Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22229

Hankkeen nimi: HackS - Hack the Script ratkaisuja AV-alan työttömyyteen ja työvoimapulaan

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.5.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: Hämeentie 135 D

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00560

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: https://www.metropolia.fi/fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Wartio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.wartio(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503520032

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hack the Script -hankkeen (HackS) tavoitteena on vahvistaa audiovisuaalisen alan nuorten työttömien ja toistuvaistyöttömien työmarkkinavalmiuksia ja edistää heidän työllistymistään. Hankkeessa pilotoidaan AV-alalle kohdistettu etätyönhaun malli, joka pureutuu alan työnhakijoiden ja työvoiman kysynnän kohtaanto-ongelmaan vuorovaikutuksellisuutta lisäämällä. HackS-mallin tarkoituksena on tarjota konkreettinen, ketterä ja innovatiivinen väylä työllisyysasteen nostoon alalla, jonka olemassa olevat ja tunnistetut haasteet ovat syvenemässä koronakriisin myötä. Yhteistoiminnallinen lähestymistapa tukee yksityisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä työllisyyden vahvistamiseksi nyt ja lähivuosina.

HackS-hankkeessa AV-alan kohtaanto- ja työllistymisongelmaa ratkotaan työttömien ja työnantajien kanssa yhdessä: yhteiskehittely toteutetaan Hackathonin muodossa, missä nuoret työttömät ja työnantajat yhdessä kehittävät ratkaisuja AV-alan kohtaantoon.

HackS -etätyönhaun mallin ytimessä on osaamisen osoittaminen vuorovaikutuksellisesti työnhakuprosessin aikana. Etätyönhaunmalli tukee osaavien tekijöiden ja sopivien työpaikkojen kohtaamista, vahvistaa nuorten työnhaku- ja vuorovaikutustaitoja ja tukee heidän integroitumistaan työelämään työnantajien muuttuviin tarpeisiin vastaten. Hacksmalli sovelletaan Virtual Writers Rooms 6Aika -hankkeessa jo testatun ja hyväksi todetun etäryhmätyön mallin pohjalta.
Hankkeen kohderyhmänä ovat AV-alan nuoret työttömät, toistuvaistyöttömät ja alalle vastavalmistuneet. Yhteiskehittelyyn työnantajapuolelta osallistuvat mm. Yellow Film&TV, Warner Bros ja AitoMedia. Yhteistyöverkostossa mukana ovat lisäksi Ohjaamo Helsinki, Audiovisual Producers Finland APFI ry, Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ry, Suomen elokuvasäätiö, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK ja opiskelijayhdistys Metka ry. Hankkeen toteuttaa Metropolia Ammattikorkeakoulu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

HackS-hanke kohdistuu erityisesti audiovisuaalisen alan nuorten ja toistuvaistyöttömien pääkaupunkiseutulaisten kohderyhmiin, joiden on vaarana jäädä pitkiin työttömyysloukkuihin, joista heidän on vaikea työllistyä takaisin AV-alan tuotantoihin. Painopiste on audiovisuaalisen alan sisällöntuotannon ja teknisen tuotannon ammateissa, joissa työt ovat projekti- ja keikkaluonteisia ja työnhakijat joutuvat hakemaan uutta työtä muutaman kuukauden välein ympäri vuoden. Kohderyhmän nuorilla ja toistuvaistyöttömillä on toisen asteen tai korkea-asteen koulutus audiovisuaalisen tuotannon alalle tai heillä on muulla tavoin hankitut audiovisuaalisella alalla tarvittavat kompetenssit.
Kohderyhmää ovat myös audiovisuaalisen alan työnantajat, tuotantoyhtiöt, pk-yritykset, jotka kehittävät uutta sisältöä, elokuvia ja tv-sarjoja ja työllistävät tuotantotyöntekijöitä tuotantojen eri työvaiheisiin.
Hankkeen osallistujat tavoitetaan Metropolian ja yhteistyökumppaniverkoston kautta. Yhteistyöorganisaatioita sekä muita verkostoja ovat mm. Ohjaamo Helsinki, Audiovisual Producers Finland APFI ry, Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ry, Suomen elokuvasäätiö, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK ja opiskelijayhdistys Metka ry. Hanketoimijoilla on laajan yhteistyöverkoston lisäksi vankkaa kokemusta nuorten työnhakijoiden tavoittamisesta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmän Hackathonien yhteiskehittelyyn osallistuvat elokuva- ja televisioalan opiskelijat ja mediaviestinnän opiskelijat sekä audiovisuaalisen alan työllistymistä edistävät tahot, työnantajat, yritykset ja yhdistykset sekä ammattilais- ja asiantuntijaverkostot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 63 109

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 61 547

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 90 155

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 87 924

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Valmistelussa on huomioitu tasaarvoisuus, tasavertaisuus ja sukupuolinäkökulmaa alan tutkimusten ja mm. alan tutkintojen sisäänottomäärien sukupuolijakaumien kautta ja valmistelussa on benchmarkattu toteutuneita/toteutettavia ESR-hankkeita, kuten Wirtual Writers' Room 6Aika. Sukupuolisensitiivisyyden huomioiminen läpäisee koko prosessin suunnittelusta toteutukseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen suunnitteluprosessissa ja toteuttamisessa huomioidaan erilaisista taustoista tulevien nuorien työnhakijoiden mahdolliset yksilöllisyydet ja rajoitteet. Hankkeessa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo ja pyrkimyksenä on kouluttaa yhtä paljon naisia kuin miehiä. Naisten osallistumiseen ja osallistamiseen kiinnitetään erityishuomioita toimenpiteiden järjestelyissä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, päätavoitteet, kuten työllistymisen edistäminen, on kuvattu hakemuksen kohdassa 5.2. Kaikkien hankkeen eri osapuolien näkemyksiä kunnioittavaan dialogiin pyrkiminen on vahva tavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla mm. etätyöskentelyn vähentäessä matkustamista. Hanke kohdistuu erityisesti digitaalisten työkalujen käytön tehostamiseen. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hankkeessa pyritään minimoimaan turha matkustaminen ja matkustamisen ollessa välttämätöntä pyritään valitsemaan mahdollisimman vähäpäästöisiä liikennevälineitä. Lisäksi pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon digitaalisia työkaluja kommunikaatioon. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikutus on neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikutus on neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus on neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeen toiminnassa pyritään minimoimaan turha materiaalien käyttö ja jäte. Kaikki toiminnassa syntyvä vähäinekin jäte on kierrätettävissä (paperi, pahvi, jne). Hankkeessa korostetaan digitaalista viestivälineiden ja tallennusmuotojen käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Toimimme Metropolian tarjoamien palveluiden energiapalveluiden varassa. Hankkeessa suositaan julkisen liikenteen käyttöä liikkumisessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Prosessin pitkäaikaisena tavoitteena on nuorten työnhakijoiden auttaminen työelämään, mikä kehittää sosiaalisesti ja myös taloudellisesti kestävää paikallista rakennetta. Toimintakulttuurin muutos tehostaa toimintaa alueilla, missä kohderyhmät toimivat. Digitaalisilla työkaluilla pyritään tehostamaan yhteyksiä muualle Suomeen ja EU-alueelle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hanke keskittyy aineettoman ja sähköisen pääoman kasvattamiseen. Viestinnässä panostetaan sähköisiin työvälineisiin, ja vältetään tarpeettomien painotuotteiden käyttöä. Hankkeessa käytetään virtuaalista työnhaun mallia, joka edesauttaa paperittoman työnhaun toteutumista.
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Hanke pyrkii tehostamaan digitaalisten työkalujen käyttöä sisällöntuotannossa ja AV-alalla. Digitalisaatio vähentää liikkumisen aiheuttamia haasteita ja ratkaisee logistisia ongelmia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 8
Nuorten työllistyessä hyvinvointi kasvaa niin yksilö- kuin yhteiskunnan tasolla.
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Hankkeen toimitaan sukupuolisensitiivisesti läpi hankeen toimien.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 8
Hankkeessa tuetaan nuorten työllistymista ja näin parannetaan heidän yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeessa toimitaan paikallisseudulla ja kulttuuriympäristöä myös vaalitaan. Vaikutus on neutraali.
Ympäristöosaaminen 2 2
Ympäristön merkitys tasa-arvon ohella on teema, joka otetaan huomioon hankkeen toiminnassa. Hankkeessa noudatetaan päätoteuttaja Metropolian Green Office - sitoumuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

HackS - Hack the Script ratkaisuja AV-alan työttömyyteen ja työvoimapulaan -hanke toteutettiin 1.1.2020–31.5.2022 Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahaston toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ERS-rahoituksella.

Hankkeen tavoitteet ja niiden toteutuminen
Tavoite 1: Tavoitteena on parantaa vaikeassa työllistymistilanteessa olevien pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten käsikirjoittajien
mahdollisuuksia työllistyä. Hankkeessa suunniteltiin työllistyvän 60 nuorta käsikirjoittajaa koulutuspilotointien, etäkäsikirjoitusnäytteiden ja työnantajatapaamisten kautta. Käsikirjoittajille haluttiin luoda yhteyksiä vertaisryhmään, tuotantoyhtiöihin ja rahoittajiin. Haluttiin tukea nuorten käsikirjoittajien työllistymisessä ja edistää käsikirjoittajien yhdenvertaisia mahdollisuuksia työllistyä työnäytteiden perusteella.

17 käsikirjoittajaa tavoitettiin osallistumaan käsikirjoittajapooliin, jolle tarjottiin koulutustyöpajoja, työnantajatapaamisia ja mentorointiohjelma. Käsikirjoittajat toimivat hankkeessa itsenäisesti ja osittain pienryhmissä, ja jokainen tuotti ohjatusti ja ohjeiden mukaan itsenäisiä työnäytteitä ja ryhmätyönä tehtyjä työnäytteitä. Yksi ryhmä loi kolme tv-sarjakonseptia Ylen toimeksiannon pohjalta. Hankehenkilöstö ohjasi kehittelyä, ja Yle Nuorten Draama antoi palautetta kehittelyn aikana.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa tunnistettiin, että alalla oli kohtaanto-ongelma. Työnantajat eivät löytäneet tarpeitaan vastaavia tekijöitä ja käsikirjoittajat eivät löytäneet osaamistaan ja taitojaan vastaavaa työtä - tämä havainto korostui entisestään toteutusvaiheessa. On myös todettava, että audiovisuaaliselle alalle on tyypillistä, että käsikirjoittamiseen liittyvät työpaikat - kuten monet muutkin av-alan työpaikat - ovat “piilotyöpaikkoja” joiden täyttäminen harvoin tapahtuu tavanomaisilla työnhaulla.

Palautteen perusteella hanke lisäsi osallistujien erilaisia käsikirjoitustaitoja ja ymmärrystä ammatillisista kyvykkyyksistä ja osaamisista sekä käsikirjoitusnäytteillä työn hakemisesta ja opitut asiat näyttävät myös edistäneen kohderyhmän pääsyä työllistymismahdollisuuksia. On myös painotettava, että verkostoilla ja sosiaalisilla taidoilla on huomattava vaikutus työllistymiseen. HackS-koulutuksissa luodut verkostot ja ymmärrys alan työnantajien tarpeista näyttävät myös parantaneen työllistymismahdollisuuksia.

Hankkeessa eriteltiin työllistymiseen vaikuttavia osa-alueet: käsikirjoittamistyöhön liittyvät ammattitaidot, ryhmätyötaidot, elämänkokemus, persoona, sosiaalisuus ja viestintätaidot - ja toisaalta alaan mekanismeihin ja arvostuksiin liittyvä ymmärrys, verkostot ja muut seikat. Nämä ovat merkittäviä käsikirjoittajan työllistymistä edistäviä erittelyjä ja jatkossa olisi syytä kehittää näiden tunnistettavien osa-alueiden opetusta muun muassa alan oppilaitoksissa.

Tavoite 2: Tavoitteena on luoda HackS etätyönhaun malli soveltaen VWR-hankkeessa kehitettyä etäryhmätyöskentelyn mallia AV-alan työnhakukontekstiin ja testata sitä yhteistyössä työnantajien kanssa pilotoiden. Etätyönhaunmallin avulla työnhakijat voivat esittää työ- ja osaamisnäytteitä työnantajalle yhteistyössä työnantajan kanssa. Hankkeen tavoitteena on pilotoida ratkaisu sekä yleiseen että erityisesti koronakriisin tuomaan työllisyysongelmaan.

Hankkeen edetessä työnantajien kanssa yhteiskehittelyssä nousi esiin työnantajien välttämätön tarve tavata työtä hakeva käsikirjoittaja henkilökohtaisesti käsikirjoittajat käsikirjoitustyöryhmään soveltuvuuden arvioimiseksi. Tämä työnantajien toive ja edellytys muutti hankkeen tavoitetta etätyönhaun mallin muodosta ja jatkokehitelty muoto oli luoda Hacks etätyönmalliin käsikirjoitusnäytteiden tekemiseen selkeät työnantajakohtaiset ohjeet, joiden mukaan työnäytteitä voidaan kirjoittaa ja työnäytteiden toimittamisen jälkeen on mahdollisuus työnantajatapaamiseen ja keskusteluun.

Tavoite 3: Hankkeen tavoitteena oli työnantajatapaamisten ja pilotointien myötä juurruttaa HackS etätyönhaun malli pysyväksi työllistymisen väyläksi AV-alalle ja malliksi työvoimapalveluiden, rekrytoijien ja AV-alan nuorten työnhakijoiden käyttöön. Koska työnantajien kanssa tehtävät pilotoinnit jäivät vain osittaisiksi, hankkeessa ei pystytty kerryttämään työnantajien kokemuksia ja palautetta mallin sujuvuudesta.

HackS-malli sai kiinnostunutta palautetta konseptistaan ja niin pitkälle kuin hankkeen aikana mallia pystyttiin testaamaan, oli niin käsikirjoittajien kuin työnantajien palaute kannustavaa ja toiveikasta.

Todettakoon, että kaiken kaikkiaan jatkossa olisi tärkeää voida jatkaa etätyönhaun mallin testaamista koronapandemian jälkeisenä aikana, jolloin todelliset kohtaamiset työnantajien ja etätyönäytteillä työtä hakevien käsikirjoittajien välillä ovat mahdollisia.

Työnantajien tarpeista tunnistettiin tarve systemaattiseen toimintatapaan käsikirjoitusnäytteiden prosessoinnissa, johon eri tuotantoyhtiöillä on hyvin erilaisia käytänteitä. Myös eri tuotantoyhtiöissä hyvin erilaiset työntekijät lukevat käsikirjoitusnäytteitä. Suomessa av-alalla ei ole vielä vakiintunutta ”script reader” käsikirjoituslukijoiden ammattikuntaa, vaan käsikirjoitusnäytteitä lukevat erilaisissa työtehtävissä työskentelevät tuotantoyhtiön henkilöstö, tuottajat ja tilaajat. Työnantajilla olisi siis selkeä tarve toimintamallille, mutta myös ammattikunnalle tai henkilöstölle jolla olisi työaikaresurssia ja erityisosaamista tähän dramaturgisen sisällön lukemis- ja arviointityöhön olisi.

Tämä seikka taas nostaa esiin toisen näkökulman käsikirjoitusnäytteiden avulla työllistymisen prosessiin. Olisi syytä jatkossa tutkia käsikirjoitusten laadunarviointiprosessia, laadunarvioinnin osaamista ja kehittää malli käsikirjoitusnäytteiden tehokkaalle lukemiselle ja laadun arvioinnille, jolloin prosessi etenisi systemaattisemmin myös työnantajan puolelta. Tähän prosessiin löytyy hyviä esimerkkejä muun muassa Iso-Britannian elokuva ja televisioteollisuudesta sekä Amerikasta alan teollisuudesta. Näitä esimerkkejä olisi hyödyllistä tutkia, soveltaa ja testata myös Suomessa, jotta pystyisimme kehittämään alaamme entistä laadukkaammaksi ja kilpailukykyisemmäksi, millä olisi suora vaikutus alalle työllistymiseen ja alan työllistämistarpeisiin.

Hankkeen aikana toimitettiin kaksi artikkelikokoelmajulkaisua ja käsikirjoittajakatalogia Metropolia Ammattikorkeakoulun TAITO: Tutkii , kehittää, innovoi -sarjaan. Julkaisujen pysyvät verkko-osoitteet ovat:
Uusien käsikirjoittajien mahdollisuudet av-alalla, toimittanut Hanna-Maija Aarnio ja Johanna Wartio (2022)
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-351-0
Suomalaisia pääkäsikirjoittajia draamatuotannoissa, toimittanut Johanna Wartio (2022)
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-355-8