RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22220, RIKSU - rikoksista irtaantumista tukeva sukupuolisensitiivinen kuntoutus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Silta-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1618557-2

Jakeluosoite: Vehnämyllynkatu 4

Puhelinnumero: 044 062 4050

Postinumero: 33560

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.siltavalmennus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija Schellhammer-Tuominen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.schellhammer-tuominen(at)siltavalmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503037659

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Valo-Valmennusyhdistys ry, 2797994-1
Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, 1046216-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen taustalla on tarve kehittää rikostaustaisten naisten tarpeisiin vastaavaa kuntoutusta, jossa huomioidaan naiserityisen työn erityispiirteet sekä rikoksista irtaantumisen, päihdekuntoutumisen että perhesuhteiden ja arjen taitojen rakentamisen näkökulmasta. Rikoksesta tuomituilla naisilla korostuvat tuentarpeet päihdekuntoutumisen lisäksi erityisesti mielenterveyden ja sosiaalisten suhteiden alueilla, mutta myös somaattiset sairaudet sekä alentunut työ- ja toimintakyky ovat keskeisiä haasteita yhteiskuntaan kiinnittymisessä.

Hankkeen tavoitteena on kehittää rikosseuraamuksen aikana ja -seuraamuksen jälkeen tapahtuvan kuntoutumisen keskeytyksetöntä jatkumoa sekä tunnistaa rikoksettomaan elämään tukevan kuntoutuksen keskeiset elementit.
Hankeen osatavoitteet ovat:
1. Naiserityisen kuntoutuksen pilotointi ja kehittäminen rangaistuksen aikana
2. Vapautumisen nivelvaiheen tuen ja kuntoutuksen jatkumon mallintaminen
3. Vapautumisen jälkeisen naiserityisen kuntoutuksen pilotointi ja kehittäminen nivoen kuntoutuminen normaalipalveluihin kiinnittymisen tueksi
4. Kuntoutumista tukevan virtuaalikuntoutuksen kehittäminen ja pilotointi

Hankkeen tuloksena syntyy naiserityisen kuntoutuksen toimintamalli, joka huomioi rangaistuksen aikaisen, vapautumisen vaiheen ja vapautumisen jälkeisen kuntoutuksen keskeiset elementit, kuntoutumista tukevan verkostoyhteistyön ja normaalipalveluihin kiinnittymisen tuen. Hankkeessa tuotetaan arviointitietoa kuntoutuksen osa-alueista sekä käsikirja kuntoutuksen toimintamallista

Hankkeen tuloksena 60% kuntoutuksen käyneistä naisista sitoutuu rikoksettomaan elämään ja yhteiskunnan normaalipalveluihin. Hankkeen vaikutuksesta naiserityisen työn menetelmät kehittyvät ja alan ammattilaisten osaaminen naiserityisessä työskentelyssä lisääntyy. Hanke vaikuttaa rikoksen tehneiden naisten palveluiden kehittämiseen normaalipalveluissa pidemmällä aikavälillä laajan verkostoyhteistyön ja tietoisuuden lisäämisen kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat rikostaustaiset naiset, joilla on kasautuneita ongelmia esimerkiksi elämänhallinnan, väkivaltakäytöksen, päihteiden ja mielenterveyden kanssa. Kohderyhmään kuuluvat myös naiseksi itsensä kokevat sekä muunsukupuoliset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat ammattilaiset, jotka työskentelevät kohderyhmän parissa rikosseuraamusalalla, kuntoutuksessa tai normaalipalveluissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 202 502

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 141 031

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 430 610

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 149 876

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Tampereen

Kunnat: Kangasala, Lieto, Pirkkala, Orivesi, Nokia, Masku, Tampere, Lempäälä, Turku, Naantali, Raisio, Kaarina

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Vangeista noin seitsemän prosenttia on naisia, ja heistä lähes puolet on syyllistynyt väkivaltarikokseen. Naisten rikoksiin syyllistymisen ja vankeuden taustalla on yleisesti vahingoittavia lähisuhteita, päihteitä ja väkivaltaa. Rikoksiin syyllistyneiden naisten rikkinäistä taustaa kuvaa se, että heistä monilla on jo ennen vankilaan joutumista takanaan pitkä laitoshistoria lastensuojelulaitoksista psykiatrisiin sairaaloihin ja päihdehuollon laitoksiin. Kaksi kolmesta on saanut psykiatrista hoitoa ja 85 prosentilla on jokin päihdediagnoosi. Huumeidenkäyttö ja asunnottomuus ovat yleisiä. (Granfelt 2013; Tammi-Moilanen 2017; Salovaara 2019.)

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen kehittämistoimenpiteet on suunnattu naiserityisen kuntoutuksen kehittämiseen. Hankkeen kehittämistyössä huomioidaan laajempana kokonaisuutena sukupuolisensitiivinen lähestymistapa sekä sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt, kuten muunsukupuoliset ja naiseksi itsensä kokevat. Hankkeen taustalla on sekä tutkimuksissa ja selvityksissä (esim. Salovaara 2019; Kuivalainen 2018; Rikosseuraamuslaitos 2008) että käytännön työssä todettu tarve naisvankien moninaisen problematiikan tunnistavalle sukupuolitietoiselle kuntoutukselle. Naisvankien erityistarpeet liittyvät mm. naisten laaja-alaiseen traumatisoitumiseen fyysisen ja seksuaalisen väkivallan seurauksena, mielenterveys- ja päihdeongelmiin sekä äitiyteen.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä

Esimerkiksi rikollisuus, päihteet ja asunnottomuus nähdään yhteiskunnassamme pääsääntöisesti miesten ongelmiksi ja palvelut näiden ongelmien hoitamiseksi on suunniteltu yleensä miehiä varten. Yksi pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaatteita on tarjota kaikille samanlaiset palvelut sukupuolesta riippumatta. Palvelujen homogeenisyys ei kuitenkaan aina tuota parasta lopputulosta, vaan esimerkiksi päihde- ja rikostaustaisten asiakkaiden kuntoutuksessa sukupuolella on niin suuri merkitys, että sukupuolisensitiivisten palveluiden tarpeesta on syytä keskustella. Haluttaessa kohdentaa työskentelyä naiserityiseen suuntaan ja huomioida naisten erityistarpeet, on palveluissa luovuttava sukupuolineutraaliudesta ja tehtävä sukupuoli näkyvämmäksi. (Vrt. Haahtela 2014; Karttunen 2013; Granfelt 2004; ks. myös hakemuksen kohta 5.1.) Dokumentoitua tietoa naiserityisestä työotteesta ja sen vaikuttavuudesta esim. päihde- tai rikostaustaisten naisten kuntoutumiseen on Suomessa toistaiseksi hyvin vähän tarjolla.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	4
Hankkeessa kehitetään digitaalista kuntoutusratkaisua, joka osaltaan tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan vaikutukset luonnonvarojen kestävyyteen, vaikkakin ne jäävät melko vähäisiksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	2
Hankkeessa kehitetään digitaalista kuntoutusta, joka osaltaan vähentää liikkumisen aiheuttamaa ilmastokuormitusta. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan ilmastokysymykset materiaali- ja liikkumisvalinnoissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	3	3
Hankkeessa tehdään valinnat arvioiden materiaali- ja jätevaikutukset, pyrkien pienentämään jätteen määrää. Osana kuntoutusta ja arjen taitojen harjaannuttamista osallistujille tarjotaan tietoa kierrätyksestä ja jätteen vähentämisestä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	5
Hankkeen pidemmän aikavälin vaikutuksesta yhä useampi kuntoutukseen osallistunut henkilö pääsee työmarkkinoille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	8
Hankkeessa kehitetään aineettomia palveluita. Hankkeen tuloksena syntyy sukupuolisensitiivinen kuntoutusmalli, jonka avulla voidaan auttaa yhä useampia irrottautumaan rikoskierteestä.
Liikkuminen ja logistiikka	1	0
Hankkeen toteutuksessa osa kokouksista ja kehittämistyöstä tehdään etäyhteyksiä hyödyntäen. Samoin virtuaalikuntoutuksen toteutus itsessään vähentää tarvetta kulkemiseen. Tarvittavilta osin liikkumisessa huomioidaan ympäristö- ja talousnäkökulmat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	9
Hankkeen pääasiallinen tavoite on lisätä osallistujien hyvinvointia ja toimintakykyä. Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat suoraan osallistujien hyvinvointiin, mutta myös välillisesti heidän perheiden, lähiomaisten ja muun lähipiirin hyvinvointiin. Hankkeen pitkän aikavälin tuloksena ylisukupolvinen rikos- ja väkivaltakierre vähenee.
Tasa-arvon edistäminen	9	9
Hankkeen tavoite on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa kehittämällä rikostaustaisten joukossa vähemmistönä oleville naisille soveltuvaa kuntoutusta. Lisäksi hankkeessa kehitetään sukupuolisensitiivistä työskentelymallia tasa-arvon lisäämiseksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	8
Hankkeen perimmäisenä tarkoituksena on edistää kohderyhmän inhimillistä oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun ja osallisuuteen kaikilla yhteiskunnan ja kulttuurisen toiminnan osa-alueilla. Näiden ns. aliedustettujen ryhmien integroitumista tuetaan tässä hankkeessa myös ja valmennuksen kautta, kun osallistujien perustaidot kehittyvät.
Kulttuuriympäristö	2	4
Kuntoutukseen osallistuvien hyvinvointiin ja toimintakykyyn vaikutetaan hyödyntämällä erilasia toimintaympäristöjä omassa lähipiirissä. Tavoitteena on, että osallistujat voisivat löytää uudenlaisia osallistumisen tapoja ja kokea myös itsensä aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuuriympäristössään.
Ympäristöosaaminen	1	2
Hankkeessa otetaan huomioon ympäristöosaaminen ja osana arjentaitojen harjaannuttamista opitaan myös käytännön tapoja, joilla voi vaikuttaa ympäristöön.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke