Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22246

Hankkeen nimi: ETUKENO - nopea työllistyminen Kymenlaakson tunnistetuille osaajapula-aloille

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Irina Kujanpää

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: irina.kujanpaa(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 447 1506

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kymenlaakson työttömyys on edelleen suhteellisen korkeaa ja koronakriisin arvioidaan huonontavan tilannetta. Samaan aikaa maakunnan työelämä ja -koulutustoimijoiden ennakointiprosessissa on tunnistettu osaajapulasta kärsiviä aloja kuten metalli, sote ja rakennusala. Työttömyyden ja osaajapulan kuilun umpeen kuromisen tekee haastavaksi yhtäältä työnhakijoiden ja muiden haastavassa työmarkkina-asemassa olevien osaamisen ajantasaisuus, osuvuus ja asenne ja toisaalta useampien osaajapula-alojen yritysten työnantajakuva ja mahdollisuudet tutustua potentiaalisiin työntekijöihin ja päivittää heidän osaamistaan vastaamaan nopeasti ala- ja yrityskohtaisiin tarpeisiin.

ETUKENO-hankkeen tavoite on työllistää osallistujia Kymenlaakson tunnistetuille osaajapula-aloille, yrityksiin ja muihin organisaatioihin ja yrittäjäksi, ja kehittää uusia innovatiivisia keinoja nopean työllistymisen edistämiseksi.

Hankkeen toimenpiteissa hyödynnetään maakunnassa aiemmin kokeiltuja ja luotuja elinkeinoelämän koulutustarpeiden ennakoinnin tiedonhankintatapoja. Hankkeessa ennakointiin perustuva näkökulma integroidaan työllistäväksi toiminnaksi, niin yritysten, koulutusorganisaatioiden kuin työnhakijoiden ja heidän nopean työllistymisen käyttöön. Hankkeessa harmonisoidaan toimialoilta kerättävän tiedonhankinnan tavat ja tietosisällöt osatoteuttajien kesken. Näin kerätyn tiedon avulla hankkeessa valmistetaan prototyyppi säännöllisesti päivittyvästä maakunnan digitaalisesta osaamistarpeiden ennakointipalvelusta Kymenlaakso ennakoi -sivustolle. Tunnistetuilla osaaja-pula-aloilla toimivien hankkeen kumppaniyritysten kanssa ja työttömien työnhakijoiden tai alanvaihtajien kanssa toteutetaan työpajoja ns. hyvä tyyypin määrittelemiseksi ja ammattikuvien ja työnantajakuvan kehittämiseksi. Tämän perusteella suunnitellaan ja järjestetään Hyvä tyyyppi -valmennuksia. Kumppaniyritysten kanssa tehdään esityksiä rekrykoulutustarpeista ja selvitetään rekrykoulutuksen järjestämisen pullonkauloja yritysten näkökulmasta. Hankkeessa luodaan toteuttajien yhteinen palvelumalli rekrykoulutusten synnyttämiseksi ja tarjoamiseksi työnantajille avaimet käteen -periaatteella. Hanke tukee yritysten täsmäosaamistarpeen vastaavien rekrykoulutusten käynnistymistä ja toteuttaa kaksi oppisopimuspilottia pienyritysten verkostoissa. Hanke edistää maakunnan jatkuvaa ennakointi- ja työelämäyhteistyötä vuosittaisilla tulevaisuusverstailla ja toimialakohtaisten asiantuntijaraatien hyödyntämistä jatkuvasti kerättävän ennakointitiedon tulkitsijoina ja uusien nopean työllistymisen polkujen tunnistajina yhdessä koulutus- ja työelämäpalveluorganisaatioiden kanssa.

Hankkeen tuloksena 20 henkilöä työllistyy työsuhteeseen joko palkkatuella tai ilman, syntyy 15 kpl oppisopimussopimuksia, oppilaitosten yhteinen rekrykoulutusten palvelumalli täsmäsosaamisen ja nopean työllistymisen tueksi sekä syntyy maakunnallinen digitaalinen ennakointipalvelun prototyyppi. Hankkeessa myös arvioidaan osallistuvien henkilöiden työllistymisvalmiuksien ja -tilanteen muutos, toimenpiteiden vaikutuksia työnantajien kehitys- ja muutoskykyisyyteen, kehitetty palvelumalli ja ennakointipalvelu.
Hanke vaikuttaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä siihen että työnantajat saavat hankittua nopeammin ja kätevämmin tarvitsemaansa osaamista ja että työntekijät löytävät nopeita työllistymispolkuja aloille ja yrityksiin joissa on osaajapulaa. Hanke parantaa maakunnan työelämätoimijoiden toimintaan suuntaavaa tulevaisuusorientoituneisuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. työttömät ja työttömyysuhan alla olevat alle 30-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat
2. muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. yritykset
2. työllistymistä tukevat organisaatiot
3. Oppilaitokset ja opetus- ja ohjaushenkilöstö
4. Maakunnalliset ennakointitoimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 366 206

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 325 783

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 453 015

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 397 414

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Kouvola, Virolahti, Iitti, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 154

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen todennäköisimpiä kohdealoja ovat metalli, rakennus, sote-ala, ja palvelualat. Ammattialat ovat hyvin sukupuolittuneita Suomessa. Palvelualojen taskutilaston 2017 mukaan palvelualoista majoitus- ja ravintola-ala ovat hyvin naisvaltaisia. Tilastokeskuksen vuoden 2018 raportin mukaan sukupuolen mukainen tasaarvo toteutuu huonoiten sosiaali- ja terveysalalla ja rakennusalalla. Teollisuuden tuontanto ja rakennus on taas miesvaltaista. Tilastokeskuksen mukaan naisten osuus mm. tuotannossa tarvittavista tekniikan opiskelijoista oli vain 19& vuonna 2016 ja tietotekniikassa vielä sitäkin pienempi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tiedostetaan sukupuoliroolien vaikutus työllistymisprosessissa. Tästä syystä hankkeessa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo hankkeen markkinointitoimenpiteissä kohderyhmälle siten että sitä tehdään myös alalla aliedustetun sukupuolen näkökulmasta ja työnantajien asenteisiin pyritään vaikuttamaan yritysten ja työnhakijoiden yhteisissä työpajoissa ja ottamalla työnantajakuvan kehittämisessä huomioon sukupuoliroolien sterotypioiden haitalliset vaikutukset työvoiman saamiselle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanketta ei ole suunniteltu sukupuolten tasaarvon näkökulmasta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta tai vaikea mitata.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta tai vaikea mitata.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia tai vaikea mitata.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia tai vaikea mitata.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia tai vaikea mitata.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutuksia tai vaikea mitata.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia tai vaikea mitata.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Kasvavat uudet ammatti alat ja toimialat saavat uutta työvoimaa ja siten kasvun mahdollisuuksia. Työnhakijat miettivät myös oman yritystoiminnan mahdollisuuksia ja käynnistävät elinkeinorakenteen kestävyyttä lisäävää uutta yritystoimintaa pidemmällä aikavälillä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Ennakointipalvelun kehittäminen, täsmäkoulutuksen palvelumallin kehittäminen
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutuksia tai vaikea mitata.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Parantaa osallistuvien henkilöiden omanarvontuntoa, työkykyä ja sosiaalisen suhteiden mukaan tuomaan iloa ja kokonaishyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Sukupuolittuneilla osaaja-pulasta kärsiville toimialoille menee tietoa ja esimerkkejä aliedustetun sukupuolen mahdollisuuksista toimia ko. aloilla. Tasa-arvoasiat kytkeytyvät paremmin koko ennakointiprosessiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Vaikuttaa myönteisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien yhdenvertaiseen kohteluun rekrytoinnissa. Edistää nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien vaikutusmahdollsuuksia työnsuhteen laatuun. Valmennus- ja oppisopimuspilotteihin osallistuminen ja työllistyminen edistävät osallistujien yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia tai vaikea mitata.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutuksia tai vaikea mitata.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kymenlaakso on alueena kärsinyt pitkään valtakunnallista keskiarvoa suuremmasta työttömien työnhakijoiden osuudesta työvoimasta. Samaan aikaan useilla aloilla koetaan niin Kymenlaaksossa kuin valtakunnallisestikin osaajapulaa. Tilanne ei ole vain Kymenlaaksoa tai Suomea koskeva, vaan vaikuttaa yleisesti ympäri maailmaa. Covid-19-pandemialla on ollut tilanteeseen vaikutuksensa.

ETUKENO – nopea työllistyminen Kymenlaakson tunnistetuille osaajapula-aloille -hanke pyrkii löytämään keinoja osaajapula-aloille kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen. Sen päätavoitteina oli työllistää osallistujia Kymenlaakson tunnistetuille osaajapula-aloille, yrityksiin ja muihin organisaatioihin ja yrittäjäksi, sekä kehittää uusia innovatiivisia keinoja nopean työllistymisen edistämiseksi. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät olivat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat alle 30-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat sekä muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat. Välillisiä kohderyhmiä olivat yritykset, työllistymistä tukevat organisaatiot, oppilaitokset ja opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä maakunnalliset ennakointitoimijat. Hanke on tavoittanut kaikkia näitä kohderyhmiä.

Hankkeessa kehitettyjä ja kokeiltuja toimenpiteitä oli useita. Osa niistä keskittyi osaamistarpeiden ennakointiin ja yhteisen ennakointitoiminnan kehittämiseen. Maakunnalliset tulevaisuusverstaat juurrutettiin osaksi vuosittaista ennakointitoimintaa. Hanke osallistui toimialakartoitusten kehittämiseen ja toteuttamiseen. Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin Kymenlaakson ennakointipalvelu, hyvä tyyppi -valmennuskonsepti, videot ja testit, työnantajamielikuvien tarkastelumenetelmä, futuristitesti sekä kerättiin hybriditutkintojen kuvauksia. Hankkeessa pyrittiin toteuttamaan myös oppisopimusten monityönantajamalli sekä RekryKoulutusten avaimet käteen -palvelumalli. Näiden osalta kehittämistä voidaan jatkaa vielä hankkeen jälkeen. Hanke toteutti myös ammattimielikuvien vaikuttamiseen pyrkineen markkinointikampanjan yhdessä osaajapula-alojen työnantajien kanssa. Hankkeessa aloitettiin kehittämään myös työnantajalle suunnattua osaamistarpeiden ennakointimallin pilottia. Pilotin kehittämistä jatketaan hankkeen jälkeen. Hankkeen avulla työllistyi 19 henkilöä oppisopimuksella.

Hankkeen tuloksista koottu julkaisu Etukenossa eteenpäin - kokeiltuja keinoja, ajattelun aiheita ja rekrytointivinkkejä osaajapulaa ratkoville yrityksille on saatavissa osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-464-5. Hankkeen tuottamat materiaalit ovat löydettävissä osoitteessa www.xamk.fi/etukeno.