RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22228, Digitaalinen kulttuuri

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitaalinen kulttuuri

Digitaalisuus on muuttanut työntekoa ja toimintaprosesseja joka alalla ja tuonut myös uusia haasteita ja muutoksia. Vaikka digitalisaation hyödyt ovat olleet kiistattomia ja digitalisaatio on osoittautunut olevan kiinteä osa yhteiskunnan kehittymistä, digitaalisuuden hyödyntäminen on ollut myös haastavaa ja aiheuttavan myös kielteisiä vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin, etenkin jos organisaatiossa ei ole vakiintuneita toimintatapoja digitaalisten laitteiden ja ohjelmistojen hyödyntämiseksi.
Tämän hankkeen päätavoitteena on edistää organisaatioiden valmiuksia ja osaamista digitaalisuuden hyödyntämisessä sekä opastaa ja valmentaa niitä kehittämään digitaalista kulttuuriaan, tuottavuutta ja työhyvinvointia. Alatavoitteina on kehittää organisaatioiden johdon ja henkilöstön tietämystä digitaalisen kulttuurin kehittämisestä ja digitaalisen kulttuurin vaikutuksesta tuottavuuteen ja työhyvinvointiin, kouluttaa osallistujat muotoilemaan työtehtäviään ja mahdollisuuksia hyödyntää niissä digitaalisuutta, perehdyttää organisaatiot kehittämään digitaalista kulttuuria, digitaalista strategiaa ja toimintatapoja digitaalisuuden hyödyntämiseksi, perehdyttää organisaatiot toimimaan muuttuvassa digitaalisessa maailmassa ja kouluttaa heitä omaksumaan tulevat yhteiskunnalliset muutokset, kuten Society 5.0, perehdyttää osallistujat digitaalisuuden vaikutusten arviointiin sekä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin mittaamiseen. Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat tehtävät, jotka edistävät 1)organisaatioiden digitaalisen kulttuurin kehittämistä, 2) organisaatioiden toimintaprosessien kehittämistä, 3) digitaalisen kulttuurin rakentamista, 4) viestintää ja tiedottamista sekä 5) hankkeen arviointia.

Hankkeen sisällön suunnittelussa on huomioita sukupuolten tasa-arvo ja kestävä kehitys. Tasa-arvon näkökulmasta, hanke mahdollistaa eri ikäryhmien, sukupuolten ja osaajien osallistumisen. Sukupuolinäkökulma huomioidaan osallistujien ohjauksessa, jos miehillä ja naisilla on erilaisia tarpeita. Kestävän kehityksen näkökulmasta, hankkeessa perehdytetään yrityksiä ja osallistujia konsultoinnin ja työpajojen avulla rakentamaan yhdessä digitaalisia toimintamalleja, jotka vähentävät jätteiden syntyä sekä luonnonvarojen ja muiden resurssien käyttöä. Työpajoissa, koulutuksissa ja konsultointitapaamisissa kehitetään ja testataan yhdessä osallistujien kanssa digitaalisuutta hyödyntäviä toimintatapoja, jotka edistävät osallistujien hyvinvointia, luovat uusia työnteon malleja ja palveluita sekä vahvistavat paikallista elinkeinorakennetta. Yhdessä kehitettävistä toimintatavoista rakentuu organisaatiokohtaiset digitaaliset kulttuurit, jotka huomioivat organisaatioiden ja työntekijöiden erilaiset tarpeet.

Hankkeessa käytetään toteutusmenetelminä online-koulutuksia sekä kasvokkain toteutettavia työpajoja. Hankkeen toteuttajaorganisaatio on osallistujien tukena uusien digitaalisten toimintatapojen ja digitaalisen kulttuurin kehittämisessä koko hankkeen ajan. Hankkeen tuloksina organisaatiot tunnistavat digitaalisen kulttuurin merkityksen, osaavat hyödyntää käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä työn muotoilussa, tunnistavat ja osaavat hallita digitaalisten laitteiden ja ohjelmistojen kuormitustekijöitä sekä osaavat laatia toimintaohjelman digitaalisen kulttuurin kehittämiseksi. Hankkeen jälkeen organisaatioilla on dokumentoitu toimintaohjelma digitaalisen kulttuurin kehittämiseksi sekä osaaminen hyödyntää digitaalisia laitteita ja ohjelmistoja työssä siten, että niiden avulla lisätään tuottavuutta ja työhyvinvointia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat Kanta-Hämeen alueen pk- yritykset sekä julkiset organisaatiot. Pääpaino on pk-yrityksillä, joiden tavoitteena on hyödyntää digitaalisuutta asiakaspalveluissa, markkinoinnissa, tuotteiden myynnissä sekä tuotteiden valmistamisessa. Erityisestin otamme huomioon yritykset, jotka tarvitsevat nopeita toimenpiteitä digitaalisuuden kehittämiseksi, johtuen korona-pandemian aiheuttamista ongelmista.

Julkisten organisaatioiden osalta pääpaino on organisaatioilla, jotka käyttävät digitaalisia laitteita ja ohjelmistoja asiakaspalvelutyössä, jota ilman koronakriisiä toteutettaisiin kasvotusten.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden yhteistyökumppanit ja asiakkaat. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös koulutusorganisaatiot ja viranomaiset sekä yrityspalveluorganisaatiot, kuten Linnan Kehitys Oy.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 133 612

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 133 612

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 178 150

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 178 150

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Riihimäen, Hämeenlinnan

Kunnat: Jokioinen, Hausjärvi, Ypäjä, Tammela, Riihimäki, Hämeenlinna, Loppi, Forssa, Humppila, Janakkala, Hattula

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Vankanlähde 9

Postinumero: 13100

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 95

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analyysi perustuu selvitystyöhömme ja tutkimushavainnointeihimme, joita olemme tehneet viime aikoina. Digitaalisuuden kehittäminen koskee kaikkia aloja. ICT- ja Data Science- alat ovat olleet miesvaltaisia aloja, vaikkakin viime aikoina myös naiset ovat kiinnostuneet ICT-alan työpaikoista. Erityisesti sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan sekä kulttuuri-, elintarvike- ja tekstiilialan organisaatiossa on tarvetta digitaalisuuden kehittämiselle. Esimerkiksi naisten osuus sosiaali- ja terveysalan koko henkilöstöstä on lähes 90% ja vastaavasti ICT-alalla naisten osuus on 28%. Miesten osuus sote-alalla on noin 10% (https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/naiset-miehittavat-yha-hoitoalaa). Nämä alat ovat naisvaltaisia aloja Suomessa ja niissä tarvitaan digitaalisen kulttuurin kehittämistä, jotta digitaalisuuden kehittäminen saadaan käyntiin. Tietoyhteiskunnan siirtyminen Society 5.0:aan edellyttää, että jokaisessa organisaatiossa on sekä miehiä että naisia, jotka osaavat kehittää organisaation digitaalista kulttuuria ja hyödyntää digitaalisia laitteita ja ohjelmistoja.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toteuttamissa pyritään aktivoimaan organisaatioiden henkilöstöä, jotka edustavat eri ikäryhmiä, sukupuolta ja osaamista. Naisten mahdollisuuksiin olla digitaalisen kulttuurin kehittäjiä ja suunnitella digitaalisuuden toimintaohjelmia kiinnitetään erityistä huomioita. Sukupuolinäkökulma huomioidaan osallistujien ohjauksessa, jos miehillä ja naisilla on erilaisia tarpeita.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite on digitaalisen kulttuurin, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Yritämme saada molempien sukupuolten edustajat kiinnostumaan digitaalisen kulttuuriin kehittämisestä ja tuomaan keskusteluun mukaan näkemyksensä. Arvioimme, että molempien sukupuolten osallistuminen digitaalisen kulttuurin kehittämiseen varmistaa, että kehittämis- ja toteutussuunnitelmat ovat kattavampia kuin vain toisen sukupuolen tekemät suunnitelmat.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	5
Digitaalisen kulttuurin kehittämisen ja Society 5.0:n periaatteiden omaksumisen toivotaan synnyttävän uusia ajatuksia ja digitaalisuutta hyödyntäviä toimintamalleja, jotka vähentävät luonnonvarojen käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	6
Kehittyneet digitaalisen kulttuurin arvioidaan vaikuttavan organisaatioiden toimintatapoihin siten, että toiminnassa pystytään optimoimaan työtehtäviä ja välttämään turhaa tekemistä, joka kuormittaa ilmastoa. Yritysten yhteistyöllä pyritään kehittämään verkostoitumista ja yhdessä tekemistä, joka tähtää järkevään resurssien käyttöön.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	5
Digitaalisen kulttuurin kehittäminen toimii viitekehyksenä digitaalisuuden kehittämiselle, jonka avulla optimoidaan materiaalien ja energian tarve ja pyritään välttämään jätteiden syntyä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	1
Digitaalinen kulttuuri saattaa ohjata organisaatioita hyödyntämään myös uusiutuvia energialähteitä, mutta asiasta ei ole faktatietoa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	9
Digitaalisen kulttuurin kehittäminen luo organisaatioille mahdollisuudet digitaalisten laitteiden ja ohjelmistojen hyödyntämiselle sekä uuden, digitaalisuuteen pohjautuvan liiketoiminnan kehittämiselle. Digitaalisuuden hyödyntäminen liiketoiminnassa ja yhteiskunnan palveluissa on jatkuvasti kasvavaa toimintaa, jossa yritysten tulee olla mukana ja mukautua. Yrityksillä tulee olla valmiudet digitaalisuuden hyödyntämiseksi ja ensimmäinen tehtävä on digitaalisen kulttuurin kehittäminen. Dokumentoidut toimintatavat mahdollistavat digitaalisten laitteiden ja ohjelmistojen oikean käytön ja niistä saatavat hyödyt.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	4	7
Hankkeessa kehitetään organisaatioiden digitaalista kulttuuria ja siihen liittyviä toimintatapoja. Digitaalisen kulttuurin kehittäminen voi synnyttää yrityksille uusia ideoita digitaalisuuden hyödyntämisessä.
Liikkuminen ja logistiikka	5	8
Digitaalisen kulttuurin kehittäminen ja siihen liittyvät toimintatavat vähentävät turhaa kulkemista ja mahdollistavat digitaalisten logistiikkaketjujen kehittämisen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	10
Hankkeen yhtenä päätavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen. Digitaalisen kulttuurin kehittäminen mahdollistaa oikean tavan käyttää digitaalisia laitteita ja ohjelmistoja ja siten vähentää teknostressiä. Hyvällä digitaalisella kulttuurilla mahdollistetaan kuormittavien työtehtävien hallitseminen ja voidaan saada aikaan jopa positiivista stressiä (eustress).
Tasa-arvon edistäminen	2	5
Hanke ei erottele osallistujia vaan pyrkii edistämään kaikkien osallistujien digitaalisen kulttuurin osaamista. Otamme kuitenkin huomioon, että osallistuvilla yrityksillä ja niiden henkilöstöllä tulee olla perustiedot digitaalisuudesta ja jonkinlainen näkemys sen hyödyntämisestä työtehtävissä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	2	2
Hankkeeseen osallistuvia ei erotella yhteiskunnallisen aseman tai kulttuuritaustan perusteella. Otamme kuitenkin huomioon, että hankkeen toteutuskielenä käytetään suomea ja osallistujilla tulee olla riittävä suomen kielen taito, jotta henkilö voi hyödyntää hankkeen materiaaleja ja koulutuksia.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hanke ei vaikuta fyysiseen kulttuuriympäristöön, vaan pyrkii edistämään digitaalista kulttuuria.
Ympäristöosaaminen	2	5
Hanke vaikuttaa osallistujien ympäristöosaamiseen siltä osin, kun hankkeen työpaketeissa käsitellään tulevan Society 5.0:n tavoitteita vähentää ympäristön kuormitusta teknologian avulla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digitaalisuuden hyödyntämisestä on tullut merkittävä tekijä yritysten ja julkisten organisaatioiden toiminnassa viimeisten 4 vuoden aikana. Hyödyntämisen taustatekijöinä ovat kansalliset ja kansainväliset tavoitteet hyödyntää digitaalisuutta ja lisätä digitaalisia palveluita. Ennalta arvaamattomana taustatekijänä oli myös nopeasti levinnyt koronapandemia, joka pakotti organisaatiot ottamaan käyttöön digitaalisia työkaluja sekä muokkaamaan työprosessejaan digitaalisuutta hyödyntäväksi. Arvioiden mukaan, organisaatiot saavuttivat pandemian vauhdittamana digitaalisen hyödyntämisen tason merkittävästi nopeammin kuin mitä kehittämistahti olisi ollut ilman pandemiaa. Uusimpana digitaalisuuden kehittymisen taustatekijä on ollut tekoälyn kehittyminen ja tekoälysovellusten tuominen kaikkien saataville ilmaiseksi. Digitaalisuuden taustamuuttujat auttoivat hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa, sillä jokainen mukana ollut organisaatio on nostanut hankkeen aikana digitaalista osaamistaan ja uudistanut toimintatapojaan. Emme voi kuitenkaan olettaa, että organisaatioiden digiloikka oli ollut vain tämän hankkeen ansiota, vaan organisaatioiden kehittymiseen on vaikuttanut muitakin tekijöitä, vaikkakin myös tämä hanke toi organisaatioille uutta osaamista esimerkiksi digitaalisen työn muotoilusta, digistressistä, digitaalisen kuormituksen mittaamisesta, eksoskeleton- robotiikan hyödyntämistä sekä systeemiälykkyydestä. Näillä kaikilla on vaikutusta työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.
Hankkeen päätavoitteena ollut organisaatioiden digivalmiuksien ja digiosaamisen kehittyminen saavutettiin, ja organisaatioissa ymmärrettiin digitaalisen toimintakulttuurin edistämisen tarve. Digitaalisuuden kehittäminen on kuitenkin monitahoinen asia, joka edellyttää uusien laitteiden ja ohjelmistojen hankintaa, tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelua, käyttäjien osaamisen kehittämistä, digitaalisten palveluiden käyttäjälähtöistä suunnittelua sekä toimivan digistrategian käyttöönottoa. Hanke onnistui edistämään organisaatioiden digitaalista toimintakulttuuria, mutta suurelta osin organisaatioiden toimintaohjelmat digitaalisen kulttuurin kehittämiseksi ja digistrategiat ovat vielä työn alla, joten digitaalinen toimintakulttuuri on vasta muotoutumassa. Hankkeen alatavoitteet saavutettiin kohtalaisen hyvin, ja tuloksena oli, että osallistujat tulivat tietosiksi digitaalisen kulttuurin kehittämisestä ja digitaalisen kulttuurin vaikutuksesta tuottavuuteen ja työhyvinvointiin, kuten digistressiin ja digitaalisuuden vaikutusten mittaamiseen. Tuloksena oli myös, että osallistujat oppivat muotoilemaan työtehtäviään hankkeessa tuotettujen työn muotoilun kanvaksien ja työkirjan avulla. Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä olivat webinaarit, esittely- ja testaustilaisuudet sekä osallistujien perehdyttäminen online-työkalujen, kuten Teams- työtilan välityksellä. Koronapandemian aiheuttaman muutoksen takia emme pystyneet järjestämään kasvokkain toteutettuja tilaisuuksia niin paljon kuin olimme suunnitelleet. Hankkeessa mukana olleet organisaatiot olivat itseohjautuvia, ja kehittivät digitaalisuuden toimintatapojaan myös omatoimisesti. Hankkeen toteuttamisen haasteena oli koronapandemian lisäksi mukana olleiden sote-organisaatioiden rakennemuutos, jonka seurauksena kaikki hankkeeseen mukaan lähteneet sote-organisaatiot muuttuivat hankkeen aikana. Hankkeen horisontaaliset tavoitteet täyttyivät hyvin. Hankkeessa oli mukana sekä miehiä että naisia ja osallistujat edustivat eri työikäisiä ryhmiä. Kestävän kehityksen näkökulmasta, hanke edisti digitaalisia toimintamalleja, jotka vähensivät mm. liikkumista, loivat uusia työnteon malleja sekä herättivät ajatuksia uusista digitaalisista palveluista. Hanke loi perustaa myös paikallisen elinkeinorakenteen kehittymiselle, jos yritykset aikovat hyödyntää toiminnassaan alustatalouden periaatteita.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot