|
|
|
Hankekoodi: S22220
Hankkeen nimi: RIKSU - rikoksista irtaantumista tukeva sukupuolisensitiivinen kuntoutus
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 14.9.2020 ja päättyy 30.6.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Silta-Valmennusyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1618557-2
Jakeluosoite: Vehnämyllynkatu 4
Puhelinnumero: 044 062 4050
Postinumero: 33560
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.siltavalmennus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija Schellhammer-Tuominen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.schellhammer-tuominen(at)siltavalmennus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503037659
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen taustalla on tarve kehittää rikostaustaisten naisten tarpeisiin vastaavaa kuntoutusta, jossa huomioidaan naiserityisen työn erityispiirteet sekä rikoksista irtaantumisen, päihdekuntoutumisen että perhesuhteiden ja arjen taitojen rakentamisen näkökulmasta. Rikoksesta tuomituilla naisilla korostuvat tuentarpeet päihdekuntoutumisen lisäksi erityisesti mielenterveyden ja sosiaalisten suhteiden alueilla, mutta myös somaattiset sairaudet sekä alentunut työ- ja toimintakyky ovat keskeisiä haasteita yhteiskuntaan kiinnittymisessä.
Hankkeen tavoitteena on kehittää rikosseuraamuksen aikana ja -seuraamuksen jälkeen tapahtuvan kuntoutumisen keskeytyksetöntä jatkumoa sekä tunnistaa rikoksettomaan elämään tukevan kuntoutuksen keskeiset elementit.
Hankeen osatavoitteet ovat:
1. Naiserityisen kuntoutuksen pilotointi ja kehittäminen rangaistuksen aikana
2. Vapautumisen nivelvaiheen tuen ja kuntoutuksen jatkumon mallintaminen
3. Vapautumisen jälkeisen naiserityisen kuntoutuksen pilotointi ja kehittäminen nivoen kuntoutuminen normaalipalveluihin kiinnittymisen tueksi
4. Kuntoutumista tukevan virtuaalikuntoutuksen kehittäminen ja pilotointi
Hankkeen tuloksena syntyy naiserityisen kuntoutuksen toimintamalli, joka huomioi rangaistuksen aikaisen, vapautumisen vaiheen ja vapautumisen jälkeisen kuntoutuksen keskeiset elementit, kuntoutumista tukevan verkostoyhteistyön ja normaalipalveluihin kiinnittymisen tuen. Hankkeessa tuotetaan arviointitietoa kuntoutuksen osa-alueista sekä käsikirja kuntoutuksen toimintamallista
Hankkeen tuloksena 60% kuntoutuksen käyneistä naisista sitoutuu rikoksettomaan elämään ja yhteiskunnan normaalipalveluihin. Hankkeen vaikutuksesta naiserityisen työn menetelmät kehittyvät ja alan ammattilaisten osaaminen naiserityisessä työskentelyssä lisääntyy. Hanke vaikuttaa rikoksen tehneiden naisten palveluiden kehittämiseen normaalipalveluissa pidemmällä aikavälillä laajan verkostoyhteistyön ja tietoisuuden lisäämisen kautta.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat rikostaustaiset naiset, joilla on kasautuneita ongelmia esimerkiksi elämänhallinnan, väkivaltakäytöksen, päihteiden ja mielenterveyden kanssa. Kohderyhmään kuuluvat myös naiseksi itsensä kokevat sekä muunsukupuoliset.
Välilliseen kohderyhmään kuuluvat ammattilaiset, jotka työskentelevät kohderyhmän parissa rikosseuraamusalalla, kuntoutuksessa tai normaalipalveluissa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 405 198
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 361 549
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 430 610
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 384 224
Maakunnat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Turun, Tampereen
Kunnat: Kangasala, Nokia, Masku, Lieto, Turku, Orivesi, Naantali, Pirkkala, Lempäälä, Tampere, Raisio, Kaarina
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| Hankkeessa kehitetään digitaalista kuntoutusratkaisua, joka osaltaan tukee luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan vaikutukset luonnonvarojen kestävyyteen, vaikkakin ne jäävät melko vähäisiksi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Hankkeessa kehitetään digitaalista kuntoutusta, joka osaltaan vähentää liikkumisen aiheuttamaa ilmastokuormitusta. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan ilmastokysymykset materiaali- ja liikkumisvalinnoissa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Hankkeessa tehdään valinnat arvioiden materiaali- ja jätevaikutukset, pyrkien pienentämään jätteen määrää. Osana kuntoutusta ja arjen taitojen harjaannuttamista osallistujille tarjotaan tietoa kierrätyksestä ja jätteen vähentämisestä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 5 |
| Hankkeen pidemmän aikavälin vaikutuksesta yhä useampi kuntoutukseen osallistunut henkilö pääsee työmarkkinoille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään aineettomia palveluita. Hankkeen tuloksena syntyy sukupuolisensitiivinen kuntoutusmalli, jonka avulla voidaan auttaa yhä useampia irrottautumaan rikoskierteestä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 0 |
| Hankkeen toteutuksessa osa kokouksista ja kehittämistyöstä tehdään etäyhteyksiä hyödyntäen. Samoin virtuaalikuntoutuksen toteutus itsessään vähentää tarvetta kulkemiseen. Tarvittavilta osin liikkumisessa huomioidaan ympäristö- ja talousnäkökulmat. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hankkeen pääasiallinen tavoite on lisätä osallistujien hyvinvointia ja toimintakykyä. Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat suoraan osallistujien hyvinvointiin, mutta myös välillisesti heidän perheiden, lähiomaisten ja muun lähipiirin hyvinvointiin. Hankkeen pitkän aikavälin tuloksena ylisukupolvinen rikos- ja väkivaltakierre vähenee. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen tavoite on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa kehittämällä rikostaustaisten joukossa vähemmistönä oleville naisille soveltuvaa kuntoutusta. Lisäksi hankkeessa kehitetään sukupuolisensitiivistä työskentelymallia tasa-arvon lisäämiseksi. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeen perimmäisenä tarkoituksena on edistää kohderyhmän inhimillistä oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun ja osallisuuteen kaikilla yhteiskunnan ja kulttuurisen toiminnan osa-alueilla. Näiden ns. aliedustettujen ryhmien integroitumista tuetaan tässä hankkeessa myös ja valmennuksen kautta, kun osallistujien perustaidot kehittyvät. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 4 |
| Kuntoutukseen osallistuvien hyvinvointiin ja toimintakykyyn vaikutetaan hyödyntämällä erilasia toimintaympäristöjä omassa lähipiirissä. Tavoitteena on, että osallistujat voisivat löytää uudenlaisia osallistumisen tapoja ja kokea myös itsensä aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuuriympäristössään. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| Hankkeessa otetaan huomioon ympäristöosaaminen ja osana arjentaitojen harjaannuttamista opitaan myös käytännön tapoja, joilla voi vaikuttaa ympäristöön. | ||
Hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa rikostaustaisten naisten ja muunsukupuolisten henkilöiden tarpeita vastaava kuntoutus, jossa huomioidaan naiserityisen työn erityispiirteet. Naiserityiselle työskentelylle on suuri tarve sekä rikosseuraamuksissa että sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hankkeeseen osallistuneet naiset ovat saaneet hankkeesta valtavasti apua ja luottotyöntekijän, jonka puoleen he ovat voineet kääntyä uuden rikoksettoman ja päihteettömän elämän kipukohdissa.
RIKSU-hankkeen asiakkaina ollut rikostaustaisia naisia ja sukupuolivähemmistöjen edustajia. RIKSUn asiakkaat ovat kertoneet, että vankeusaikana he ovat saaneet päihteettömyyteen parhaiten tukea suljetun vankilan kuntoutusosastolla. Avovankilassa voimavarat menevät opiskeluun tai fyysiseen työhön painottuvaan työtoimintaan, eikä siellä juurikaan ole tarjolla yhteistä kuntoutumista edistävää ohjelmaa. Tällöin kuntoutumisprosessin eteneminen jää pitkälti yksilön omalle vastuulle. Kuntoutumisen kannalta olisi tärkeää, että kuntoutumista tukevaa toimintaa olisi tarjolla myös avovankilassa työtoiminnan rinnalla tai jälkeen. Ryhmässä voitaisiin yhteisöllisesti käsitellä toipumiseen, päihteettömyyteen, itsetuntoon ja tunteisiin liittyviä teemoja. Avovankila-aika mahdollistaa myös itsehoitorutiinien rakentamisen.
Koevapauteen tai vapauteen siirtyminen onkin ollut joillekin asiakkaille myös herättävä kokemus sen osalta, että itsehoito on tärkeää päihteettömänä pysymisen kannalta, kun arki ei koostukaan pelkästään työnteosta. Vankila on suljettu päihteetön ja valvottu tila, vapaudessa ja koevapaudessa voi vastaan tulla päihtyneitäkin ihmisiä. Vapaudessa on paljon hyväntahtoisia uusiakin ihmisiä, jotka eivät osaa ottaa huomioon asiakkaan päihteettömyyskamppailua puheessaan ja toiminnassaan. RIKSU-hanke on ollut näissä tilanteissa tärkeä tuki ja pohdintakaveri siinä, kenelle on hyötyä kertoa päihdetaustasta ja kenelle ei.
Naiset ja sukupuolivähemmistöt ovat yhteiskunnallisesti alisteisessa asemassa. He tarvitsevat tukea käsitelläkseen ja ymmärtääkseen rakenteellista väkivaltaa sekä toimimaan siitä huolimatta. Rakenteellinen väkivalta näkyy muun muassa sukupuolittuneina normeina ja odotuksina, kuten esimerkiksi jo aiemmin mainittuna kiltin tytön ideaalina, binäärisesti sukupuolitettuina lomakkeina ja wc-tiloina. Useilla asiakkailla ensimmäiset kokemukset rakenteellisesta väkivallasta ovat jo lapsuudesta.
RIKSU-hankkeen kuntoutus on koostunut monesta osasta. Hankkeen alkuvaiheisiin ajoittuneen koronapandemian aikana suljetuissa vankiloissa olevia asiakkaita voitiin tavata digitaalisten yhteydenpitokanavien kautta, kuten Skype-puheluiden välityksellä, vaikka fyysiset vierailut vankiloihin olivat kiellettyjä. Kontaktin rakentaminen vapautuvaan asiakkaaseen jo vankeusaikana on ensiarvoisen tärkeää, jotta tukisuhde voisi kantaa vapautumisvaiheen yli. Vapautumisen nivelvaiheen tuki jaksaa kantaa, jos työskentely on aloitettu jo vankeusaikana. Henkilökohtainen luottamuksellinen suhde on asiakasyhteistyön ydin.
Asiakassuhteen rakentamisen tueksi hankkeessa on myös kehitetty verkkokuntoutusympäristö naiserityisen ja sukupuolisensitiivisen tematiikan aihepiirien tiimoilta. Kuntoutusympäristön täysimittainen hyödyntäminen vaatii vielä kehittämisyhteistyötä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Laitoksissa on liian vähän käytössä päätteitä, joilla Riksun verkkoympäristöön voisi liittyä ilman henkilökunnan valvontaa. Tämä puolestaan tuottaa oman rasitteensa Rikosseuraamuslaitoksen yksiköiden henkilöstöresursointiin.
RIKSU-hankkeesta sekä asiakkailta että yhteistyökumppaneilta saatu palaute on ollut positiivista. Asiakaspalautteissa korostuu erityisesti ohjaajien sensitiivinen työote. Ohjaajat ovat kohdanneet asiakkaat ilman ennakko-oletuksia ja antaneet heille tilaa olla juuri sellaisia kuin he ovat. Tämä on luottamuksellisen asiakassuhteen rakentumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, koska monet asiakkaat ovat kohdanneet syrjivää kohtelua ammattilaisten taholta. Nainen rikollisena ja/tai päihteidenkäyttäjänä kohtaa vihamielisyyttä ja halveksuntaa vielä enemmän kuin vastaavassa tilanteessa oleva mies. Kun työntekijä ei käytä sukupuolisilmälaseja, mahdollistuu asiakkaan kohtaaminen hänen tarpeidensa mukaisesti.
Tavoitteiden mukaisesti hanke tuotti vankilasta vapauteen ulottuvan sukupuolisensitiivisen kuntoutusmallin, hyvödynsi tämän rakentamisessa digitaalisia välineitä ja rakensi verkkoalustalla toimivan kuntoutuskurssin. Lisäksi hanke järjesti kaksi ammattilaisille suunnattua webinaaria ja loppuseminaarin. Hankkeen tuloksista ja toimintamalleista rakennettiin artikkelijulkaisu. Aloituslomakkeita kertyi 69 ja lopetuslomakkeita 45.