|
|
|
Hankekoodi: S22239
Hankkeen nimi: OmaKehu-hanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 31.3.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1474763-1
Jakeluosoite: Ilkantie 4
Puhelinnumero: 029 4519300
Postinumero: 00400
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.humak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Arto Lindholm
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arto.lindholm(at)humak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400349386
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yhteishanke Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Into Kustannuksen kanssa yhdistää eri sanataiteiden ammattilaisten voimat. Yhteishanke tekee helpoksi valtakunnan parhaiden sanataiteilijoiden yhteistyön. Humakilla on pitkäaikainen kokemus aforismi- ja mottopajojen vetämisestä sekä sisällöllinen asiantuntemus syrjäytymisen ehkäisemisestä ja sukupuolisensitiivisestä työstä. Intokustannuksella puolestaan on laajat kirjallisuuspiirien verkostot sekä mahdollisuus levittää tehokkaasti hankkeen tuloksia. Lisäksi monialainen yhteistyö on jo arvo sinänsä.
Hankkeessa parannetaan syrjäytymisvaarassa olevien miesten asemaa työmarkkinoilla ja elämässä yleensäkin sanataiteen keinoin. Hankkeessa järjestetään 1) aforismi- ja mottotyöpajoja, 2) kootaan ”äijätarinoita” äänikirjaksi, e-julkaisuksi ja podcasteiksi, 3) sanoitetaan ammattimuusikon johdolla lauluja ja 4) Nuuksion leiritulilla harjoitellaan ilmaisutaitoja. Jokainen osallistuja saa koulutetun henkilökohtaisen taitovalmentajan, joka tukee voimaantumisen ja omien vahvuuksien löytämisen prosessia. Jokaiselle osallistujalle luodaan työnhakuvideo ja/tai sähköinen portfolio, joissa hyödynnetään sanataiteen tuotoksia ja sanataiteen keinoin noussutta ymmärrystä omista vahvuuksista. Kohderyhmä löydetään rohkealla ja innovatiivisella markkinoinnilla ja Humakin laajojen yhteistyöverkostojen avulla.
Hankkeen työpajoihin osallistuu vähintään 100 syrjäytymisvaarassa olevaa miestä, joista vähintään 25 saa työnhakuvideon tai sähköisen portfolion ja yhtä moni oman taitovalmentajan. Hankkeen aikana vähintään 15 saa työ- tai opiskelupaikan ja moni muun myöhemmin.
Hankkeen tavoitteet ovat 1) vahvistaa syrjäytymisvaarassa olevien miesten omaehtoisia taitoja sanataiteen keinoin, jotta mahdollisuudet ja voimavarat hakea työtä paranevat, 2) antaa syrjäytymisvaarassa oleville miehille uudenlaisia työkaluja nähdä itsensä täysin eri näkökulmasta kuin ennen, 3) auttaa syrjäytymisvaarassa olevia miehiä tunnistamaan omat vahvuutensa, 4) tuottaa uutta tietoa sanataiteen mahdollisuuksista ehkäistä miesten syrjäytymistä siten, että se johtaa työ- tai opiskelupaikan hakuun asti ja 5) tarjota sosiaali- ja työvoimapoliittisille toimijoille uudenlaisia työkaluja miesten syrjäytymisen ehkäisemiseen.
Hankkeessa noudatetaan toimintatutkimuksen syklisen kehittämisen lähestymistapaa. Hankkeen kaikista toiminnoista kerätään havainnointi- ja palauteaineistoa, joka analysoidaan huolellisesti ensimmäisen toimintavuoden jälkeen syksyllä 2021. Tämän jälkeen laaditaan uusi toimintasuunnitelma, joka toteutetaan vuoden 2022 aikana. Myös hankkeen toisesta toimintavuodesta kerätään vastaava tutkimusaineisto, jonka pohjalta laaditaan lopullinen toimintamalli ja tehdään johtopäätökset. Tulokset julkaistaan e-kirjana ja striimatussa seminaarissa.
Hanke alkaa syksyllä 2020 ja päättyy keväällä 2023. Humanistinen amk on hankkeen päätekijä ja osatoteuttaja Into Kustannus Oy.
Tämän hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat syrjäytymisvaarassa olevat 15-59 –vuotiaat miehet.
Syrjäytymisvaarassa oleva määritellään tässä hankkeessa henkilöksi, joka on a) pitkäaikaistyötön, b) työtön maahanmuuttaja, c) ilman työtä tai toisen asteen koulutusta jäänyt nuori, d) vanki, e) päihde- tai mielenterveyskuntoutuja, f) täysin yhteiskunnan tukiviidakon ulkopuolelle jäänyt henkilö tai g) muusta erityisestä syystä (esim. vaikea avioero, asunnottomuus, yksinäisyys tms.) omien voimavarojen äärirajoille joutunut henkilö.
Hankkeen kohderyhmään kuulumisessa otetaan huomioon subjektiivinen kokemus eli henkilön kokemus vaikeasta elämäntilanteesta.
Aikaisemmista hankkeistamme tiedämme, että syrjäytymisvaarassa olevia miehiä on usein vaikea tavoittaa ja heidän mukaan saamisensa ja sitouttamisensa on vaikeaa. Tässä hankkeessa miesten tavoittamiseen on hyvät mahdollisuudet, koska yhteistyöverkostossamme on syrjäytymisvaarassa oleville palveluita toteuttavia toimijoita, jotka työskentelevät pitkäjänteisesti kohderyhmämme kanssa. Hankkeen tarkoitus ei kuitenkaan ole tarjota mahdollisuuksia pelkästään jo palvelujen piirissä oleville miehillä, vaan löytää myös ne miehet, jotka ovat kokonaan "kateissa" tukiviidakon ulkopuolella. Tämä on mahdollista vain innovatiivisen jalkautuvan sissimarkkinoinnin keinon (ks. markkinointisuunnitelma).
Välilliset vaikutukset ovat myös laajat. Niitä voidaan tarkastella yhteiskunnan taholta esimerkiksi työllistymisen vaikutusten, rikollisuuden, päihdeongelmien ja muiden syrjäytymisestä aiheutuvien sosiaalisten haittojen ja taloudellisten kulujen kautta. Koska syrjäytyminen on erittäin kallista yhteiskunnalle, välilliset vaikutukset ulottuvat koko kansantalouteen.
Hankkeeseen osallistuvien miesten oman elinympäristön ja perheen myönteisyyden kasvaminen ja uusien elämänskenaarioiden rakentuminen mahdollistavat paremmin tulevaisuuden suunnittelun, työllistyneenä pysymisen ja hyvinvoinnin. Syrjäytyminen on usein monisukupolvista, joten kierteen katkeaminen vaikuttaa isosti myös miesten perheenjäseniin.
Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös kaikki syrjäytymisriskissä oleville palveluja tarjoavat tahot. Näitä ovat hankkeen yhteistyötahot, joiden kautta syrjäytymisvaarassa olevat miehet pääasiassa löydetään. Näille hanke tarjoaa uutta tietoa ja uusia ideoita siitä, kuinka miehet saadaan ilmaisemaan itseään ja löytämään vahvuutensa sanataiteen keinoin. Hanke mallinnetaan niin helposti omaksuttavaksi toimintatavaksi, että sen toteuttaminen vaatii vetäjältä vain ennakkoluulottomuutta.
Hankkeessa yhteistyötä tehdään seuraavien tahojen kanssa:
• Ohjaamot.
• Kaupunkien ylläpitämät nuorten työpajat.
• Siltavalmennus.
• Maahanmuuttajien päihde- ja mielenterveys Ry.
• Työvoimatoimistot.
• Etsivä nuorisotyö.
• Yksityiset ja julkiset päihdekuntouttajat.
• Rikosseuraamusvirasto.
• Sini- ja valkonauhaliitto.
• Me-säätiö.
• Poikien talo.
• Miessakit.
• Ev.lut. kirkko.
• FinFami Ry.
• Klubitaloverkosto.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 206 975
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 203 760
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 268 707
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 264 533
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Porvoon, Helsingin
Kunnat: Järvenpää, Espoo, Tuusula, Hyvinkää, Vantaa, Porvoo, Kerava, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus on hyvin vähäinen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus hyvin vähäinen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus on hyvin vähäinen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus on hyvin vähäinen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus on hyvin vähäinen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus hyvin vähäinen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus hyvin vähäinen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa vähintään 25:lle syrjäytymisvaarassa olevalle miehelle luodaan sähköiset portfoliot, jotka edistävät työnhakua, työllisyyttä, työvoiman saatavuutta ja paikallisia verotuloja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hanke tuottaa uusia, sanataiteeseen perustuvia toimintamalleja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus on hyvin vähäinen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Työllistyminen ja siihen liittyvä syrjäytymiskierteen katkeaminen on kaiken hyvinvoinnin perusta, joka ei kosketa ainoastaan syrjäytynyttä, vaan myös hänen läheisiään. Tavoitteena on, että hankkeessa 100 miestä saa paremmat valmiudet työllistyä ja vähintään 15 työllistyy. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Työttömyys on vahvasti sukupuolittunutta ja kohdistuu vähiten koulutettuun yhteiskuntaluokkaan sekä maahanmuuttajiin. Työllisyyden edistäminen ja siten syrjäytymiskierteen katkaiseminen lisää tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus hyvin vähäinen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Epäsuorasti syrjäytymisen kierre vaikuttaa esimerkiksi lähiöiden viihtyvyyteen, arvostukseen ja turvallisuuden tunteeseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tai vaikutus hyvin vähäinen. | ||
Omakehu-hankkeen tavoitteena oli luoda toimintamalli, jolla syrjäytymisvaarassa olevat miehet saadaan kirjoittamaan fiktiivisiä ja omaelämänkerrallisia tarinoita, aforismeja, runoja, laulunsanoja ja muuta sanataidetta. Tämä oli tärkeää, koska taiteellisia menetelmiä oli hyödynnetty syrjäytymisen ehkäisemisessä, mutta ei juurikaan sanataidetta. Aikaisemmasta kokemuksestamme tiesimme, että juuri sanataide on monille miehille ominainen tapa ilmaista itseään.
Hankkeessa toteutettiin kymmeniä sanataidepajoja, joihin osallistui 72 sitoutunutta, kohderyhmään kuuluvaa miestä ja hieman yli 200 satunnaista osallistujaa. Tallennettuja tarinoita kertyi yhteensä yli 1000 sivua. Sanataidepajojen lisäksi hankkeessa järjestettiin päivän kestänyt leirinuotiotapahtuma Helsingin Vartiosaaressa, kaksi grillaus- ja kirjoittamistapahtumaa Helsingissä sekä toimintakausien päättö- ja lopputapahtumat Ravintola Tenhossa. Kaikki osallistuneet saivat halutessaan tuotoksensa näyttäviin sähköisiin portfolioihin, joita voi hyödyntää esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan hakemisessa. Miesten kirjoittamia tekstejä julkaistiin Inton toimittamassa Elävien kirjassa, Omakehu-antologiassa, Voima-lehden Omakehu-kanavalla ja Omakehun sosiaalisen median kanavilla. Lisäksi laulujen sanoista tuotettiin kolme musiikkikappaletta ja -videota. Julkaiseminen erotti perustavalla tavalla Omakehun toimintamallin terapiakirjoittamisesta. Monet järjestöt ovat ilmaisseet kiinnostuksensa jatkaa Omakehu-toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeen johtopäätöksenä arvioimme, että sanataiteella todellakin on suuria mahdollisuuksia miestyössä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Monet sitoutuneet miehet kertoivat jopa Omakehuun osallistumisen kääntäneen koko elämän suunnan. Useat osallistujat ovat jatkaneet kirjoittamisharrastusta hankkeen jälkeen. Onnistumisen kannalta on tärkeää, että kirjoittamista ohjaavat taiteelliset tavoitteet ja pyrkimys julkaisukelpoiseen tekstiin. Tekstin julkaiseminen kannustaa kunnianhimoiseen kirjoittamiseen ja ohjaamiseen. Yhdessä kirjoittamisen tärkeyttä ei voida yliarvioida. Suurin riski liittyi myötätuntouupumukseen vaaraan, sillä monien syrjäytyneiden kokemukset ovat hyvin koskettavia. Tällöin on tärkeää, että ohjaaja pitää riittävän etäisyyden osallistujaan ja tiedostaa, ettei hän ole vastuussa osallistujan elämästä.