Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22247

Hankkeen nimi: kOPPI: Käynnissäpidon ja kunnossapidon oppimisympäristöt

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Kotkantie 1

Puhelinnumero: 020 611 0200

Postinumero: 90250

Postitoimipaikka: OULU

WWW-osoite: https://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Rauno Ilmari Toppila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: rauno.toppila(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-6888439

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Erilaisten käynnissä- ja kunnossapidon osaajia haetaan ja tarvitaan jatkuvasti lisää, mikä näkyy teollisuuden hakuilmoituksien määrässä. Järjestelmät muuttuvat, digitalisaatio kehittyy lähes kaikilla teollisuuden alueilla kovaa vauhtia tukemaan yritysten eri toimintoja. Yritysten kannalta tämä merkitsee mm. toimihenkilöiden osaamisen kehittämistä, pätevyyksien varmistamista ja virallisten käynnissä- ja kunnossapidon dokumentaation tekemistä ja uusien, myös yrityksille soveltuvien koulutuspakettien kehittämistä. kOPPI- hankkeella varmistetaan käynnissä-ja kunnossapidon työtä tekevien yritysten toiminnan jatkuminen ja parannetaan niiden kilpailukykyä kouluttamalla niiden toimihenkilöille valmiudet vastata uusiin vaatimuksiin.

kOPPI - hankkeen tavoitteena on vastata yrityksien kunnossa- ja käynnissäpidon ammattitaidon ja koulutuksen lisäämiseen, vähähiilisyys huomioiden. Esimerkiksi standardin EN 15628 määritelmien mukaisten kunnossapitohenkilöstön kohderyhmät yrityksissä ovat kunnossapitopäälliköt, -suunnittelijat, kunnossatyönjohtajat ja muut käynnissä- ja kunnossapitoon liittyvät henkilöt.
Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan sisällöllisesti ohjattujen ja laadukkaiden lähi- ja verkkopohjaisten toteutuksien avulla koulutuskokonaisuus sidosryhmille. Koulutuksessa käytetään hyödyksi sidosryhmiin tehtäviä pilotointeja, työpajoja ja seminaareja, joilla pätevöitetään kunnossa- ja käynnissäpidon toimijoita yrityksissä. Toimenpiteet jakautuvat oppimisympäristön suunnitteluun, toiminnalliseen testaamiseen, sekä sidosryhmäpilotteihin.


Käynnistyneet ja tulevat alueelliset suurhankkeet lisäävät kunnossapidon palvelukysyntää jatkossa merkittävästi. kOPPI hanke osaltaan pyrkii varmistamaan näiden suurhankkeiden onnistumisen vastaamalla tähän kunnossapitopuolen osaamisvajeen haasteeseen.


Tuloksena on koulutuskokonaisuus ja oppimisympäristö, jolla voidaan pätevöittää ja tarjota jatkoväylä pätevyyteen yrityksien kunnossa- ja käynnissäpitohenkilöstölle, myös EU- tasolla.


Hanke toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat kunnossa- ja käynnissäpitotoimialojen mikro- ja pk-yritykset, energia- ja prosessiteollisuuden mikro- ja pk- yritykset, alihankkijoiden kunnossapitohenkilöstö sekä kunnonvalvonta-alan henkilöstö. Lisäksi kaivannais-, teknologiateollisuuden, ajoneuvo- ja työkonetekniikan henkilöt hyötyvät hankkeen koulutuksista. Myös työttömänä olevat teknisen pohjakoulutuksen (yliopisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen) saaneet henkilöt, joiden osaamista voidaan pilottikoulutusten avulla päivittää ovat hankkeen potentiaalista kohderyhmää.
Hankkeen koulutuksia voivat hyödyntää myös Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun ne opettajat, jotka työskentelevät kunnossapidon, mittaustekniikan, kaivosalan tai näihin liittyvien ohjelmistojen ja oppimisympäristöjen parissa.
Hankehenkilöstö ei ole hankkeen kohderyhmänä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Julkiset toimijat sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot,
• Laite- ja teknologiakehittäjä- ja toimijat
• Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden substanssiosaajat
Koulutusorganisaatioiden opiskelija hyötyvät hankkeesta välillisesti, kun hankkeen tulokset saadaan osaksi opetusta. Hankkeen jälkeen tuloksia hyödynnetään osana koulutusorganisaatioiden perusopetusta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 399 671

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 342 300

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 499 590

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 427 875

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Oulun, Ylivieskan, Koillismaan

Kunnat: Tyrnävä, Taivalkoski, Muhos, Kempele, Kalajoki, Oulu, Kuusamo, Haapavesi, Pyhäjoki, Nivala, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 23

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 170

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Erillistä analyysiä ei ole tehty. Kunnossapitoalalla työskentelee pääasiassa miehiä. Koulutusorganisaatioiden toive ja tavoite on saada lisää naisia alan koulutukseen mukaan, niin oppilaiksi, kuin opetuspuolellekin. Teknologiateollisuuden raportissa metalli ja konealalla työskentelevistä naisia oli 12,2% vuonna 2014.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen että koulutuksiin saataisiin lisää naisia. Hankkeessa markkinoidaan ja tuodaan esille alan monipuolista koulutustarjontaa ja pyritään vähentämään niitä ennakkoluuloja, mitä alaan sukupuolinäkökulmasta liittyy.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Koulutuksen myötä tietoisuus kestävän kehityksen mahdollisuuksista kasvaa. uudet kehittyvät teknologiat tarjoavatkin mm. etäoppimisympäristöjen kautta mahdollisuuksia edistää kouluttautumista ajasta ja paikasta riippumattomasti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 6
Ainoastaan oikein toteutetulla kunnossapidolla voidaan minimoida tuotantoprosessin jättämä hiilijalanjälki. Onnistunut kunnossapito pidentää tuotannollisten investointien käyttöikää,sekä mahdollistaa virheettömien tuotteiden valmistamisen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 5
Ei ole välittömiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Digitalisaatio, automatiosaatioasteen nosto ja logistisesti minimoitu liikkuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä. Pohjoisen luonnon kasvillisuus ja eliöt ovat uhattuina ilmastonmuutoksen takia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 3
Kokonaisprosessin tehokas ja laadullisesti hyvä halllinta vähentävät teollisuuden tuottamia päästöjä ja ympäristön kuormitusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta Natura 2000 ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 6
Hankkeessa tunnistetaan teollisuuden prosessien myötä niitä sivuuvirtojen prosesseja ja käynnissäpidon ennakointia, joilla on mahdollista pienentää jätteiden muodostumista.Myös tuotantoprosessin tehokas toteuttaminen tuottaa laadukkaita tuotteita ja näin vähentää materiaalien käyttööä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 4
Hankkeen toimenpiteet koulutuksen kautta tunnistavat uusituvien energialähteiden käyttöä: aurinko- ja tuulienergia tarkkailu- ja valvontalaitteiden energialähteenä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Projektin keskeisin tavoite on paikallisen teollisuuden kansallisen ja sen myötä kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen koulutuksellisin keinoin sekä prosessien tehokkuuden mittauksin ja analysoinnein. Tutkimuslaitokset tuottavat sidosryhmilleen kilpailukykyä edistävää tietotaitoa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Etämonitorointi, etähuolto ja etäkäynnissäpito ja näiden osaamisien hallinnan lisääntyminen tuottavat kilpailukykyä. Tätä kautta arvoketjuun muodostuu mahdollisuukisia luoda uusia palveluratkaisuja alihankintaketjuissa.
Liikkuminen ja logistiikka 6 6
Kunnossapidon vaikutukset tuotantoprosessiin vähentävät materiaalintarvetta ja siten kuljetuksia.Etäoppimisalustat, monimuotoiset toteutukset ja demonstraattoriympäristöt vähentävät koulutuksien tarvetta ihmisten liikkumiseen, joten logistiset tarpeet vähenevät.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 3
Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat sidosryhmille uusia mahdollisuuksia parantaa tietoisuuttaan ja käsitystään uusiin teknologioihin, mikä tuo henkisesti positiivista vaikutusta aluuelle ja sen ihmisille.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Etäoppimisympäristöt, digitaaliset toteutukset ja näihin liittyvät hankkeen toiminnat edistävät esteellisyyttä ja mahdollistavat laajemman tasa-arvon muodostumisen kouluksen saantiin. Toteutukset ovat yhtälailla sukupuolineutraaleja miehille ja naisille, joten tasa-arvoteema toteutuu hankkeessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Koulutuksia ei suunnata erityisesti millekään kulttuuriselle ryhmälle. Koulutuksiin voivat osallistua eri kulttuureista tulevat henkilöt tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen vaikutukset kulttuuriympäristöön ovat neutraaleja.
Ympäristöosaaminen 4 4
Teollinen toiminta elää digitalisaatiomurrosta , jossa kunnossapitoprosessien hallinta parantaa teollisten laitteiden käyttövarmuutta ja vähentää toiminnan katkoksia. Tarvittava osaaminen vähentää raaka-aineiden turhaa kuluttamista ja optimoi niiden käyttöä, millä on suora vaikutus ympäristöön kohdistuvaan rasitukseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa tuotettiin käynnissä- ja kunnossapitoon liittyviä moderneja koulutussisältöjä työelämälähtöisesti Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yhteishankkeena. Koulutusten pääasiallisena kohderyhmänä olivat Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivat kunnossa- ja käynnissäpitotoimialojen mikro- ja pk-yritykset, energia- ja prosessiteollisuuden mikro- ja pk- yritykset, alihankkijoiden kunnossapitohenkilöstö sekä kunnonvalvonta-alan henkilöstö. Lisäksi kaivannais-, teknologiateollisuuden, ajoneuvo- ja työkonetekniikan henkilöt hyötyvät hankkeen koulutuksista. Myös työttömänä olevat teknisen pohjakoulutuksen (yliopisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen) saaneet henkilöt, joiden osaamista voidaan pilottikoulutusten avulla päivittää ovat hankkeen potentiaalista kohderyhmää.

Osana hanketta tehtiin selvitystyötä sekä Suomessa että muualla Euroopassa järjestettävästä käynnissä- ja kunnossapidon koulutuksesta. Lisäksi selvitettiin mahdollisuudesta järjestää yhteisiä opintojaksoja sekä mahdollisia koulutuspolkuja ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä. Hankkeen aikana selvitettiin alueella toimivien kunnossa- ja käynnissäpitotoimialojen yritysten tarpeita koulutusten sisältöjen osalta.
Hankkeen aikana toteutettiin kolmentyyppisiä koulutuksia: perus-, syventäviä- ja soveltavia koulutuksia. Perus- ja syventävät koulutukset olivat luonteeltaan etäkoulutuksia, joissa hyödynnettiin yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistä Moodle-oppimisympäristöä. Soveltavat koulutukset järjestettiin yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisellä Linnanmaan kampuksella. Soveltavassa koulutuksessa hyödynnettiin oppimisympäristönä mm. Oulu Mining Schoolin koerikastamoympäristöä sekä hybridilaboratoriota.

kOPPI-hanke toteutui osin saman aikaisesti KÄYPI-hankkeen kanssa ja näiden hankkeiden välillä tehtiin alkuvaiheessa hyvin tiivistä yhteistyötä. Yhteistyössä järjestettiin myös kaksi seminaaria, joissa käsiteltiin kunnossapitoon ja käynnissäpitoon liittyvää uusinta tietoa ja teknologioita. Lisäksi järjestettiin Hitsaus & Robotiikka -tapahtuma, jossa esiteltiin uusia kunnossapitoteknologioita alueen yrityksille ja oppilaitosten henkilökunnalle. Sen lisäksi osallistuttiin Pohjoinen teollisuus -messuille, joissa jaettiin tietoa myös hankkeen koulutuksista. Lisäksi soveltavissa koulutuksissa saatiin integroitua KÄYPI-hankkeessa hankittuja laitteistoja osaksi koulutusta.

Toteuttajaorganisaatioiden osalta saatiin kattavaa tietoa verkko- ja etäopetuksen järjestämisestä parhaista käytänteistä sekä tiivistettiin koulutusyhteistyöstä eri koulutusorganisaatioiden välillä.