Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22234

Hankkeen nimi: Rakennusprosessin digitalisointi - RaksaDigi

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6

Puhelinnumero: 044 785 5007

Postinumero: 70211

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mauno Multamäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mauno.multamaki(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 785 6278

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rakennusalan digitalisoituminen on ollut hitaasti etenevää muihin teollisiin aloihin verrattuna. Tietomallitekniikka (Building Information Model, BIM) tuli rakennusalan suunnittelusektorille käyttöön jo 2000-luvun alussa, mutta tekniikan hyödyntäminen ei vielä ole siirtynyt koko tuotantoketjuun täysimääräisesti. BIM-teknologian ympärille on myös viime vuosina kehitetty prosessia laajemmin käsittävä Virtual Design and Construction (VDC)-konsepti.

Tässä Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankeessa tarkoituksena on uudistaa ja parantaa rakennusalan pohjoissavolaisten toimijoiden valmiuksia digitaalisuuden rakennustuotannossa. Hanke on teemaltaan koulutus- ja kehittämishanke, jossa painopiste on käytännönläheisissä lyhytkoulutuksissa rakentamisprosessin eri vaiheista. Tavoitteena on saada aikaan kehitysloikka, jossa yritystason osaaminen kasvaa siten, että yritys pystyy vaatimaan tuotantoon soveltuvia suunnittelumalleja sekä hyödyntämään malleja tuotannon ohjaamisessa, aikatauluissa, määrälaskennassa, havainnollistamisessa sekä työmaasuunnittelussa. Lisäksi hankkeessa painotetaan rakennustuotannon eri toimijoiden yhteistoimintaa BIM-tekniikkaa hyödyntäen. Hankkeen tehtävänä on tuoda osallistujille esille myös uuden teknologian sekä laajan tiedonkeruun hyötyjä rakennustuotannossa.

Käytännönläheisten lyhytkoulutusten lisäksi hankkeessa suunnitellaan ja kokeillaan virtuaalisen suunnittelun ja rakentamisen (Virtual Design and Construction, VDC)-konseptin mukainen toimintamalli, jossa pilotointisovelluskohteina ovat kokeelliset työmaakohteet, mutta myös muita sovelluskohteita pilotoidaan. Tähän liittyen hankkeeseen kuuluu neuvontapalvelua osana tiedon ja hyvien käytäntöjen levitystä. Lisäksi tarkoituksena on kehittää jatkuvan oppimisen toimintamallia ja -materiaalia, jotka tukevat alan yritysten, Savonia-ammattikorkeakoulun sekä muiden organisaatioiden digitalisaation etenemistä myös hankkeen jälkeen.

Hankkeen tuloksena kumppaniyritysten edustajat voivat osallistua hankkeen koulutuksiin ja VDC-pilotointitoimintaan. Lisäksi yrityksille tarjotaan verkkomateriaalien hyödyntämismahdollisuuksia sekä pikaneuvontaa. Tämä aikaansaa vähitellen etenevän muuutoksen yritysten toimintamalleihin, mikä heijastuu myös yritysten yhteistyöverkostoihin. Kokonaisuutena hankkeella parannetaan rakennusalan digitalisaation hyödyntämistä ja käyttöönoton tehostamista Pohjois-Savossa.

Yrityksiä kannustetaan osallistumaan hankkeen jälkeenkin jatkuvan oppimisen toimintaan. Pitkällä aikavälillä yritysten osaamistaso nousee ja valmius ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja teknologiaa sekä valmistuvia tulevia asiantuntijoita paranee.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat yritysten työmaatoimihenkilöt (mm. työnjohtajat, työmaainsinöörit, työpäälliköt), suunnittelijat, rakennuttajat ja muut yritysten asiasta kiinnostuneet edustajat sekä myös toteuttajan henkilökunta ja opiskelijat. Myös Savon ammattiopiston opettajat lukeutuvat hankkeen kohderyhmiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kohderyhmäyritysten tuotteiden ja palvelujen ostajat ja hyödyntäjät.Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat ammattiin valmistuvien opiskelijoiden tulevat työllistäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 270 036

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 258 052

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 329 766

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 330 646

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Lapinlahti, Siilinjärvi, Tuusniemi, Keitele, Vesanto, Kiuruvesi, Kaavi, Sonkajärvi, Rautalampi, Suonenjoki, Rautavaara, Kuopio, Tervo, Varkaus, Leppävirta, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Microkatu 1

Postinumero: 70210

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 13

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tavoitteena on kohdistaa toiminta tasapuolisesti niin naisiin kuin miehiinkin. Hankkeessa kehitettäviä asiantuntijapalveluja sekä tarjottavia koulutuksia käyttävät tasapuolisesti mies- ja naisasiakkaat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteena on kohdistaa toiminta tasapuolisesti niin naisiin kuin miehiinkin. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Asiantuntijatehtävät ja -työmahdollisuudet ovat sukupuolesta riippumattomia. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen "Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa" -ohjeen mukaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolinäkökulma on kuitenkin huomioitu hankkeen toimenpiteissä ja ne tukevat välillisesti sukupuolten tasa-arvon edistämistä työelämässä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Hankkeessa tarjotaan koulutuksia ja kehitetään palveluja, joiden avulla edistetään kestävän kehityksen mukaista tuotantoa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hankkeen kautta edistetään mm. energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyvän teknologian käyttöönottoa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke on neutraali kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeessa on neutraalin vesien- sekä maaperän suojelun kannalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke on neutraali Natura 2000 -ohjelman kohteiden kannalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Hanke on neutraali tehostaa materiaalien käyttöä ja vähentää jätteiden tuotantoa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke on neutraali uusiutuvien energialähteiden käytön kannalta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 3
Hankkeessa kasvatetaan paikallista osaamista, mikä kehittää kestävästi paikallista elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Hankkeessa kehitetään aineettomia palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hanke on vähentää liikkumisen ja logistiikan tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Hanke on neutraali hyvinvoinnin edistämisen suhteen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on neutraali tasa-arvon edistämisen suhteen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hanke on neutraali yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden suhteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke on neutraali kulttuuriympäristön suhteen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke on neutraali ympäristöosaamisen suhteen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Rakennusalan digitalisoituminen on ollut hitaasti etenevää muihin teollisiin aloihin verrattuna. Tietomallien käyttö (Building Information Model, BIM) tuli rakennusalan suunnittelusektorille käyttöön jo 2000-luvun alussa, mutta tekniikan hyödyntäminen ei vielä ole siirtynyt koko tuotantoketjuun täysimääräisesti. BIM-teknologian ympärille on myös viime vuosina kehitetty prosessia laajemmin käsittävää Virtual Design and Construction (VDC)-konseptia.

Tässä Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa tarkoituksena oli uudistaa ja parantaa rakennusalan pohjoissavolaisten toimijoiden valmiuksia digitaalisuuden rakennustuotannossa. Hanke oli teemaltaan koulutus- ja kehittämishanke, jossa painopiste oli käytännönläheisissä lyhytkoulutuksissa rakentamisprosessin eri vaiheista. Tavoitteena oli saada aikaan kehitysloikka, jossa yritystason osaaminen kasvaa siten, että yritys pystyy vaatimaan tuotantoon soveltuvia suunnittelumalleja sekä hyödyntämään malleja tuotannon ohjaamisessa, aikatauluissa, määrälaskennassa, havainnollistamisessa sekä työmaasuunnittelussa. Lisäksi hankkeessa painotettiin rakennustuotannon eri toimijoiden yhteistoimintaa BIM- ja VDC -tekniikoita hyödyntäen.

Käytännönläheisten lyhytkoulutusten lisäksi hankkeessa suunniteltiin ja kokeiltiin virtuaalisen suunnittelun ja rakentamisen (Virtual Design and Construction, VDC)-konseptin mukaista toimintamallia. Lisäksi hankeessa kehitettiin jatkuvan oppimisen toimintamallia ja -materiaalia, jotka tukevat alan yritysten, Savonia-ammattikorkeakoulun sekä muiden organisaatioiden digitalisaation etenemistä myös hankkeen jälkeen.