RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22214, Osaamisella järjestöihin – osallisuutta, osaamista, työ- ja toimintakykyä näkyväksi järjestöissä

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1710217-7

Jakeluosoite: Matarankatu 6, 2. krs.

Puhelinnumero: 0400151258

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.kyt.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Lappi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.lappi(at)kyt.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400151258

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on vastata OTE-kärkihankkeen suosituksiin osatyökykyisten osallisuuden edistämisestä. Hankkeen aikana luodaan uusia keinoja Oivon ja Kerättären selvityksestä esille nousseiden osatyökykyisten työ- ja toimintakykyä ylläpitävien toimintojen koordinointihaasteiden ratkaisemiseksi. Osaamisen kasvattaminen, vahvuuksien tunnistaminen ja työn joustot sekä yrittäjyys ovat esimerkkejä hankkeen kehittämiskohteista.

Kokonaistavoite on jaettu neljään alatavoitteeseen, joilla:
1. Luodaan toimintaa, joilla vahvistetaan osatyökykyisen osallistujan toimijuutta, osallisuutta sekä ehkäistään sosiaalista syrjäytymistä.
2. Saadaan osatyökykyinen osallistuja aktivoitumaan oman tilanteensa selkiyttämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun, osallisuuden vahvistamiseksi, työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja osaamisen tunnistamisen avulla.
3. Tunnistetaan järjestöissä olevia työtehtäviä, joita osatyökykyiset osallistujat voisivat omien mahdollisuuksiensa mukaan tehdä.
4. Luodaan järjestöistä osallisuutta vahvistava ja tukeva verkosto.

Osatyökykyisiä osallistujia tuetaan ja kannustetaan aktivoitumiseen, omien vahvuuksien tunnistamisessa ja omien tulevaisuuden tavoitteiden suunnittelussa. Osallisuutta ja työ- ja toimintakykyä vahvistetaan sekä harjoitetaan yksilö- ja ryhmätoimintojen, tutustumiskäyntien ja toiminnallisuuden avulla. Olemassa olevaa osaamista tunnistetaan ja sen myötä sopivia tehtäviä etsitään järjestöverkoston vapaaehtois- ja työtehtävistä.

Kehittämistyön tuloksena on rakentunut järjestöihin verkostomainen toimintatapa, joka vahvistaa osatyökykyisten osallistujien toimijuutta, osallisuutta sekä ehkäisee sosiaalista syrjäytymistä. Osallistujat ovat aktivoituneet, oma tilanne on selkiytynyt ja tulevaisuuden suunnitelmia on laadittu ja rytmi arkeen on löytynyt. Toimintakyvyn löytämiseksi on järjestetty toimintaa ja annettu tukea itsearviointiin. Osaaminen on tunnistettu ja sen myötä kannustettu miettimään tulevaisuutta työelämässä, selkiyttämään mahdollisuuksia työkokeiluun ja jopa kouluttautumiseen uudelle alalle. Järjestöissä tarjolla olevia osatyökykyisille soveltuvia työtehtäviä on tunnistettu ja tehty näkyviksi.
Yhteistyö eri järjestöjen välillä on vahvistunut ja laajentunut osatyökykyisten osallisuuden edistämiseksi. Järjestöistä on muodostunut verkosto, jossa osallistuvat voivat kokeilla työtehtäviä ja mahdollisesti työllistyä erilaisin keinoin (mm. avotyötoiminta, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, palkkatuki, palkkasuhde). Tarjolla on esim. vapaaehtoistehtäviä, kertaluonteisia ja pitempi aikaisia työtehtäviä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat 18-65 vuotiaat osatyökykyiset henkilöt, heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevat jyväskyläläiset henkilöt, joilla on työhaluja, mutta he eivät vain sijoitu avoimille työmarkkinoille. Varsinaisena kohderyhmänä ovat myös työelämän ulkopuolella olevat vajaakuntoiset työikäiset henkilöt, jotka tarvitsevat palveluja pitkäaikaistyöttömyyden, mielenterveyden, päihteiden käytön, tai muiden arjen hallintaan liittyvien haasteiden vuoksi. (yhteensä 70 hlö)

Kohderyhmää ovat myös ne järjestöt ja toimijat, jotka tarjoavat osallistumisen mahdollisuuksia ja työtehtäviä kohderyhmälle (15 kpl).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut ja kuntakokeilu, TE-toimisto, Kela, sote-palveluiden tuottajat, oppilaitokset sekä muut osallisuutta, työ- ja toimintakykyä edistävät hankkeet, toimijat ja järjestöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 319 792

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 158 342

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 395 743

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 189 569

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 85

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei

Toimintaympäristön analyysi on hankala tehdä, koska hankkeen kohderyhmää ovat osatyökykyiset, joiden määrää ei saa tilastoista selvitettyä. Alueella on työttömänä kaikkiaan 8 846 henkilöä, joista vammaisia/pitkäaikaissairaita on 797 hlöä. Työttöminä olevien osatyökykyisten määrää ei tilastoida. Jos arvioidaan heitä olevan vaikka kolmannes työttömien määrästä, niin määrä on n. 2 600 hlöä. Naisten osuus osallistumiselle tiedetään olevan korkeampi kuin miesten, joten tähän kiinnitetään huomiota toiminnan suunnittelussa. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukitoimet raportissa (43/2018) arvioidaan suomalaisista noin 600 000 henkilöä kokee terveydentilansa rajoittavan työkykyään. Heistä työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 240 000 ja työssä noin 300 000 (Tilastokeskus 2012). Osatyökykyisten tai työkyvyttömien työttömien määrää ei tarkkaan ottaen tiedetä. Vain osa heistä on tunnistettu palvelujärjestelmässä (Kerätär 2016).

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti (Lapinletka/Suvauskone). Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeeen toteutuksen ajan, esim. asiakastyössä ja kohderyhmälle suunnatun toiminnan suunnittelussa, osatyökykyisillä naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Naiset ja miehet osallistetaan toiminnan suunnitteluun.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Päätavoite on työ- ja toimintakyvyn parantuminen ja tavoitteen toteutumiseksi on huomioitu sukupuolinäkökulma sekä valtavirtaistaminen toimintaa suunniteltaessa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Toiminnassa huomioidaan normaali, esim. keskusteluissa ja toiminnoissa esille nousseena luonnonvarojen käytön kestävyys.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	2
Toiminnassa tehdään ilmastoystävällisiä valintoja esim. liikkumisen osalta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	3	0
Hankkeen toiminnassa suositaan sähköistä yhteydenpitoa ja tiedotusta (sähköposti, puhelin). Toiminnassa huomioidaan energiakäyttö, ympäristön kuormituksen vähentäminen ja materiaalitehokkuus, jotta jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja kierrätys toimii tarkoituksenmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	4
Tavoitteena on lisätä kohderyhmän työ- ja toimintakykyä ja näin vaikuttaa pidemmällä aikavälillä kohderyhmän sosiaaliseen osallisuuteen ja ehkäistä syrjäytymistä. Näillä toimilla on vaikutusta urasuunnitteluun ja/tai työuraan. Hanke vaikuttaa paikalliseen elinkeinorakenteeseen luomalla uudenlaisen toimintamallin järjestötoimijoiden käyttöön, kehittämällä olemassa olevia toimintoja ja tehostamalla koordinoituja toimintatapoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	6
Hankkeessa kehitetään aineeton osallisuutta lisäävä ja köyhyyttä torjuva, toiminta- ja työkykyä edistävä toimintamalli, jota koordinoidusti toteuttaa eri toimijoiden yhteistyöverkosto.
Liikkuminen ja logistiikka	5	4
Hankkeen opintomatkat ja tutustumiskäynnit toteutetaan yhteiskuljetuksin. Muut tapaamiset suunnitellaan taloudellisesti järkevästi saavutettaviksi. Osallistujia kannustetaan liikkumaan kävellen, polkupyörällä ja julkisilla kulkuneuvoilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	7
Hanke edistää ja vahvistaa kohderyhmän hyvinvointia, edistää sosiaalista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä vähentää köyhyyttä. Kohentamalla osatyökykyisten työ- ja toimintakykyä lisätään psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä sekä vähennetään yksinäisyyttä. Osallisuutta ja hyvinvointia edistetään tutustumalla eri virkistys-, harrastus- ja koulutusmahdollisuuksiin sekä toiminta- ja työkyvylle sopiviin työtehtäviin. Toiminnoilla vahvistetaan ja tuetaan osallistujien osaamista ja luovuutta sekä uskoa itseensä. Välillisesti mm. kohderyhmän osallisuuden ja hyvinvoinnin kohentumisen myötä heidän lähipiirinsä hyötyy myönteisistä muutoksista. Järjestöt hyötyvät kohderyhmästä, sen osaamisesta ja osaajista.
Tasa-arvon edistäminen	8	6
Hankkeessa edistetään kohderyhmän mahdollisuuksia osallistua tasapuolisesti itselle merkitykselliseen toimintaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	4
Hanke mahdollistaa kohderyhmän osallistumisen, osallisuuden, aktivoitumisen, kuulua johonkin yhteisöön tasavertaisina kansalaisina. Jo johonkin yhteisöön kuuluminen on itsessään voimauttavaa ja ehkäisee syrjäytymistä. Työpaikoilla erilaisuuden hyväksymiseen tarjoaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia yhteiskuntaan kiinnittymiselle.
Kulttuuriympäristö	6	2
Osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään toteuttamalla toimintoja mahdollisuuksien mukaan erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Hankkeessa kehitettävä osallistujalähtöinen toimintakykyä edistävä toiminta sisältää erilaisia kulttuurisia menetelmiä (esim. itseilmaisu-, kulttuuri- ja taideryhmiä).
Ympäristöosaaminen	4	3
Hanke vaikuttaa kohderyhmän ympäristöosaamiseen,nostamalla esille kestävän kehityksen siihen liittyvän toiminnan avulla, esim. kierrätys, jätteiden lajittelu.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke