|
|
|
Hankekoodi: S22243
Hankkeen nimi: Ahman Askeleet- Kittilän työpajatoiminnan kehittämishanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kittilän kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0191406-6
Jakeluosoite: Valtatie 15
Puhelinnumero: 0400356500
Postinumero: 99100
Postitoimipaikka: Kittilä
WWW-osoite: http://www.kittila.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna Kuusela
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.kuusela(at)kittila.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405451192
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ahman Askeleet- hanke (kesto 2,5 v) kehittää Kittilän työpajojen toimintaa kokonaisvaltaisesti vastaamaan paremmin kuntalaisten, viranomaisten ja alueen elinkeinoelämän tarpeita. Hankkeen aikana kirkastetaan työpajatoiminnan perusajatusta. Perusajatukseksi nähdään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan kuntalaisen yksilöllinen kohtaaminen, elämäntilanteen kartoitus, asiantuntija- ja palveluverkoston rakentaminen sekä rinnalla kulku koko työpajajakson ajan. Työpajajakso nähdään yhtenä etappina työllistymisen tiellä. Työpajaetapissa selvitetään yksilön työllistymisen/ kouluttautumisen haasteet ja niitä pyritään kohtaamaan ratkaisukeskeisesti verkostoja hyödyntäen. Verkostoyhteistyö on äärimmäisen merkityksellinen apu kuntalaiselle hänen työelämäpolun rakentamisessa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää olemassa olevia toimintamalleja ja palvelurakennetta asiakaslähtöisemmiksi ja toimivammiksi kokonaisuuksiksi. Hankkeen aikana luodaan myös uusia toimintamalleja, joilla helpotetaan asiakkaiden mahdollisuuksia sijoittua työmarkkinoille tai palveluihin. Joskus työmarkkinoille suuntaaminen tarvitsee pienen lisätyöntämisen asiantuntijaorganisaation kautta, joskus tarvitaan yksilökohtaisemmin räätälöityjä palveluja työllistymisen edistämiseksi. Hankkeen aikana työpajatoiminnasta kehittyy vahvemmin suunnitelmallista, kohtaavaa ja tulevaisuusorientoitunutta toimintaa, jossa kuntalaisen yksilöllinen elämäntilanne ja palveluntarve on keskiössä. Hankkeen tavoitteena on tukea haastavissa elämäntilanteissa olevien kuntalaisten sijoittumista työelämään, edistää työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaantoa, ehkäistä ja korjata syrjäytymistä sekä edistää yksilön osallisuutta.
Kittilän työpajaa kehitetään neljän erikseen määritellyn työpaketin avulla. Nämä neljä työpakettia limittyvät toisiinsa ja kohdistuvat koko työpajan kehittämiseen. Työpajoja kehitetään verkostomaisesti ja osallistavasti, eli verkostot ovat olennainen osa kehittämistyötä koko hankkeen ajan. Hankkeen aikana rakentuvan palvelurakenteen turvin jokainen kuntalainen voisi löytää paikkansa yhteiskunnassa, kokea olevan merkityksellinen osa yhteisöä sekä saavan tunteen osallisuudesta sekä oman itsen merkityksellisyydestä. Tämä on keino ehkäistä syrjäytymistä. Palvelupolut rakennetaan polkumaiseksi kokonaisuudeksi, joissa on huomioitu palvelujen nivelvaiheet sekä koko verkoston yhteisen tuen merkitys yksilön elämäntilanteen parantamiseksi. Verkostoyhteistyön kehittäminen on olennainen osa työpajojen kehittämistä.
Ensimmäisessä työpaketissa kehitetään yritysyhteistyötä siten, että työelämävalmiudessa olevien pajalaisten sijoittumista avoimille työmarkkinoille edistetään. Hankkeen aikana rakennetaan tiivis yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa, jotta pajalaisten työllistyminen avoimille työmarkkinoille olisi mutkattomampaa. Hankkeen tuloksena Kittilän työpajalla on olemassa oleva vuorovaikutuksellinen, saumaton ja matalan kynnyksen yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa. Kuntalainen voi siirtyä työpajaetapista matalin kynnyksin eteenpäin erilaisia yhteiskunnallisia tukimuotoja hyödyntäen.
Toisessa työpaketissa kehitetään Kittilän kunnan työllisyydenhoidon palveluprosessia. Tässä työpaketissa keskitytään kehittämään niitä työllisyyden edistämisen kokonaisuuksia, jotka Suomen hallituksen kevään 2021 kehysriihessä linjattujen yhteiskunnallisten uudistusten jälkeen on jäämässä kuntien vastuulle. Kehittämisprosessien tueksi hankitaan koulutuksia ja konsultaatiota, joiden myötävaikutuksella syvennetään valmennuksellista professiota, kehitetään viestintää sekä opitaan yhdessä verkostojen kanssa monipuolista työllisyydenhoitoa.
Kolmannessa työpaketissa kehitetään yksilövalmennusta entisestään vastaamaan vaikeassa työnmarkkina-asemassa olevien kuntalaisten tarpeita. Yksilövalmennuksesta rakennetaan suunnitelmallinen kokonaisuus, jonka avulla kartoitetaan kuntalaisen kokonaisvaltainen elämäntilanne, rakennetaan verkostoyhteistyö ja suunnitelma kuntalaisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehittämisprosessin tuloksena yksilövalmennuksesta muodostuu kokonaisuus, joka on yhdenvertainen kaikille, mutta riittävän muuntautumiskykyinen vastaamaan yksilön palveluntarpeeseen.
Neljännessä työpaketissa pilotoidaan kierrätyspaja. Kierrätyspajapilotoinnissa järjestetään matalan kynnyksen työpajatoimintaa vastaamaan moninaisissa elämäntilanteissa olevien kuntalaisten tarpeita. Kierrätyspaja on yksi olennainen työväline kokonaisvaltaisessa työpajatoiminnan kehittämisessä. Kehittämisprosessin seurauksena Kittilässä on pilotoitu onnistuneesti työpajatoiminta. Pilotoinnin aikana on havaittu toiminnan merkityksellisyys, tarve ja asema palvelukokonaisuudessa, jonka seurauksena toiminnasta halutaan tulevan pysyvää.
Hankkeella on niin välittömiä että välillisiä vaikutuksia sekä yksilön, yhteisön ja lähipiirin hyvinvoinnille että myös julkisen sektorin kustannusrakenteelle. Hankkeessa kehitetään olemassa olevaa palvelua paremmin vastaamaan tämän hetken palveluntarvetta niin yksilön kuin organisaatioiden näkökulmasta.
Hankkeen jatkoajalla pilotoidaan yksilövalmennus osaksi työllisyydenhoidon palveluprosessia sekä kehitetään niin yksilövalmennusta kuin työllisyydenhoidon palveluprosessia yhteiskunnallisia muutoksia ennakoiden ja huomioiden. Hankkeen aikana pilotoitu kierrätyspaja on vuoden vaihteessa vakinaistettu kierrätyskeskukseksi. Hankkeen jatkoajalla edelleen kehitetetään kierrätyskeskuksen valmennusympäristöä yhteiskunnallisten uudistusten jälkeiseen aikaan.
Heikossa työmarkkina-asemassa olevat kuntalaiset, työpajan henkilöstö, sivistystoimen henkilöstöä, työnsuunnittelija sekä kunnan etsivä nuorisotyö (alle 29-vuotiaiden osalta).
Te-toimisto, kunnan elinkeinoelämä, yksilön perhe ja lähipiiri, KELA (työmarkkinatuki), kolmas sektori.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 239 626
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 233 076
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 299 532
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 291 344
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin
Kunnat: Kittilä
Jakeluosoite: Teollisuustie 8
Postinumero: 99100
Postitoimipaikka: Kittilä
Suunniteltu: 9
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12
Suunniteltu: 189
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Kierrätystoiminnan kehittäminen paikallisella tasolla edistää luontoarvoja, luonnon monimuotoisuutta ja ekologista kuluttamista. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Kierrätystoiminta vähentää materialismia, materialismi vähentää kulutusta, kulutus vähentää päästöjä, päästöjen väheneminen vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskiä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 5 |
| Kompostointi rikastuttaa maaperää sekä maaperän eliöstöä, tukee luonnonmukaisuutta ja ennaltaehkäisee osaltaan ilmastonmuutosta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| ei kuulu hankkeeseen | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei kuulu hankkeeseen | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Kierrätystoiminnan perustamisen tavoitteena on luoda Kittilän kuntaan pysyvä toimintamalli kierrätykseen. Kierrätettävä tavara pyritään hyötykäyttää niin kauan kuin hyvötykäyttäminen suinkin on mahdollista ja järkevää. Nykyinen pajatoiminta (käsityö, puutyö, metalli) luo mahdollisuuksien verkoston materiaalien uusiokäyttöön. Toisen roskasta tehdään toisen aarre. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| ei kuulu vielä tähän hankkeeseen | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Luodaan kierrättämiselle puitteet, eli mahdollistetaan se, että elinkeinoelämä voi rakentaa toimintaansa kestävän kehityksen ajatukselle luontoarvoja kunnioittaen. Osaltamme olemme pyrkimässä turvaamaan elinkeinon kestävyyttä työvoiman saatavuutta lisäämällä (yritysyhteistyön ja työpajatoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen kohtaanto-ongelmaa poistamalla) | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 9 |
| Ihmisen hyvinvoinnin kasvaessa pahoinvointi vähenee. Hyvinvoiva ihminen pitää parempaa huolta myös ympäristöstään, jaksaa kunnioittaa luontoarvoja sekä olla yhtä luonnon kanssa. Pajatoiminnen yhtenä peruskulmakivenä tulee olemaan luonnon eheyttävä voima ja luonnon läsnäolon merkitys lappilaiselle ihmiselle. Yhteistyöyrityksinä on toive olla myös luontomatkailun uranuurtajia, asiakkaina voi olla tulevia luontomatkailuyrittäjiä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| ei kuulu hankkeeseen | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke edistää niin yksilön, yhteiskunnan kuin yksilön lähipiirin hyvinvointia vähentämällä yksilön pahoinvointia. Lisäksi hanke luo työyhteisöihin hyvinvointia mahdollistamalla työn tekemisen ammattimaisesta näkökulmasta moraalisesti ja eettisesti rakentavasti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa paneudutaan yksilön työllistymiseen ja hyvinvointiin liittyvään problematiikkaan. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei hankkeessa ole sukupuolikiintiöitä vaan kuntalainen (sukupuolesta riippumatta) on hankkeen kohderyhmää, mikäli hänen palveluntarpeensa niin määrittää. Tasa-arvo näkökulma tulee esille tilastollisessa faktassa, jonka mukaan asiakaskunta tulee koostumaan enemmän miehistä kuin naisista, koska miehiä on pitkäaikaistyöttömissä prosentuaalisesti enemmän. Hankkeessa siis tullaan puuttumaan ennenkaikkea miesten syrjäytymiseen sekä vaikeaan työmarkkina-asemaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Työpajatoiminta on ja tulee olemaan yhdenvertaista ja tasa-arvoista niin kulttuurisesta, etnisestä tai muusta yksilön erityisyydesttä johtuvasta näkökannasta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Pajatoimintaa rakennetaan ja kehitetään paikallisesta näkökulmasta, tarpeista ja yksilöllisyydestä. Kehittämisessä on mukana paikalliskulttuurillinen aspekti unohtamatta kuitenkin olla avoimia myös muille aspekteille. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Kierrätystoiminnan pilotoinnin seurauksena paikallinen ympäristöosaaminen paranee ja vahvistuu sekä välittömästi että välillisesti. Luomalla kierrätyksen puitteet sekä yksilöt että yksityinen ja julkinen sektori alkavat kehittämään omaa ympäristöosaamistaan. Kittilän kunnassa on strategoituna kestävän kehityksen periaatteet, joita tämän hankkeen aikana eteenpäin viedään ja tuodaan näkyväksi. | ||
Ahman Askeleet- hankkeen aikana kehitettiin Kittilän työpajatoimintaa ja pääministeri Sanna Marinin hallituksen puoliväliriihen linjausten jälkeen myös työllisyydenhoitoa. Hankkeessa oli neljän työpakettia; yksilövalmennuksen kehittäminen, yritysyhteistyön kehittäminen, kierrätyspajapilotointi ja työllisyydenhoidon palveluprosessin kehittäminen.
Yksilövalmennuksen kehittäminen- työpaketissa kehitettiin yksilövalmennuksen prosessista entistä asiakaslähtöisempi, työelämälähtöisempi, jalkautuva, asiakkaan itsenäistä toimijuutta tukeva ja verkostoyhteistyötä laajasti tekevä kokonaisuus. Yksilövalmennuksesta muotoutui hankkeen aikana työelämävalmennus, joka integroitiin osaksi työllisyydenhoidon palveluprosessia. Työelämävalmennuksen toiminto vakinaistettiin hankkeen jälkeen pysyväksi toiminnoksi Kittilän kunnan työllisyydenhoidon prosessiin.
Työllisyydenhoidon palveluprosessin kehittäminen- työpaketissa kehitettiin työllisyydenhoidon kanssa toimivien työntekijöiden professiota koulutusten avulla, kehitettiin kuntatyöllistämisen osuutta, selkeytettiin prosesseja, pilotoitiin työelämävalmennus osaksi työllisyydenhoitoa ja sähköistettiin kesätyönhaun ja palkkatukityöllistämisen hakukanavat. Kehittämistyötä tehtiin ennakoiden yhteiskunnallisia rakenneuudistuksia (SOTE, TE2024-uudistus ja oppivelvollisuusiän korottaminen 18- ikävuoteen). Työllisyydenhoidon palveluprosessin kehittäminen jatkuu hankkeen jälkeen osana TE2024-valmistelua.
Kierrätyspajapilotoinnin seurauksena kehittyi Kittilään kierrätyskeskus. Kierrätyskeskus toimii sekä työllisyydenhoidon valmennusympäristönä että osana ympäristölainsäädännöllisten velvotteiden toteuttajaverkostoa. Kierrätyskeskuksen toimintaympäristössä on mahdollista toteuttaa myös matalan kynnyksen työpajatoimintaa hyvinvointialueen jalkautuvan työvalmennuksen ja sosiaaliohjauksen toimesta. Kierrätyspajapilotoinnin seurauksena syntynyt Kittilän Kierrätyskeskus vakinaistettiin kunnan omaksi toiminnaksi pilotoinnin päätyttyä.
COVID-19 pandemia vaikutti Kittilän elinkeinoelämään mittavasti. Yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän yrittäjien ja julkishallinnollisten toimijoiden kanssa päätettiin siirtää yritysyhteistyön kehittämistä sopivampaan ajankohtaan. Yritysyhteistyötä on hankkeen aikana tehty asiakaslähtöisesti, eli asiakkaita on hankkeen aikana ohjattu osaksi elinkeinoelämää. Hankkeen aikana on kartoitettu vuoropuhelun ja kyselyjen avulla paikallisten yrittäjien tarpeita koskien kunnallista työllisyydenhoitoa. Toimintaa jatkokehitetään Kittilässä yhteistyössä Kideven, työllisyydenhoidon ja paikallisen elinkeinoelämän kanssa.