Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22219

Hankkeen nimi: Kotopaikka2 - Kotoutumisen paikalliset prosessit haltuun

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: PL 207

Puhelinnumero: 0207438100 (vaihde)

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Pitkänen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.pitkanen(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401985494

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (Gradia, Jyväskylä), 0208201-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kotopaikka2-hanke jatkaa Kotopaikka-hankkeessa (1.3.2017-31.7.2019) tehtyä työtä, ja vastaa havaittuihin jatkokehittämisen tarpeisiin kohdekuntien tavoitteellisen maahanmuuttotyön kehittämiseksi ja maahanmuuttajan työllistymisen edistämiseksi.

Maahanmuuttotyön tavoitteellisuutta kunnissa kehitetään kuntien päättäjille, työnantajille, työpaikalla maahanmuuttajia perehdyttäville sekä kunnissa maahanmuuttajien työllistymistä ohjaaville toimijoille suunnattujen monikulttuurisuusosaamisen kehittämisen koulutusten ja mm. kehittävän vertaiskäynnin ja mentoroinnin keinoin. Tämän lisäksi kunnissa kehitetään maahanmuuttotyön johtamista ja strategiaprosesseja konsultatiivisesti fasilitoidun työskentelyn keinoin.

Maahanmuuttajien työllistymistä kunnissa edistetään 5-vaiheisen toimintamallin kautta, alkaen maahanmuuttajien ja työnantajien rekrytointivaiheesta, edeten maahanmuuttajien kartoitus- ja ohjausvaiheen kautta työpaikkojen mentoreiden valmennusvaiheeseen. Työnantajien ja maahanmuuttajien kohtaamisvaiheessa työnantajat ja työtehtävät sekä maahanmuuttajat kohtaavat ja esittäytyvät, edeten perehtymisen vaiheeseen, jossa työhön tarkemman tutustumisen ja perehtymisen kautta mahdollistuu työn ja tarvittavan osaajan kohtaaminen. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti oppilaitoksista työelämään siirtymävaiheessa oleviin maahanmuuttajiin, työttömiin maahanmuuttajiin ja kuntien turvapaikanhakijoihin, sekä aloihin ja työnantajiin, jotka kärsivät työvoimapulasta.

Hankkeen tuloksena kohderyhmän monikulttuuriset vuorovaikutustaidot ja interkulttuurinen kompetenssi paranevat. Toimijoilla on valmius kohdata, palvella ja ohjata maahanmuuttajia. Kunnissa maahanmuuttajien työllistämistä ohjaavat toimijat tunnistavat ympärillään olevan palveluverkoston, ja ymmärtävät oman roolinsa siinä.

Kunnissa maahanmuuttotyön johtaminen ja strategiatyö sekä näihin linkittyvä oppiminen kehittyvät. Hankkeen tuloksena kohdekuntiin muodostuu maahanmuuttotyön tavoitteellisemman johtamisen tueksi esitys maahanmuuttotyön strategiasta: tavoitteista, mittareista ja vaikuttavuuden arvioinnista. Kehittämisprosesseja tukee maahanmuuttajien osallistaminen mukaan kehittämistyöhön.

Työvoimapulasta kärsivien alojen työvoiman kohtaanto paranee, ja työnantajat löytävät nopeammin osaamistarpeisiinsa sopivia työntekijöitä. Oppilaitoksista työelämään siirtymävaiheessa olevien sekä työttömien maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden työllistymisen mahdollisuudet paranevat. Maahanmuuttajat tulevat tietoisemmiksi alueensa työllistymismahdollisuuksista, ja kohtaavat alueella työllistäviä työnantajia.

Hankkeen tuloksena maahanmuuttajan osaaminen on kartoitettu, ja työllistymistä edistetty ura- ja koulutusohjauksellisin keinoin erityisesti työvoimapulasta kärsivien alojen ja työnantajien tarpeisiin nähden. Perehtymisvaiheeseen edistyvien maahanmuuttajien työllistymistä tuetaan selkokielisten lupakorttikoulutusten keinoin. Samalla työpaikoilla kyky vastaanottaa ja perehdyttää maahanmuuttajia paranee.

Pitkällä aikavälillä hankkeessa on tavoitteena maahanmuuttajille toimivat, tasalaatuiset ja tasa-arvoiset palvelut sekä paikallisia työllistymismahdollisuuksia Keski-Suomen kohdekunnissa. Kunnat ovat valmistautuneet palvelemaan ja ohjaamaan kuntaan eri syistä muuttavat maahanmuuttajat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohdekunnat ovat: Jämsä, Keuruu, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski.

Hankkeen kohderyhmää ovat kohdekuntien maahanmuuttajat, päättäjät, työllistämisestä ja maahanmuutosta vastaavat toimijat, kunnissa työllistymistä ohjaavat ja tukevat toimijat sekä yrityksissä ja työpaikoilla maahanmuuttajia rekrytoivat ja perehdyttävät henkilöt.

Keuruun osalta hankkeen kohderyhmään kuuluvat maahanmuuttajat, yritykset ja työnantajat, mutta Keuruu ei ole kuntaorganisaationa mukana hankkeessa.

Saarijärvi-Viitasaari seutukunnan osuus hankkeen toiminnasta on 4/8 eli 50 % perustuen kohdekuntien osuuteen
(Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Viitasaari).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Maahanmuuttotyötä tekevät muut toimijat kohdekunnissa, joilla on vaikutusta maahanmuuttajien työllistymiseen (esim. 4H-yhdistykset ja vapaaehtoistyöntekijät). Muut Keski-Suomen kunnat, maahanmuuttajia työllistävät yritykset ja työnantajat sekä niiden henkilöstö.

Työllistymisen näkökulmasta hankkeessa on mukana kolme suuryritystä yhteistyökumppanin roolissa: Betset Oy:n Kyyjärven toimipiste, perusturvaliikelaitos Saarikka Kyyjärven ja/tai Saarijärven toimipisteiden osalta, sekä Osuuskauppa Keskimaa. Nämä edellä mainitut yritykset eivät saa mitään tukea hankkeesta, vaan ovat mukana toteuttamassa maahanmuuttajien työllistymistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 293 689

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 132 865

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 391 587

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 177 154

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Keuruun, Äänekosken

Kunnat: Pihtipudas, Kyyjärvi, Keuruu, Saarijärvi, Äänekoski, Viitasaari, Laukaa, Jämsä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 275

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeesta ei ole tehty toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta. Suomalaiset työmarkkinat ja koulutus ovat sukupuolittuneet ja tämä näkyy myös maahanmuuttajien osalta. Maahan muuttaneiden naisten haasteena on usein sosiaalisten verkostojen puute ja eristäytyminen kotiin ja lasten hoitoon. Tämä puolestaan vahvistaa kielellistä syrjäytymistä sekä omaan etniseen yhteisöön eristäytymistä. Tästä johtuen maahanmuuttajataustaiset naiset ovat miehiä syrjäytyneempiä ja jäävät helposti koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle huolimatta siitä, että he usein ovat tutkimusten mukaan korkeasti koulutettuja. Kotouttamisen näkökulmasta tämä ryhmä on kuntien toimien kohteena ja sen erityishaasteet huomioidaan hankkeessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa hyödynnetään monikulttuurisen pedagogiikan periaatteita, joihin yhtenä osana kuuluu sukupuolisensitiivisyys. Monikulttuurisen pedagogiikan osaamiseen kuuluu ennakkoluulojen tiedostaminen ja reflektointi sekä ohjauksellinen ote, jossa ei lyödä lukkoon sukupuolen merkitystä tai ennalta rajattuja rooleja. Samalla tuodaan näkyväksi se, että ohjaukselliset ympäristöt eivät ole neutraaleja ja irrallisia yhteiskunnallisista normeista, ja pyritään painottamaan näiden valta- ja hierarkiarakenteiden tunnistamista ja tiedostamista. Tämä on osa monikulttuurisen ohjauksen viitekehystä, jossa painottuvat kriittinen pedagogiikka ja ohjattavan voimaantuminen. Sukupuolisensitiivisesti toimiva ohjaaja mm. tukee ohjattavia hakeutumaan sukupuolelleen epätyypillisiin ammatteihin ja auttaa ohjattaviaan löytämään oman henkilökohtaisen polkunsa heidän osaamistensa ja vahvuuksiensa kautta, sekä tukee heidän toimintakykyään oman elämän valintoihin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sukupuolisensitiivinen ohjaus edistää moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta, ja toimii syrjintää vastaan ennaltaehkäisevästi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on integroitu toimenpidesuunnitelmaan siten, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa korostetaan hankkeen koulutuksissa, ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviä haasteita ratkotaan osana maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen liittyvää toimintaa. Hankkeessa etsitään keinoja tasa-arvonäkökulmien huomioimiseksi kotouttamisprosessissa kuntatasolla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeen toiminnassa huomioidaan ympäristötietoisuus ja hyödynnetään sähköisiä ympäristöjä sekä verkkototeutuksia tarkoituksenmukaisella tavalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hankkeen koulutuksissa ja tilaisuuksissa sekä maahanmuuttajille suunnatuissa ura-, opinto- ja koulutusohjauksessa ja tulkkipalvelujen käytössä hyödynnetään verkon tarjoamia mahdollisuuksia (Zoom, Teams). Maahanmuuttajille suunnatuissa toimissa (osaamiskartoitukset, lupakorttikoulutukset) hyödynnetään ryhmätoteutuksia ja ns. kimppakyytejä koulutuspaikkakunnille.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Välillistä vaikutusta arvioidaan tarvittaessa kunnissa suunniteltujen toimintamallien osalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. Välillistä vaikutusta arvioidaan tarvittaessa kunnissa suunniteltujen toimenpiteiden osalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Välillistä vaikutusta arvioidaan tarvittaessa kunnissa suunniteltujen toimenpiteiden osalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hankkeessa keskitytään aineettoman pääoman kasvattamiseen. Painomateriaalia ei tuoteta hankkeen aikana merkittävästi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole nähtävissä välittömiä vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 10
Maahanmuuttajien työllistymisen edistämisen toimenpiteillä vaikutetaan kunnissa työvoimapulaa kärsivien alojen työnantajien ja kunnan olemassa olevien maahanmuuttaja-työnhakijoiden kohtaanto-ongelmaan ja osaavan maahanmuuttajatyöntekijän löytymiseen. Maahanmuuttajan työllistymistä edistetään ohjauksellisilla toimenpiteillä sekä selkokielisillä lupakorttikoulutuksilla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hanke kehittää kuntien kohderyhmän toimijoiden monikulttuurisuusosaamista ja sitä kautta palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeessa vältetään tarpeetonta matkustamista ja hyödynnetään verkkotyökaluja. Maahanmuuttajien työllistymisen edistämisen toimenpiteiden osalta tarkastellaan tarvittaessa myös liikkumisen ratkaisuja keskittyen joukkoliikenteeseen ja jakamistalouden ratkaisuihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Kohderyhmän toimijoiden osaamisen kehittämisellä ehkäistään maahanmuuttajien syrjäytymistä sekä tuetaan osallisuutta, joka on välittömästi yhteydessä ihmisen kokemaan hyvinvointiin. Monikulttuurisuusosaamisen lisääntyminen vahvistaa myös toimijoiden hyvinvointia, kun heillä on riittävä osaaminen vastata työnsä muuttuviin haasteisiin ja kun he ovat valmiimpia kohtaamaan työssään eri syistä kuntaan tulleet maahanmuuttajat. Maahanmuuttajan työllistymisen edistämisen toimenpiteillä tuetaan maahanmuuttajan työllistymisen mahdollisuuksia, mikä tukee kotoutumista ja edistää hyvinvointia. Samalla edistetään työvoiman saantia työvoimapulasta kärsivillä aloilla, mikä lisää hyvinvointia työpaikoilla.
Tasa-arvon edistäminen 8 10
Hanke perustuu tasa-arvon edistämiselle. Hankkeeseen sisältyvissä koulutuksissa korostetaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, ja etsitään keinoja näiden näkökulmien edistämiseen kuntatasolla. Tavoitteellisen maahanmuuttotyön kehittämisen toimenpiteet lisäävät kuntien henkilöstön osaamista ja valmiuksia kulttuurien väliseen kohtaamiseen. Kehittävä vertaiskäynti ja mentorointi antavat käytännönläheisiä työkaluja ja vastauksia siihen, miten kohtaamistilanteissa on hyvä käyttäytyä ja miten asiakkaita voidaan ohjata ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan sukupuolirooleja sekä kulttuurien ja sukupuolien välisiä kohtaamistilanteita. Maahanmuuttajien kohtaamisessa toimitaan monikulttuurisen ohjauksen periaatteella, johon yhtenä osana kuuluu sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyys. Sukupuolen merkitys tiedostetaan ohjauksessa, mutta ohjaaja mm. tukee ohjattavia hakeutumaan sukupuolelleen epätyypillisiin ammatteihin ja auttaa ohjattaviaan löytämään oman henkilökohtaisen polkunsa heidän osaamistensa ja vahvuuksiensa kautta, sekä tukee heidän toimintakykyään oman elämän valintoihin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi kulttuuri- ja sukupuolisensitiivinen ohjaus edistää moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta, ja toimii syrjintää vastaan ennaltaehkäisevästi. Koulutuksissa kuntien toimijoita ohjataan tähän sukupuolisensitiivisen ja monikulttuurisen ohjauksen toimintamalliin huomioiden erilaiset kulttuuritaustat ja niistä nousevat normit. Kuntien tavoitteellisen maahanmuuttotyön johtamisen ja strategian sekä niihin linkittyvän oppimisen kehittämisen kautta vaikutetaan maahanmuuttajien palveluiden tasa-arvoisuuteen asuinkunnasta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 10
Hankkeen lähtökohtana on kulttuurinen yhdenvertaisuus, jota edistetään auttamalla sujuvaa kulttuurien välistä kohtaamista kuntien eri peruspalveluissa. Hankkeessa toteutetaan kulttuurisensitiivistä toimintaotetta, jossa erilaiset kulttuurit ovat keskiössä. Muun muassa kulttuurien ainutlaatuisuus, taustat ja kulttuurien ylläpitäminen tuodaan koulutuksissa esiin. Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen sekä osallistaminen heitä koskevien palveluiden kehittämiseen ja päätöksentekoon auttavat heitä ottamaan yhdenvertaisen roolin yhteisössä sekä osallistumaan yhteisön toimintaan tasavertaiselta pohjalta ja vaikuttamaan yhteisönsä kehittämiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole nähtävissä välitöntä vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole nähtävissä välitöntä vaikutusta ympäristöosaamisen kehittymiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-