RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22221, TASOS Taloudellinen toimintakyky ja sosiaalinen osallisuus

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TASOS-hankkeen tavoitteena on vahvistaa työelämän ulkopuolella olevien työikäisten sosiaalista osallisuutta ja parantaa heidän taloudellista toimintakykyään. Hankkeen tavoitteena on lisäksi kehittää kohderyhmän asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa palvelua, jonka lähtökohtana on asiakkaan omien voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen ongelmakeskeisyyden sijaan. Tavoitteena on vahvistaa taloudellista toimintakykyä mallintamalla käytännössä uudenlaista taloussosiaalityön lähestymistapaa kohderyhmän kanssa. Sosiaalista osallisuutta on tavoitteena vahvistaa yhteisöllisillä ja luontolähtöisillä toiminnallisilla menetelmillä, joiden avulla on mahdollista edetä työkykyä edistävälle jatkopolulle ja vahvistaa kohderyhmän työllistymismahdollisuuksia.
Hankkeen toimenpiteissä hankkeen kehittäjät kokeilevat ja mallintavat projektityöntekijän tuella kohderyhmän osallisuuteen perustuvalla tavalla taloudellista toimintakykyä vahvistavia taloussosiaalityön menetelmiä eli yksilöllistä ohjausta talousasioissa, uudenlaista talousneuvolaa ryhmätoimintoina yhteistyötahojen kanssa sekä vertaistuki-tyyppisiä ryhmätoimintoja. Toiseksi hankkeen kehittäjät toteuttavat projektityöntekijän tuella sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseksi uudenlaisia yhteisöllisiä ja luontolähtöisiä toimintamalleja osallistujien omien ehdotusten ja tunnistettujen voimavarojen mukaisesti. Kolmanneksi kehittäjät soveltavat ja mallintavat projektityöntekijän tuella uudenlaista asiakastyön tapaa, joka perustuu johdonmukaisesti asiakkaan omien voimavarojen tunnistamiseen. Kunkin toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan AVAIN-mittarilla toimenpiteen alussa ja lopussa. Hankkeen käytännön toimenpiteitä pohjustetaan sisällöllisesti 4 työpajan sarjalla, jossa hankitaan osaamista a. taloussosiaalityön, b. voimavaralähtöisen toiminnallisen asiakastyön sekä c. toiminnallisen luontolähtöisten (ekososiaalisen työn) yhteisötyön osaamista.
Hankkeen lyhyen aikavälin tuloksina saadaan vahvistettua yhteensä n. 330 työelämän ulkopuolella olevan, pääosin alle 25- tai alle 34-vuotiaan ihmisen sosiaalista osallisuutta ja taloudellista toimintakykyä. Tämä tapahtuu sekä yksilötyön että ryhmätoimintojen ja yhteisöllisten toimintamuotojen kautta. Hankkeen aikana toteutetaan viidellä eri toiminta-alueella 6 – 10 talousneuvolatyyppistä ryhmäprosessia eri yhteistyöosapuolten kanssa sekä perustetaan taloudellista toimintakykyä tukevia vertaistuen verkostoja yhteensä n. 10. Sosiaalista osallisuutta tukevia yhteisöllisiä ja luontolähtöisiä, vähintään 8 kertaa kokoontuvia toimintaryhmiä tai tapahtumia toteutetaan vähintään 2x kertaa kunkin osatoteuttajan alueella. Voimavaralähtöisen yksilöllisen palveluntarpeenarvionnin ja paneutuvan asiakastyön kokeilun pariin pääsee hankkeen aikana vähintään 100 aikuissosiaalityön asiakasta. Hankkeessa tuotetaan käyttökokemuksia ja mahdollista kriittistä tietoa Avain-mittarin lisäkehittämiselle. Hankkeelle luodaan viestintäsuunnitelma, jonka mukaan hankkeen tuloksia jaetaan systemaattisesti hankkeen aikana ja sen lopussa.
Pitkällä aikavälillä hanke parantaa työelämän ulkopuolella olevien parissa tehtävän työn vaikuttavuutta ja sen seurantaa eritysesti koskien taloudellisen toimintakyvyn ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamista sekä voimavaralähtöistä asiakastyötä. Yhteisölliset, voimavaralähtöiset ja luontolähtöiset toimintamallit tukevat palvelujärjestelmän siirtymää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään suuntaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen yhteisenä kohderyhmänä ovat ne osatoteuttaja-alueilla asuvat työikäiset työelämän ulkopuolelle pudonneet henkilöt, joiden sosiaalinen osallisuus on kaikkein uhatuin ja taloudellinen toimintakyky erityisen heikentynyt. Käytännössä kyse on kuntien täydentävän toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön asiakkaista. Heidän sosiaalityön asiakkuutensa on saattanut pitkittyä, mutta he eivät ole missään työvoimatoimenpiteissä. He ovat pääasiallisesti pudonneet yhteiskunnan tukien, kuten työttömyyskorvauksen ja eläkkeiden ulkopuolelle. Kuitenkaan aktivoituminen työnhakijaksi ei estää hankkeeseen osallistumista. Lisäksi tavoitetaan henkilöitä, jotka eivät ilmeisestä tarpeesta huolimatta ole näiden palvelujen piirissä lainkaan. Kohderyhmät hyötyvät erityisesti elämänhallintaa tukevista uudenlaisista sosiaalityön toimenpiteistä ja asiakasprosessien kehittämisestä. Niillä on mahdollista tukea myös pitkäjänteisesti kykyä osallistua työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke kohdistuu välillisesti hankealueen kuntien aikuissosiaalityössä työskenteleviin työntekijöihin, heidän yhteistyökumppaneihinsa viranomais- ja järjestötaholla sekä mahdollisiin alan opiskelijoihin, jotka ovat suorittamassa käytännön opintojaksojaan alueella. Välilliset kohderyhmät saavat yhdessä mukaansaatujen asiakkaiden kanssa hankkeen työpajoissa lisätietoa liittyen taloussosiaalityöhön, osallisuuteen ja ekososiaaliseen työhön sekä voimavaralähtöiseen asiakkaiden palvelutarpeenarviointiin. Näiden käytännön toteuttamiseen annetaan kuntakohtaisten kehittäjien sekä projektityöntekijöiden ja päätoteuttajan asiantuntemusta tueksi. Lisäksi välilliset kohderyhmät osallistuvat digitaaliseen tiedonvaihtoon ja benchmarkkaukseen hankkeen etenemisestä eri alueilla. Myös Wiitaunionin alueen sosiaalityö ytheistyökumppaneineen haluaa olla mukana hankkeessa välillisesti, vaikka ei voinut nyt irrottautua osatoteuttajan rooliin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 373 250

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 317 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 497 677

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 427 218

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi

Seutukunnat: Kaustisen, Saarijärven-Viitasaaren, Kokkolan, Jyväskylän, Äänekosken

Kunnat: Veteli, Lestijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi, Perho, Kaustinen, Jyväskylä, Kannonkoski, Äänekoski, Karstula, Halsua, Kokkola, Kannus, Toholampi, Kivijärvi, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 328

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei

Hankkeessa ei ole tehty varsinaista juuri tämän toimintaympäristön sukupuolianalyysia, mutta pää- ja osatoteuttajilla on asiantuntemuksensa ja aiheen tutkimuksen pohjalta poikkeuksellisen vahva käsitys sukupuolen merkityksestä ja vaikutuksesta sosiaaliseen osallisuuteen ja taloudelliseen toimintakykyyn.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Tavoitteena on, että hanke kohdistuu sukupuolesta riippumatta juuri sille kohderyhmälle, jolla on sosiaalisen osallisuuden ja taloudellisen tomintakyvyn vahvistamisen tarve. Yhtäältä sosiaalinen osattomuus painottuu miehiin, mutta naisilla on siinä erityiset haasteensa. Taloudelliset vaikeudet koskevat molempia sukupuolia, mutta eri tavoin. Hankkeessa on varauduttu siihen, että sosiaalisen osattomuuden ja taloudellisen toimintakyvyn haasteiden ylittämisessä on oltava erityisen sukupuolisensitiviinen.Toisaalta on varottava liiallista sukupuolenmukaista yleistämistä, nähtävä ihmiset ennenkaikkea yksilöinä ja otettava huomioon myös muunsukupuoliset ja lisäksi nähtävä, että jotkut toimenpiteet on hyvä toteuttaa sekaryhmissä. Tämä tarkoittaa että useimmat toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa ja osallistujien niin halutessa erikseen miehille ja naisille. Joissakin toiminnoissa, kuten luontolähtöisissä toiminnallisissa ryhmissä miehillä voi olla omat erityiset osaamisen ja kiinnostuksen alueensa. Vastaavasti taloudellisen toiminkyvyn vahvistamisessa naisten ja miesten ongelmat a voimavarat voivat eriytyä. Lisäksi on sosiaalityön palvelujen kehittämisen vaikutttavuudessa otettava huomioon sosiaalityön ammattilaisten naisvaltaisuuden merkitys.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole ekplisiittisesti hankkeen päätavoite, mutta sosiaalityön eettisiin periaatteisiin kuuluu ehdottomasti sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu, ja koska hanke välillisesti kohdistuu sosiaalityöhön, sukupuolinen valtavirtaistaminen on koko hankkeen läpäisevä sensitiivisen huomion kohde. Tilanteen mukaan ja aikaisemman tiedon perusteella on havaittu, että sukupuolittainen eriyttäminen voi myös lisätä hankkeen vaikuttavuutta (esim. naiserityiset luontolähtöiset toimintaryhmät).

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	3	8
Hankkeessa sovelletaan ns. ekososiaalisen kestävyyden ajattelua ja toimintamalleja, joihin kuuluu esimerkiksi kierrätys, uusiokäyttö, tuunaus, luontoavusteinen sosiaalityö ja hyvinvointi mm. retkeilyn, ulkoilun, terveysmetsän muodossa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	6
Hankkeen toimintamuodoilla vaikutetaan epäsuorasti ilmastonmuutokseen siten, että hyvinvointia haetaan sellaisista yhteisöllisistä, vertaistuellisista, voimavaralähtöisistä ja luontolähtöisistä menetelmistä, joiden avulla palveluja voidaan rakentaa myös muun kuin jatkuvan taloudellisen kasvun ja siten ilmastomuutoksen tuottamisen varaan (ns. Raworthin rinkelimalli). Hanke hyödyntää suoraan päätoteuttajien osallisuutta ns. kestävän siirtymän tutkimukseen hyvinvointipolitiikassa ja sosiaalityössä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	5
Hankkeessa voidaan toteuttaa konkreettisia toiminnallisia ryhmiä ja tapahtumia, joiden sisältönä on luonnonsuojelu, retkireittien kunnostaminen, ja luonnon monimuotoisuuden itseisarvon tunnistaminen ihmisen hyvinvoinnin lähteenä. Ns. hyvinvointia luonnosta. Tämä vahvistaa tietoisuutta luonnon suojelemisen välttämättömyydestä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	3	7
Hankkeessa pyritään vähentämään turhaa autoilua, käyttämään etäyhteyksiä sekä joukkoliikennettä ja kimppakyytejä sekä työntekijöiden että kohderyhmien kohdalla. Hankkeen luontolähtöisissä menetelmissä annetaan arvo erityisesti luomutuotannolle ja kiertotaloudelle.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	7	7
Hankkeen toimintaryhmissä luontolähtöiset menetelmät tarkoittavat esimerkiksi ruokahävikin vähentämistä, luonnonmateriaalien uusiokäyttöä, kierrätystä ja uudenlaista, jätteiden vähentämiseenkin tähtäävää ja kulutusta vähentävää toimintakyvyn vahvistamista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	8
Hanke pyrkii kaikin tavoin hyödyntämään toiminnassaan paikallisia liikkeitä, lähiruokaa, sekä paikallisia luontomatkailun kohteita. HAnkkeessa on mahdollista synnyttää myös uudenlaista kolmannen sektorin not-only-for-profit- tyyppistä kestävän talouden mukaista aktiviisuutta ja toimintakykyä mm. luontolähtöisillä menetelmillä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	9
TASOS-hankkeen keskeisenä toimintaperiaatteena on ihmisten arvokkaiden omien voimavarojen ja kykyjen tunnistaminen ongelmien sijasta. Näistä on mahdollista sellaisia keskinäisen vertaistuen ja paikallisen toimeliaisuuden yhteisöllisiä muotoja, otka vahvistavat aineetonta hyvinvointia ja tukea.
Liikkuminen ja logistiikka	4	7
Hankkeessa pyritään vähentämään turhaa autoilua, käyttämään etäyhteyksiä sekä joukkoliikennettä ja kimppakyytejä sekä työntekijöiden että kohderyhmien kohdalla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	9
Hankkeen keskeinen tavoite on lisätä sosiaalista osallisuutta ja taloudellista toimintakykyä sosiaalisen kestävyyden kriteereiden mukaan, eli 1.lähtemällä kaikkein heikoimmassa asemassa olevista, 2. vahvistamalla paikallisyhteisöjä ja vertaistukea, 3. vahvistamalla ihmisten omia voimavaroja ja vähentämällä riippuvuutta luontoa tuhoavasta kasvuajattelusta ja ammatillisista palvelujärjestelmistä.
Tasa-arvon edistäminen	9	10
Tasa-arvon edistäminen on koko hankkeeseen sisäänrakennettu valtavirtainen periaate, joka näkyy sukupuolisensitiivisenä toimenpiteiden soveltamisena, molempien ja muunsukupuolisten ryhmien erityistarpeiden huomioimisena ja sukupuoli-identiteettien moninaisuuden myönteisenä vahvistamisena.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	9
Hankkeen taustalla olevat sosiaalityön kansainväliset eettiset periaatteet korostavat yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hanke pyrkii vahvistamaan kuluttuurisen moninaisuuden myönteisiä piirteitä ja näkemään ne yksilöiden ja paikallisyhteisöjen voimavaroina. Tämä koskee myös eri sosiokulttuurisia taustoja sekä paikallisia kulttuuripiirteitä.
Kulttuuriympäristö	2	7
Vaikka hanke ei kohdistu ensisijaisesti kulttuuriympäristöjen kestävyyteen ja säilyttämiseen, sen kautta voidaan välillisesti vahvistaa paikallista kulttuuria mm. ryhmätoiminnoissa, kunnostustöissä, retkeilyssä ja aineettoman kulttuurin perinnön muodossa (erit. Kaustinen).
Ympäristöosaaminen	6	7
Hankkeen toimenpiteissä on tarkoitus ottaa lähtökohdaksi kohderyhmän omat voimavarat, mikä sisältää erityisesti paikallisen luontolähtöisen osaamisen, jota ihmiset voivat kehittää ja jakaa. Luontoavusteiset yhteisötyön menetelmät myös vahvistavat ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TASOS-taloudellinen toimintakyky ja sosiaalinen osallisuus -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa työelämän ulkopuolella olevien aikuissosiaalityön asiakkaiden sosiaalista osallisuutta ja parantaa heidän taloudellista toimintakykyään. Hankkeen tavoitteena oli lisäksi kehittää asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa palvelua, jonka lähtökohtana on asiakkaan omien voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen ongelmakeskisyyden sijaan.

Hanke toteutettiin Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla. Hankkeessa työskenteli osa-aikaisesti viisi osa-aikaista kehittäjäsosiaalityöntekijää, kaksi projektityöntekijää, sosiaalityön asiantuntija sekä projektipäällikkö. Kehittäjien tukena toimi sosiaalityön tiimit ja muut monitoimijaiset yhteistyökumppanit.

Hankkeessa oli kolme keskeistä teemaa, jotka kietoutuivat tiiviisti toisiinsa: voimavaralähtöinen asiakastyö, taloussosiaalityö sekä yhteisölliset ja luontolähtöiset menetelmät. Yhteisiä TASOS työpajoja järjestettiin jatkumona tukemaan kehittämistä ja ne mahdollistivat osaamisen vahvistumisen, yhteisen pohdinnan ja menetelmien työstämisen.

Hankkeen tuloksena saatiin vahvistettua toimenpiteisiin osallistuneiden noin 200 aikuissosiaalityön asiakkaan ja haavoittuvassa asemassa olevan ihmisten sosiaalista osallisuutta ja taloudellista toimintakykyä. Tämän lisäksi talousneuvolassa asioi 250 asiakasta. Sosiaalinen osallisuus ja taloudellinen toimintakyky vahvistuivat yksilötyön, monitoimijaisen työn, ryhmämuotoisen työn sekä yhteisöllisten ja luontolähtöisten toimintojen kautta.

Voimavaralähtöistä palvelutarpeen arviointia ja suunnitelmallista sosiaalityötä vahvistettiin Keski-Pohjanmaalla hyödyntämällä ECOMAP-työkalua, jossa asiakkaan näkemykset, voimavarat ja verkostot ovat keskiössä. Keski-Suomessa tavoiteltiin asiakastyöhön voimavaralähtöistä, pitkäjänteistä ja luovaa työtapaa kriiseihin keskittyvän työn rinnalle. Hankkeessa kokeiltiin AVAIN-tietosisältöjen hyödyntämistä sosiaalityön vaikuttavuuden mittaamiseen. Voimavaralähtöisen asiakastyön kehittäminen on pitkäjänteistä muutostyötä, ja hankkeen aikana pääsimme vasta alkuun. Loimme tavoitteen mukaisesti osaamis- ja kokemuspohjaa sekä mallia voimavaralähtöiseen asiakastyöhön.

Taloudellista toimintakykyä vahvistettiin hyödyntämällä yksilöllistä ohjausta, ryhmätoimintaa sekä talousneuvolatoimintaa yhteistyötahojen kanssa. Matalan kynnyksen Talousneuvolatoimintaa toteutettiin monialaisena yhteistyönä ennakoivan talousneuvonnan asiantuntijoiden, diakoniatyön ja Kelan kanssa viidellä alueella. Talousneuvola osoittautui tärkeäksi asiakkaiden talousongelmien selvittämisessä ja taloudellisen toimintakyvyn vahvistamisessa. Hankkeen aikana tehtiin monitoimijaisena yhteistyönä taloussosiaalityön työkalupakki tukemaan uudenlaisten menetelmien käyttöä. Taloussosiaalityön yksilöohjauksesta, ryhmätoiminnasta ja jalkautuvasta taloussosiaalityöstä saatiin myönteisiä asiakas- ja työntekijäkokemuksia. Taloussosiaalityön osalta lähestymistavan muutokset ja uudet työmuodot ovat lunastaneet paikkansa tulevaisuuden sosiaalityössä. Aikuissosiaalityö on lisäksi saanut näkyvyyttä hankkeen kautta. Hankkeen aikana kehitettyjä toimintamalleja on mahdollista toteuttaa, levittää ja kehittää eteenpäin.

Yhteisöllisiä ja luontolähtöisiä menetelmiä hyödynnettiin tuunauspajoissa, ryhmissä ja asuinalueille jalkautuvassa toiminnassa. COVID- 19 pandemiasta johtuvat kokoontumisrajoitukset vaikuttivat yhteisöllisten ja ryhmämuotoisten toimintojen kehittämiskokeilujen laajuuteen, mutta niitä toteutettiin mahdollisuuksien mukaan käyttämällä luovuutta. Hankkeen päättyessä näyttää siltä, että hyväksi havaitut yhteisölliset ja ryhmämuotoiset toiminnat jatkuvat hyvinvointialueilla. Nämä tukevat palvelujärjestelmän siirtymää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään suuntaan.

Hankkeen uutuusarvona voidaan pitää taloudellisen toimintakyvyn ja sosiaalisen osallisuuden näkökulmien yhdistymistä kehittämällä voimavaroja vahvistavia työmuotoja yhteistyössä yli sektorirajojen. Käytännön toimijoiden, kehittäjien ja tutkijoiden yhteistyö ja osaaminen vahvistuivat hankkeen aikana. Kaikista kolmesta teemasta tuotettiin työpajat ja mallinnukset yhteistyössä AIKUMETOD-tutkijoiden ja kumppanien kanssa. Hankkeen tuotoksia ja mallinnuksia hyödynnetään hyvinvointialueen sosiaalityössä ja sosiaalityön opetuksessa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat