RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22214, Osaamisella järjestöihin – osallisuutta, osaamista, työ- ja toimintakykyä näkyväksi järjestöissä

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on vastata OTE-kärkihankkeen suosituksiin osatyökykyisten osallisuuden edistämisestä. Hankkeen aikana luodaan uusia keinoja Oivon ja Kerättären selvityksestä esille nousseiden osatyökykyisten työ- ja toimintakykyä ylläpitävien toimintojen koordinointihaasteiden ratkaisemiseksi. Osaamisen kasvattaminen, vahvuuksien tunnistaminen ja työn joustot sekä yrittäjyys ovat esimerkkejä hankkeen kehittämiskohteista.

Kokonaistavoite on jaettu neljään alatavoitteeseen, joilla:
1. Luodaan toimintaa, joilla vahvistetaan osatyökykyisen osallistujan toimijuutta, osallisuutta sekä ehkäistään sosiaalista syrjäytymistä.
2. Saadaan osatyökykyinen osallistuja aktivoitumaan oman tilanteensa selkiyttämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun, osallisuuden vahvistamiseksi, työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja osaamisen tunnistamisen avulla.
3. Tunnistetaan järjestöissä olevia työtehtäviä, joita osatyökykyiset osallistujat voisivat omien mahdollisuuksiensa mukaan tehdä.
4. Luodaan järjestöistä osallisuutta vahvistava ja tukeva verkosto.

Osatyökykyisiä osallistujia tuetaan ja kannustetaan aktivoitumiseen, omien vahvuuksien tunnistamisessa ja omien tulevaisuuden tavoitteiden suunnittelussa. Osallisuutta ja työ- ja toimintakykyä vahvistetaan sekä harjoitetaan yksilö- ja ryhmätoimintojen, tutustumiskäyntien ja toiminnallisuuden avulla. Olemassa olevaa osaamista tunnistetaan ja sen myötä sopivia tehtäviä etsitään järjestöverkoston vapaaehtois- ja työtehtävistä.

Kehittämistyön tuloksena on rakentunut järjestöihin verkostomainen toimintatapa, joka vahvistaa osatyökykyisten osallistujien toimijuutta, osallisuutta sekä ehkäisee sosiaalista syrjäytymistä. Osallistujat ovat aktivoituneet, oma tilanne on selkiytynyt ja tulevaisuuden suunnitelmia on laadittu ja rytmi arkeen on löytynyt. Toimintakyvyn löytämiseksi on järjestetty toimintaa ja annettu tukea itsearviointiin. Osaaminen on tunnistettu ja sen myötä kannustettu miettimään tulevaisuutta työelämässä, selkiyttämään mahdollisuuksia työkokeiluun ja jopa kouluttautumiseen uudelle alalle. Järjestöissä tarjolla olevia osatyökykyisille soveltuvia työtehtäviä on tunnistettu ja tehty näkyviksi.
Yhteistyö eri järjestöjen välillä on vahvistunut ja laajentunut osatyökykyisten osallisuuden edistämiseksi. Järjestöistä on muodostunut verkosto, jossa osallistuvat voivat kokeilla työtehtäviä ja mahdollisesti työllistyä erilaisin keinoin (mm. avotyötoiminta, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, palkkatuki, palkkasuhde). Tarjolla on esim. vapaaehtoistehtäviä, kertaluonteisia ja pitempi aikaisia työtehtäviä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

JATKOAJALLA 1.3.-31.8.2023
Kohderyhmää ovat 18-65 vuotiaat osatyökykyiset jyväskyläläiset henkilöt, joilla on työhaluja, mutta he eivät vain sijoitu avoimille työmarkkinoille heikon toiminta- ja työkykynsä takia.
Kohderyhmänä ovat myös työelämän ulkopuolella olevat vajaakuntoiset työikäiset henkilöt, jotka tarvitsevat palveluja pitkäaikaistyöttömyyden, mielenterveyden, päihteiden käytön, tai muiden arjen hallintaan liittyvien haasteiden vuoksi. Jatkoajalla tavoitellaan viittä uutta ja viittä aiemmin lopettanutta osallistujaa mukaan liikunnan ja kulttuurin pariin sekä ohjautumaan järjestöihin.

Kohderyhmää ovat myös ne liikunta- ja kulttuurialojen järjestöt ja toimijat, jotka toimivat iltaisin, virka-ajan jälkeen ja tarjoavat osallistumisen mahdollisuuksia, työtehtäviä ja JTET-mahdollisuuksia kohderyhmälle (5 kpl).

******
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat 18-65 vuotiaat osatyökykyiset henkilöt, heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevat jyväskyläläiset henkilöt, joilla on työhaluja, mutta he eivät vain sijoitu avoimille työmarkkinoille. Varsinaisena kohderyhmänä ovat myös työelämän ulkopuolella olevat vajaakuntoiset työikäiset henkilöt, jotka tarvitsevat palveluja pitkäaikaistyöttömyyden, mielenterveyden, päihteiden käytön, tai muiden arjen hallintaan liittyvien haasteiden vuoksi. (yhteensä 70 hlö)

Kohderyhmää ovat myös ne järjestöt ja toimijat, jotka tarjoavat osallistumisen mahdollisuuksia ja työtehtäviä kohderyhmälle (15 kpl).

4.2 Välilliset kohderyhmät

JATKOAJALLA 1.3.-31.8.2023
Liikunta- ja kulttuurialojen toimijat ja järjestöt, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut ja kuntakokeilu, TE-toimisto, Kela, sote-palveluiden tuottajat, oppilaitokset sekä muut osallisuutta edistävät, työ- ja toimintakykyä vahvistavat hankkeet, toimijat ja järjestöt.

*****
Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut ja kuntakokeilu, TE-toimisto, Kela, sote-palveluiden tuottajat, oppilaitokset sekä muut osallisuutta, työ- ja toimintakykyä edistävät hankkeet, toimijat ja järjestöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 386 675

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 373 905

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 478 511

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 462 618

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 95

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei

Toimintaympäristön analyysi on hankala tehdä, koska hankkeen kohderyhmää ovat osatyökykyiset, joiden määrää ei saa tilastoista selvitettyä. Alueella on työttömänä kaikkiaan 8 846 henkilöä, joista vammaisia/pitkäaikaissairaita on 797 hlöä. Työttöminä olevien osatyökykyisten määrää ei tilastoida. Jos arvioidaan heitä olevan vaikka kolmannes työttömien määrästä, niin määrä on n. 2 600 hlöä. Naisten osuus osallistumiselle tiedetään olevan korkeampi kuin miesten, joten tähän kiinnitetään huomiota toiminnan suunnittelussa. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukitoimet raportissa (43/2018) arvioidaan suomalaisista noin 600 000 henkilöä kokee terveydentilansa rajoittavan työkykyään. Heistä työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 240 000 ja työssä noin 300 000 (Tilastokeskus 2012). Osatyökykyisten tai työkyvyttömien työttömien määrää ei tarkkaan ottaen tiedetä. Vain osa heistä on tunnistettu palvelujärjestelmässä (Kerätär 2016).

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti (Lapinletka/Suvauskone). Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeeen toteutuksen ajan, esim. asiakastyössä ja kohderyhmälle suunnatun toiminnan suunnittelussa, osatyökykyisillä naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Naiset ja miehet osallistetaan toiminnan suunnitteluun.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Päätavoite on työ- ja toimintakyvyn parantuminen ja tavoitteen toteutumiseksi on huomioitu sukupuolinäkökulma sekä valtavirtaistaminen toimintaa suunniteltaessa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Toiminnassa huomioidaan normaali, esim. keskusteluissa ja toiminnoissa esille nousseena luonnonvarojen käytön kestävyys.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	2
Toiminnassa tehdään ilmastoystävällisiä valintoja esim. liikkumisen osalta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	3	0
Hankkeen toiminnassa suositaan sähköistä yhteydenpitoa ja tiedotusta (sähköposti, puhelin). Toiminnassa huomioidaan energiakäyttö, ympäristön kuormituksen vähentäminen ja materiaalitehokkuus, jotta jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja kierrätys toimii tarkoituksenmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	4
Tavoitteena on lisätä kohderyhmän työ- ja toimintakykyä ja näin vaikuttaa pidemmällä aikavälillä kohderyhmän sosiaaliseen osallisuuteen ja ehkäistä syrjäytymistä. Näillä toimilla on vaikutusta urasuunnitteluun ja/tai työuraan. Hanke vaikuttaa paikalliseen elinkeinorakenteeseen luomalla uudenlaisen toimintamallin järjestötoimijoiden käyttöön, kehittämällä olemassa olevia toimintoja ja tehostamalla koordinoituja toimintatapoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	6
Hankkeessa kehitetään aineeton osallisuutta lisäävä ja köyhyyttä torjuva, toiminta- ja työkykyä edistävä toimintamalli, jota koordinoidusti toteuttaa eri toimijoiden yhteistyöverkosto.
Liikkuminen ja logistiikka	5	4
Hankkeen opintomatkat ja tutustumiskäynnit toteutetaan yhteiskuljetuksin. Muut tapaamiset suunnitellaan taloudellisesti järkevästi saavutettaviksi. Osallistujia kannustetaan liikkumaan kävellen, polkupyörällä ja julkisilla kulkuneuvoilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	7
Hanke edistää ja vahvistaa kohderyhmän hyvinvointia, edistää sosiaalista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä vähentää köyhyyttä. Kohentamalla osatyökykyisten työ- ja toimintakykyä lisätään psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä sekä vähennetään yksinäisyyttä. Osallisuutta ja hyvinvointia edistetään tutustumalla eri virkistys-, harrastus- ja koulutusmahdollisuuksiin sekä toiminta- ja työkyvylle sopiviin työtehtäviin. Toiminnoilla vahvistetaan ja tuetaan osallistujien osaamista ja luovuutta sekä uskoa itseensä. Välillisesti mm. kohderyhmän osallisuuden ja hyvinvoinnin kohentumisen myötä heidän lähipiirinsä hyötyy myönteisistä muutoksista. Järjestöt hyötyvät kohderyhmästä, sen osaamisesta ja osaajista.
Tasa-arvon edistäminen	8	6
Hankkeessa edistetään kohderyhmän mahdollisuuksia osallistua tasapuolisesti itselle merkitykselliseen toimintaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	4
Hanke mahdollistaa kohderyhmän osallistumisen, osallisuuden, aktivoitumisen, kuulua johonkin yhteisöön tasavertaisina kansalaisina. Jo johonkin yhteisöön kuuluminen on itsessään voimauttavaa ja ehkäisee syrjäytymistä. Työpaikoilla erilaisuuden hyväksymiseen tarjoaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia yhteiskuntaan kiinnittymiselle.
Kulttuuriympäristö	6	2
Osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään toteuttamalla toimintoja mahdollisuuksien mukaan erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Hankkeessa kehitettävä osallistujalähtöinen toimintakykyä edistävä toiminta sisältää erilaisia kulttuurisia menetelmiä (esim. itseilmaisu-, kulttuuri- ja taideryhmiä).
Ympäristöosaaminen	4	3
Hanke vaikuttaa kohderyhmän ympäristöosaamiseen,nostamalla esille kestävän kehityksen siihen liittyvän toiminnan avulla, esim. kierrätys, jätteiden lajittelu.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Otto - osaamisella järjestöihin (osallisuutta, osaamista, työ- ja toimintakykyä näkyväksi järjestöissä) -hankkeen tavoitteena oli vastata OTE-kärkihankkeen suosituksiin osatyökykyisten henkilöiden osallisuuden edistämiseksi.
Osatavoitteina oli luoda toimintaa, jolla vahvistetaan kohderyhmään kuuluvien henkilöiden toimijuutta ja osallisuutta, sekä ehkäistään sosiaalista syrjäytymistä. Osatyökykyiset osallistujat haluttiin saada aktivoitumaan oman tilanteensa selkeyttämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun, työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja osaamisen tunnistamisen avulla. Toisena kohderyhmänä olivat järjestöt, joiden tarjoamissa työtehtävissä osatyökykyiset henkilöt pystyisivät näyttämään osaamistaan ja toimimaan. Järjestöistä rakennettaisiin osallisuutta vahvistava ja tukeva verkosto.

Hankkeen kohderyhmään kuuluivat työikäiset jyväskyläiset osatyökyiset työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat henkilöt sekä järjestöt, jotka tarjosivat osallisuuden ja osallistumisen paikkoja hankkeeseen osallistuville. Muutamia alle 30-vuotiaita nuoria ohjattiin alkuhaastattelun jälkeen nuorille kohdennettuihin hankkeisiin, koska uskottiin niistä olevan hyötyä nuorelle enemmän.

Otto toimi mahdollistajana, loi turvallisen matalalla kynnyksellä toimivan toimintatilan, johon oli helppo tulla. Otto mahdollisti osallisuuden ja yhteisöllisyyden, yhdessä tekemisen ja yhdessä kokemisen 84 osallistujalle. Otossa tehtiin retkiä luontoon, liikuntapaikkoihin ja vierailtiin järjestöissä. Hankkeen toiminnassa osallisuutta edistettiin monin eri tavoin, osallistavalla ryhmätoiminnalla, saaden osallistujat osallistumaan mukaan suunniteltuun toimintaan. Kohderyhmää tavoiteltiin monikanavaisella tiedottamisella, esitteiden, esittelyjen, infojen ja eri somekanavien kautta sekä työyhteisön ja laajan yhteistyökumppaniverkoston avustuksella. Osallistujat tutustuivat 41 eri järjestön toimintaan, tiiviimpää yhteistyötä tehtiin 14 järjestön kanssa järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia.

Osallisuuden, toimijuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisen avulla tuettiin osallistujien kokemusta joukkoon kuulumisesta. Kohderyhmälle mahdollistettiin osallistuminen ja vaikuttaminen toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen, toteutukseen ja arviointiin. Sisältöjen suunnittelussa huomioitiin toiveet, jotta toiminta koettaisiin mielekkääksi, ja siinä olisi merkityksellisiä ja yhteenkuuluvuutta lisääviä monipuolisia osallistumisen mahdollisuuksia. Kuuden kuukauden jatkoaika mahdollisti osallistujille tutustumisen Jyväskylän kaupungin tarjoamiin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin sekä työhön tutustumisjakson järjestöissä (J-TET).

Hankkeen tarkoituksena oli, että toiminta oli helposti saavutettavissa, turvallisessa ympäristössä ja siinä hyödynnettiin osallistujien toiveita ja kokemuksia. Ryhmätoiminnassa käytiin teemoitettuja keskusteluja eri aiheista, mm. ajankohtaisista ja yhteiskunnallisista asioista, palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta, terveydestä, hyvinvoinnista ja arjen haasteista. Toimintakykyä vahvistettiin ulkoilemalla, retkillä luontopoluille ja liikuntapaikoille. Osallistujat kokivat yhdessä tekemisen mielekkääksi, samalla he pystyivät keskustelemaan, kertomaan asioistaan ja saamaan vertaistukea toisilta. Toiminnassa myös tutustuttiin kaupungin ja järjestöjen tuottamiin palveluihin, joilla haluttiin aikaansaada osallistujille laajemmat osallistumismahdollisuudet.

Osallistujille opastettiin uusia taitoja mm. kädentaitoja, atk-taitoja, sähköisen asioinnin taitoja, itsestä huolehtimista ja itsensä arvostamista. Sosiaalisten taitojen vahvistuminen antoi valmiudet tiimityöskentelyyn ja yhdessä toimimiseen. Etätyöskentelyssä osallistujat opastettiin hyödyntämään Discordia ja Whatsappia. Discordista oli hyötyä etätoiminnan ja -tapaamisten järjestämisessä ja päivittäisessä toiminnassa. Yhteydenpito ja viestintä osallistujien kanssa tapahtui sähköpostitse, tekstiviestillä, Whatsappilla ja paperisella lukkarilla, jota jaettiin sähköpostitse ja Discordissa.

Osallistujat asettivat tavoitteita itselleen aloituskeskusteluissa, he myös pystyivät saavuttamaan niitä. Osallisuus omassa elämässä koheni kaikilla osallistujilla, moni kiinnitti enemmän huomiota omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin. Ryhmätoiminta lisäsi osallistujien toimijuutta ja siinä koettiin onnistuneen jokaisen kohdalla. Toiminnallisuudella ja tutustumiskäynneillä järjestöihin huomattiin olevan vaikutuksia aktiivisuuteen, osallistumiselle hankkeen ulkopuoliseen toimintaan.

Osallistava ja yhteisöllinen toiminta mahdollisti sosiaalisten suhteiden ja verkostojen vahvistumisen ja laajentumisen. Erilaisuuden sietäminen ja toisten kunnioittaminen olivat toiminnan perusperiaatteita. Keskustelut eri aiheista toivat uusia näkökulmia ajatteluun ja lisäsivät tietoisuutta mm. tarjolla olevista eri palveluista ja toiminnasta.

Lisäarvoa toimintaan antoi osaamisen tunnistaminen PAIKKO-menetelmällä. Olemassa olevaa osaamista rohkaistiin näyttämään, hyödyntämään omassa arjessa. Osaamisen tunnistamisen huomattiin tuovan osallistujille itsevarmuutta ja vahvistavan itsetuntoa. Vertaisohjaajana toimiminen mahdollisti näyttää osaamista ja käyttää olemassa olevia taitoja muiden hyväksi. Vertaisohjaajana toiminta mahdollisti näyttää omaa osaamista ja käyttää taitoja muiden hyväksi.

Toiminnan aikana kokeiltiin ja kehitettiin asiakastyöhön erilaisia menetelmiä. Ensin luotiin alkuhaastattelulomakkeet ja menettelytavat haastatteluille osallistujien toiminnassa aloittaessa. Toisena oli osallistujien työ- ja toimintakyvyn itsearviointi, siinä käytettiin valmista THL:n Kykyviisari -itsearviointi-menetelmää. Kolmas toimintatapa oli osallistaa osallistujat toiminnan sisällön suunnitteluun ja itse toiminnan toteutukseen vertaisohjaajana. Neljäntenä menetelmänä osaamisen tunnistaminen PAIKKO-menetelmällä, josta osallistujat saivat PAIKKO-osaamistodistuksen. Viides toimintatapa oli ottaa käyttöön ja hyödyntää viestinnässä Discord-sovellusta, joka mahdollisti tiedottamisen ja etätyöskentelyn osallistujien kanssa. Lisää muita toimintatapoja olivat mm. kohtaamispaikkoihin jalkautuminen, kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen, kuten kierrätys, tuunaaminen ja kauppojen ”eilisen tähdet”. Toiminta oli maksutonta ja sukupuolineutraalia, sekä osaamista jaettiin järjestöjen kesken ja yhteistyötä tehtiin laajamittaisesti eri toimijoiden kanssa.

Hankkeen tuloksena kohderyhmä, 101 henkilöä ja yli 40 järjestöä, sekä seitsemän muuta toimijaa, saatiin kiinnostumaan ja osa sitoutettua mukaan toimintaan. Osallistujilta saadun palautteen mukaan, he kokivat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä osallistuessaan toimintaan. Monipuolinen osallistava toiminta toi piristystä arkeen ja he kertoivat myös aktivoituneensa omassa arjessaan. Osallistujat saivat vertaistukea toisilta osallistujilta. Neuvontaa, opastusta ja kokemuksia eri palveluiden saatavuudesta ja käytöstä osallistujat jakoivat keskenään.

Uusia osallistumisen paikkoja ja mahdollisuuksia tarjoutui osallistujille laajemmin, kun muiden järjestöjen ja toimijoiden toimintaan tutustuttiin. Osallistujia ohjattiin tarvittaessa toisiin hankkeisiin ja palveluiden piiriin. Osallistujista ohjautui opiskelemaan yhdeksän henkilöä, kuntouttavaan työtoimintaan 10 henkilöä, työkokeiluun 11 henkilöä, palkkatukityöhön kuusi henkilöä ja työhön avoimille työmarkkinoille 12 henkilöä. Muutama siirtyi työelämän ulkopuolelta opiskelemaan, muutama työttömäksi, 13 henkilöä ryhtyi hakemaan työtä. Lopettaessaan toiminnassa työttömäksi jäi 23 henkilöä ja työelämän ulkopuolelle 20 henkilöä, heikon toimintakykynsä vuoksi.

Järjestötoimijat tulivat tutuiksi keskenään, he tutustuivat toistensa toimintaan ja jakoivat osaamista toisilleen sekä järjestivät toimintaa asiakkailleen yhdessä. Verkosto jatkaa yhteistyötä hankkeen päättymisen jälkeen. Yhteistyön toivotaan jatkuvan ja tiivistyvän, vaikka Otto päättyykin.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot