Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22242

Hankkeen nimi: TATTI - teknologian avulla työ tuottavaksi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 30.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: Kalevankatu 35

Puhelinnumero: 020 124 3000

Postinumero: 60100

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Valkama

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, sosiaali- ja terveysala

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.valkama(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 8300 386

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Liikuntaelimistön sairaudet ovat kaikkein yleisimpiä työhön liittyviä terveysongelmia (TTL). Niiden on todettu olevan useimmiten syynä sairauspoissaoloihin, ja ne aiheuttavat runsaasti työkyvyttömyyttä. Liikuntaelimistön sairauksille altistavista tekijöistä osa liittyy itse työhön ja sen ominaisuuksiin tai työn fyysiseen ja henkiseen kuormitukseen. Kun työhön liittyvät vaatimukset ovat ristiriidassa ihmisen ominaisuuksien kanssa, seuraa yleensä ongelmia, etenkin pitkällä aikavälillä. Hankkeen taustalla on tieto, että pienillä yrityksillä on tarpeita, mutta ei aikaa eikä riittäviä resursseja toteuttaa työergonomian kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on edistää alueen mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Hanke lisää yritysten tietoa ja tuntemusta työkuormituksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hankkeessa parannetaan eteläpohjalaisten yritysten valmiuksia huomioida työergonomiaan ja työn kuormituksen optimoimiseen liittyvät tekijät sairauspoissaoloja vähentävänä ja työhyvinvointia parantavana mahdollisuutena. Tämä tehdään hyödyntäen uusinta teknologiaa ja teknisiä ratkaisuja, joiden avulla työn tuottavuus ja työntekijöiden työhyvinvointi paranevat.

Tavoitteena on kehittää uudenlaisia ratkaisuja työn kuormitustekijöiden havaitsemiseen ja todentamiseen. Kaikissa yrityksissä, jossa työtehtävät ovat fyysistä tehdastyötä tai rakennus- ja metallialan tuottavaa kokoonpanotyötä, löytyy työtehtäviä, jotka ovat raskaita suorittaa ja joissa työasennot ovat työn tekemisen ja ergonomian kannalta epäedullisia. Yritykset, niiden työntekijät ja/tai yrityksen työterveyshuolto, listaavat itse konkreettisia kuvauksia näistä kuormittaviksi koetuista työvaiheista ja tekijöistä, jotka heidän kokemuksensa mukaan ovat erityisen kuormittavia tai raskaita. Hanke pyrkii myös edistämään samankaltaisten toimialojen yritysten välistä yhteistyötä ja tiedon vaihtoa lisäämällä vuorovaikutusta.

Hankkeen toimenpiteitä ovat toimialakohtaiset työkuormituksen mittaukset ja demonstraatiot sekä niin ikään toimialakohtaiset työkuormituksen tulostyöpajat ja työn kehittämistyöpajat. Hanke tiedottaa työkuormituksesta ja työhyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista asioista seutukuntakohtaisissa seminaareissa. Hankkeen lopussa kehittämistulokset kootaan oppaiksi tai videoiksi, joiden avulla levitetään tietoa työkuormituksen vähentämisen vaihtoehdoista, mahdollisuuksista ja hyvistä käytännöistä.

Hankkeen toiminnan tuloksena eteläpohjalaisten yritysten tietämys työergonomiasta ja työn kuormitustekijöistä lisääntyy. Yritysten mahdollisuudet kehittää työn tuottavuutta ja työturvallisuutta paranevat ja työhyvinvoinnin johtamisesta tehostuu. Yritykset oppivat myös tunnistamaan kuormittavia työvaiheita omassa yrityksessään.

Löydetyt kehittämistulokset ja mallinnukset kootaan yhteen työkuormituksen hallinnan oppaiksi tai videoiksi yrityksille.

Pitkän aikavälin tuloksena alueen yritysten työntekijöiden sairauspoissaolot vähenevät, ikääntyneiden työntekijöiden työurat pitenevät ja työntekijöiden työhyvinvointi paranee. Näiden tulosten pitkäaikaisena vaikutuksena alueen yritysten tuottavuus lisääntyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat eteläpohjalaiset mikro- ja pk-yritykset ja niiden työntekijät, jotka kohtaavat työssään raskasta fyysistä kuormitusta. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat kaiken ikäiset yritysten työntekijät, erityisesti ikääntyvät työntekijät.

Lisäksi varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat fysioterapia- ja työterveyshuoltoa tarjoavat alueen pk-yritykset, joilta hankkeeseen osallistuvat yritykset ostavat työterveyspalveluita.

Hankkeeseen halutaan mukaan yrityksiä, jotka haluavat edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja työturvallisuutta, vähentää sairauspoissaoloja, pidentää ikääntyvien työntekijöidensä työuria ja siten lisätä yrityksen tuottavuutta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat alueen ammatillista koulutusta järjestävät oppilaitokset sekä muut fysioterapiayritykset ja työterveyshuoltoa järjestävät organisaatiot.

Välillisille kohderyhmille tiedotetaan hankkeesta, sen toimenpiteistä ja sen kautta saaduista tuloksista ja hyvistä käytänteistä. Erityisesti työterveyshuollon organisaatiot hyötyvät hankkeessa tehtävistä mittauksista ja työasentojen ja työnkuormituksen analysoinneista tuloksineen, koska työterveyshuolto ei välttämättä pysty kovin tehokkaasti jalkautumaan yksittäisiin yrityksiin eikä aina ole tietoinen kaikista yksittäisen yrityksen kuormittavista työtehtävistä tai uusista työjärjestelyistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 230 862

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 87 669

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 307 816

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 116 892

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen

Kunnat: Soini, Kauhajoki, Karijoki, Kurikka, Teuva, Lapua, Lappajärvi, Vimpeli, Kauhava, Alajärvi, Ähtäri, Seinäjoki, Isojoki, Ilmajoki, Evijärvi, Alavus, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 127

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Molempien sukupuolten tasa-arvoisuus huomioidaan hankkeen kaikkien toimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Raportoinnin ja arvioinnin pohjalta suunnitelman toteutumista seurataan ja sen toiminnan vaikutuksia arvioidaan kohderyhmään kuuluville miehille ja naisile. Tarvittaessa toimintaa suunnataan uudelleen sukupuolten tasa-arvoin edistämiseksi ja syrjinnän ehkäisemiseksi. Hankkeeseen osallistuvien yritysten toimialat ovat pääsääntöisesti miesvaltaisia, jolloin on erityisen tärkeää, että myös fyysisten töiden naisnäkökulmat otetaan toteutuksessa huomioon.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa sukupuolten välinen tasa-arvo otetaan huomioon. Eri sukupuolilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin, jotka edistävät osaamista, tietämystä ja parantavat työsuoritusten optimointia. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon sisällyttämälle se toimien valmisteluun, toteutukseen, seurantaan, raportointiin ja arviointiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa korostetaan miesten ja naisten tasa-arvoa hankkeen toimenpiteisiin osallistumisessa ja työpaikoilla tapahtuvissa mittauksissa. Vaikka pääosa hankkeeseen osallistuvista yrityksistä ovat miesvaltaisilta teollisuuden aloilta, tarvitaan näilläkin aloilla sekä naisia että miehiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeeseen osallistuville yrityksille laadittavat oppaat tai ohjevideot sekä hankkeesta kertovat tiedotteet toimitetaan digitaalisessa muodossa luonnonvaroja (painettua paperia) säästäen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hanke ei ole ilmastohanke
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeeseen osallistuville yrityksille laadittavat oppaat tai ohjevideot sekä hankkeesta kertovat tiedotteet toimitetaan digitaalisessa muodossa luonnonvaroja (painettua paperia) säästäen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke ei keskity uusituvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Hanke ylläpitää paikallista elinkeinorakennetta kehittämällä jo olemassa olevia työyhteisöjä ja -aloja. Kehittämisessä käytetään paikallisia palveluita ja esim. hankkeen puitteissa tarjoillut elintarvikkeet ja raaka-aineet tulevat pääasiassa paikallisilta tuottajilta. Hanke pidentää työuria työhyvinvointia parantamalla ja siten parantaa osallistuvien yritysten kilpailukykyä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa tapahtuva työsuoritusten kehittyminen ja työhyvinvoinnin parantuminen lasketaan aineettomaksi palveluksi. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat työn tekemisen sujuvoittamiseen ja työn tuottavuuden parantamiseen sekä välittömästi, että välillisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeessa tapahtuva henkilöstön liikkuminen ja matkustaminen tehdään yhteiskyydityksin aina kun se on mahdollista. Digitaaliset viestinnän keinot vähentävät paperi- ja postiliikennettä. Yritysten henkilöstön työkuormituksen vähentyessä liikkuminen esim. työterveyshuoltoon vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Työhyvinvoinnin edistäminen tapahtuu työsuoritusten kehittymisen ja työnkuormiutuksen optimoinnin kautta sekä tiedon lisääntymisen kautta hyvinvoinnin johtamisessa. Hanke edistää sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia toimenpiteillään. Hanke myös parantaa yksilön tiedonsaantia työkuormitukseen ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Tasa-arvon edistäminen 7 8
Hankkeen toimenpiteitä tarjotaan tasapuolisesti sekä naisille, että miehille. Yritysten työntekijöillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeseen ja sen toimenpiteisiin. Hanke toimii pääosin miesvaltaisilla aloilla, mutta pyrkii tasa-arvon toteuttamiseen osallistujien suhteen. Työkuormitusta optimoimalla mahdollistetaan myös naisten osallistuminen raskaampien työtehtävien suorittamiseen, jolloin puretaan perinteisiä sukupuolikäsityksiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Kaikki hankkeeseen osallistuvat yksilöt ovat tasavertaisia. Osallistuvien yritysten henkilöstössä voi olla erilaisista taustoista tulevia henkilöitä, jolloin yhdevertaisuuden periaatteiden toteuttaminen on erityisen tärkeää.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole kulttuuriympäristöön liittyviä vaikutuksia.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke ei ole ympäristöhanke.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-