Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22227

Hankkeen nimi: Turvaa ja terveyttä sote-yrityksille

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15210

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timonen Anne Eveliina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI- asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.timonen(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3855585

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on lisätä Päijät-Hämeen alueen sote-toimialojen mikro ja pk-yritysten johdon ja henkilöstön sekä niiden yhteistyökumppaneiden, kuten julkisorganisaatioiden turvallisuusjohtamisen osa-alueiden, omavalvonnan ja riskienhallinnan osaamista käytännön hoito- ja hoivatyön toimintaprosesseissa. Hankkeen taustalla on Kiinasta keväällä 2020 Eurooppaan ja Suomeen levinnyt maailmanlaajuinen, vakava ja kuolleisuutta lisäävä koronavirusepidemia, jonka aiheuttaja on aiemmin tuntematon ja herkästi tarttuva koronavirustauti COVID-19. Maailman terveysjärjestö WHO julisti epidemian pandemiaksi eli yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi 11. maaliskuuta 2020. Viruksen uskotaan leviävän suurimpaan osaan maailman väestöstä kuluvan vuoden aikana. Koronavirustauti on paitsi kansaterveydellinen uhka, myös vakava talouskriisi Suomen kansantaloudelle ja elinkeinoelämälle kuormittaen pitkittyessään myös peruspalveluita ja erityisesti perusterveydenhuoltoa.

Sote-alojen hoivayritysten sekä niiden kanssa yhteistyössä toimivien, julkisia terveyspalveluita tarjoavien organisaatioiden henkilöstö on avainasemassa pandemian vastaisessa ennaltaehkäisevässä toiminnassa, sairastuneiden hoitotyössä sekä lääkehoidollisissa toimenpiteissä. Niiden toiminta–ajatus pohjautuu voimassa oleviin toimialaa koskeviin lakeihin ja säädöksiin, joita valvovat Aluehallintovirasto (Avi) ja Valvontavirasto (Valvira). Sotepalveluita tuottavilta yrityksiltä vaaditaan lakisääteistä omavalvontasuunnitelmaa. Omavalvonta ja sen riskienhallintaprosessit varmistavat, että asiakas ja potilas saavat laadukasta ja turvallista terveydenhuoltoa. Riskienhallinta kuuluu johdon lisäksi koko henkilöstölle. Johdon vastuulla on varmistaa, että henkilöstöllä on riittävä tieto turvallisuuteen liittyvistä asioista. Henkilöstö osallistuu myös omavalvontasuunnitelman laatimiseen, päivittämiseen ja jatkuvaan riskien arviointiin ja tunnistamiseen. Laadukas toiminta parantaa sote-yritysten asiakas- ja potilasturvallisuutta, henkilöstön työssäjaksamista, hyvinvointia sekä tuottavuutta, kilpailukykyä ja kestävää yritystoiminnan ekosysteemiä.

Hankkeeseen osallistuvat sote-yritykset ja niiden henkilöstö saavat lisävalmiuksia työtehtäviinsä ja osaamista sekä tietotaitoa toimia koronavirusepidemia-aikana. Hankkeessa tarjotaan neuvontaa, ohjausta ja täsmäkoulutusta turvallisuusjohtamisen osaamiseen ja prosesseihin, joilla voidaan vaikuttaa kansallisen koronavirusepidemian leviämiseen väestöryhmissä. Toimenpiteissä keskitytään sote-toimialojen yritysten omavalvontasuunnitelman kehittämiseen, käytännön hoito- ja hoivatyön riskien tunnistamiseen, olemassa olevien ja uusien riskienhallintaprosessien kehittämiseen sekä riskien pienentämiseen Suomen hallituksen sekä terveysviranomaisten määräykset, poikkeus, valmius- ja tartuntatautilait huomioiden.

Hankkeen tuloksena sote-yritysten koko henkilöstö oppii tunnistamaan nykyistä paremmin työhön liittyviä olemassa olevia ja uusia turvallisuusriskejä. He oppivat suunnittelemaan ja ottamaan käyttöön toimintaympäristöön ja yrityksen omaan turvallisuuskulttuuriinsa soveltuvia yhtenäisiä omavalvontasuunnitelman mukaisia menetelmiä ja työprosesseja, joilla he voivat vaikuttaa kriisi- ja riskitilanteisiin jokapäiväisessä työssään. Turvallisuusosaaminen parantaa sote-yritysten ja niiden henkilöstön ennakointikykyä ja valmistautumista mahdolliseen pandemian toiseen aaltoon sekä sen jäämiseen maailmanlaajuiseen virustautikirjoomme pysyvästi.

Soteyritysten turvallisuuskulttuurin vahvistumista ja tuloksia seurataan hankkeen aikana ja niistä raportoidaan eri medioissa ja julkaisuissa. Hankkeen tulokset ovat mallinnettavissa myös muille toimialoille. Hanketta hallinnoi LAB ammattikorkeakoulu Oy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmiä ovat päijäthämäläiset mikro- ja pk-yritysten johto ml. yrittäjät ja henkilöstö sekä niiden yhteistyökumppanit, kuten julkisia palveluita tarjoavien organisaatioiden henkilöstö sekä muut yksityisen sektorin ja 3. sektorin sote-palveluntuottajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Sote-yrityksille oheispalveluja tarjoavat tahot ja sidosryhmät sekä asiakkaat, potilaat ja heidän omaisensa, Päijät-Hämeen alueen yrittäjäyhdistykset ja muut 3.sektorin sekä julkisen sektorin toimijat. Hankkeessa huomioidaan koko maakunnan yrittäjäpotentiaali. Välillisesti hanke vaikuttaa myös sote-toimialaan kuuluvien ja siihen kuulumattomien palveluntarjoajien (esim. siivous- ja ateriapalveluiden tuottajat) kumppanuksien ja verkostojen kehittymiseen yhteisten palvelukonseptien kautta.

Hyödynsaajana ovat LAB ammattikorkeakoulun nykyiset ja tulevat opiskelijat, opettajat sekä muu henkilöstö, jotka voivat hyödyntää hankkeessa saatavaa tietotaitoa oman organisaation turvallisuusjohtamisen osaamisen kehittämisessä ja opetustyön sisällöissä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 111 712

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 148 950

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Kärkölä, Padasjoki, Sysmä, Asikkala, Hollola, Lahti, Orimattila, Heinola, Hartola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toiminta-ympäristön analyysissä on hyödynnetty "Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa" -julkaisua (TEM 2011). Hankkeen valmisteluissa ja suunnittelussa on pohdittu sukupuolinäkökulmasta hankkeen kohderyhmien sukupuolittunutta jakoa turvallisuustekijöiden ja niiden riskienhallinnassa sekä käytännön työtehtävien suorittamisessa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta. Sotealan yritykset, järjestöt ja yhdistykset ovat naisvaltaisia yrityksiä ja yhdistyksiä. Toisaalta niiden johto voi olla miesvaltainen. Yrittäjän ja henkilöstön turvallisuusjohtamisen ja riskien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet osana jokapäiväistä toimintaa varmistavat, että pienillä, naisvaltaisilla yrityksillä on tietoa ja käytännön riskinhallinnan keinoja pärjätä konkreettisesti toimintaympäristön muuttuneessa tilanteessa sekä yrityksen sisällä, että ulkoisessa toimintaympäristössä mm. sidosryhmätyöskentelyn ja kumppanuuksien kehittymisen kautta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa pyritään käyttämään täsmäkoulutusten asiantuntijoina sekä miehiä että naisia. Kouluttajan sukupuoli sinänsä ei ole oleellinen tekijä. Hankkeen viestinnässä huomioidaan, että naisvaltaisuudesta huolimatta alalla on myös miehiä, joten tiedottamisessa ja viestinnässä tuodaan esille monipuolisesti erilaisia toimijoita. Osallistujien valmiuksia ja osaamistarpeita voidaan tarkastella eri sukupuolten näkökulmasta
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa- arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
ei
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 0
Hoito- ja hoiva-alojen toimintaan sisältyy käytettyjen materiaalien ja jätteiden lain- ja asetustenmukainen materiaalien kierrätys ja jätteenkäsittely, jossa on mukana asiakkaan sekä henkilöstön fyysisiä turvallisuustekijöitä kuten käytetyt hoitomaskit, suojat sekä muut koronaviruksen saastuttamat tekstiilit, lääkkeet, hoitotarvikkeet ja muut välilliset toimintaan liittyvät jätteet ja materiaalit. Turvallisuusjohtaminen kehittää järjestelmiä myös em. näkökulmiin taloudellisesti ja eettisesti kestävän yhteisen prosessien luomiseksi. Palveluiden ja tuotteiden elinkaaret on suunniteltava mahdollisimman kestävälle pohjalle.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Hankkeen tavoitteena on kehittää sotealojen yritysten johdon ja henkilöstön sisäistä turvallisuusosaamista, jossa osatekijöinä ovat niiden palveluntuottamiseen osallistuvat ulkoiset sidosryhmät ja verkostojen johtaminen. Yhdessä ne voivat muodostaa keskinäisiä, pitkäaikaisia ja yhteistyökykyisiä kumppanuussuhteita sekä tuottaa palveluita, jossa turvallisuus on osa kilpailukykyä ja lisäävät asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä palvelulaatua. Turvallisjohtamisen, sen omavalvonnan ja riskienhallinnan vaikutukset näkyvät koko palvelutuotannon ja tuottajien ketjussa. Kaikki osapuolet tulee sitouttaa noudattamaan yhteisiä oamvalvontasuunnitelmaa ja riskienhallinnan prosesseja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 0
Toimintaympäristön muutos ja asiakkaan tai potilaan omaisten päätökset palveluiden hankinnassa luovat myös turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia, joihin sote-palveluntarjoajien tulee tarttua pysyäkseen mukana kilpailussa ja markkinoilla. Toimintaprosessien ja omavalvonnan järjestelmien laadullinen vahvistaminen on kilpailukykyisten palveluiden kehittymisen edellytys.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
ei
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 0
Arkinen työ tuo usein esiin käytännön ongelmia ja työolosuhteiden parannustarpeita. Kriisiaikana korostuu turvallisuusjohtamisen avaintekijänä hoitohenkilöstön työturvallisuus ja terveys. Henkilöstön osallistaminen ja vaikutusmahdollisuudet oman työn, ympäristön ja prosessien kehittämiseen lisäävät motivaatiota ja työnimua, ylläpitävät terveyttä, työkykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön hyvinvointi ja työkyky lisäävät heidän tuottavuuttaan ja siten yrityksen kilpailukykyä, tulosta ja liiketoiminnan ekosysteemiä.
Tasa-arvon edistäminen 6 3
Erilaiset toimijat oppivat toimimaan keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja tekemään yhteistyötä, jonka keskiössä on osaaminen, ei sukupuolitekijät tai perinteiset sukupuoliroolit. Hankkeessa pyritään vaikuttamaan myös loppukäyttäjien sitoutumiseen, asenteisiin ja vastuisiin suhteessa rooleihin, vrt. yrityksen johto ja muu henkilöstö.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
ei
Kulttuuriympäristö 0 0
ei
Ympäristöosaaminen 9 0
Ympäristötietoisuus ja teknologia ovat huomioitavia kohderyhmien turvallisuusjohtamisen osaamisen kehittämisessä ja riskien hallinnassa. Viestinnällä vaikutetaan henkilöstön tietoisuuteen, asenteisiin sekä sitoutumiseen työhyvinvointia lisäävien työturvallisuuden ja hyvinvoinnin osatekijöinä ympäristövaikutukset huomioiden; ml koronavirukselle altistuneet materiaalit ja niiden käsittely osana kestävää ympäristöturvallisuutta ja ympäristönsuojelua.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-