|
|
|
Hankekoodi: S22237
Hankkeen nimi: HYJOS – Hyvinvointijohtamisen osaamisen vahvistamisen suunnitteluhanke
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0292800-5
Jakeluosoite: PL122
Puhelinnumero: 016 341 341
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.ulapland.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Raimo Juhani Jänkälä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raimo.jankala(at)ulapland.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 510 9481
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Julkisen toiminnan sekä palvelujen johtamis- ja hallintorakenteet ovat muutoksessa tulevan sote - uudistuksen vuoksi. Toisaalta julkiselle johtamiselle sekä hallinto- ja palvelurakenteille on jo vuosien ajan kohdennettu muutosvaateita esimerkiksi poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamiseksi, verkostojen ja kumppanuuksien kehittämiseksi ja juurruttamiseksi sekä kansalaisten ja asiakkaiden nostamiseksi vahvemmin osallisiksi muun muassa julkisia palveluja kehitettäessä. Yhä tärkeämpää kiinnittää huomiota sairauksien ennaltaehkäisemiseen, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien ongelmien varhaiseen havaitsemiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, joilla estetään korjaavien palveluiden kuormittumista ja kustannusten kasvua. Tässä toiminnassa hyvinvoin-tijohtaminen on keskiössä.
HYJOS -hankkeen tavoitteena on rakentaa ja kehittää hyvinvointijohtamiseen liittyvää koulutusta, vahvistaa hyvinvointijohtamisen osaamista Pohjois-Suomen alueella. Hyvinvointijohtamisella tarkoitetaan kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ennaltaehkäisevästi kiinnittyvää johtamistoimintaa, jossa johdetaan mm. yhteistyötä, verkostoja, osallisuutta ja digitalisaatiota siten, että kansalaisten hyvinvointia voidaan edistää mahdollisimman laaja-alaisesti ja vaikuttavasti. Laajemmalti kyse on kaikkeen kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kiinnittyvien toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittämisestä ja toteuttamisesta paikallisella ja alueellisella tasolla. Hyvinvointijohtamisen perustana on laaja ymmärrys hyvinvoinnista ja toimijoiden laaja-alaisuus: hyvinvointijohtamisessa vastuunkantajina toimivat kaikki hallinnonalat (terveys, sosiaali-, sivistys-, kulttuuri, tekninen ala jne.) sidosryhmineen (kolmas sektori, yksityinen sektori). Tämä poikkeaa perinteisestä näkemyksestä, jossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on asemoitunut lähinnä sote-sektoreiden vastuille, ja jossa perustana on suppea, yksilön fyysiseen terveyteen kiinnittynyt näkemys hyvinvoinnista.
HYJOS-hankkeessa 1) selvitetään laajan hyvinvointijohtamisen koulutuksen sisällölliset ja toteutukselliset tarpeet Pohjois-Suomen alueella 2) laaditaan em. selvitystyön pohjalta hyvinvointijohtamisen koulutuksen opetussuunnitelma, jota tullaan hyödyntämään Lapin yliopiston koordinoimassa sekä perus- että täydennyskoulutuksena toteutettavassa hyvinvointijohtamisen koulutuksessa, 3) järjestetään paikallisia/alueellisia hyvinvointijohtamisen seminaareja (1-2 kpl), joiden tehtävänä on osaltaan vahvistaa hyvinvointijohtamiseen liittyvää osaamista sekä lisätä koulutuksen tunnettavuutta, 4) muodostetaan hyvinvointijohtamisen monialainen toimijaverkosto Pohjois-Suomen alueen hyvinvointijohtamisen toimijoista, eri toimialojen ja sidosryhmien edustajista.
Hankkeen välittömiä tuotoksia ovat eri toimijoiden välistä yhteistyötä hyvinvointijohtamisessa edistävät seminaarit, sekä valmis opetussuunnitelma sisältöineen. Lisäksi HYJOS-hanke vahvistaa Lapin yliopiston profiilia hyvinvointijohtamisen kouluttajana. Vastaavaa, hyvinvointijohtamisen sisältöihin kiinnittyvää koulutusta tai sitä tukevaa hanketoimintaa ei tällä hetkellä muualla Suomessa ole. HYJOS-hanke tukee myös Lapin yliopiston ja työelämän välistä yhteistyötä koulutussuunnittelussa ja koulutuksen kehittämisen työelämälähtöisyyttä. Hanke toteutetaan vuosina 2020-2021.
Hankkeen kohderyhmän muodostavat
- kunnat, järjestöt, yksityiset toimijat, aluehallinnon organisaatiot ja niiden eri professiot
- kansalaiset, kansalaisryhmät, jotka hyötyvät kehittyneemmästä, monitoimijaisemmasta ja kansalaisten osallisuutta tukevasta, vaikuttavammasta hyvinvointijohtamisesta. Tuloksena lisääntynyt kansalaisten hyvinvointi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 54 814
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 54 814
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 78 306
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 78 306
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Itä-Lapin, Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin
Kunnat: Kittilä, Ylitornio, Kolari, Muonio, Pello, Ranua, Tornio, Savukoski, Sodankylä, Salla, Posio, Inari, Enontekiö, Rovaniemi, Pelkosenniemi, Keminmaa, Simo, Kemijärvi, Utsjoki, Tervola, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 2 |
| Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutososaamisen vahvistaminen edesauttaa uusien tarvelähtöisten palvelujen ja palvelumallien kehittymisen | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 4 |
| Tarvelähtöinen ja kokemustietoon perustuva johtamisosaamisen vahvistaminen vahvistaa hyvinvointipalveluiden osuuvutta vahvistaen samalla kuntalaisten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hanke vahvistaa hyvinvointijohtamista ja siten edistää ihmisten tasa-arvoa ja osallisuutta Lapissa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Hanke vahvistaa hyvinvointijohtamisen osaamista ja siten edistää ihmisten tasa-arvoa ja osallisuutta Lapissa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
HYJOS -hankkeessa selvitettiin hyvinvointijohtamisen osaamis- ja kehittämistarpeita Lapissa. Toimenpiteitä toteutettiin kolmen työpaketin kautta. Työpaketissa 1 toteutettiin hyvinvointijohtamisen osaamisen tarvekartoitus, jossa osaamistarpeita kartoitettiin haastattelemalla lappilaisia hyvinvointijohtamisen ja hyvinvoinnin edistämistyöhön kiinnittyviä asiantuntijoita laajalti eri sektoreilta ja eri kunnista (N=19). Osaamistarpeita kartoitettiin myös aikaisemmista tutkimuksista, raporteista, aiempien hankkeiden tuloksista sekä hyvinvointijohtamisen yliopistotasoisen opetuksen kurssipalautteista. Osaamistarpeet raportoitiin pohjaksi hankkeen työpaketti 2 toiminnalle. Osaamistarvekartoituksen tulokset osoittavat, että osaamistarpeet hyvinvointijohtamisen kentällä ovat moninaiset. Niiden identifioimisen haastavuutta lisää se, että toiminta on laaja-alaista ja monitoimijaista. Se ulottuu useille sektoreille ja toimialoille. Osaamisen vahvistamistarpeet liittyvät sekä käsitteelliseen että toiminnalliseen ymmärrykseen hyvinvoinnista, hyvinvointijohtamisesta ja sen toteuttamisesta. Hyvinvointijohtaminen itsessään on selkeyttämistä vaativa käsite, jonka tulisi korostaa hyvinvointia kokonaisvaltaisena, laajasti eri osa-alueita läpileikkaavana toimintana. Hankkeen tulostan mukaan hyvinvointijohtamisen osaamistarpeet identifioituvat etenkin monialaiseen yhteistyöhön, verkostojen johtamiseen sekä innovaatiotoimintaan. Osaamistarpeita paikannettiin myös arviointitiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä. Lisäksi tarpeet koskettavat etenkin kokemustiedon käyttöä ja menetelmällistä hallintaa tiedolla johtamisen kysymyksissä. Menetelmillä viitattiin esimerkiksi palvelumuotoiluun sekä digitaalisiin ratkaisuihin. Päätöksentekoon ja resurssointiin liittyvä vaikuttavuus ja osaamistarpeet kiinnittyvät pääsääntöisesti vaikuttavuuden arviointiin sekä sen huomioimiseen päätöksenteossa ja resurssoinnissa. Talouden näkökulmasta hyvinvointijohtamisen osaamistarpeet liittyvät vaikuttavampaan ja poikkileikkaavampaan taloussuunnitteluun.
Työpaketissa 2 osaamistarvekartoituksen pohjalta laadittiin opetussuunnitelma koulutusta varten. Hyvinvointijohtamisen koulutusta toteutetaan Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistyönä 25op laajuisena sivuaineena, ja hankkeessa laaditun opetussuunnitelman avulla mahdollistetaan koulutuksen kehittyminen ja lisäkoulutuksen rahoituksen hakeminen. Opetussuunnitelma rakennettiin kolmeen moduulikokonaisuuteen, joka rakentuu hyvinvointijohtamisen perusteista (15op), Hyvinvointijohtamisen välineistä ja keinoista (15op) sekä Hyvinvointijohtamisen arvioinnista ja menetelmistä (15op).
Työpaketissa 3 toteutettiin kaksi toimenpidettä; toteutettiin hyvinvointijohtamisen valtakunnallinen seminaari sekä rakennettiin Lappilainen hyvinvointijohtamisen verkosto. "Hyvinvoinnin monet kasvot"- seminaari järjestettiin verkkototeutuksena Howspace-alustalla 28.9.2021 Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sekä aluehallintoviraston kesken. Seminaarin tarkoituksena oli tuoda yhteen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden toimijoita valtakunnallisesti. Seminaari sai erinomaista palautetta. Sen koettiin tuoneen esiin hyvinvoinnin näkökulmia monelta eri kannalta. Palautteessa tuotiin myös ilmi seminaari teeman ainutlaatuisuus.
Hyvinvointitoimijoiden yhteistyöverkostoa rakennettiin hankkeen toteutuksen aikana, ja tuloksena syntyi kolme eri verkostoulottuvuutta. Osaamistarvekartoituksen yhteydessä kohdatut haastateltavat, jotka edustivat laaja-alaisesti hyvinvoinnin eri asiantuntijuuksia ja organisaatioita, ovat osa hyvinvointijohtamisen alueellista verkostoa. Hyvinvointijohtamisen seminaarin suunnittelua ja toteutusta varten verkostoiduttiin alueen toimijoiden kanssa. Koska hyvinvointitoimijoiden joukko on monenkirjava ja laaja, fokusoimme toimintaa yhteen, ja myös tämä toiminta kiinnittyi osaksi alueellista verkostotoimintaa. Kiinnostusta verkoston rakentamiselle ja sen sisältöjen kehittämiselle kartoitettiin myös hyvinvointijohtamisen seminaariin osallistuneiden keskuudessa. Kiinnostuneisuus verkostoa kohtaan oli suurta. Seminaariin osallistui kuulijoita valtakunnallisesti, joten tätä ryhmää voidaan nimittää hyvinvointijohtamisen kansalliseksi verkostoksi. Hyvinvointijohtamisen alueellinen verkostotoiminta on mahdollistanut hyvinvointijohtamisen liittymisen osaksi alueellisia, kansainvälistymispainotteisia verkostoja. Tämä on yksi kanava edistää myös hyvinvointijohtamisen kansainvälistä tki-toimintaa. Täten nimitämme tätä verkostoa kansainvälistymisen verkostoksi.
Koska hyvinvointitoimijat ovat laajalle sekä monelle toimialalle levinnyt toimijajoukko, hankkeessa nähtiin hyödylliseksi edistää verkostotoimintaa niin alueellisesta, kansallisesta kuin kansainvälistymistä tukevista näkökulmista. Hyvinvointitoimijat ovat myös verkottuneet erilaisiin verkostoihin jo aiemmin, joten tämän hankkeen tarkoituksena oli mahdollistaa erilaisten verkostojen synergiahyötyjä esimerkiksi tapahtumien, koulutusten ja muiden tki-toimenpiteiden kautta.