Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22243

Hankkeen nimi: Ahman Askeleet- Kittilän työpajatoiminnan kehittämishanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 28.2.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kittilän kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0191406-6

Jakeluosoite: Valtatie 15

Puhelinnumero: 0400356500

Postinumero: 99100

Postitoimipaikka: Kittilä

WWW-osoite: http://www.kittila.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna Kuusela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.kuusela(at)kittila.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405451192

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ahman Askeleet- hanke (kesto 2,5 v) kehittää Kittilän työpajojen toimintaa kokonaisvaltaisesti vastaamaan paremmin kuntalaisten, viranomaisten ja alueen elinkeinoelämän tarpeita. Hankkeen aikana kirkastetaan työpajatoiminnan perusajatusta. Perusajatukseksi nähdään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan kuntalaisen yksilöllinen kohtaaminen, elämäntilanteen kartoitus, asiantuntija- ja palveluverkoston rakentaminen sekä rinnalla kulku koko työpajajakson ajan. Työpajajakso nähdään yhtenä etappina työllistymisen tiellä. Työpajaetapissa selvitetään yksilön työllistymisen/ kouluttautumisen haasteet ja niitä pyritään kohtaamaan ratkaisukeskeisesti verkostoja hyödyntäen. Verkostoyhteistyö on äärimmäisen merkityksellinen apu kuntalaiselle hänen työelämäpolun rakentamisessa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää olemassa olevia toimintamalleja ja palvelurakennetta asiakaslähtöisemmiksi ja toimivammiksi kokonaisuuksiksi. Hankkeen aikana luodaan myös uusia toimintamalleja, joilla helpotetaan asiakkaiden mahdollisuuksia sijoittua työmarkkinoille tai palveluihin. Joskus työmarkkinoille suuntaaminen tarvitsee pienen lisätyöntämisen asiantuntijaorganisaation kautta, joskus tarvitaan yksilökohtaisemmin räätälöityjä palveluja työllistymisen edistämiseksi. Hankkeen aikana työpajatoiminnasta kehittyy vahvemmin suunnitelmallista, kohtaavaa ja tulevaisuusorientoitunutta toimintaa, jossa kuntalaisen yksilöllinen elämäntilanne ja palveluntarve on keskiössä. Hankkeen tavoitteena on tukea haastavissa elämäntilanteissa olevien kuntalaisten sijoittumista työelämään, edistää työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaantoa, ehkäistä ja korjata syrjäytymistä sekä edistää yksilön osallisuutta.

Kittilän työpajaa kehitetään neljän erikseen määritellyn työpaketin avulla. Nämä neljä työpakettia limittyvät toisiinsa ja kohdistuvat koko työpajan kehittämiseen. Työpajoja kehitetään verkostomaisesti ja osallistavasti, eli verkostot ovat olennainen osa kehittämistyötä koko hankkeen ajan. Hankkeen aikana rakentuvan palvelurakenteen turvin jokainen kuntalainen voisi löytää paikkansa yhteiskunnassa, kokea olevan merkityksellinen osa yhteisöä sekä saavan tunteen osallisuudesta sekä oman itsen merkityksellisyydestä. Tämä on keino ehkäistä syrjäytymistä. Palvelupolut rakennetaan polkumaiseksi kokonaisuudeksi, joissa on huomioitu palvelujen nivelvaiheet sekä koko verkoston yhteisen tuen merkitys yksilön elämäntilanteen parantamiseksi. Verkostoyhteistyön kehittäminen on olennainen osa työpajojen kehittämistä.

Ensimmäisessä työpaketissa kehitetään yritysyhteistyötä siten, että työelämävalmiudessa olevien pajalaisten sijoittumista avoimille työmarkkinoille edistetään. Hankkeen aikana rakennetaan tiivis yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa, jotta pajalaisten työllistyminen avoimille työmarkkinoille olisi mutkattomampaa. Hankkeen tuloksena Kittilän työpajalla on olemassa oleva vuorovaikutuksellinen, saumaton ja matalan kynnyksen yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa. Kuntalainen voi siirtyä työpajaetapista matalin kynnyksin eteenpäin erilaisia yhteiskunnallisia tukimuotoja hyödyntäen.

Toisessa työpaketissa kehitetään Kittilän kunnan työllisyydenhoidon palveluprosessia. Tässä työpaketissa keskitytään kehittämään niitä työllisyyden edistämisen kokonaisuuksia, jotka Suomen hallituksen kevään 2021 kehysriihessä linjattujen yhteiskunnallisten uudistusten jälkeen on jäämässä kuntien vastuulle. Kehittämisprosessien tueksi hankitaan koulutuksia ja konsultaatiota, joiden myötävaikutuksella syvennetään valmennuksellista professiota, kehitetään viestintää sekä opitaan yhdessä verkostojen kanssa monipuolista työllisyydenhoitoa.

Kolmannessa työpaketissa kehitetään yksilövalmennusta entisestään vastaamaan vaikeassa työnmarkkina-asemassa olevien kuntalaisten tarpeita. Yksilövalmennuksesta rakennetaan suunnitelmallinen kokonaisuus, jonka avulla kartoitetaan kuntalaisen kokonaisvaltainen elämäntilanne, rakennetaan verkostoyhteistyö ja suunnitelma kuntalaisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehittämisprosessin tuloksena yksilövalmennuksesta muodostuu kokonaisuus, joka on yhdenvertainen kaikille, mutta riittävän muuntautumiskykyinen vastaamaan yksilön palveluntarpeeseen.

Neljännessä työpaketissa pilotoidaan kierrätyspaja. Kierrätyspajapilotoinnissa järjestetään matalan kynnyksen työpajatoimintaa vastaamaan moninaisissa elämäntilanteissa olevien kuntalaisten tarpeita. Kierrätyspaja on yksi olennainen työväline kokonaisvaltaisessa työpajatoiminnan kehittämisessä. Kehittämisprosessin seurauksena Kittilässä on pilotoitu onnistuneesti työpajatoiminta. Pilotoinnin aikana on havaittu toiminnan merkityksellisyys, tarve ja asema palvelukokonaisuudessa, jonka seurauksena toiminnasta halutaan tulevan pysyvää.

Hankkeella on niin välittömiä että välillisiä vaikutuksia sekä yksilön, yhteisön ja lähipiirin hyvinvoinnille että myös julkisen sektorin kustannusrakenteelle. Hankkeessa kehitetään olemassa olevaa palvelua paremmin vastaamaan tämän hetken palveluntarvetta niin yksilön kuin organisaatioiden näkökulmasta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Heikossa työmarkkina-asemassa olevat kuntalaiset, työpajan henkilöstö, sivistystoimen henkilöstöä, työnsuunnittelija sekä kunnan etsivä nuorisotyö (alle 29-vuotiaiden osalta).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Te-toimisto, kunnan elinkeinoelämä, yksilön perhe ja lähipiiri, KELA (työmarkkinatuki), kolmas sektori.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 109 083

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 68 005

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 283 455

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 85 007

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin

Kunnat: Kittilä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Teollisuustie 8

Postinumero: 99100

Postitoimipaikka: Kittilä

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 9

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 189

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristöä (pitkäaikaistyöttömiä eli työmarkkinatuen kuntaosuuslistalaisia sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita) on analysoitu olemassa olevan aineiston pohjalta. Analyysi on tarkennettu viimeisimpään saatavilla olevaan aineistoon. Aineiston mukaan Kittilän kunnan kuntouttavan työtoiminnan ja kuntaosuuslistan tilastoinnista on havaittavissa selkeää sukupuolijakaumaa. Vuonna 2020 (tammi-toukokuu) Kittilän kunnan järjestämän kuntouttavan työtoiminnan osallistujista 87 % on miehiä. Toukokuun 2020 työmarkkinatuen kuntaosuuslistalaisista on 59 % miehiä. Toukokuussa 2020 yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneista on 80 % miehiä. Suurin miesvaltainen ikäryhmä toukokuun 2020 kuntaosuuslistalla ovat 30-44 vuotiaat miehet, joita kyseisen ikäryhmän pitkäaikaistyöttömistä on 74 %. Yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneista suurin miesten ikäryhmä on 45-59 vuotiaat miehet, joita kyseisen ikäryhmän pitkäaikaistyöttömistä on 89%. Hankkeen seurauksena miesten voimakas yliedustus työttömyystilastoissa on tarkoitus tasoittua.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen palvelut ja toiminnot ovat tasa-arvoisia sekä naisille että miehille, sukupuolille tarjotaan samat palvelut. Yritysyhteistyössä tullaan huomioimaan asiakaskunnan intressit yhteistyökumppaneita suunniteltaessa. Intressit tosin eivät liity sukupuoleen vaan ihmisen luontaiseen kiinnostukseen tietyistä työtehtävistä. Olennaista on, että tilastoissa esiintyvä miehinen edustus saadaan tasattua siten, että myös miehet löytävät entistä helpommin polun työelämään.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on rakentaa toimiva palvelurakenne tukemaan yksilön sijoittumista työmarkkinoille, yhteiskuntaosallisuuteen ja näin edistää niin yhteiskunnan kuin yksilön hyvinvointia. Sukupuoli ei ole hankkeen vaiheissa erityinen seikka, vaikkakin tilastoanalyysin mukaan hankkeen kohderyhmä tulee koostumaan osaltaa miessukupuolen edustajista.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Kierrätystoiminnan kehittäminen paikallisella tasolla edistää luontoarvoja, luonnon monimuotoisuutta ja ekologista kuluttamista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Kierrätystoiminta vähentää materialismia, materialismi vähentää kulutusta, kulutus vähentää päästöjä, päästöjen väheneminen vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskiä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Kompostointi rikastuttaa maaperää sekä maaperän eliöstöä, tukee luonnonmukaisuutta ja ennaltaehkäisee osaltaan ilmastonmuutosta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei kuulu hankkeeseen
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei kuulu hankkeeseen
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Kierrätystoiminnan perustamisen tavoitteena on luoda Kittilän kuntaan pysyvä toimintamalli kierrätykseen. Kierrätettävä tavara pyritään hyötykäyttää niin kauan kuin hyvötykäyttäminen suinkin on mahdollista ja järkevää. Nykyinen pajatoiminta (käsityö, puutyö, metalli) luo mahdollisuuksien verkoston materiaalien uusiokäyttöön. Toisen roskasta tehdään toisen aarre.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei kuulu vielä tähän hankkeeseen
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Luodaan kierrättämiselle puitteet, eli mahdollistetaan se, että elinkeinoelämä voi rakentaa toimintaansa kestävän kehityksen ajatukselle luontoarvoja kunnioittaen. Osaltamme olemme pyrkimässä turvaamaan elinkeinon kestävyyttä työvoiman saatavuutta lisäämällä (yritysyhteistyön ja työpajatoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen kohtaanto-ongelmaa poistamalla)
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 9
Ihmisen hyvinvoinnin kasvaessa pahoinvointi vähenee. Hyvinvoiva ihminen pitää parempaa huolta myös ympäristöstään, jaksaa kunnioittaa luontoarvoja sekä olla yhtä luonnon kanssa. Pajatoiminnen yhtenä peruskulmakivenä tulee olemaan luonnon eheyttävä voima ja luonnon läsnäolon merkitys lappilaiselle ihmiselle. Yhteistyöyrityksinä on toive olla myös luontomatkailun uranuurtajia, asiakkaina voi olla tulevia luontomatkailuyrittäjiä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
ei kuulu hankkeeseen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke edistää niin yksilön, yhteiskunnan kuin yksilön lähipiirin hyvinvointia vähentämällä yksilön pahoinvointia. Lisäksi hanke luo työyhteisöihin hyvinvointia mahdollistamalla työn tekemisen ammattimaisesta näkökulmasta moraalisesti ja eettisesti rakentavasti.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeessa paneudutaan yksilön työllistymiseen ja hyvinvointiin liittyvään problematiikkaan. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei hankkeessa ole sukupuolikiintiöitä vaan kuntalainen (sukupuolesta riippumatta) on hankkeen kohderyhmää, mikäli hänen palveluntarpeensa niin määrittää. Tasa-arvo näkökulma tulee esille tilastollisessa faktassa, jonka mukaan asiakaskunta tulee koostumaan enemmän miehistä kuin naisista, koska miehiä on pitkäaikaistyöttömissä prosentuaalisesti enemmän. Hankkeessa siis tullaan puuttumaan ennenkaikkea miesten syrjäytymiseen sekä vaikeaan työmarkkina-asemaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Työpajatoiminta on ja tulee olemaan yhdenvertaista ja tasa-arvoista niin kulttuurisesta, etnisestä tai muusta yksilön erityisyydesttä johtuvasta näkökannasta.
Kulttuuriympäristö 5 5
Pajatoimintaa rakennetaan ja kehitetään paikallisesta näkökulmasta, tarpeista ja yksilöllisyydestä. Kehittämisessä on mukana paikalliskulttuurillinen aspekti unohtamatta kuitenkin olla avoimia myös muille aspekteille.
Ympäristöosaaminen 8 8
Kierrätystoiminnan pilotoinnin seurauksena paikallinen ympäristöosaaminen paranee ja vahvistuu sekä välittömästi että välillisesti. Luomalla kierrätyksen puitteet sekä yksilöt että yksityinen ja julkinen sektori alkavat kehittämään omaa ympäristöosaamistaan. Kittilän kunnassa on strategoituna kestävän kehityksen periaatteet, joita tämän hankkeen aikana eteenpäin viedään ja tuodaan näkyväksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-