa työpajan vetäjä pelkää oman työpaikkansa puolesta jos kaikki pajalaiset ovat työllistymässä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 342 915

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 83 714

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 457 222

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 111 619

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin

Kunnat: Inkoo, Lohja, Hanko, Raasepori, Siuntio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 108

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 370

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hangossa toimiva SSAB:n Lappohjan tehdas lopettaa toimintansa 2020 loppuun mennessä. Uudet irtisanottavat ja aiemmin FNsteelin irtisanotut henkilöt ovat pääasiassa vähäisen koulutuksen omaavia miehiä, joilla on takanaan pitkä työsuhde ja osaaminen suhteellisen kapealta metallialan sektorilta. Työllistyminen on haasteellisempaa (ks Etlan julkaisu,Kauhasen tutkimus työn murroksesta). Miesten työttömyysaste on jo ennestään korkeampi kuin naisten (Findikaattorin tutkimus). Yrittäjinä naiset ovat olleet miehiä varovaisempia rekrytoimaan uusia työntekijöitä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa pyritään em. syistä palvelemaan työnhakijoina erityisesti miehiä, vaikka asiakkaaksi otetaan molempien sukupuolien edustajia. Hanke pyrkii rohkaisemaan erityisesti pieniä naisten johtamia yrityksiä työllistämään. Uudet delegointimahdollisuudet tukevat naisten yrityksiä kasvuun. Lisäksi sekä hakijoita että yrittäjiä ohjataan rekrytointineuvonnassa huomioimaan myös sukupuolelle epätyypilliset alat / työnhakijat.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulman huomioiminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta projektityöntekijät tiedostavat sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen käytännöt rekrytointiprosessin eri vaiheissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 6
Yhteistyö Lohjan ympäristöklusterin kanssa - tiedon jakaminen. Työllistäminen etätöihin ja lähialueilta pendelöinnin vähentämiseksi. Työelämän uuden normaalin rakentamiseen osallistuminen ympäristönäkökohdat mielessä. Korona -epidemiassa opitun hyvän levittäminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Asiakasyrityksiä haetaan kiertotalouden ja Cleantechin alalta ja tuetaan näiden toimintaa kasvuun osuvan rekrytointituen avulla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Ilmastonmuutokseen liittyen: asiakasyrityksiä haetaan kiertotalouden ja Cleantechin alalta ja tuetaan näiden toimintaa kasvuun osuvan rekrytointituen avulla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 3
Ilmastonmuutokseen liittyen: asiakasyrityksiä haetaan kiertotalouden ja Cleantechin alalta ja tuetaan näiden toimintaa kasvuun osuvan rekrytointituen avulla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 7
Laadukkaat rekrytoinnit tuovat ympäristötietoisia työntekijöitä vanhoihin yrityksiin. Tiedostavat ja koulutetut nuoret osaavat nähdä materiaalitehokkaat ratkaisut, uudet liiketoimintamahdollisuudet ja osaavat tuoda kestävän kehityksen periaatteet yrityksen toimintoihin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 7
Yritysrajapinnassa toimiessaan hanke ohjaa yrityksiä mm. energianeuvonnan pariin, jolloin yritys yleensä energian säästön lisäksi saa taloudellista hyötyä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Hankkeessa pyritään hyödyntämään paikallisia työvoimaresursseja. Projektin suuntautuminen paikallisten pienten yritysten tukemiseen edesauttaa elinkeinorakenteen monipuolistumista. Yrittäjiä informoidaan kasvuun liittyvistä tuista (mm. kansainvälistyminen, palkkatuet, innovaatiotuet) ja tämä sekä työllistäminen lisää alueen vaurautta ja alueen kuntien vakavaraisuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 9
Aineettomat tuotteet ja palvelut ovat kestävän kehityksen parasta ydintä, johon tiedostavat asiakkaat panostavat. Hanke hyödyntää Tuunaa tuottoa -hankkeen aikana Novagolle saatua osaamista aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Uusien, luovien työntekijöiden saaminen työvoimapula-aloilla oleviin yrityksiin lisää näiden yritysten kehitysmahdollisuuksia aineettomien tuotteiden ja palvelujen suhteen.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Ensimmäisiä korona -epidemian aikana opittuja asioita oli, miten helposti monet toiminnat voidaan hoitaa etänä; kokoukset Teamsilla, Zoomilla jne ja etätyön monia mahdollisuuksia voidaan korostaa asiakasyrityksille nyt uusiin työsuhteisiin. Projektityöntekijät opastavat lähellä olevien työnhakijaehdokkaiden huomioimiseen sekä ohjaavat työnhakijoita hakijan lähellä oleviin piilotyöpaikkoihin. Pitkien työmatkojen kulut ja siitä aiheutuvien saastuminen vähenee, sekä muuttotappiot syrjäisemmissä kunnissa vähentyvät. Kuljetusalalla toimivien yritysten työvoimapulaa helpotetaan ja alalle haluaville kustannetaan tarvittavia direktiivikoulutuksia. Kuntia kannustetaan lisäämään joukkoliikennettä työmatkoja ajatellen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Työllistäminen lisää työnhakijan ja hänen lähipiirinsä sosioekonomista asemaa merkittävästi. Yrittäjät saavat helpotusta hektiseen arkeen, ja pystyvät onnistuneen rekrytoinnin myötä paremmin tasapainottamaan työ- ja vapaa-aikaa. Työsuhteen molempien osapuolten osaaminen lisääntyy. Yritykset kasvavat. Kuntatalous paranee verotulojen kasvaessa ja työllisyyden kustannusten vähetessä ja tilanne edistää hyvinvointia myös sosiaalialan kentällä. Hanke vaikuttaa siis merkittävästi koko alueen hyvinvoinnin lisääntymiseen. Hanke toteuttaa samalla tätä Uudenmaan maakuntaohjelmaankin kirjattua painopistettä.
Tasa-arvon edistäminen 9 8
Ohjauksessa huomioidaan sukupuolinäkökulmasta valtavirtaistaminen sekä työnhakijoiden että yrittäjien parissa. Ohjaus sukupuolelle epätyypillisille aloille auttaa työvoimapulasta kärsiviä aloja ja luo mallin, jolla pyritään rikkomaan sukupuolen mukainen segregaatio työelämässä. Erityisesti Suomessa tämä työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin on rajoittanut valintoja sekä työnhakijoiden että yrittäjien toiminnassa tavalla, joka jäykistää työmarkkinoita ja estää parhaan osaamisen käytön yritystoiminnassa. Vanhojen käytäntöjen kyseenalaistaminen rekrytointiprosesseissa koskee molempia osapuolia. Hanke huomioi myös naisyrittäjille tyypillisemmän varovaisuuden uusien työntekijöiden palkkaamisessa. SSAB:n Lappohjan tehtaalta irtisanottavien vähäisen koulutustaustan omaavien miesten tukeminen on yksi keskeisistä toiminnoista, koska tätä ryhmää uhkaa pitkäaikaistyöttömyys tilastollisten todennäköisyyksien perusteella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Työpaikan saaminen estää syrjäytymistä ja tuo mahdollisuuden vaikuttaa asioihin aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Palkkatulot mahdollistavat osallistumisen erilaisiin tilaisuuksiin. Työsuhteiden tuomien verotulojen välilliset vaikutukset tuovat yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta myös työelämän ulkopuolella oleville. Työmarkkinoille kiinnittyminen ja työn tekeminen ovat ensisijaiset ja kestävimmät keinot torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Hankkeessa jokainen asiakas (työnhakija tai yrittäjä) kohdataan ihmisenä riippumatta taustasta ja sukupuolesta.
Kulttuuriympäristö 1 5
Väestön muutto toiminta-alueeltamme kasvu-keskuksiin on kiihtynyt. Hanke pyrkii saamaan alueelle uusia asukkaita ja pitämään vanhat asukkaat sekä uusien työpaikkojen avulla että etätyömahdollisuuksista kertomalla. Erityisesti pienissä taajamissa ja maaseudulla rakennettu ympäristö autioituu ja viljelymaisemia umpeutuu. Vajaakäyttö tai käytön puute ovat suurimpia haasteita kulttuuriympäristöjen arvojen säilyttämiselle. Kulttuuriympäristössä näkyvät myös väestörakenteen muutosten vaikutukset, alueellamme ikääntymisen vuoksi myös esteettömyys pitäisi ottaa toiminnoissa huomioon. Muuttotappion johtaessa palveluverkon harvenemiseen, jää kulttuuriympäristöä vaille aikaisempaa käyttöä. Kuntakoon pieneneminen vaikuttaa myös alueiden kehittämisperiaatteisiin.
Ympäristöosaaminen 4 5
Työelämän "uusi normaali" pitää sisällään ympäristöuhkien tiedostamisen. Ympäristönäkökohtien tunnistaminen ja ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi pyritään saamaan osaksi yritysasiakkaiden toimintaa projektin koulutusten ja verkostojen avulla. Projektityöntekijät välittävät tietoa sekä henkilö- että yritysasiakkaille työmatkojen aiheuttamista saastumisista; tavoitteena lyhyet työmatkat, yhteiskuljetus, joukkoliikenteen käyttö sekä etätyömahdollisuus. Hankeen yksi keskeinen kohderyhmä on ympäristöystävälliset, innovatiiviset startupit. Cleantechin ja kiertotalouden parissa toimivien yritysten tuki kasvuun ja heidän mukanaolonsa projektin tilaisuuksissa tuo uusimman ympäristöosaamisen informaation alueen yrityksille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-