|
|
|
Hankekoodi: S22245
Hankkeen nimi: Laadulla kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluita pk- ja mikroyrityksissä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: Tekniikan yksikkö, PL 64
Puhelinnumero: 0201243000
Postinumero: 60101
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: https://www.seamk.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Mattila
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.mattila(at)seamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408300379
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Laatu määrittää yrityksen ja muiden organisaatioiden menestystä. Jos yritys tai muu organisaatio ei kiinnitä tuotteiden ja palveluiden laatuun huomioita, se jää kilpailussa jälkeen sekä menettää asiakkaita organisaatioille, joiden tuotteet tai palvelut ovat laadukkaampia. Voidaankin perustellusti todeta, että tuotteiden ja palveluiden laadulla on merkitystä ja erilaisten organisaatioiden pitäisi kehittää laatua järjestelmällisesti. Nykypäivänä tuotteiden, prosessien ja palveluiden laadun parantamiseen löytyy hyvin paljon erilaisia malleja ja työkaluja, mutta niiden hyödyntämisaste tulisi olla korkeampi eteläpohjalaisissa yrityksissä sekä tuotanto- että palvelualoilla. Laatua kehittämällä yrityksen kannattavuus ja tuottavuus paranee. Yritysten ja muiden organisaatioiden tulee tunnistaa ja keskittyä asiakkaalle arvoa tuottaviin toimintoihin sekä karsia arvoa tuottamattomat toiminnot, eli ne toiminnot, jotka tuottavat osittain tai kokonaan hukkaa. Tällä hetkellä osassa yrityksistä esimerkiksi prosesseja ei ole kuvattu, jolloin arvoa tuottavia toimintoja ei täysin tunnisteta.
"Laadulla kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluita pk- ja mikroyrityksissä" –hankkeen päätavoitteena on kehittää ja kasvattaa Etelä-Pohjanmaan laatu- ja palvelumuotoiluosaamista (mm. Lean) pk- ja mikroyrityksissä, jonka kautta työn tuottavuus sekä tehokkuus paranee merkitsevästi. Lisäksi tärkeänä tavoitteena on tukea uusien työkalujen käyttöönottoa yrityksissä koulutuksen kautta. Hankkeen aikana hyödynnetään olemassa olevia ja soveltuvia laatukehittämisen ja palvelumuotoilun malleja (esim. Lean-mallit ja palvelumuotoilu).
Hankkeen toteutus on jaettu viiteen eri työpakettiin, joita ovat
TP1. Digialustan kehittäminen ja laatu- sekä palvelumuotoilutyökalujen kehittäminen ympäristöön
TP2. Koulutustilaisuuksien ja/tai työpajojen järjestäminen alueen pk- ja mikroyrityksille sekä soveltuvan materiaalin kehittäminen tilaisuuksiin
TP3. Teemaryhmien koostaminen sekä soveltuvien työkalujen ja mallien testaaminen ja hyödyntäminen teemaryhmissä
TP4. Teemaryhmien tulosten julkaisu soveltuvassa muodossa mm. digialustalla
TP5. Hankkeen hallinto ja viestintä
Hankkeen tuloksena syntyy muun muassa digitaalinen alusta, joka mm. nojaa Lean-menetelmämatriisiin, joka kootaan sekä kehitetään hankkeen aikana. Hankkeen aikana erilaiset kehitetyt työkalut viedään alueen pk- ja mikroyrityksiin teemaryhmien kautta. Hankkeessa syntyneet koulutusmateriaalit jäävät opiskelijoiden ja alueen toimijoiden hyödynnettäväksi myös hankkeen jälkeen sekä niitä on tarkoitus soveltaa myös ammattikorkeakoulun opetuksessa.
Hankeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat Etelä-Pohjanmaalla toimivat alueen mikro- ja pk-yritykset laajasti tarkasteltuna.
Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat kunnalliset elinkeinotoimet, kehitysorganisaatiot, yrityskehittäjät sekä eri asteiden opiskelijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 206 562
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 206 562
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 275 416
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 275 416
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Suupohjan, Kuusiokuntien, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Lappajärvi, Lapua, Vimpeli, Alajärvi, Kauhava, Soini, Karijoki, Kauhajoki, Seinäjoki, Teuva, Ähtäri, Kurikka, Alavus, Ilmajoki, Isojoki, Evijärvi, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 36
Suunniteltu: 58
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 8 |
| Laatua ja palveluilta (eritoten digitaalisia) kehitettäessä pyritään aina tehokkaampiin ratkaisuihin, joilla saattaa olla suuri vaikutus myös luonnonvarojen käyttöön. Tämä näkyy esimerkiksi erilaisten teollisuusyritysten prosesseissa, kun niitä kehitetään. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 8 |
| Tämä liittyy luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja niihen liittyviin laatuprosesseihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 9 |
| Hankkeessa tavoittellaan Lean-työkalujen käyttöönottoa erilaisissa yrityksissä. Lean-menetelmillä pyritään pienetämään hukkaa kokonaisuudessaan, jolloin myös käytettävä materiaali pyritään hyödyntämään kokonaisuudessaan. Tällä on myös vaikutusta jätemääriin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 5 |
| Vaikka hanke itsessään ei tavoittele uusien energialähteiden käyttöä, mutta kehitettävillä laatuprosesseilla saattaa olla tähän vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 9 |
| Tavoitteena on kehittää alueen mikro- ja pk-yritysten osaamista siten, että he hallitsevat paremmin laatun kehittämisen ja palvelusuunnittelun. Tällä on suora vaikutus mm. tuotteisiin ja palveluhin. Samalla prosessit paranevat merkitsevästi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeen tuloksena toteutetaan digitaalisia materiaaleja, mutta ne itsessään eivät ole aineettomia tuotteita tai palveluita. Tosin yritykset voivat hankkeen tulokset tuottaa uusia kokonaisuuksia saadulla uudella tiedolla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 9 |
| Hankkeessa kehitettään Lean-prosesseja, jotka parhaimmillaan pienentävät liikkumisen tarvetta sekä yritykset sisällä että logistiikan osalta. Parhaimmillaan tämä voi tarkoitaa parempaa mm. parempia logistisia ratkaisuja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| Lean-menetelmät tuovat selkeyttä ja tehokkuutta organisaation toimintaan konkreettisesti. Menetelmillä pyritään selkeyttämään prosesseja, joka luo omalta osaltaan työtekijöille mm. hallinnan tunnetta työhönsä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 4 |
| Tasa-arvon edistäminen ei ole haettavan hankkeen päätavoite, mutta laatuprosessit sekä palvelusuunnittelu soveltuu kaikkille asiasta kiinnostuneille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen päätavoitteena on ollut kehittää ja kasvattaa Etelä-Pohjanmaan pk- ja mikroyritysten laatu-, LEAN- ja palvelumuotoiluosaamista. Näiden pääteemojen kehittämisen päämääränä on ollut parantaa alueen yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä sekä työhyvinvointia. Hankkeen viisi työpakettia ohjasivat toimintaa ja ne sisälsivät vaikuttavia toimenpiteitä kehittämistarpeeseen vastaamiseksi.
Hankkeen avulla on vastattu alueen yritysten laadunkehittämistyökalujen heikkoon hyödyntämisasteeseen mm. tuottamalla yritysten käyttöön ymmärrettäviä ja helposti käyttöönotettavia laatutyökaluja ja -malleja ja opastamalla niiden käyttöön. Hankkeessa on toteutettu teemaryhmätoimintaa, jossa teemaryhmiin osallistuvat yritykset ovat saaneet tietoa ja osaamista hankkeen teemoihin liittyen. Teemaryhmätoiminnan avulla hankkeessa tuotettuja työkaluja ja malleja on testattu käytännössä eri toimialojen yrityksissä ja yritysten käyttökokemusten pohjalta työkaluja ja malleja on muokattu maakunnan alueen yrityksille paremmin soveltuviksi.
Hankkeessa on tuotettu digialusta, johon hankkeen teemoihin liittyvät työkalut, mallit ja opiskelumateriaalit on koottu alueen yritysten hyödynnettäväksi. Hankkeessa on tuotettu itseopiskelumateriaaleja hankkeen teemoihin liittyen ja niistä on mahdollista suorittaa hankkeen myöntämät digitaaliset osaamismerkit. Itseopiskelumateriaalit on rakennettu siten, että yritysten koko henkilöstö voi hyödyntää niitä ja ottaa materiaaleihin sisältyviä työkaluja ja malleja käytäntöön.
Hanke on järjestänyt kehitettäviin teemoihin liittyviä koulutus- ja työpajatilaisuuksia, joiden avulla on kasvatettu yritysten tietämystä aihealueiden sisältöihin liittyen. Hankkeessa on myös tuotettu artikkeleita, joissa on kuvattu teemaryhmätoiminnan tuloksia yrityksissä ja esimerkinomaisesti osoitettu, kuinka hankkeessa tuotettuja työkaluja ja malleja on käytännössä hyödynnetty ja miten ne ovat vaikuttaneet yritysten toimintaan. Hanke on osallistunut myös sekä virtuaalisiin että fyysisesti toteutettuihin messuihin, joiden kautta tietoa hankkeesta ja sen toimenpiteistä on saatu levitettyä laajasti. Yleisesti hankkeen viestinnässä ja tulosten jalkauttamisessa on käytetty yhteistyöverkoston tukea ja esimerkiksi kunnalliset elinkeinotoimet ja kehitysyhtiöt ovat olleet tässä merkittävä yhteistyötaho.
Hankkeessa on toteutettu menetelmämatriisi, jonka avulla yritys pystyy valitsemaan kuhunkin kehittämistilanteeseen parhaiten soveltuvan työkalun tai mallin. Menetelmämatriisi on täydentynyt hankkeen edetessä ja siihen on koottu kaikki hankkeessa tuotetut työkalut ja mallit. Hankkeessa tuotetut työkalut, mallit ja itseopiskelumateriaalit ml. digitaaliset osaamismerkit jäävät yritysten hyödynnettäväksi myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeen toiminta on ollut onnistunutta ja hankkeen tavoitteet on saavutettu pääsääntöisesti. Hanke on nostanut alueen yritysten laatuosaamisen tasoa, ja hanketoimenpiteiden avulla yritysten kilpailukyky on kehittynyt. Osallistamalla yritysten henkilöstöä laatutoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen henkilöstön osaaminen on kehittynyt ja työhyvinvointi lisääntynyt.