RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22216, UUDET TUULET – ravintolan polku poikkeustilan jälkeen

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vallitsevan koronapandemian vaikutukset kohdistuvat dramaattisesti ravitsemisalaan. Suomen hallituksen asettamat, epidemian hallitsemiseksi tehdyt liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset sekä ravitsemisalan toiminnan rajoittaminen ovat johtaneet yritysten liiketoiminnan vaikeuksiin, tai vähintään merkittävään toiminnan uudelleen organisointiin. Perinteisten tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista, joten yritykset ovat joutuneet ottamaan käyttöönsä uuden tavan toimia tai ovat joutuneet keskeyttämään toimintansa toistaiseksi.

Ravitsemisliikkeiden asteittainen avaaminen aloitetaan 1.6.2020. Tämä edellyttää lainsäädännön muokkaamista siten, että toiminnalle voidaan asettaa esimerkiksi asiakasmääriä ja anniskeluaikoja koskevia rajoituksia. Hallitus ei kuitenkaan ole vielä tarkemmin määritellyt, mihin aikoihin ravintolat saisivat/saavat olla auki, miten paljon asiakkaita ravintolassa saisi/saa olla yhtä aikaa ja millaisia turvaetäisyyksiä ravintoloissa pitäisi/pitää noudattaa. Todennäköistä on kuitenkin, että ravitsemisalan toimintaprosesseihin tulee pysyviä, asiakastarpeista kumpuavia muutoksia. Uudet kehittämissuunnitelmat ovat toiminnan tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Monet ravintolat ovat nyt tehneet lyhyen aikavälin ratkaisuja kriisitilanteesta selviämiseen. Akuutin kriisivaiheen jälkeen yrittäjien tukeminen pitkäjänteisessä liiketoiminnan suunnittelussa ja uudelleen arvioinnissa sekä strategiatyössä parantaa merkittävästi yritysten mahdollisuuksia jatkaa yritystoimintaa mahdollisesti pitkäänkin kestävässä ”uuden normaalin” ajassa.

Uudet tuulet -hankkeessa tuetaan ravitsemisalan yritysten toimintakykyä ja resilienssiä sekä kehitetään uusia toimintamalleja kriisinjälkeiseen elpymiseen. Hanketoimenpiteet kohdistuvat Uudellamaalla toimiviin alan mikro- ja pk-yrityksiin. Hankkeeseen tavoitellaan mukaan sellaisia yrityksiä, jotka ovat hakeneet alueellista koronakriisin tukirahoitusta valtion rahoituslaitoksilta, Elyltä tai BusinessFinlandilta. Usein näissä yrityksissä kehittämistyö on jo luonteva osa arkitoimintaa.

Hankkeen tavoitteena on varmistaa ravitsemisalan yritysten toiminta myös tulevaisuudessa kriisinjälkeisen sparrausvalmennuksen avulla. Valmennuksella tuetaan elinkelpoisia yrityksiä uusien toimintatapojen omaksumisessa, kouluttautumisessa sekä verkostoitumisessa niin, että niillä on edellytykset käynnistää kriisinjälkeinen liiketoiminta uusin voimin.

Hankkeeseen kootaan ravitsemisalan yrittäjärypäs, joka osallistuu pienverkostotoimintaan painottuvaan sparrausvalmennukseen. Valmennus tapahtuu pääosin verkossa. Yrityssparraus ja asiantuntija-alustukset toteutetaan suljetussa yritysvertaisryhmässä. Hanketoimenpiteisiin pyritään saamaan mukaan toimijoita laajalta sektorilta, jotta aiheita voidaan käsitellä eri lähestymiskulmista ja hyödyntää moniammatillista asiantuntijuutta kriisinjälkeisestä ajasta selviytymiseksi. Asiantuntijuutta tarvitaan muun muassa työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen, johtamisen ja työn organisoinnin aihepiireistä.

Valmennukseen valittavien ravitsemisalan yritysten nykytila kartoitetaan, jotta saadaan käsitys siitä, minkälaisia ongelmia koronatilanne on aiheuttanut yritystoiminnalle, miten ongelmiin on reagoitu ja minkälaisiin toimepiteisiin on jo ryhdytty. Pääasiallisesti verkkokoulutuksena toteutettava valmennus rakennetaan yritysten tarpeiden pohjalta ja se sisältää muun muassa asiantuntija-alustuksia, eri aiheita käsitteleviä valmennuskokonaisuuksia ja oman yrityksen kehittämistoimenpiteitä harjoitustehtävineen.

Harjoitustehtävät sekä valmennuksen aikana saadut uudet verkostot, tiedot ja työkalut muodostavat pohjan kriisityöpaketille, jonka jokainen yritys laatii oman yritystoiminnan turvaamiseksi. Valmennuskokonaisuus antaa yrittäjälle valmiudet toimia oman liiketoimintansa ”muutosagenttina”. Kriisityöpaketin kokoamisen jälkeen hän jalkauttaa tietoa ja toimintamalleja yrityksensä henkilöstölle.

Hankkeen lopussa tehdään verkkototeutuksena infograaffi /yhdistelmägrafiikka, jota sidosryhmät voivat vapaasti hyödyntää esimerkiksi sosiaalisen median kanavissaan. Infograaffi rakennetaan hankkeen aikana saadun asiantuntijatiedon pohjalta. Hankkeen tuloksena syntyy myös sparrausvalmennuksen verkkokoulutuspaketti. Sen sisältöä voidaan jatkossa räätälöidä ja kehittää ammattialan mukaan ja hyödyntää eri ammattiryhmien koulutuksissa.

Valmennuksen koordinaattorina toimii Työtehoseura, joka on kokenut yrityssparraustoimija ja suomalaisen työn kehittäjä. Työtehoseura toteuttaa parhaillaan Pohjois-Pohjanmaalla ravitsemisalaan liittyvää KAUHA- Ammattikeittiöiden parhaat käytännöt ja hiljainen tieto tuottamaan -hanketta, jossa kehitetään hotelli- ja ravintola-alan mikro- ja pk-yritysten toimintaa. Työtehoseura on jättänyt myös Pohjois-Pohjanmaan ELYn kohdennettuun hakuun hankehakemuksen AURINKO – ravintolan polku poikkeustilan yli. Hankkeen tavoitteena olisi tukea ravitsemisalan yrityksiä niin, että niillä on keinoja kriisinaikaiseen kehittämiseen ja edellytykset selvitä kriisistä. KAUHAn ja mahdollisen AURINKO -hankkeen toimenpiteet tukevat Uudet tuulet-hankesuunnitelman tavoitteita ja hankkeiden välillä on voimakas synergiaetu ja jatkumo. Kun mahdollinen AURINKO -hanke tarjoaa ravitsemialan yrityksille keinoja kriisiaikaiseen kehittämiseen ja edellytyksiä selvitä kriisistä, jatkaa Uudet tuulet -hanke työtä tukemalla ravitsemisalan yrityksiä kehittämään uusi toimintamalleja erityisesti kriisin jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat ravitsemisalan mikro- ja pk-yritykset, niiden henkilöstö sekä yritysjohto. Hanketoimenpiteissä avainhenkilöitä ovat he, jotka toimivat yritysten ”viestinviejinä” ja kehittämistoiminnan organisaattoreina.

Monien pienten yritysten prosessit ja toimintakulttuuri ovat muotoutuneet ajan kuluessa ilman, että niitä ja niiden järkevää toteuttamista olisi pysähdytty kunnolla miettimään. Uudet tuulet-hankkeen sparrausvalmennukseen tavoitellaan osallistumaan erityisesti sellaisia yrityksiä, joilla on tahto kehittää yritystään, mutta ehkä toteuttamiskeinot puuttuvat. Uudet tuulet-hankkeen toimenpiteet suunnataan yrityksiin, joilla on edellytyksiä panostaa ja kehittää liiketoimintaansa koronaepidemian aiheuttamista hankaluuksista huolimatta. Kohderyhmään eivät kuulu yritykset, joiden toiminta on ollut vaakalaudalla jo ennen koronapandemiaa.

Yritysten kontaktointi on aloitettu. Kohdassa 5.1. on esitetty yritykset, jotka tähän mennessä ovat osoittaneet kiinnostuksensa olla mukana hanketoteutuksessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
Yritysten välisellä yhteistyöllä saadaan synergiaetua ja pystytään tuottamaan uudenlaisia palveluja muuttuneessa markkinatilanteessa. Ravitsemisalan toimijoilla voi olla valikoimissaan palvelupaketteja, jotka sisältävät yritysverkostojen kautta toteutettavia aktiviteetteja. Hankkeen kohderyhmää ovat myös muut hankealueella toimivat palveluntarjoajat, kuten esimerkiksi liikunta-, hyvinvointi- ja kalastusretkiaktiviteetteja järjestävät tahot. Myös digialan yritykset ovat kohderyhmää, sillä selvitysten mukaan ravitsemisala tarvitsee kehittämistä myös muun muassa henkilöstön tietotekniikkataitoihin ja -järjestelmiin liittyvissä asioissa.

Lisäksi muita hankkeesta välillisesti hyötyviä ovat:
- ravitsemisalan ammattiliitot, työterveyshuolto, henkilöstövuokrausyritykset sekä henkilöstön perheet ja lähiomaiset
- matkailualan toimijat ja muut hankealueella toimivat, eri alojen yritykset. Toimivat ravitsemispalvelut tuovat alueelle matkailijoita, vilkastuttavat elinkeinoelämää ja helpottavat muun muassa alueella työskentelevän väestön lounasruokailua
- alan oppilaitokset, jotka voivat sisällyttää syntyneitä toimintamalleja riskienhallinnan ja palvelumuotoilun koulutussisältöihin

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 128 746

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 65 457

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 128 746

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 65 457

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Porvoon, Helsingin, Raaseporin

Kunnat: Kirkkonummi, Tuusula, Pornainen, Lohja, Vantaa, Porvoo, Karkkila, Nurmijärvi, Espoo, Hanko, Inkoo, Pukkila, Hyvinkää, Sipoo, Myrskylä, Järvenpää, Askola, Vihti, Kerava, Siuntio, Helsinki, Raasepori, Kauniainen, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 260

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankesuunnitteluvaiheessa on tehty ravitsemisalan analyysi sukupuolinäkökulmasta. Tilastollisesti tiedetään, että selvästi suurin osa majoitus- ja ravitsemisalalla toimivista on naisia.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa tuetaan ja autetaan yrityksiä toimijoiden sukupuolista riippumatta yhdenvertaisesti eli hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen ei ole sukupuolisidonnaista. Sukupuolivaikutuksia arvioidaan läpileikkaavasti hankkeen kestäessä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Ei ole päätavoite, mutta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat itsestään selvät läpileikkaavat teemat. Hankkeen päätavoitteena on turvata - osallistujien sukupuolesta riippumatta - elinkelpoisten yritysten ja työpaikkojen säilyminen kriisitilanteen jälkeen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	7
Hanke toteutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien. Hanketoteutuksessa hyödynnetään pääasiallisesti etäyhteyksiä, mm. Teams- ja puhelinpalavereja sekä tarvittaessa sosiaalista mediaa. Yritysten tukemisessa ja koulutussisällöissä on resurssitehokkuus ja kiertotalous läpileikkaavana teemana mukana, koska yritysten täytyy koronatilanteen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin. TTS on vahva osaaja luonnonvara- ja kiertotalousteemoissa ja muiden hankkeiden havaintoja hyödynnetään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	6
Hanke toteutetaan itsessään mahdollisimman resurssiviisaasti, esim. etäyhteyksiä täysipainoisesti hyödyntäen. Yritysten tukemisessa ja kehittämisessä mm. logistiikan aiheuttamia päästöjä vähentävät älyteknologian ja digitaalisuuden mahdollisuudet ovat vahvasti mukana.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	8
Hankkeessa tuetaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja, mikä turvaa osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Ravitsemisalalla on suora ja välttämätön yhteys elävään luontoon, ja kehittäminen rakennetaan niin ettei se vaaranna luonto- ja ympäristöarvoja. Ympäristöarvojen huomioonottaminen on nykyään jo kilpailuetu tällä alalla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	4
Hankkeessa tuetaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja, resurssiviisautta ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	1
Ei suoraa vaikutusta. Natura-alueilla toimivat yritykset noudattavat lupaehtojaan. On mahdollista, että matkailun kannalta Natura-alueilla on vaikutusta yksittäisten yritysten toimintaan, ja tämä huomioidaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	7
Teema nostetaan soveltuvin osin esiin hankkeessa. Ravitsemisalan ammattilaisten on osattava kierrättää ja käsitellä jätteet sekä toimia materiaalitehokkaasti. Kiertotalouden mallien mukaan toimiminen on myös kilpailuetu uudessa työelämässä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	2	3
Teema nostetaan tarvittaessa esiin hankkeen koulutuksissa ja kehittämisessä. Hankkeessa tuetaan resurssiviisaita toimintatapoja ja fossiilisten polttoaineiden vähentämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	9	10
Hankkeessa tarjotaan paikallisille yrityksille konkreettista tukea yritystoiminnan elinvoimaisuuteen kriisin jälkeen. Yrityskontaktointi tehdään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Yritysten (myös eri alojen) välisellä yhteistyöllä saadaan synergiaetua ja pystytään tuottamaan uudenlaisia palveluja hankealueella. Tavoitteena on, että yritykset jatkavat kehittämistä ja ovat kestävästi toimintakykyisiä kriisin jälkeenkin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Hankkeessa syntyy yhteistyöhön uusia, myös aineettomia, toimintamalleja yrityksille ja niiden yhteistyöhön. Tavoitteena on tuotteistaa uusia palveluita innovatiivisesti. Hankkeen ostopalveluihin varatulla rahalla ostetaan alueen mikro- ja pk-yrityksiltä valmennuksessa tarvittavaa osaamista, kuten digitaalisten mallien kehittämistä ja verkkovalmennusten teknistä toteutusta sekä sisältöjen tuottamista.
Liikkuminen ja logistiikka	5	2
Hanke toteutetaan pääasiallisesti etäyhteyksiä hyödyntäen ja valmennus tapahtuu pääosin verkossa. Yritysten mahdollisissa live-tapaamisissa toimitaan liikkumisen aiheuttamien päästöjen ja ajankäytön kannalta mahdollisimman järkevästi. Yritysten logistiikkaratkaisut saattavat olla myös kehittämiskohde.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	8
Koronatilanne on valtavan kuormittava ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Työhyvinvointi on UUDET TUULET -hankkeessa oleellinen osa yritysten tuottavuuden kehittämistä ja kriisistä selviytymistä. Hankkeessa järjestetään sparrausvalmennuksia ja asiantuntija-alustuksia muun muassa työhyvinvoinnista, työssä jaksamisesta sekä johtamisen ja työn organisoinnista. Alueen yritysten tukeminen edistää paikallista hyvinvointia laajemminkin.
Tasa-arvon edistäminen	5	5
Hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen ei ole mm. sukupuoli-, ikä- tai kulttuurisidonnaista, vaan tasa-arvo on itsestään selvä läpileikkaava teema. Ravitsemisala on yleisesti hyvin naisvaltainen ja ikärakenteeltaan nuori, ja tämä otetaan huomioon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	8
Toimivat ravitsemispalvelut tuovat alueelle matkailijoita ja vilkastuttavat elinkeinoelämää. Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät huomioidaan tasavertaisesti, kunkin omaa kulttuuria kunnioittaen.
Kulttuuriympäristö	2	6
Alueen yksi voimavara on alan kannalta esimerkiksi pohjoisen matkailukeskuksista poikkeava ympäristö. Hankkeessa pyritään tukemaan kulttuuriympäristön hoitoa ja ymmärretään sen merkitys alueen viihtyisyydelle, omaleimaisuudelle ja vetovoimalle. Kulttuuriympäristön mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle nostetaan esiin keskusteluissa yritysten kanssa.
Ympäristöosaaminen	6	7
Teema nostetaan esiin hankkeen koulutuksissa. Ympäristöosaaminen on yksi osa yritysten tuottavuuden kehittämistä. Yritysten täytyy koronatilanteesta selviytymisen ohella pystyä vastaamaan myös tulevaisuuden muihin haasteisiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Koronapandemian vaikutukset kohdistuivat dramaattisesti ravintola- ja matkailualaan. Suomen hallituksen asettamat, epidemian hallitsemiseksi tehdyt liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset sekä ravintola- ja matkailualan toiminnan rajoittaminen johtivat yritysten liiketoiminnan voimakkaaseen supistumiseen tai täydelliseen loppumiseen. Hankehakemusta tehdessä pahin koronatilanne alkoi helpottamaan ja ravitsemisliikkeiden asteittainen avaaminen aloitettiin 1.6.2020. Tuolloin pandemia oli jo koetellut taloudellisesti yrityksiä, mutta syksyllä 2020 tilanne näytti paremmalta, josta syystä hanke saikin nimekseen Uudet Tuulet – ravintolan polku poikkeustilan JÄLKEEN. Hankkeen tavoitteena oli turvata ravitsemisalan yritysten ja työpaikkojen säilyminen kriisinaikaisen sparrausvalmennuksen avulla. Yllättäen talvella 2020/2021 pandemian toinen aalto ajoi jälleen yritykset ahdinkoon; korona ei ollutkaan ohi, kuten oli ennakoitu. Kesällä ja syksyllä 2021 tilanne näytti jälleen paremmalta, kunnes huononi taas talvella 2021/2022. Hankkeen päättyessä toukokuussa 2022 tilanne oli jälleen parempi niin, että loppuseminaari voitiin toteuttaa jo läsnätapahtumana.

Edellä mainittu koronan ”aaltoliike” oli suurin yksittäinen hankeen toteutukseen vaikuttanut asia, josta johtuen hankkeen toimenpiteitä oli räätälöitävä suunnitteluvaiheessa esitetystä. Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli varmistaa ravitsemisalan yritysten toiminta tulevaisuudessa kriisin jälkeen. Nyt käytännössä yrityksiä tulikin tukea selviämään kriisissä. Yrityshankinnassa jäätiin 9 yritykseen, vaikka tavoitteena oli saada mukaan 25 yritystä. Kun vaihtelevasta koronatilanteesta johtuen yrittäjällä ei ollut varmuutta edes oman yritystoiminnan jatkuvuudesta lähikuukausina, oli ymmärrettävästi vaikeaa sitoutua hanketoimenpiteisiin. Yrityskontaktoinnissa huomattiin, että silloin kun tilanne näytti tulevaisuuden osalta paremmalta, kiinnostusta oli enemmän ja tilanteen yleinen heikkeneminen taas saattoi vaikuttaa jopa niin, että alustavasta lupautumisesta mukaan hankkeeseen saatettiin vetäytyä. Mainitusta syytä myöskään sparrausmeetit vertaisryhmissä eivät kaikkien osallistujien kohdalla toteutuneet loogisesti etenevänä ja kompaktina pakettina.

Mukaan ilmoittautuneille henkilöille tehtiin nykytilan ja valmennustarpeiden kartoitus Teamsin välityksellä tai puhelimitse. Koska henkilöitä ilmoittautui hankkeeseen mukaan vielä hankkeen toteutusvaiheessa, tehtiin kartoituksia sitä mukaan kuin uusia henkilöitä ilmoittautui hankkeeseen mukaan. Nykytila-analyysi toteutettiin TTS Työtehoseurassa jo aiemmin käytössä olleella ravintola-alalle suunnatulla työkalulla, jota räätälöitiin hankkeen tavoitteita palvelevaksi. Räätälöity työkalu osoittautui toimivaksi tähän tarkoitukseen.

Hanketoimet antoivat yrityksille konkreettisia keinoja yritystoiminnan uudelleenmuotoiluun ja henkilöstön työkyvyn säilyttämiseen kriisin aikana. Hankkeen pienverkostotyöryhmissä tapahtuva uusien palvelupolkujen ideointi, kokemusten vaihto, verkostoituminen ja vertaistuen saaminen avasivat yrityksille uusia näköaloja ja uskoa omiin selviytymismahdollisuuksiin. Hankkeen tuloksena yritykset ovat jo rakentaneet uusia verkostoja ja saaneet käsityksen siitä, miten yritysverkoston yhteistyönä voidaan suunnitella erilaisia palvelukokonaisuuksia erilaisille asiakasryhmille.

Uudet Tuulet -hankkeen jo alettua TTS Työtehoseura aloitti vastaavia muita alan hankkeita muualla Suomessa. Kaikkien hankkeiden tavoitteena oli tukea ravitsemisalan yrityksiä niin, että niillä on keinoja kriisinaikaiseen kehittämiseen ja edellytyksiä selvitä kriisistä (covid -19). Uudet Tuulet -hanke oli ”tuoteperheen” ensimmäisiä hankkeita ja siitä kertyneitä kokemuksia ja käytäntöjä hyödynnetään näissä edelleen käynnissä olevissa hankkeissa. Hankkeiden yhteisten sparrausmeettien ja Kuppi kuumaa -tilaisuuksien myötä vuorovaikutusta, avointa keskustelua, toisilta oppimista ja verkostoitumista tapahtui myös yli maakuntarajojen.

Hankkeen tuloksena syntyi yritysvalmennusformaatti kriisitilanteisiin infograafin muodossa. Siihen koottiin yrityssparrausvalmennusten ja teemoihin liittyvien webinaarien keskeisimmät aihealueet ja sisällöt. Formaattia täydennetään edelleen muista alan hankkeista saaduilla sisällöillä ja aineistoilla. Tärkeimpänä hankkeesta saatuna havaintona ja tuloksena oli, että kriisitilanteet eivät välttämättä vain tule, kestä aikaansa ja mene sitten pois, vaan ne saattavat miltei hävittyään tulla uudestaan tai muuttaa hieman muotoaan ja tulla silloin entistä vahvempana tai heikompana. Yritysvalmennusformaattia rakennettaessa ja havainnollistettaessa tämän tuli näkyä siten, että yrittäjän tulee seurata kehityksen suuntaa jatkuvasti ja olla valmiudessa muuttaa suunnitelmiaan nopeasti.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot