Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22230

Hankkeen nimi: Vamos - Lahden miehiä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: 09 77 501

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Annika Lindeberg

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Annika.Lindeberg(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 307 5712

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lahden Diakonialaitos (DILA), 0205519-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke edistää 60 lahtelaisen työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoren miehen asemaa työmarkkinoilla lisäämällä ja ylläpitämällä heidän toimintakykyään ja siten edistämällä kiinnittymistä yhteiskunnan palveluihin sekä opintoihin ja työelämään. Työn ja koulutuksen ulkopuolella tai syrjäytymisriskissä olevien nuorten miesten toimintakyky, mielen hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat korona-ajan poikkeusolojen jälkeisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa. Käytännössä hankkeen työntekijät työskentelevät yhdessä nuorten kanssa uudenlaisella valmennuksen tavalla intensiivisesti ja tavoitteellisesti niin, että heidän osallisuutensa yhteiskuntaan vahvistuu ja nuori saa itselleen tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset palvelut. Jokainen nuori saa yksilötukea niin kauan, että luottamus syntyy ja hän uskaltaa liittyä ja sitoutua pienryhmätoimintaan.

Tavoitteet:
Diakonissalaitoksen Vamos ja Lahden Diakonialaitos (DILA) yhteiskehittävät toimintamallin nuorten miesten löytämiseksi ja valmentamiseksi. Yhteiskehittämis- ja oppimisprosessi perustuu tiimityöskentelylle, jossa Diakonissalaitoksen ja DILAn työntekijät muodostavat yhteisen kehittämistiimin. Diakonissalaitoksen Vamos vastaa valmennusprosesseista ja Lahden Diakonialaitos vastaa erityisesti tuetun vapaaehtoistoiminnan toimintamallin kehittämisestä kohderyhmälle.

Hankkeessa vahvistetaan sukupuolisensitiivistä työotetta toiminnassa ja verkostoissa.Työntekijät luovat valmennuksessa sellaisen sosiaalisen ja emotionaalisen tilan, jossa asiakas voi käsitellä tunteita ja omia vahvuuksia ja vapautua stereotyyppisestä sukupuolikäsityksestä. Tällöin asiakkaan on myös mahdollista pohtia laajasti koulutus- ja uramahdollisuuksia yksilö- ja ryhmävalmennuksessa sekä vapaaehtoistoiminnassa. Valmennusmallin lisäksi hanke kehittää tuetun vapaaehtoistoiminan toimintamallin, joka vastaa erityisesti nuorten miesten tavoitteisiin ja tarpeisiin: tällöin on löydettävä ne verkostokumppanit ja kehitettävä toimintamalli, joka motivoi alle 29-vuotiaita nuoria oman toimintakyvyn lisäämiseen vapaaehtoistoiminnan avulla.

Nuorista 60 % ohjautuu työllisyys- ja koulutuspoluille ja 30 % ohjautuu työmarkkinoille.

Hanke kytkeytyy vahvasti Lahden alueella 2021 alkavaan työllisyyden kuntakokeiluun, jossa sovelletaan tehostettua palvelumallia. Palvelumalli perustuu mm. työttömien yksilölliseen kohtaamiseen sekä tehostettuun palvelutarpeen arviointiin ja palveluohjaukseen ja sen pyrkimyksenä on nykyistä tehokkaammin sovittaa yhteen työllisyys-, koulutus ja sosiaali- ja terveyspalveluja. Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kanssa hanke kehittää yhteistoiminnassa erityisesti nuorten miesten kohderyhmälle soveltuvia yhteispalveluja.

Toimenpiteet:
1. henkilöstön rekrytointi: Rekrytoinnissa kartoitetaan ensisijaisesti nykyisen henkilöstön käytettävyyttä uudessa hankkeessa, mutta henkilöstöä valittaessa korostuvat kohderyhmän tarpeisiin liittyvä menetelmällinen osaaminen.
2. Asiakasohjaus hankkeeseen: hankkeseen ohjaudutaan kumppaniverkostojen kautta ja itsenäisesti. Asiakasohjauksessa hyödynnetään hankkeeseen palkattavan kokemusasiantuntijan erityisosaamista näiden nuorten miesten löytämiseksi. Kokemusasiantuntija sekä valmentaja työskentelevät työparina ja hankkeen edetessä löytävän työn kehittämiseen kannustetaan myös hankkeeseen osallistuvia nuoria.
3. Asiakastyö, yksilö- ja ryhmävalmennus: Jokainen hankkeeseen osallistuva mies saa henkilökohtaisen valmentajan, joka on rinnalla kulkija koko valmennussuhteen ajan. Valmennusta voidaan toteuttaa nuoren kotona, hänen lähiympäristössään, jonkin nuorta kiinnostavan tekemisen parissa, kävelylenkillä tai missä vain nuoren kannalta mukavalta tuntuvassa ympäristössä. Pienryhmissä erityishuomiota kiinnitetään sosiaalisten tilanteiden aiheuttaman ahdistuksen helpottamiseen sekä minätuntemuksen lisäämiseen.
4. Tuetun vapaaehtoistyön malli osana valmennusprosessia: Kehitettävällä tuetun vapaaehtoistoiminnan toimintamallilla mahdollistetaan kohderyhmän nuorten miesten liikkuminen konkreettisesti ulos kotiympäristöstä ja osallistujat pääsevät toimimaan itselle mielekkäällä tavalla. Projektissa pilotoidaan sukupuolisensitiivisiä menetelmiä, jolloin myös tuetun vapaaehtoistoiminnan toimintamalli ja toimintaympäristöt muokkautuvat miesten tarpeisiin ja toiveisiin vastaaviksi.
5. Vaikutusten mittaaminen ja raportointi: Kohderyhmän työ- ja toimintakyvyssä tapahtunut vahvistuminen ja subjektiivisen hyvinvointikokemuksen muutos todennetaan vertaamalla alku- ja loppukartoituksen tuloksia. Hanke tuo käyttöön Vamoksen käyttöön rakentaman vaikutusten arvioinnin analyysikehikon. Hankkeen vaikutusten arviointi ja asiakastyytyväisyyden rakentaminen tehdään yhteistyössä sektorirajat ylittäen. Työpajoissa pureudutaan hankkeen pääaiheisiin: uusiin innovaatioihin nuorten miesten tavoittamiseen, nuorten osallisuuden tukemiseen, nuorten kanssa työskentelyn malleihin yksilötasolla ja ryhmämuotoisesti sekä vertaismentorointiin ja työllistymispolkujen löytämiseen.
6. Viestintä: Viestintää toteutetaan kolmella tasolla: 1) nuorten oma vertaisviestintä, 2) hankeviestintä ja 3) viestintä suurelle yleisölle.

Tulokset:
• 60 kohderyhmään kuuluvaa nuorta on osallistunut toiminnan piiriin
• On mallinnettu kohderyhmän erityistarpeisiin sopiva prosessi siirtymiseksi poikkeusoloista avattuun yhteiskuntaan.
• Heistä vähintään 85 % on kokenut hyvinvointinsa ja toimintakykynsä kohentuneen toiminnan aikana (koetun hyvinvoinnin kysely)
• Osallistujien työ- ja toimintakyky sekä osallisuuden kokemus on vahvistunut (Tulostähti-mittari, ka vähintään 1,2 yksikköä)
• On kehitetty toimintamalli, jossa ammattimaisen valmennuksen menetelmät yhdistetään kansalaisyhteiskunnan resursseihin, täydentäen julkisen palvelujärjestelmän katvealueita.
• 18 osallistujaa on työllistynyt hankkeen toimenpiteiden seurauksena
• 60 % toimintaan osallistuneista nuorista on kiinnittynyt koulutukseen, työhön tai työllistymistä edistäviin palveluihin, eli 36 osallistujaa on ohjautunut työllisyys- ja koulutuspoluille
• 25 nuorta on ohjautunut tuetun vapaaehtoistoiminnan piiriin
• Tietoisuus ja ymmärrys heikossa asemassa olevien nuorten miesten tilanteesta Lahdessa on lisääntynyt ja palveluita kehitetty vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan
• On koottu ja analysoinut tietoa tehokkaimmista tavoista löytää kohderyhmää ja millainen tuki auttaa sitä sitoutumaan tarkoituksenmukaisiin palveluihin sekä aktiviteetteihin.
• On tuotettu seurantatietoa kohderyhmän osalta ja nostanut heikossa asemassa olevien nuorten miesten palvelutarpeet näkyviksi
• Henkilöstö on välittänyt verkostoille tietoa hankkeen aikana kehitetyistä ja pilotoiduista toimintamalleista ja mahdollistanut hankkeen aikana hyväksi havaittujen toimintatapojen ottamisen laajemmin käyttöön
• On vaikutettu työllistymistavoitteiden lisäksi kohderyhmän kokemukseen yksinäisyydestä, vähentäen koetun yksinäisyyden kokemusta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmän muodostavat 16-29 v. yhteiskunnasta syrjään jääneet lahtelaiset nuoret miehet, joilta puuttuu tarkoituksenmukainen tuki ja palvelut. Hanke kohdistuu erityisesti alle 25 vuotiaisiin, ilman ammatillista koulutusta oleviin nuoriin miehiin. Kohderyhmä ei opiskele, ei käy töissä, ei ole suorittamassa asevelvollisuutta, ovat työttömiä työnhakijoita tai työvoiman ulkopuolella.

He kärsivät usein hoitamattomista ja pitkittyneistä mielenterveys- ja päihdeongelmista, joita pahentavat yksinäisyys, säännöllisen vuorokausirytmin puute ja arjen hallinnan puutteet. Näillä nuorilla on monialainen tuen tarve, mutta heillä ei ole lainkaan tai vain mahdollisesti joku löyhä kontakti yhteiskuntaan, kuten esimerkiksi toimeentulotuki haettuna. Etsivä työ ei ole löytänyt näitä nuoria ja siksi tässä hankkeessa keskiössä on nuorten tavoittaminen ja sen jälkeen heidän intensiivinen ja hyvin resursoitu kokonaisvaltainen tuki nuoren tarvitsemien palveluiden piiriin polulla työelämään.

Kohderyhmän nuorilla tunnistetaan ylisukupolvista köyhyyttä tai syrjäytymistä, kotona on mahdollisesti jo lapsuuden aikana ollut erilaisia haasteita muun muassa vanhempien mielenterveysongelmia tai päihdeongelmia. Nuorella saattaa olla mielenterveyden haasteita, vaikka hän ulkoisesti voikin olla toimintakykyisen oloinen. Taustalta löytyy usein koettua koulukiusaamista. Kohderyhmän nuori kokee itsensä usein arvottomaksi ja tilanteensa toivottamaksi, eikä edes pyri hakeutumaan avun piiriin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen organisatorisia välillisiä kohderyhmiä ovat Lahden kaupungin työllisyys- sekä nuorisopalvelut, alueen nuorten parissa työskentelevät järjestöt sekä Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän työikäisten sosiaalityö. Yhteiskehittämistä toteutetaan tiiviisti alueen verkostojen kanssa päällekkäisen toiminnan välttämiseksi ja synergiaetujen aikaansaamiseksi.

Hanke edistää kuntien, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä työllisyyden hoitamiseksi. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ja järjestöjen työntekijät sekä alueen vapaaehtoiset ja toimintaan integroituneet yritykset. Organisaatioiden työntekijät hyötyvät toimijoiden hallintokuntien rajat ylittävästä yhteistyöstä, joka avaa ammatillisesti uusia näkökulmia työhön. Keskeistä hankkeessa ei kuitenkaan ole ammattilaisten yhteistyön kehittäminen, vaan riskiryhmien nuoria hyödyttävien konkreettisten yhteistoimintojen toteuttaminen ja toimintakulttuurin muuttaminen siten, että toimintamallit jäävät elämään organisaatioissa hanketoiminnan päätyttyä.

Uudenlaisten kohderyhmälle suunnattujen toimintamallien kautta järjestötoimijat pääsevät hyödyntämään julkisen sektorin asiantuntemusta ja palveluprosesseja oman toimintansa kehittämisessä. Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistoiminnan myötä voidaan toteuttaa yhä vaikuttavampia palveluita asiakaskunnalle ja siirtää toiminnan painopistettä syrjäytymistä ennaltaehkäisevään suuntaan. Julkisen sektorin toimijat puolestaan saavat järjestöjen kautta käyttöönsä uusia kanavia tavoittaa riskiryhmiin kuuluvia nuoria ja heidän läheisiään. Vamos palvelut on osoittautunut vetovoimaiseksi myös niille nuorille, joilla on historiassaan negatiivisia kokemuksia palvelujärjestelmästä ja ovat tästä johtuen ajautuneet marginaaliin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 148 036

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 20 982

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 177 644

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 23 987

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu on sisältänyt toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Taustalla kartoitettiin erityisesti sukupuolisensitiivisyyteen liittyvää tutkimusta. Analyysissa tarkasteltiin Diakonissalaitoksen Vamos palveluiden asiakastilastoja, Tulostähtiaineistoa sekä seurantatietoaineistoa vuosilta 2015-2019. Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet nuorista miehistä (44 %) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin saman ikäisillä naisilla (22 %). Naiset ovat kaikkialla maailmassa heikommassa asemassa suhteessa miehiin. Suomessa eriarvoisuus on vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa, mutta näkyy kuitenkin edelleen muun muassa palkoissa. Diakonissalaitoksen tutkimuksen mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on nuoria naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on nuoria naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Kehollisuuteen liittyvät kysymykset nousivat tutkimuksessa hyvinvoinnin kannalta yhdeksi merkityksellisimmistä tekijöistä, sillä nuoret miehet kärsivät yllättäen merkittävästi enemmän ulkonäköön ja painoon liittyvistä ongelmista kuin nuoret naiset. Teemaan on tartuttu THL:n rahoittamassa tutkimushankkeessa 2017-2019 (KEHUVA), jonka alustavia tuloksia on hyödynnetty hankkeen tausta-analyysissa. Työntekijät tulkitsivat tämän tyytymättömyyden kumpuavan kokemuksesta maskuliinisuuden puutteesta. Nuoret miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin saman ikäiset naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa. Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Koulutus- ja työuraa valitessa nuorilla on tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolesta riippuen. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tilastojen valossa naiset työllistyvät sosiaali-, terveys- ja yhteiskunnallisille aloille, kun taas miehet luonnontieteellisille, teknisille ja matemaattisille aloille. Hankkeessa tunnustetaan se, että miehiä ja naisia kouluttautuu ja työllistyy erityyppisiin tehtäviin ja sukupuolten koulutuspolut ovat usein rakenteeltaan erilaisia. Henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään kuitenkin työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Myös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon sukupuolisensitiivisyyden kannalta. Vamos-työotteeseen perustuvissa nuorten ryhmissä huomioidaan nais- ja mieserityisyys esimerkiksi panostamalla siihen, että nuorille miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Pohdittaessa nuorten mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeessa vahvistetaan sukupuolisensitiivistä työotetta hankkeen toiminnassa ja verkostoissa. Tällä tarkoitetaan (nais- ja) miesasikkaiden moninaisten tarpeiden huomioimista työssä. Taustalla on ajatus siitä, että (naisen ja) miehen kategoria ei ole pysyvä, vaan jatkuvasti muuttuva ja uudistuva. Työntekijä luo valmennuksessa sellaisen sosiaalisen ja emotionaalisen tilan, jossa asiakas voi käsitellä tunteita ja omia vahvuuksia ja vapautua stereotyyppisestä mieskäsityksestä. Tällöin asiakkaan on myös mahdollista pohtia laajasti koulutus- ja uramahdollisuuksia yksilö- ja ryhmävalmennuksessa. Nuorten miesten syrjäytymiseen vaikuttaa yksilön kokemuksellisten tekijöiden, kuten yksinäisyyden, epäluottamuksen ja alisuoriutumisen muodostama kierre. Esimerkiksi Kuntoutussäätiön 2015 tekemässä tutkimuksessa on todettu, että miehillä on naisia useammin rajoitteita sosiaalisissa verkostoissa, sosiaalisessa aktiivisuudessa sekä osallistumisessa. Sosiaalisen toimintakyvyn rajoitteita on tutkittu olevan 14%:lla miehistä ja 11%:lla naisista Hanke edistää 50 lahtelaisen kohderyhmän nuoren miehen asemaa työmarkkinoilla lisäämällä ja ylläpitämällä heidän toimintakykyään ja siten edistämällä kiinnittymistä yhteiskunnan palveluihin sekä opintoihin ja työelämään. Nuorista 60 % ohjautuu työllisyys- ja koulutuspoluille ja 30 % ohjautuu työmarkkinoille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Eivät liity hankkeen toteuttamiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että hankkeen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 3
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret miehet.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 3
Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun, työllisyystavoitteiden ja Marinin hallitusohjelman tasa-arvotavoitteiden pohjalta. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2018. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa noin 1 % prosenttia EU:n BKT:sta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus ja vapaaehtoistoiminnan integrointi hanketoteutukseen tukevat tätä näkökulmaa.
Tasa-arvon edistäminen 10 5
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Lahdessa nuorten miesten työmarkkina-asema on valtakunnallisessa vertailussa keskimääräistä heikompi. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja mm. osallisuuden lisäämiseksi ja kestävien työllisyyspolkujen rakentamiseksi sekä yhteiskunnallisen ja itsetuhoisen riskikäyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 4
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet päästä kuntoutukseen ja koulutukseen sekä työllistymiseen, heidän taustoistaan riippumatta. Hankkeessa korostuvat nuorten miesten erityistarpeet palvelukentässä.
Kulttuuriympäristö 1 0
Toteuttajien ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen 2 0
Nuorille ympäristöasiat ovat itsestään selvästi osa arkea. Siksi toteuttajien yksiköissä on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-