|
|
|
Hankekoodi: S22211
Hankkeen nimi: reNew Work
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 30.9.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Novago Yrityskehitys Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2397496-7
Jakeluosoite: Nummentie 12 - 14
Puhelinnumero: 019 369 1865
Postinumero: 08100
Postitoimipaikka: Lohja
WWW-osoite: http://www.novago.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lindholm Tiina Tuulikki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.lindholm(at)novago.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444797009
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on vastata Länsi-Uudenmaan alueen työllisyysongelmiin, jotka johtuvat SSAB Lappohjan tehtaan ja muiden alueen yritysten toiminnan lopettamisesta, korona -epidemian aiheuttamasta työttömyyden kasvusta ja alueella olevien lomautettujen suuresta määrästä.
Hanke tukee työttömien pääsyä takaisin työelämään välittömästi tai lyhyen koulutuksen avulla. Aiempi osaaminen kohtaanto-ongelmien ratkaisussa hyödynnetään ja uudet työllistämisen ratkaisut liittyen työn murrokseen, uudistuneeseen työelämään ja sosiaalisiin innovaatioihin otetaan käyttöön. Tukena on laaja yhteistyötahojen verkosto: alueen yritykset ja yrittäjäyhdistykset, kunnat, oppilaitokset, TE-toimisto ja kolmas sektori.
Työttömiä ohjataan piilotyöpaikkoihin ja henkilökohtaisella neuvonnalla tasataan puutteellisia työnhakutaitoja, mikä lisää yhdenvertaisuutta ja tukee erityisesti heikon koulutustason omaavien miesten pääsyä työmarkkinoille.
Pienten yritysten rekrytointitarpeiden kartoituksella tehostetaan nopeaa työllistämistä ja oikea-aikaista ohjausta. Uudet sosiaaliset innovaatiot mm. lomautettujen syrjäytymisen ehkäisemiseksi saadaan käyttöön. Pienyrityksiä tuetaan kasvuun ja kestävään kehitykseen sekä rekrytointituella että koulutuksen avulla. Poistetaan rekrytointien keskeisiä esteitä, jotka liittyvät pienyrittäjien HR-osaamiseen ja kohtaanto-ongelmiin. Kerrotaan yhteiskunnan tuista, kuten yhteishankinta- ja oppisopimuskoulutuksista, palkkatuista jne. Havaittuihin ongelmiin liittyen työnantajamielikuvaan, uuden työntekijän vastaanottoon ja johtamiseen vastataan neuvonnalla, joka lisää tuottavuutta ja vähentää vaihtuvuuden aiheuttamia kustannuksia. Yrityksiä ohjataan toimintamalleihin, joiden avulla vähennetään tulevaisuuden uhkakuvia, kuten työvoimapulaa ja ympäristöongelmien tuomia uhkia. Etätyömahdollisuudet, digitalisaatio, verkostoituminen kiertotalouden alalla, sekä markkina-arvon nostaminen ekologisen toiminnan avulla, ovat keskeisiä tekijöitä, joilla hanke vastaa verkostojensa avulla kestävän kehityksen vaatimuksiin. Ympäristöalan start-up-yritysten tukeminen rekrytoinneissa monipuolistaa elinkeinorakennetta ja tukee innovatiivisten yritysten kasvua Uudenmaan liiton älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti.
Työllistymisen edistäminen tuo tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta Uusimaaohjelma 2.0:n mukaisesti - erityisesti korostuu strategiset painopisteet ”Hyvinvoiva ja osaava ihminen” ja ”Menestyvä ja vastuullinen bisnes”. Sosiaalista eriarvoisuutta vähentää myös huomion kiinnittäminen perehdyttämiseen ja työilmapiiriin. Tämä lisää myös terveyttä ja hyvinvointia.
Hanke pyrkii saamaan yrityksiin töihin myös työpajoille sijoitettuja työkykyisiä työttömiä. Tällä lisätään yhdenvertaisuutta, taloudellista hyvinvointia ja tuetaan kuntia niiden mittavissa taloudellisissa vaikeuksissa. Kuntia ohjataan pajatoimintahankinnoissa tavoitteellisuuteen, mutta suurin hyöty kuntataloudelle tulee olemaan työllistyneiden tuloveroissa.
Hankeen merkittävin vaikutus tulee olemaan lukuisissa uusissa työsuhteissa ja niiden tuomassa hyvinvoinnissa.
Kohderyhmänä ovat sekä alle 30-vuotiaat että ikääntyneet työttömät. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota SSAB:n Lappohjan tehtaalta irtisanottaviin. Kohderyhmään otetaan mukaan myös ammattiin valmistuvia nuoria, koska heidän työnsaantimahdollisuutensa ovat erityisesti heikentyneet koronan vuoksi. Koska alueella on pelkästään helmi-maaliskuun aikana lomautettu useita satoja työntekijöitä, emme sulje ovia myöskään lomautetuilta.
Toisena kohderyhmänä ovat mikro- ja pienyritykset, joiden mahdollisuus kasvuun ja kilpailukykyyn edellyttää rekrytointeja.
Lisäksi kohderyhmänä ovat ravintola-alan yritykset, jotka joutuivat kärsimään erityisen paljon koronan vuoksi ja joille voidaan hankkeen avulla räätälöidä erityinen neuvonnan tukipaketti perehdytyksen tueksi ja vaihtuvuuden vähentämiseksi.
Työtä saaneiden ja yrittäjien perheenjäsenet; työllistyneiden lähipiirin taloudellinen tilanne ja sosiaalinen asema kohenee ja pienyrittäjillä delegointimahdollisuudet parantavat perheen ja työn yhteensovittamista.
Alueen kunnat ovat kärsineet taloudellisista vaikeuksista jo ennen koronaa ja sen jälkeen niiden talous on romahtanut. Kunnat tarvitsevat kuntalaisia, jotka ovat palkkatöissä ja maksavat veroa. Tuloveron merkitys kunnille on suurempi kuin kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen.
Jos kaupungistuminen saadaan kääntymään mm. etätyömahdollisuuksien avulla kohti läntisen Uudenmaan maaseutualueita, myös kaupunkien asumiseen ja liikkumiseen liittyvät ongelmat vähenevät.
Kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeiluissa työpajoilla olevien työttömien mahdollisuudet päästä palkkatöihin paranevat, kun kunnissa kiinnitetään paremmin huomiota toiminnan tavoitteellisuuteen. Oikeanlaiset hankintasopimukset puuttuvat eturistiriitoihin tilanteissa, joissa työpajan vetäjä pelkää oman työpaikkansa puolesta jos kaikki pajalaiset ovat työllistymässä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 342 915
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 299 495
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 457 222
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 399 328
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin
Kunnat: Hanko, Inkoo, Lohja, Siuntio, Raasepori
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 108
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 64
Suunniteltu: 370
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 6 |
| Yhteistyö Lohjan ympäristöklusterin kanssa - tiedon jakaminen. Työllistäminen etätöihin ja lähialueilta pendelöinnin vähentämiseksi. Työelämän uuden normaalin rakentamiseen osallistuminen ympäristönäkökohdat mielessä. Korona -epidemiassa opitun hyvän levittäminen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 3 |
| Asiakasyrityksiä haetaan kiertotalouden ja Cleantechin alalta ja tuetaan näiden toimintaa kasvuun osuvan rekrytointituen avulla. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 3 |
| Ilmastonmuutokseen liittyen: asiakasyrityksiä haetaan kiertotalouden ja Cleantechin alalta ja tuetaan näiden toimintaa kasvuun osuvan rekrytointituen avulla. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 3 |
| Ilmastonmuutokseen liittyen: asiakasyrityksiä haetaan kiertotalouden ja Cleantechin alalta ja tuetaan näiden toimintaa kasvuun osuvan rekrytointituen avulla. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 7 |
| Laadukkaat rekrytoinnit tuovat ympäristötietoisia työntekijöitä vanhoihin yrityksiin. Tiedostavat ja koulutetut nuoret osaavat nähdä materiaalitehokkaat ratkaisut, uudet liiketoimintamahdollisuudet ja osaavat tuoda kestävän kehityksen periaatteet yrityksen toimintoihin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 7 |
| Yritysrajapinnassa toimiessaan hanke ohjaa yrityksiä mm. energianeuvonnan pariin, jolloin yritys yleensä energian säästön lisäksi saa taloudellista hyötyä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 10 |
| Hankkeessa pyritään hyödyntämään paikallisia työvoimaresursseja. Projektin suuntautuminen paikallisten pienten yritysten tukemiseen edesauttaa elinkeinorakenteen monipuolistumista. Yrittäjiä informoidaan kasvuun liittyvistä tuista (mm. kansainvälistyminen, palkkatuet, innovaatiotuet) ja tämä sekä työllistäminen lisää alueen vaurautta ja alueen kuntien vakavaraisuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 9 |
| Aineettomat tuotteet ja palvelut ovat kestävän kehityksen parasta ydintä, johon tiedostavat asiakkaat panostavat. Hanke hyödyntää Tuunaa tuottoa -hankkeen aikana Novagolle saatua osaamista aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Uusien, luovien työntekijöiden saaminen työvoimapula-aloilla oleviin yrityksiin lisää näiden yritysten kehitysmahdollisuuksia aineettomien tuotteiden ja palvelujen suhteen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Ensimmäisiä korona -epidemian aikana opittuja asioita oli, miten helposti monet toiminnat voidaan hoitaa etänä; kokoukset Teamsilla, Zoomilla jne ja etätyön monia mahdollisuuksia voidaan korostaa asiakasyrityksille nyt uusiin työsuhteisiin. Projektityöntekijät opastavat lähellä olevien työnhakijaehdokkaiden huomioimiseen sekä ohjaavat työnhakijoita hakijan lähellä oleviin piilotyöpaikkoihin. Pitkien työmatkojen kulut ja siitä aiheutuvien saastuminen vähenee, sekä muuttotappiot syrjäisemmissä kunnissa vähentyvät. Kuljetusalalla toimivien yritysten työvoimapulaa helpotetaan ja alalle haluaville kustannetaan tarvittavia direktiivikoulutuksia. Kuntia kannustetaan lisäämään joukkoliikennettä työmatkoja ajatellen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Työllistäminen lisää työnhakijan ja hänen lähipiirinsä sosioekonomista asemaa merkittävästi. Yrittäjät saavat helpotusta hektiseen arkeen, ja pystyvät onnistuneen rekrytoinnin myötä paremmin tasapainottamaan työ- ja vapaa-aikaa. Työsuhteen molempien osapuolten osaaminen lisääntyy. Yritykset kasvavat. Kuntatalous paranee verotulojen kasvaessa ja työllisyyden kustannusten vähetessä ja tilanne edistää hyvinvointia myös sosiaalialan kentällä. Hanke vaikuttaa siis merkittävästi koko alueen hyvinvoinnin lisääntymiseen. Hanke toteuttaa samalla tätä Uudenmaan maakuntaohjelmaankin kirjattua painopistettä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 8 |
| Ohjauksessa huomioidaan sukupuolinäkökulmasta valtavirtaistaminen sekä työnhakijoiden että yrittäjien parissa. Ohjaus sukupuolelle epätyypillisille aloille auttaa työvoimapulasta kärsiviä aloja ja luo mallin, jolla pyritään rikkomaan sukupuolen mukainen segregaatio työelämässä. Erityisesti Suomessa tämä työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin on rajoittanut valintoja sekä työnhakijoiden että yrittäjien toiminnassa tavalla, joka jäykistää työmarkkinoita ja estää parhaan osaamisen käytön yritystoiminnassa. Vanhojen käytäntöjen kyseenalaistaminen rekrytointiprosesseissa koskee molempia osapuolia. Hanke huomioi myös naisyrittäjille tyypillisemmän varovaisuuden uusien työntekijöiden palkkaamisessa. SSAB:n Lappohjan tehtaalta irtisanottavien vähäisen koulutustaustan omaavien miesten tukeminen on yksi keskeisistä toiminnoista, koska tätä ryhmää uhkaa pitkäaikaistyöttömyys tilastollisten todennäköisyyksien perusteella. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Työpaikan saaminen estää syrjäytymistä ja tuo mahdollisuuden vaikuttaa asioihin aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Palkkatulot mahdollistavat osallistumisen erilaisiin tilaisuuksiin. Työsuhteiden tuomien verotulojen välilliset vaikutukset tuovat yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta myös työelämän ulkopuolella oleville. Työmarkkinoille kiinnittyminen ja työn tekeminen ovat ensisijaiset ja kestävimmät keinot torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Hankkeessa jokainen asiakas (työnhakija tai yrittäjä) kohdataan ihmisenä riippumatta taustasta ja sukupuolesta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 5 |
| Väestön muutto toiminta-alueeltamme kasvu-keskuksiin on kiihtynyt. Hanke pyrkii saamaan alueelle uusia asukkaita ja pitämään vanhat asukkaat sekä uusien työpaikkojen avulla että etätyömahdollisuuksista kertomalla. Erityisesti pienissä taajamissa ja maaseudulla rakennettu ympäristö autioituu ja viljelymaisemia umpeutuu. Vajaakäyttö tai käytön puute ovat suurimpia haasteita kulttuuriympäristöjen arvojen säilyttämiselle. Kulttuuriympäristössä näkyvät myös väestörakenteen muutosten vaikutukset, alueellamme ikääntymisen vuoksi myös esteettömyys pitäisi ottaa toiminnoissa huomioon. Muuttotappion johtaessa palveluverkon harvenemiseen, jää kulttuuriympäristöä vaille aikaisempaa käyttöä. Kuntakoon pieneneminen vaikuttaa myös alueiden kehittämisperiaatteisiin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 5 |
| Työelämän "uusi normaali" pitää sisällään ympäristöuhkien tiedostamisen. Ympäristönäkökohtien tunnistaminen ja ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi pyritään saamaan osaksi yritysasiakkaiden toimintaa projektin koulutusten ja verkostojen avulla. Projektityöntekijät välittävät tietoa sekä henkilö- että yritysasiakkaille työmatkojen aiheuttamista saastumisista; tavoitteena lyhyet työmatkat, yhteiskuljetus, joukkoliikenteen käyttö sekä etätyömahdollisuus. Hankeen yksi keskeinen kohderyhmä on ympäristöystävälliset, innovatiiviset startupit. Cleantechin ja kiertotalouden parissa toimivien yritysten tuki kasvuun ja heidän mukanaolonsa projektin tilaisuuksissa tuo uusimman ympäristöosaamisen informaation alueen yrityksille. | ||
Hanke onnistui vastaamaan tavoitteena olleisiin moniin Länsi-Uudenmaan alueen työllisyysongelmiin, jotka johtuivat mm. SSAB Lappohjan tehtaan toiminnan lopettamisesta ja koronaepidemian aiheuttamasta työttömyyden kasvusta.
Kohtaanto-ongelmaa ratkaistiin palvelemalla sekä alueen yrityksiä että työnhakijoita. Ongelmat johtuivat mm. puutteellisista työnhakutaidoista, työpaikkailmoittelun vaikeudesta, ensimmäisen työntekijän rekrytointihaasteista sekä stereotypioista. Kesken projektikauden työttömyys vaihtui työvoimapulaksi, lomautettujen määrä romahti ja toimintamme painopiste siirtyi erityisesti tukemaan pienyrityksiä työntekijöiden rekrytoinneissa. Kuuntelimme työnhakijoiden toiveita, autoimme digitaalisissa työnhaun asiakirjoissa, ostimme tarvittavia lyhytkoulutuksia, neuvoimme avoimissa hakemuksissa ja ohjasimme piilotyöpaikkoihin. Avoimille työmarkkinoille saatiin mm. vuosia työttömänä olleita sekä useita maahanmuuttajia.
Tuimme erityisesti PK-yrityksiä rekrytoinneissa neuvomalla mm. työsopimusten laadinnassa, työehtosopimustulkinnoissa, palkkatukihakemuksissa ja koulutuksissa. Ehdokkaiden etsimisessä autettiin laatimalla työpaikkailmoituksia ja perustamalla hankkeessa oma digitaalinen rekrytointialusta työnhakijoille. Ehdokasasetteluihin etsittiin työnhakijoita myös yhteistyökumppaneiden avulla.
Teimme monipuolista yhteistyötä päästäksemme tavoitteisiin mm. eri yritysten, yrittäjäyhdistysten, kuntien, oppilaitosten, TE-toimiston ja Lohjan Ympäristöklusterin kanssa.
Järjestimme yhteistyössä viiden kunnan ja TE-toimiston kanssa alueen ensimmäiset digitaaliset rekrytointimessut ja kahdet rekrytointimessut erityisesti Ukrainasta saapuneille pakolaisille. Neuvoimme yrityksiä ukrainalaispakolaisten työllistämiseen liittyvissä erityispiirteissä.
Opastimme yrityksiä ja työnhakijoita digitaalisten välineiden käyttöön myös työpaikkahaastatteluissa erityisesti korona-aikana ja neuvoimme etätyösuhteiden erityispiirteissä.
Pienyrityksille tarjottu tuki erityisesti HR-osaamisessa mahdollisti niiden kasvun ja lisäksi opastimme yrityksiä kasvussa tarvittavan rahoituksen hakuun. Autoimme yrittäjiä myös työlupahakemuksissa maahanmuuttajien rekrytoimiseksi työvoimapulasta kärsiville aloille. Yritysten neuvonnassa huomioitiin hankkeen alkuvaiheessa tehty analyysi tulevaisuuden työelämästä, joka osaltaan korosti inhimillisyyttä työsuhteen voimavarana. Henkilöstöstä huolehtiminen hyvästä perehdytyksestä alkaen auttaa vähentämään vaihtuvuuden tuomia ongelmia.
Tuimme kestävää kehitystä tarjoamalla siihen liittyvää tietoa. Yhteistyössä kolmen muun hankeen kanssa järjestimme Kestävää vetovoimaa -seminaarin, jossa kymmenet yritykset saivat monipuolista tietoa merkitykselliseksi koetusta työelämästä, kestävästä työkulttuurista ja yritysten keinoista vähentää hiilijalanjälkeään ja lisätä kierrätystä. Uudenmaanliiton ja Helsingin yliopiston pilottihankkeessa valmistelimme yhdessä tohtorikoulutettavan kanssa vihreän henkilöstöhallinnon käyttöönottoa kohti tuotteistamista.
Tukemme uusien työpaikkojen synnylle edisti tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta Uusimaaohjelma 2.0:n mukaisesti.