Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22226

Hankkeen nimi: Älykäs ennakointi - kestävä kasvu 2020-2022

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 30.9.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0204023-3

Jakeluosoite: Myllykyläntie 8

Puhelinnumero: 02 760 810

Postinumero: 32201

Postitoimipaikka: Loimaa

WWW-osoite: https://www.novida.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Mähönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Laatupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.mahonen(at)novida.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 771 4890

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turun ammattikorkeakoulu Oy, 2528160-3
Raision seudun koulutuskuntayhtymä, 0204427-7
Turun yliopisto, 0245896-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Varsinaissuomalaisten pk-yritysten on jatkuvasti varauduttava toimintaympäristön muutoksiin, ennakoitava tulevaisuutta ja uudistettava liiketoimintaansa. Yrityksissä tarvitaan lisää osaamista tulevaisuustiedon hyödyntämiseen. Yritysten ja toimialojen kasvu sekä muutokset heijastuvat myös varsinaissuomalaisiin koulutusorganisaatioihin, joissa pohditaan jatkuvasti, millaisia valmiuksia tulevien ammattilaisten tulisi hallita menestyäkseen uudenlaisessa työelämässä ja pystyäkseen ratkomaan aiempaa moniulotteisempia haasteita.

Hankkeessa lähestytään ennakointia erityisesti yritysten tarpeiden ja maakunnan paikallisten työmarkkinoiden näkökulmasta. Älykäs ennakointi -hankkeessa toteutetaan yritysten ja koulutusorganisaatioiden välisiä kohdennettuja osaamisalakohtaisia työpajoja. Näiden tarkoituksena on suora tiedonsaanti opintopolkujen ja koulutusten suunnittelua sekä yritysten uudistumista ja liiketoiminnan kehittämistä varten. Hankkeessa ennakointi- ja ohjausprosessi tullaan toteuttamaan opintopolkuajattelua hyödyntäen.

Lisäksi hankkeessa kerätään data-analytiikan keinoin tietoa osaamisen kysynnän ja tarjonnan tasapainosta Varsinais-Suomessa. Tätä tietoa hyödynnetään oppilaitosten koulutussuunnittelun, opintopolkujen profiloinnin sekä työelämäohjauksen tukena yhdessä yritysten kanssa. Hankkeessa hyödynnetään tekoälyä, mikä helpottaa yritysten tarpeiden ja oppilaitosten tuottaman osaamisen kohtaamista. Datan kerääminen ja hyödyntäminen sekä työpajatoiminta kytketään sekä koulutusorganisaatioiden prosesseihin osaksi koulutussuunnittelua ja ohjaustoimintaa että yritysten henkilöstösuunnittelun ja rekrytoinnin jatkuvaksi tueksi.

Hankkeen hyödyt yrityksille muodostuvat suorista vaikutusmahdollisuuksista koulutustarjontaan, palveluihin, koulutuksen kehittämiseen sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin (esim. henkilöstön täydennyskoulutus). Hanke tarjoaa myös mahdollisuuden uusien työntekijöiden rekrytointiin sekä turvaa osaavien työntekijöiden saatavuutta myös pidemmällä aikajänteellä.

Opiskelijoille ja koulutusorganisaatioille välittömiä hyötyjä ennakointiyhteistyöstä ovat suorat kontaktit yrityksiin, mikä konkretisoituu työ- ja harjoittelupaikkoina. Koulutusorganisaatioille etuna on monikanavainen vuorovaikutus yritysrajapinnassa. Tämä helpottaa ja ohjaa koulutuksen ja opintokokonaisuuksien ja työpaikalla oppimisen suunnittelua. Opiskelijoiden työelämäohjaus taas saa uusia työkaluja toimintansa tueksi ja ajantasainen ennakointitieto välittyy ohjaustyöhön entistä tehokkaammin.

Hanke kohdistuu meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden yrityksiin Varsinais-Suomessa.

Hankkeen päätoteuttajana toimii Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä sekä osatoteuttajina Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto/ Brahea-keskus ja Raision seudun koulutuskuntayhtymä. Liitännäispartnereina toimivat Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen yrittäjät ry.

Varsinaissuomalaisista yrityksistä käynnistyvään hankkeeseen ovat jo sitoutuneet: Dinolift Oy, Langh Tech Oy, Pemamek Oy, Vahterus Oy, Wihuri Oy ja Meyer Turku Oy:n laivanrakennusoppilaitos.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti varsinaissuomalaiset yritykset meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden toimialoilta. Kärkiyritysten lisäksi hanke painottuu pienten- ja keskisuurten yritysten verkostoihin Turun-, Loimaan- ja Vakka- Suomen seutukunnissa sekä Liedon alueella. Hankkeessa on toimijoina myös yrittäjien ja elinkeinoelämän etujärjestöjä, kuten Varsinais-Suomen yrittäjät ry.

Toinen keskeinen kohderyhmä on varsinaissuomalaisten koulutusorganisaatioiden opiskelijat ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa erityisesti tekniikan ja teknologian aloilla. Muita keskeisiä kohderyhmiä ovat koulutusorganisaatioiden opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä niiden johto.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat yritysneuvojat kehittämisyhtiöissä ja kunnissa, TE-hallinnon asiantuntijat, uraneuvojat, maakuntahallinto, maakunnan yhteistyöryhmä, KEHA-keskus, ELY-keskus, tutkijat, ammattiliittojen paikalliset toimijat, poliittiset päätöksentekijät ja virkamiehet sekä muiden maakuntien ennakointitoimijat ja -hankkeet (kuten Uudenmaan Ennakointikamari, Lapin luotsi, Etelä-Savo ennakoi -verkosto).

Kansallisesti hanke tekee yhteistyötä muun muassa Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Sitran, Opetushallituksen ennakointifoorumin, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sekä osallistuu aktiivisesti ennakointi- ja tulevaisuuskeskusteluun eri foorumeilla ja tapaamisissa

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 50 717

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 497 521

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 67 645

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Loimaan, Turun, Vakka-Suomen

Kunnat: Oripää, Pyhäranta, Koski Tl, Aura, Naantali, Turku, Taivassalo, Kustavi, Pöytyä, Masku, Vehmaa, Nousiainen, Paimio, Lieto, Mynämäki, Rusko, Loimaa, Raisio, Marttila, Laitila, Kaarina, Uusikaupunki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 84

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Osatoteuttajat ovat tehneet pääpiirteittäisen analyysin hankkeen tematiikkaan liittyvistä sukupuolinäkökulmista tutustumalla mm. TEM:n Valtava-ohjelman (sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen -ohjelma) materiaaleihin. Tarkemmissa työpakettikohtaisissa suunnitelmissa huomioidaan sukupuolinäkökulma, esim. mahdollistetaan molempien sukupuolten osallistuminen hankkeen kehittämistoimintaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimialat ovat perinteisesti sukupuolistuneet maassamme, esim. miesvaltaisia aloja ovat teknologiateollisuuden alat. Hankkeen kohderyhmäyritykset edustavat em. aloja. Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan molemmille sukupuolille sopiviksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen kehittämistyö kohdistuu tasapuolisesti sekä naisiin että miehiin, joille tarjotaan tasa-arvoisesti mahdollisuuksia osallistua hankkeen toimintaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Joukkoliikenteen ja etäyhteydenpidon suosiminen hankkeen toimenpiteitä toteutettaessa ovat luonnonvarojen käytön kannalta kestäviä ratkaisuja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Virallisissa kokouksissa ja epävirallisessa yhteydenpidossa hyödynnetään etäyhteydenpitovälineitä ja sähköisiä viestintäkanavia (www, some). Kohderyhminä olevien yritysten toiminta ei saa olla ilmastomuutosta kiihdyttävää. Ympäristöä huomioivan (yritys-)toiminnan esiintuominen on hanketoiminnassa korostettava asia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke pyrkii suosimaan toimintatapoja, jotka eivät lisää kasvihuonepäästöjä (ks. perusteluja edellisistä kohdista).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa ei ole vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Digitaalisuus vähentää kiinteän jätteen syntymistä: sähköisen viestinnän käyttö, jaetut digitaaliset yhteistyöalustat hankeyhteistyössä (esim. Teams) ja vain digitaalisessa muodossa toteutetut lopputuotokset (verkkosivustolle materiaalin tuottaminen jne.) edistävät osaltaan tätä taloudellisen kestävyyden osa-aluetta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 5
Hankkeessa hyödynnetään V-S alueen teknologiateollisuuden ja merialan verkostoitumisen synergiahyötyjä osaamistarpeiden ennakoinnin kannalta, mm. ilmasto- ja kierrätystalous näkemysten tarjoaminen kohdeyrityksille. Tämä edistää kohdeyritysten innovointivalmiuksia, kehittämispotentiaalia ja ennakointikyvykkyyttä hankeajan jälkeenkin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Älykäs ennakointi -hankkeessa kehitetään ja testataan kohdeyrityksissä erilaisia aineettomia työkaluja / palveluja / verkkoympäristöjä yhteisen kehittämisen tukena. Hankkeen tulosten jakamisessa käytetään sähköisiä toimintaympäristöjä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Maakunnallisessa yhteistyössä hyödynnetään sähköisiä toimintaympäristöjä. Hankkeen tulokset raportoidaan eri tavoin huomioiden kohdeyleisön tarpeet – keskitytään sähköiseen viestintään. Joukkoliikenteen suosiminen hankkeen toimenpiteitä toteutettaessa edistävät osaltaan taloudellisesti kestävää hanketoimintaa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 4
Hankkeessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet luovat vaikutusmahdollisuuksia eri henkilöstötasoilla. Esimerkkinä sujuvat opintopolut koulutuksesta työelämään. Välillisesti ennakointiosaamisen kehittäminen lisää ko. toiminta-alueen yrityskentän innovointi- ja ennakointikykyä ja tuottaa edelleen ”hyvinvointia ja tuottavia” yrityksiä, millä on työllisyysvaikutuksia alueellisesti.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hanke lisää mahdollisuuksien tasa-arvoa eri henkilöstöryhmien (omistajat/johto, HR-alan asiantuntijat, yritysten työntekijät yleisesti?) näkökulmasta. Se luo paikkoja ns. matalan kynnyksen innovoinnille ja osaamistarpeiden ennakointityölle sekä yhteistoiminnalliselle kehittämiselle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hanke lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta vahvistamalla kohdeyritysten henkilöstön ennakointiasennetta / -toimintaa riippumatta esim. henkilöstön sosio-ekonomisesta taustasta. Samoin eriasteisten koulutusorganistaatioiden ja opiskelijoiden yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus lisääntyy.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hankkeen toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöosaamisen kehittämiseen. Ennakoinnin tuloksena ympäristö- ja kiertotalousosaaminen saattaa edistyä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-