Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22245

Hankkeen nimi: Laadulla kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluita pk- ja mikroyrityksissä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 28.2.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: Tekniikan yksikkö, PL 64

Puhelinnumero: 0201243000

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: https://www.seamk.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Sivula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Ari.Sivula(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 830 0360

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Laatu määrittää yrityksen ja muiden organisaatioiden menestystä. Jos yritys tai muu organisaatio ei kiinnitä tuotteiden ja palveluiden laatuun huomioita, se jää kilpailussa jälkeen sekä menettää asiakkaita organisaatioille, joiden tuotteet tai palvelut ovat laadukkaampia. Voidaankin perustellusti todeta, että tuotteiden ja palveluiden laadulla on merkitystä ja erilaisten organisaatioiden pitäisi kehittää laatua järjestelmällisesti. Nykypäivänä tuotteiden, prosessien ja palveluiden laadun parantamiseen löytyy hyvin paljon erilaisia malleja ja työkaluja, mutta niiden hyödyntämisaste tulisi olla korkeampi eteläpohjalaisissa yrityksissä sekä tuotanto- että palvelualoilla. Laatua kehittämällä yrityksen kannattavuus ja tuottavuus paranee. Yritysten ja muiden organisaatioiden tulee tunnistaa ja keskittyä asiakkaalle arvoa tuottaviin toimintoihin sekä karsia arvoa tuottamattomat toiminnot, eli ne toiminnot, jotka tuottavat osittain tai kokonaan hukkaa. Tällä hetkellä osassa yrityksistä esimerkiksi prosesseja ei ole kuvattu, jolloin arvoa tuottavia toimintoja ei täysin tunnisteta.

"Laadulla kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluita pk- ja mikroyrityksissä" –hankkeen päätavoitteena on kehittää ja kasvattaa Etelä-Pohjanmaan laatu- ja palvelumuotoiluosaamista (mm. Lean) pk- ja mikroyrityksissä, jonka kautta työn tuottavuus sekä tehokkuus paranee merkitsevästi. Lisäksi tärkeänä tavoitteena on tukea uusien työkalujen käyttöönottoa yrityksissä koulutuksen kautta. Hankkeen aikana hyödynnetään olemassa olevia ja soveltuvia laatukehittämisen ja palvelumuotoilun malleja (esim. Lean-mallit ja palvelumuotoilu).

Hankkeen toteutus on jaettu viiteen eri työpakettiin, joita ovat
TP1. Digialustan kehittäminen ja laatu- sekä palvelumuotoilutyökalujen kehittäminen ympäristöön
TP2. Koulutustilaisuuksien ja/tai työpajojen järjestäminen alueen pk- ja mikroyrityksille sekä soveltuvan materiaalin kehittäminen tilaisuuksiin
TP3. Teemaryhmien koostaminen sekä soveltuvien työkalujen ja mallien testaaminen ja hyödyntäminen teemaryhmissä
TP4. Teemaryhmien tulosten julkaisu soveltuvassa muodossa mm. digialustalla
TP5. Hankkeen hallinto ja viestintä

Hankkeen tuloksena syntyy muun muassa digitaalinen alusta, joka mm. nojaa Lean-menetelmämatriisiin, joka kootaan sekä kehitetään hankkeen aikana. Hankkeen aikana erilaiset kehitetyt työkalut viedään alueen pk- ja mikroyrityksiin teemaryhmien kautta. Hankkeessa syntyneet koulutusmateriaalit jäävät opiskelijoiden ja alueen toimijoiden hyödynnettäväksi myös hankkeen jälkeen sekä niitä on tarkoitus soveltaa myös ammattikorkeakoulun opetuksessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat Etelä-Pohjanmaalla toimivat alueen mikro- ja pk-yritykset laajasti tarkasteltuna.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat kunnalliset elinkeinotoimet, kehitysorganisaatiot, yrityskehittäjät sekä eri asteiden opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 206 562

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 58 413

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 275 416

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 77 884

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen

Kunnat: Soini, Kauhajoki, Karijoki, Kurikka, Teuva, Lapua, Lappajärvi, Vimpeli, Kauhava, Alajärvi, Ähtäri, Seinäjoki, Isojoki, Ilmajoki, Evijärvi, Alavus, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 58

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei ole tehty toimitaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta. Laatu- sekä palvelukehitys ovat teemoina soveltuvat molemmille sukupuolille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kehitettävät ja käsitellyt teemat soveltuvat molemmille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen luonteesta johtuen sukupuolten tasaarvon edistäminen ei ole sen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Laatua ja palveluilta (eritoten digitaalisia) kehitettäessä pyritään aina tehokkaampiin ratkaisuihin, joilla saattaa olla suuri vaikutus myös luonnonvarojen käyttöön. Tämä näkyy esimerkiksi erilaisten teollisuusyritysten prosesseissa, kun niitä kehitetään.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 8
Tämä liittyy luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja niihen liittyviin laatuprosesseihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 9
Hankkeessa tavoittellaan Lean-työkalujen käyttöönottoa erilaisissa yrityksissä. Lean-menetelmillä pyritään pienetämään hukkaa kokonaisuudessaan, jolloin myös käytettävä materiaali pyritään hyödyntämään kokonaisuudessaan. Tällä on myös vaikutusta jätemääriin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 5
Vaikka hanke itsessään ei tavoittele uusien energialähteiden käyttöä, mutta kehitettävillä laatuprosesseilla saattaa olla tähän vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Tavoitteena on kehittää alueen mikro- ja pk-yritysten osaamista siten, että he hallitsevat paremmin laatun kehittämisen ja palvelusuunnittelun. Tällä on suora vaikutus mm. tuotteisiin ja palveluhin. Samalla prosessit paranevat merkitsevästi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeen tuloksena toteutetaan digitaalisia materiaaleja, mutta ne itsessään eivät ole aineettomia tuotteita tai palveluita. Tosin yritykset voivat hankkeen tulokset tuottaa uusia kokonaisuuksia saadulla uudella tiedolla.
Liikkuminen ja logistiikka 6 9
Hankkeessa kehitettään Lean-prosesseja, jotka parhaimmillaan pienentävät liikkumisen tarvetta sekä yritykset sisällä että logistiikan osalta. Parhaimmillaan tämä voi tarkoitaa parempaa mm. parempia logistisia ratkaisuja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Lean-menetelmät tuovat selkeyttä ja tehokkuutta organisaation toimintaan konkreettisesti. Menetelmillä pyritään selkeyttämään prosesseja, joka luo omalta osaltaan työtekijöille mm. hallinnan tunnetta työhönsä.
Tasa-arvon edistäminen 1 4
Tasa-arvon edistäminen ei ole haettavan hankkeen päätavoite, mutta laatuprosessit sekä palvelusuunnittelu soveltuu kaikkille asiasta kiinnostuneille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-