RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22241, Pathways to Business

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet

Pathways to Business -hankkeen päätavoitteena on kehittää uusi toimintamalli vastamaan korkeakoulutettujen työttömien työnhakijoiden ja korkeakouluissa valmistumisvaiheessa olevien varhaisten yrittäjyysvalmiuksien ja työelämävalmiuksien kehittämis- ja tukitarpeeseen. Kehittämistyötä hankkeessa tehdään laajasti yhteistyössä korkeakoulujen, työvoimapalveluiden, mikroyrittäjien, yrittäjäjärjestöjen ja sidosryhmien kanssa. Hankkeessa kehitetään kokeilujen kautta sitä, miten Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, BusinessOulun BusinessAsema, alueen mikroyrittäjät, yrittäjäjärjestöt ja muut sidosryhmät voisivat olla mielekkäällä tavalla tukemassa jo valmistuneiden ja työelämään siirtymässä olevien opiskelijoiden sujuvaa siirtymävaihetta yrittäjyyteen ja työelämään. Hankkeen aikana kehitetään siis uudenlaisia yhteistyömuotoja ja -tapoja yrittäjyyden varhaisimman vaiheen tukemiseksi. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä varhaisen vaiheen yrittäjyyden tukimuotoja koulutuksellisin keinoin sekä lisätä kohderyhmälle tarjottavaa räätälöityä lähipalvelua yrittäjyyteen liittyen. Koulutuksissa painottuvat yhteisöllisyys (ryhmän potentiaalin hyödyntäminen yrittäjyyden varhaisvaiheessa) ja monitieteisyys. Hankkeen aikana edistetään siten valmistumassa olevien korkeakoulutettujen ja työttömien sekä muiden kohderyhmien yrittäjämyönteisyyttä, yrittäjyysvalmiuksia, oman yrittäjyyspotentiaalin tunnistamista sekä yrittäjäksi ryhtymistä koulutuksellisten toimenpiteiden avulla. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä toimijoiden välistä yhteisyötä korkeakoulujen ja työllisyyspalveluiden rajapinnalla.

Toimenpiteet
Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat 1) Rakentaa ja pilotoida uudentyyppisiä sekä pitkä- että lyhytkestoisia valmennuksia yrittäjyyden varhaisen vaiheen tukemiseksi keskeisille kohderyhmille. 2) Luoda uusi toimintamalli yrittäjyyden varhaisen vaiheen tukemiseen hankkeessa saatuen kokemusten sekä tutkimusnäytön perusteella. 3) Kehittää uusia varhaisen vaiheen yrittäjyyden yhteistyömuotoja ja palveluiden tuottamisen tapoja korkeakoulujen, Oulun kaupungin työvoimapalveluiden, mikroyrittäjien, yrittäjäjärjestöjen ja sidosryhmien yhteistyönä. 4) Vahvistaa ja luoda rakenteita varhaisen vaiheen yrittäjyyden toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

Hankkeen tulokset
Hankkeen keskeisenä tuloksena syntyy uudenlainen toimintamalli korkeakoulutettujen työttömien työnhakijoiden ja korkeakouusta valmistumien varhaisen vaiheen yrittäjyysvalmiuksien tukemiseen. Toisena keskeisenä tuloksena on uudet koulutukselliset mallit yrittäjyyden varhaisen vaiheen tukemiseen. Hankkeen tulokset auttavat kehittämään korkeakoulujen ja työllisyyspalveluiden rajapinnalle sijoittuvia uudenlaisia palveluita. Hanke lisää kumppaniverkoston yhteistyötä ja mahdollistaa uusien ideoiden tuottamisen yrittäjyystaitojen kehittämiseen korkeakoulusektorin ja työllisyyspalveluiden toimijoiden yhteistyönä. Yhtenä tuloksena on myös keskeisten kohderyhmien yrittäjyysvalmiuksien ja -taitojen kasvaminen, jonka seurauksena syntyy uusia yritysideoita sekä -aihioita. Hanke edistää erityisesti työelämään siirtymävaihetta ja toimijuuden vahvistumista. Hankkeen erityisyys on se, että yrittäjyystaitoja vahvistetaan oppimispsykologian näkökulmasta, jolloin huomiota kiinnitetään oman osaamisen tunnistamiseen ja tuotteistamiseen, osallistujan pystyvyyden ja toimijuuden vahvistamiseen sekä tavoitteelliseen työskentelyyn liiketoiminannan kehittämisen rinnalla. Hanke edistää sujuvaa siirtymävaihetta korkeakoulutuksesta yrittäjyyteen ja työelämään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat
1) nuoret (alle 30-vuotiaat) korkeakoulutetut, vastavalmistuneet työttömät työnhakijat (kandidaatit, maisterit, tohtorit) (N = 20)
2) nuoret korkeakouluopiskelijat (alle 30-vuotiaat), jotka ovat valmistumassa opinnoistaan (N = 40)
3) työmarkkinoilla jo olevat korkeakoulutetut, mutta heikossa työmarkkina-asemassa olevat (esim. välitön työttömyysuhka) henkilöt (N = 15).
4) yli 55-vuotiaiden työttömät ja työttömyysuhanalaisten korkeakoulutetut henkilöt (N = 10).
5) koulutuksellisten siirtymävaiheiden opiskelijat, jotka hakevat uutta suuntaa urapolulleen (ammattikorkeakoulusta yliopistoon, ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen) (N = 15).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Korkeakoulujen opetus- ja ohjaushenkilökunta sekä BusinessOulun toimijat (N = 10). Opetus- ja ohjaushenkilöstö on ilmoitettu hankkeen välilliseksi kohderyhmäksi siksi, että nämä toimijat hyöytyvät hankkeesta välillisesti ja hankkeen tulokset vaikuttavat mahdollisesti heidän toimintatapoihinsa tulevaisuudessa, mutta he eivät kuulu varsinaisiin kohderyhmiin. Lisäksi hankkeen tuloksista hyötyvät yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneet opettajat, tutkijat, koulutuksen kehittäjät ja mikroyrittäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 292 526

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 257 016

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 396 807

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 351 721

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Kempele, Muhos, Hailuoto, Lumijoki, Oulu, Tyrnävä, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL 8000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 105

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUksen selvityksen mukaan "OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014—2015", että opiskelijayrittäjyys on naisopiskelijoiden keskuudessa harvinaisempaa (40% opiskelijayrittäjistä) kuin miesopiskelijoiden keskuudessa (60% opiskelijayrittäjistä). OTUS:n raportista selviää myös se, että yrittäjyys opiskelijoiden keskuudessa on vielä harvinaista (miehet alle 5% ja naiset 2,6%, kun tarkastellaan yrittäjien osuutta opiskelijoiden kokonaismäärään nähden). Hankkeessa tuetaan molempien sukupuolten yrittäjyyden kehittymistä tavoitteena lisätä yrittäjyyden suosiota vastavalmistuneiden työttömien työnhakijoiden keskuudessa. Hankkeen tavoite ja toimenpiteet ovat samat molemmille sukupuolille. Hankkeessa toteutetaan tarvittaessa erilaisia toimia naisille ja miehille - niiden käyttäminen riippuu osallistuvien opiskelijoiden tarpeista ja ne suunnitellaan hankkeen aikana osana hankkeen toteuteusta. Hankkeen valmistelussa käytetyt taustatiedot on eritelty sukupuolen mukaan. Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon hanketta valmisteltaessa. Hankkeen aikana syntyvät materiaalit tullaan myös toteuttamaan siten, että raporteissa/suunnitelmissa huomioidaan tämä näkökulma.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Valtavirtaistaminen näkyy kaikissa hankkeen toteutusvaiheissa. Osallistuja- ja ohjausryhmässä ovat edustettuina molemmat sukupuolet tasapuolisesti. Hanke edistää aktiivisesti tasa-arvoa tarjoamalla yrittäjyyskasavtuksenvalmennusta sekä miehille että naisille. Sukupuolten tasaarvo huomioidaan valinnoissa. Projektihenkilöstö ohjeistetaan tarkastelemaan asioita naisnäkökulmasta, miesnäkökulmasta ja sukupuolten tasa-arvon kannalta. Hankkeen projektipäällikkö suunnittelee ja seuraa sukupuolinäkökulman vartaviivaistamisen toteutumista projektissa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Vaikka hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, tukee se naisyrittäjien ja miesyrittäjien tasa-arvon edistämistä. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä työttömien työnhakijoiden ryhtymistä yrittäjiksi sukupuolesta ja koulutusohjelmasta/tieteenalasta riippumatta

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	5	5
Hanke tukee ensisijaisesti aineettomien palveluiden kehittämistä ja kuluttaa siten luonnonvaroja vähemmän kuin aineellinen toiminta. Hankkeessa käytetään pääosin sähköisiä materiaaleja. Valmennuksessa painotetaan kestävän kehityksen näkökulmaa yrittäjyydessä ja työelämässä laajemmmin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	4
Digitaalisten palveluiden käyttäminen vaikuttaa välillisesti kasvihuonekaasujen vähenemiseen (mm. autoilun vähenemisen myötä). Etäyhteyksiä käytetään neuvotteluissa, valmennuksissa ja yhteydenpidossa, kun se on tarkoituksenmukaisinta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	1
Hankkeen luonteen vuoksi sen toiminta ei kohdistu suoranaisesti kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	4
Digitaalisten palveluiden kehittäminen vaikuttaa välillisesti kasvihuonekaasujen vähenemiseen (mm. autoilun vähenemisen myötä).
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen luonteen vuoksi sen toiminta ei kohdistu Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	6
Hankkeessa pyritään vaikuttamaan vähentävästi jätteiden määrään käyttämällä uusia teknologisia ja digitaalisia sovelluksia. Hanke tarjoaa korkeakoulukentälle malleja sähköisestä ja siten ympäristöystävällisestä oppimateriaalituotannosta. Välillinen vaikutus: Valmennuksissa kannustetaan kehittämään ratkaisuja,jotka edistävät materiaalien hyötykäyttöä ja energia- sekä materiaalitehokkuutta. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmien teemat otetaan huomioon valmennuksissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	2
Kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla yrittäjyys on nouseva trendi, joten valmennuksissa otetaan uusiutuvien energialähteiden käyttö huomioon.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	7
Hanke luo ja muokkaa perustaa uudelle yrittäjyydelle sekä osaavamman työvoiman saatavuudelle, joten hanke tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. VÄLILLINEN VAIKUTUS Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö lisääntyy. Yrittäjien määrän kasvu, elinkeinorakenteen monipuolistuminen kestävällä tavalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	7
VÄLITÖN VAIKUTUS Korkeakouluista työelämään siirtymävaiheessa olevat perustavat lisää yrityksiä saatuaan hankkeessa myönteistä esimerkkiä ja valmiuksia yrittäjyystaitojen kehittämiseen. VÄLILLINEN VAIKUTUS: Yrittäjien ja korkeakouluista työelämään siirtyvien yrittäjyyteen ja innovointiin liittyvä osaaminen paranee ja he saavat elinikäisen oppimisen taitoja, joiden avulla he kykenevät kehittämään asiantuntemistaan myös tulevaisuudessa. Tämä vaikuttaa siten, että uusia yrityksiä syntyy aiempaa enemmän.
Liikkuminen ja logistiikka	5	4
VÄLITÖN Hankkeessa hyödynnetään uusinta digitaalista teknologiaa ja pedagogiikkaa, mikä osaltaan vähentää liikkumisen tarvetta alueella. Hankkeessa käytetään sähköisiä aineistoja ja yhteydenpidossa ja neuvotteluissa hyödynnetään etäsovelluksia silloin, kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. VÄLILLINEN Valmennuksissa kannustetaan kehittämään erityisesti liikkumisen ja logistiikan ratkaisuja, jotka tähtäävät niiden kehittämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	8
VÄLITÖN VAIKUTUS Hanke lisää valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Osana tätä hyvinvoinnista huolehtiminen, joka on erittäin keskeistä erityisesti yrittäjillä. VÄLILLINEN VAIKUTUS Pitkällä aikavälillä alueellinen ja paikallinen hyvinvointi lisääntyy yritystoiminnan tuottavuuden kehittyessä.
Tasa-arvon edistäminen	6	7
VÄLITÖN VAIKUTUS Hankkeen toimenpiteet edistävät tasapuolisesti kummankin sukupuolen tasa-arvoisuutta ja hyvinvointia. Hanke tukee samalla tavalla miesten ja naisten yrittäjyysvalmiuksien ja yrittäjyysidentiteetin kehittymistä. VÄLILLINEN VAIKUTUS Hankkeen puitteissa tehtävä mikroyrittäjien ja korkeakoulujen välisen yhteistyön lisääminen parantaa välillisesti myös hankkeen sidosryhmien tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	6
Yrittäjyystaitojen kehittäminen edesauttaa yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tasa-arvon kehittymistä, parantaa työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä.
Kulttuuriympäristö	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen
Ympäristöosaaminen	3	6
Hankkeessa otetaan huomioon ympäristöosaaminen ja kestävän kehityksen näkökulma.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena on ollut kehittää uusi toimintamalli vastaamaan korkeakoulutettujen työttömien työnhakijoiden ja korkeakouluissa valmistumisvaiheessa olevien varhaisten yrittäjyysvalmiuksien ja työelämävalmiuksien kehittämis- ja tukitarpeeseen. Tähän on vastattu kolmella eri työpaketilla. Työpaketti 2 tavoitteena on ollut rakentaa varhaisen vaiheen yrittäjyyteen kannustava toimintamalli valmennuspolku-mallia hyödyntäen. Työpaketti 3 tavoitteena on ollut valmennuspolku-toimintamallin vaikuttavuuden arviointi, raportointi ja ehdotusten ja suositusten antaminen tutkimusnäyttöön perustuen yrittäjyyden varhaisen vaiheen edistämiseksi. Työpaketti 4 tavoitteena on ollut vahvistaa ja luoda pysyviä rakenteita varhaisen vaiheen yrittäjyyden toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

Hankkeen toiminnan tuloksena on luotu TP2 mukaisesti uudenlainen koulutuksellinen valmennuspolku korkeakoulutettujen työttömien työnhakijoiden ja korkeakouluista valmistumisvaiheessa oleville varhaisen vaiheen yrittäjyyspalveluiden tukemiseen ja työelämävalmiuksiin. Valmennuspolku “Ura ja yrittäjyys - Omaa polkua rakentamassa” koostuu kolmesta eri osasta: Kipinästä, jossa keskitytään omien vahvuuksien löytämiseen ja oman osaamisen sanoittamiseen; Roihusta, jossa keskitytään oman osaamisen tuotteistamiseen ja jalostamaan omaa yritysideaa; ja Avannosta, jossa syvennetään yritystietoisuutta mm. Rahoitusmuotoihin ja muihin tukipalveluihin tutustumalla. Valmennusten seurauksena, hankkeen loppuun mennessä on perustettu kaksi y-tunnuksellista yritystä: Oppivat Education ja Aitoluoto. Valmennuspolun pohjalta on luotu saman niminen työkirja, jota on saatavilla Oamkin ja Yliopiston oppimispalveluilta, BusinessAseman tiloista, OSAO:olta, sekä muilta työllisyysalan toimijoilta. Toimintaan on kuulunut myös verkko-oppimateriaalin tuottaminen yrittäjyyden alkuvaiheen tueksi. Tämä on toteutettu luomalla verkkosivu pathwaystobusinesscom.wordpress.com joka perustuu myös “Ura ja yrittäjyys - Omaa polkua rakentamassa” valmennuspolkuun.

Työpaketti 3 tuki työpaketti 2 tehtyjä toimenpiteitä. Hankkeessa on tehty alkukartoituksia haastatteluin ja/tai kyselyin valmennuksiin osallistuneilta, heiltä on kerätty loppupalautteet ja osaa on myös haastateltu syvemmin. Kaikkien palautteiden ja kyselyiden jälkeen, valmennuksia on muokattu niistä saatujen tulosten mukaisesti.

Työpaketti 4 tavoitteena on ollut luoda pysyviä rakenteita varhaisen vaiheen yrittäjyyden toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Hankkeessa on tehty jatkuvaa yhteistyötä BusinessOulun ja BusinessAseman kanssa, sekä eri yrittäjyysverkostojen ja hankkeiden kanssa. Tämän lisäksi yhteistyötoimia on edistetty Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulujen välillä, joka ulottuu myös oppilaitosten ulkopuolelle. Oulun yliopiston kattavaan mentorointiohjelmaan on tarkoitus lisätä yrittäjyysteemainen mentorointiosuus. Tämän lisäksi Career Centerissä (ent. Tellus ja oppimispalvelut) tarkastellaan mahdollisuutta palkata yrittäjyysasioiden asiantuntija/neuvoja.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat