Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22224

Hankkeen nimi: Ohjaa nuori tulevaan

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341341

Postinumero: 96100

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Krista Rautio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: krista.rautio(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404844075

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Siirtymävaiheet eri koulutusasteiden ja työelämän välillä ovat merkittävässä roolissa henkilökohtaisten ura- ja opintopolkujen muodostumisessa. Valitettavan usein juuri siirtymävaiheet ovat myös niitä, jotka mahdollistavat polulta tippumisen. Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on nopeuttaa työelämään siirtymistä ja nostaa koulutustasoa. Jotta Lappi voi tulevaisuudessa maakuntana hyvin ja jotta se on tuottava ja omavarainen, edellyttää se toisaalta koko työvoimareservin tehokasta käyttöönottoa ja toisaalta alueen asukkaiden hyvinvoinnin varmistamista. Myös Lappi-sopimus nostaa tavoitteiksi systemaattisen, erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyn sekä nuorten työelämään siirtymisen tukemisen. Ura- ja työelämäohjauksen pitäisi alkaa jo peruskoulussa, jotta siirtymät olisivat sujuvia.

Hankkeen laajana tavoitteena on edistää Lapin alueella koulutuksellista tasa-arvoa ja sujuvoittaa siirtymiä koulutuksesta koulutukseen tai koulutuksesta työhön. Hankkeen välittöminä päätavoitteina on ehkäistä nuorten opintojen keskeyttämistä ja syrjäytymistä koulutus- ja työelämästä, edistää opiskelijoiden hyvinvointia, kehittää nuorten ura- ja ammatinvalintaohjausta ja ohjauksen muotoja ja täydentää ohjaus- ja opetushenkilöstön osaamista ja tietoja liittyen nuorten ammatinvalintaan ja työelämään. Lisäksi hankkeen läpileikkaavana tavoitteena on kehittää jokaisen tavoite- ja toimenpidekokonaisuuden sisällä yhteistyötä eri asteiden oppilaitosten ja työelämän välillä.

Tavoitteisiin päästään toteuttamalla yhdessä Lapin alueen yläkoulujen ja lukioiden kanssa kolme eri pilottikokonaisuutta: 1. Opiskelijahyvinvoinnin edistäminen ja monialaisen opiskeluhuollon tuen kehittäminen, 2. Nuoria ohjaavan henkilöstön osaamisen täydentäminen ja koulujen uraohjauskäytäntöjen kehittäminen ja 3. Ammattialojen tunnettuuden sekä vertaisohjauksen ja tuutortoiminnan kehittäminen toisella asteella. Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset oppilaat, lukio-opiskelijat ja ammatillisen toisen asteen opiskelijat sekä edellä mainittuja ohjaava henkilöstö sekä muut TNO-työtä tekevät ohjausalan ammattilaiset. Hankkeen tuloksena nuorten hyvinvointi- ja elämänhallintataidot paranevat, urasuunnittelu- ja työelämätaidot kehittyvät sekä opintojen loppuun suorittaminen varmistuu. Näin hankkeen vaikutuksesta siirtymät jatko-opintoihin tai työmarkkinoille sujuvoituvat ja koulutuksellinen tasa-arvo paranee. Lisäksi hankkeen tuloksena nuoria ohjaavan ja opettavan henkilöstön osaaminen uraohjaukseen liittyvissä teemoissa kehittyy.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin koulutuskeskus REDU:n kesken. Hanke tukee yhdenvertaisuutta sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa alueella sujuvoittamalla nuorten siirtymävaiheita ja kiinnittämällä nuorten uraohjauksen kehittämisessä huomiota ammattialojen sukupuolittuneisuuteen ja sen purkamiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat:

1) lappilaisten pilottikuntien yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset oppilaat ja lukio-opiskelijat sekä lappilaiset ammatillisen toisen asteen opiskelijat ja
2) nuoria ohjaava henkilöstö sekä muut TNO-, opetus- ja ohjaustyötä tekevät ammattilaiset koko Lapin alueelta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat:

1) Lapin alueen nuorten vanhemmat, jotka hyötyvät nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan ohjauksen kehittämisestä perhe-elämätasolla,
2) Lapin alueen hankkeen pilottikuntien sivistystoimet sekä kouluterveydenhuollon toimijat, joiden alaisia oppilaitoksia osallistuu kohderyhmänä hankkeen työpaketteihin sekä
3) valtakunnallisesti yleissivistävän ja ammatillisen 2. asteen oppilaitokset sekä niiden opetus- ja ohjaushenkilöstö, jotka voivat hyötyä hankkeessa mallinnettavista ohjaustuotteista ja -menetelmistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 271 656

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 261 122

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 339 569

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 326 402

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin

Kunnat: Sodankylä, Posio, Salla, Rovaniemi, Enontekiö, Savukoski, Keminmaa, Tornio, Simo, Ylitornio, Pello, Kolari, Pelkosenniemi, Ranua, Muonio, Inari, Kittilä, Kemijärvi, Utsjoki, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 230

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöstä tiedetään, että väestön koulutustaso on noussut viime vuosikymmeninä lähinnä naisten kouluttautumisen myötä. Naisia onkin nykyään korkeakoulutetuissa hieman enemmän kuin miehiä. Miehet ovat suorittaneet naisia useammin tutkijakoulutuksen, mutta toisaalta suurempi osa miehistä kuin naisista on jäänyt ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. (https://www.stat.fi/tup/tasaarvo/koulutus) Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2018 kevään uusista ylioppilaista 70 prosenttia ei jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa ylioppilaaksitulovuonna. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden uusien naisylioppilaiden osuus on kasvanut viime vuosina jyrkemmin kuin miesylioppilaiden. Vuoden 2018 kevään naisylioppilaista opintojaan jatkoi välittömästi 27 prosenttia ja miesylioppilaista 35 prosenttia, kun kymmenen vuotta aiemmin sekä nais- että miesylioppilaista opintoja ylioppilaaksitulovuonna jatkoi 46 prosenttia. Miesylioppilaat sijoittuivat naisia useammin yliopisto- ja ammattikorkeakoulutukseen, opinnot korkeakouluissa aloitti miehistä 34 prosenttia ja naisista 24 prosenttia. (https://www.stat.fi/til/khak/2018/khak_2018_2019-12-12_tie_001_fi.html) Tämä tiedostetaan erityisesti lukio-opiskelijoille suunnatuissa pilottikokeiluissa ja kehittämistoimenpiteissä. Vuonna 2018 peruskoulun 9. luokan päättäneitä oli 58 000. Lähes kaikki peruskoulun 9. luokan päättäneet hakivat välittömästi jatko-opintoihin, 1 prosentti jätti hakematta. Tytöistä 65 prosenttia haki ensisijaisesti lukioon. Pojista 54 prosenttia haki ensisijaisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. (https://www.stat.fi/til/khak/2018/khak_2018_2019-12-12_tie_001_fi.html) Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan ja ohjataankin edelleen hyvin perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti: pojat valitsevat helposti miehille sopiviksi miellettyjä ammatteja ja tytöt naisille. Tytöistä hieman isompi osa lähtee opiskelemaan perinteisesti maskuliinisiksi miellettyjä aloja kuin pojista lähtee feminiinisiksi miellettyjä / naisvaltaisia aloja. Tämä tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, ura- ja työelämäohjauksen, hyvinvoinnin tukemisen sekä ammattialaesittelyjä kehittävien toimenpiteiden yhteydessä - yläkoulun ja lukion opiskelijoita kannustetaan tekemään ura- ja koulutussuunnitelmaan omista vahvuuksistaan käsin, ei sukupuoleen päätöstä sitoen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon yllä kuvatut toimintaympäristön sukupuolittuneet tai muuten sukupuolen vaikuttamat käytännöt. Sukupuolittuneisiin käytäntöihin tai sukupuolen vaikutukseen kiinnitetään huomiota erityisesti uraohjauksen kehittämisessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta valtavirtaistaminen otetaan huomioon hankkeen toimenpiteissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Hankkeessa suositaan sähköisiä materiaaleja mm. täydennyskoulutuksissa, mikä antaa osallistujille mallia digitaalisten jakokanavien hyödyntämiseen materiaalien jakamisessa esimerkiksi omille oppilailleen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 6
Hankkeella pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä, takaamaan koulutuksellista tasa-arvoa ja helpottamaan siirtymiä oppilaitoksesta toiseen tai työelämään. Näin kehitetään vähintäänkin välillisesti paikallista elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
Hankkeessa kehitetään uusia ohjauksen, opiskelijahyvinvoinnin ja opintoihin siirtymisen tukemisen menetelmiä ja malleja, joita voidaan hankkeen jälkeen hyödyntää laajasti opetus- ja ohjauskentällä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 4
Hankkeen täydennyskoulutuksia ja työpajoja toteutetaan verkkovälinein ja muutenkin joustavasti, jolloin kulkeminen paikasta toiseen vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Hankkeen ensimmäisen työpaketin välitön tavoite on edistää opiskelijoiden ja nuorten hyvinvointia. Hankkeen laajempana tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja edistää koulutuksellista tasa-arvoa tukemalla nuorten siirtymiä, minkä myötä hanke edistää lappilaisten nuorten hyvinvointia erinomaisen hyvin.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Hankkeen toiminnoissa otetaan huomioon koulutuskentän sukupuolittuneet käytännöt sekä mm. ammattialojen sukupuolittuneisuus ja pyritään ohjaamaan nuoria valitsemaan ura- ja opiskelupolkujaan vahvuuksistaan lähtien, ei perinteisistä sukupuolittuneista näkökulmista. Näin hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa vähintäänkin välillisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 7
Hanke ehkäisee syrjäytymistä ja edistää koulutuksellista tasa-arvoa, joten samalla se edistää myös yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Tukemalla opiskelijoiden ja oppilaiden hyvinvointia ja siirtymiä edistetään samalla heidän yhteiskuntaan sijoittumistaan.
Kulttuuriympäristö 1 2
Ehkäisemällä nuorten syrjäytymistä ja edistämällä koulutuksellista tasa-arvoa siirtymiä sujuvoittamalla vaikutetaan myös positiivisesti alueen kulttuuriympäristön kehittymiseen.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa toteuttiin yhdessä yhdeksän Lapin alueen yläkoulun ja lukion kanssa kolme nuorten ohjauksen kehittämiseen liittyvää pilottikokonaisuutta:

1. Opiskelijahyvinvoinnin edistäminen ja monialaisen opiskeluhuollon tuen kehittäminen (4 oppilaitosta)
2. Nuoria ohjaavan henkilöstön osaamisen täydentäminen ja koulujen uraohjauskäytäntöjen kehittäminen (2 oppilaitosta + REDUn tutortoiminnan kehittäminen)
3. Ammattialojen tunnettuuden sekä vertaisohjauksen ja tuutortoiminnan kehittäminen toisella asteella (3 oppilaitosta)

Kukin pilottikoulu valitsi yhden yllä mainituista kolmesta pilottiteemasta ja työskentely koulun kanssa koostui koulun ja hanketoimijoiden yhteisistä suunnittelutyöpajoista, pilotointitoimenpiteistä ja -tapahtumista (esim. tapahtumat nuorille, alaesittelyjen integrointi oppiaineisiin, vahvuusharjoitusten suunnittelu- ja toteutustyö opinto-ohjaus- tai muilla tunneilla) sekä toteutusten arvioinnista.

Opetus- ja ohjausalan ammattilaisten täydennyskoulutukseksi sekä nuorten ja huoltajien osallistamiseksi kehittämistyöhön järjestettiin yhteensä seitsemän webinaaria. Webinaareissa puhujina toimi asiantuntijoita Lapin yliopistosta, Lapin AMK:sta, Lapin koulutuskeskus REDUsta sekä Mannerheimin lastensuojeluliitosta, Nuorten ystävät ry:stä, Tampereen yliopistosta, Vahvuuttamo Oy:stä, Opetushallituksesta ja yrittäjä Piirun verran parempaa -yrityksestä. Lisäksi puheenvuoroja pitivät valtakunnallisesti tunnetut tubettaja Petteri Mikkonen, opetuksen kehittäjä Pekka Peura ja positiivisen kasvatuksen asiantuntijat Kaisa Vuorinen ja Eliisa Leskisenoja.

Webinaarit:

- Nuoret ja vahvuudet (22.3.2022)
- Itsenäistyvä nuori (26.4.2022)
- Työkaluja vahvuuksien hyödyntämiseen opettajan ja ohjaajan työssä (11.5.2022)
- Ohjataan nuori vahvaksi - Kolme näkökulma kasvun ja kehityksen tukemiseen (30.8.2022)
- Kokonaisvaltainen ohjaus ja opiskeluhyvinvointi (5.10.2022)
- Erilaiset opintopolut (17.1.2023)
- Ohjaa nuori tulevaan - koulujen kokemuksia ja tuloksia kehittämistyöstä (9.5.2023)

Hankkeen varsinaista kohderyhmää olivat yläkoulujen yhdeksäsluokkalaiset oppilaat, lukio-opiskelijat ja ammatillisen toisen asteen opiskelijat sekä edellä mainittuja ohjaava ja opettava henkilöstö sekä muut TNO-työtä tekevät ohjausalan ammattilaiset.

Hankkeen tuloksena syntyi monia käytännönläheisiä nuorten hyvinvointi- ja elämänhallintataitoja vahvistavia käytänteitä. Vahvuusharjoitusten ja alaesittelytapahtumien myötä nuorten urasuunnittelu- ja työelämätaidot kehittyvät ja heidän ohjaajansa kehittivät näitä tukevia menetelmiä ohjaustyön tueksi.

TULOKSET:

- Hankkeen aikaisesta kehittämistyöstä ja koulujen kanssa tehdyistä piloteista tuotettiin painettu ja verkossa pysyvästi saatavilla oleva Ohjaa nuori tulevaan -työkirja (ladattavissa osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-387-7). Työkirjan tarkoitus on edistää onnistuneita siirtymiä peruskoulusta jatko-opintoihin tai työmarkkinoille ja vahvistaa myös koulutuksellista tasa-arvoa esimerkiksi eri alueilla Lapissa.
- Hankkeen tuloksena nuoria ohjaavan ja opettavan henkilöstön osaaminen uraohjaukseen liittyvissä teemoissa kehittyi.
- Hankkeessa tuotettiin avoimesti kohderyhmän saatavilla oleva Ohjaa nuori tulevaan -verkko-oppimisympäristö (MOOC), josta pilotointiin osallistuneet koulut sekä esimerkiksi Lapin yliopiston opettajaopiskelijat voivat tutustua nuorten monialaisen ohjauksen kehittämistyökaluihin ja taustamateriaaleihin. MOOC:n osoite on https://openmoodle.eoppimispalvelut.fi/. (Jos sinulla on jo tunnukset OpenMoodleen, voit käyttää niitä. Mikäli tunnuksia ei ole, voit luoda ne aloitussivulla. Kurssin nimi: Ohjaa nuori tulevaan ja opiskelijan kirjautumisavain on: ohnutu22. Kurssi on käytettävissä vuoden 2024 loppuun saakka. Kysynnän pohjalta aikaa voidaan jatkaa.)