|
|
|
Hankekoodi: S22248
Hankkeen nimi: VALTO - Valmiuksien kehittäminen toimeksiantotyyppisillä työmarkkinoilla
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Koulutus Oy
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 2249317-6
Jakeluosoite: PL 304
Puhelinnumero: 015-2215111
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timi Eskelinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timi.eskelinen(at)esedu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 8446 409
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa työmarkkinoiden toimivuutta niiden työnhakijoiden osalta, jotka voivat tarjota työnantajille osittaista työpanosta niiden kriteerien mukaan, mitä avoimilla työmarkkinoilla vaaditaan. Koska tämä työpanos ei todennäköisesti takaa tekijälleen täysimittaista työsopimusta, on hankkeen tehtävänä myös kartoittaa kyseisen henkilöasiakkaan valmiudet vastata toimeksiantotyyppisen työn kysyntään. Kyse on silloin työpanoksen vuokraamisesta, kevytyrittäjyydestä, osuuskuntayrittäjyydestä tai esim. pysyvän toiminimen perustamisesta.
Hanke kutsuu myös alueen henkilöstövuokrausta ja toimeksiantotyyppisiä työtehtäviä tarjoavat yritykset yhteistyöhön löytämään ne kriteerit ja toimintamallit, joilla parhaiten tavoitetaan hankkeen kohderyhmää työllistävät toimeksiannot. Näiden toimeksiantojen etsimiseen hanke tekee myös kartoitusta suoraan alueen työnantajien parissa yhteistyössä muiden hankkeiden ja verkostotoimijoiden kanssa.
Asiakashankinta hankkeeseen tehdään pääasiassa hankkeen toisen osatoteuttajan Mikkelin Toimintakeskus ry:n toimesta. Mikkelin Toimintakeskus ry:n palkkatukityössä ja työtoiminnassa on vuosittain tietty määrä osallistujia, joilla arvioidaan olevan edellytykset toimia hankkeen ehdottamalla tavalla, mikäli he saavat siitä enemmän tietoa, henkilökohtaista ohjausta ja löytävät itselleen sopivat kumppanit. Hankkeeseen voi tulla myös muuta kautta, mikäli sen tavoitteet tuntuvat hakeutujalle sopivilta.
Hankkeessa hyödynnetään Mikkelin Toimintakeskuksessa toteutettavaa asiakasohjausmallia, johon toimeksiantotyyppisen työn tekemishalukkuus ja sen tarkastelu lisätään yhdeksi valmennussisällöksi. Tällä tavoin laaja määrä heikossa työmarkkinatilanteessa olevia saa mahdollisuuden tarkastella omaa valmiuttaan toimia uudella tavalla työmarkkinoilla.
Hankkeessa on mahdollisuus arvioida myös lisäkouluttautumisen vaikuttavuutta oman työllistymisen edistämisessä. Toimeksiantotyyppinen työ voi olla esim. kattolumien pudottamista, jolloin tietty tutkinnon osaan liittyvä koulutus ja tarpeelliset työturvakoulutukset saattavat olla riittävä panostus välittömään työllistymiseen. Hankkeen tuloksena opitaan tunnistamaan tietty ryhmä työmarkkinoilla, joilla on motivaatio ja kyky työllistää itsensä oikeissa olosuhteissa. Kyseinen kohderyhmä ei välttämättä ole lähtökohtaisesti yrittäjähenkistä, mutta oikeissa olosuhteissa he voivat antaa työnantajille heidän tarvitsemaansa marginaalista, kausittaista tai erityisestä tilanteesta vaadittavaa työpanosta.
Olennaisena osana hankkeessa on myös kohderyhmän valmiustason nostaminen digitaalisissa ympäristöissä toimimisessa. Covid-19 epidemian aikana on saatu konkreettista kokemusta siitä, että palvelujärjestelmällä on valmius tarjota ohjauspalveluja etäyhteyksien kautta ja suurimmalla osalla asiakkaista on myös mahdollisuus niitä hyödyntää. Esteenä on usein tottumattomuus tai tiedon puute. Hankkeessa toteutetaan valmennusryhmiä ja kehitetään valmennussisältöjä, joilla voidaan tähän asiaan myönteisesti vaikuttaa. Tällä tavoin mahdollistetaan myös hankkeen muiden tavoitteiden toteutumista.
Hankkeen kohderyhmämäärittely ei lähde perinteisestä ajattelusta, josta tietyn taustamuuttujan (ikä, etninen tausta, sukupuoli) mukaan kohdistetaan palvelujen kehittämistoimia. Hankkeeseen haettavien asiakkaiden taustoja voidaan määritellä seuraavilla taustatekijöillä:
- henkilöasiakkaalla on osaamista, jota edellytetään työnantajien toimeksiantojen suorittamiseen.
- henkilöasiakkaalla on jostain ratkaistavissa olevasta syystä ollut vaikea kiinnittyä pysyvästi työelämään.
- henkilöasiakas on kiinnostunut uusista tavoista toimia työmarkkinoilla. Esimerkkeinä kevytyrittäjyys, osuuskunta ja työpanoksen siirto toiselle työnantajalle.
- Henkilöasiakkaalla on mahdollisuus toimia tehokkaammin työmarkkinoilla lisäämällä valmiutta toimia digitaalisissa ympäristöissä.
- hankkeeseen sitoutuvilla yrityksillä on tarjottavana toistuvaa työsuoritetta toimeksiantona ja halukkuus hakea ratkaisuja myös hankkeen kohderyhmän henkilöasiakkaista.
Toimintakeskuksella palkkatukityössä olevat henkilöt kirjataan hankkeen asiakkaina työssä oleviksi. Nämä henkilöt ovat tästä huolimatta myös vaikeasti työllistettäviä ja taustalla on pitkäaikaistyöttömyyttä.
Hankkeen toteutuksen näkökulmasta kohderyhmä jakaantuu kahteen eri ryhmään. Ryhmävalmennuksena tarjotaan valmennusta digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen vähintään 80 asiakkaalle. Vähimmäistavoitteena tällöin on, että kyseiset henkilöt pystyvät lisäämään aktiivisuuttaan digitaalisten palveluiden käyttäjänä. Toinen ryhmä taas koostuu niistä, joita kiinnostaa edellisen lisäksi tai vaihtoehtoisesti oman osaamisen markkinointi toimeksiantotyyppisillä työmarkkinoilla eli esim. vuokratyömarkkinoilla toimiminen.
Hankkeeseen voi hakeutua työllisyydenhoidon eri toimijoiden kautta tai suoraan esim. TE-toimiston ohjaamana. Koska hankkeen kehittämistavoitteena on löytää uusia keinoja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen avoimilla työmarkkinoilla, pidetään asiakashankinnassa kiinni tästä lähtökohdasta. Yhtenä määritystekijänä on esim. palkkatukikelpoisuus.
Hanke tekee verkostoyhteistyötä Mikkelin seudun työllisyyden edistämisen kuntakokeilun kanssa digitaalista työnhakua tukevan järjestelmän käytössä. Yhteistyö mahdollistaa vaikeasti työllistettävien henkilöiden osaamisen tunnistamisen sekä mätsäämisen osaamista vastaaviin työpaikkoihin.
Hankkeen toteutuksen tukena tehdään yhteistyötä Esedulla työllisyyttä tukevien hankkeiden kanssa. Kuntakokeiluverkostoyhteistyössä mukana on AIKU-hanke. Asiakashankinnassa tehdään kahdensuuntaista yhteistyötä Kynnyksellä -hankkeen sekä Rinki-palveluiden kanssa. Ajatuksena on, että samassa rajapinnassa toimivien hankkeiden on yhteistyössä mahdollista tunnistaa myös ohjaamisen mahdollisuus Valto -hankkeeseen. Tämä parantaa asiakkaiden tavoitettavuutta ja tehostaa toimintaa.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
- Työllisyydenhoitoa toteuttavat viranomaistoimijat ja asiakasvastaavat (TE-hallinto, kunnat, koulutusorganisaatiot)
- Kolmannen sektorin työllisyydenhoitoa tukevat toimijat.
- Henkilöstöpalveluja tarjoavat yritykset.
- Yritykset, joilla on tarjota toimeksiantotyyppisiä työtehtäviä
- Yritykset, jotka käyttävät henkilöstövuokrausta tai alihankintaa
- Kevytyrittäjyyttä tuottavat palvelut.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 409 576
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 371 331
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 463 905
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 420 587
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Pieksämäen
Kunnat: Hirvensalmi, Kangasniemi, Puumala, Mikkeli, Pertunmaa, Pieksämäki, Mäntyharju, Juva
Jakeluosoite: Otavankatu 4
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 28
Suunniteltu: 170
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
| Hankkeessa on osatoteuttajana Mikkelin Toimintakeskus ry, jolle kiertotalouden edistäminen on yksi päätehtävistä. Etelä-Savon Koulutus Oy myös kehittää omaa toimintaansa kestävän kehityksen suuntaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Ympäristötietoisuus, kierrättämisen tuomat hyödyt koskettavat Mikkelin Toimintakeskuksen kautta laajaa asiakaskuntaa. Tämä luo edellytyksiä myös muuttaa yksilön käyttäytymisessä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta hankkeen toteuttamana. Mikkelin Toimintakeskus ry. saattaa olla mukana ympäristönhoidollisissa töissä, joissa esim. hävitetään vierasperäisiä kasveja ja mahdollistetaan näin alkuperäisen kasviston elinolosuhteet. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Esimerkiksi muovin ja kulutustarvikkeiden kierrättäminen ovat merkittävässä roolissa siinä, etteivät materiaalit päädy sekajätteeksi. Tällä vähennetään kuormitusta. Kierrätyksen vaikutus myös uusien tuotteiden kulutukseen on ympäristön kannalta myönteinen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Esedu on hankkeen käynnistymisvuonna kiinnittänyt erityisesti huomiota kestävän kehityksen ratkaisuihin omassa perustehtävässään. Mikkelin Toimintakeskus ry. on tiivistänyt strategiaansa niin, että kaikki työllistämistyön tuotanto tapahtuu kierrätysmateriaaleista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| On oletettavaa, että esim. aurinkoenergian hyödyntäminen yksittäisissä kotilaouksissa tulee lisääntymään. "Aurinkosähköistäminen" on suuri projekti, joka saattaa tarjota tilaisuuksia myös toimeksiantotyyppiselle työlle. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 0 |
| Hankkeen yksi päätehtävä on vahvistaa paikallisten yritysten toimintaedellytyksiä lisäämällä tarjolla olevan työvoiman määrää. Lisäksi hanke kiinnittää huomiota siihen, että kyseinen työpanos olisi yrityksille tarjolla muutenkin kuin suoran työllistämisen kautta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Toimeksiantotyyppisen töiden ja siihen liittyvän työnvälityksen kehittäminen on puhtaasti aineettoman palvelun kehittämistä. Kyseessä on ihmisten voimavarojen hyödyntäminen yhteisön hyvinvointia vahvistumista tavoitellen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Vaikutus pieni. Hankkeessa kartoitetaan todennäköisesti etätöiden mahdollisuutta joka logistisena ratkaisuna on erittäin tehokas. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on huomioida tahtomattaan työmarkkinoiden väliinputoajiksi joutuneet. Mahdollisuuksien luominen heille edistää hyvinvointia ja elämisen laatua. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 4 |
| Mahdollisuuksien etsiminen sieltä, mistä niitä tähän saakka ei välttämättä ole osattu etsiä lisää tasa-arvoa. Ennakko-oletukset ja niissä pitäytyminen vähentää sitä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeessa keskitytään erityisesti yksilön mahdollisuuksien lisäämiseen toimia yhteiskunnassa itsenäisesti omia voimavarojaan hyödyntämällä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Toimeksiantotyyppisten töiden tarjoaminen saattaa tarkoittaa myös kulttuurityön tarjonnan ja sen markkinoiden lisääntymistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Hankkeessa on osatoteuttajana Mikkelin Toimintakeskus ry, jolle kiertotalouden edistäminen on yksi päätehtävistä. Etelä-Savon Koulutus Oy myös kehittää omaa toimintaansa kestävän kehityksen suuntaan. | ||
Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa työmarkkinoiden toimivuutta työnhakijoiden osalta, jotka voivat tarjota työnantajille osittaista työpanosta avoimien työmarkkinoiden kriteerien mukaan. Tehtävänä oli myös kartoittaa kyseisen henkilöasiakkaan valmiudet vastata toimeksiantotyyppisen työn kysyntään. Hanke tavoitti suunnitellun määrän vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Heidän osaamisensa kartoitettiin digitaalisen järjestelmän avulla ja heille etsittiin työllistymismahdollisuuksia tai selvitettiin tarve koulutukseen. Hankkeessa arvioitiin myös lisäkouluttautumisen vaikuttavuutta oman työllistymisen edistämisessä.
Hanke kutsui alueen henkilöstövuokrausta tarjoavat yritykset ja muut työvoimaa tarvitsevat yhteistyöhön löytämään ne kriteerit ja toimintamallit, joilla parhaiten tavoitetaan hankkeen kohderyhmää työllistävät työtehtävät. Näiden etsimiseen hanke teki kartoitusta suoraan alueen työnantajien parissa. Hanke sai yhteistyöhön mukaan yhteensä 30 yritystä, joiden työvoiman tarve kartoitettiin ja ratkaisuja pyrittiin etsimään hankkeen kohderyhmästä.
Hankkeen kohderyhmän työllistäminen oli vaikeaa. Henkilöasiakkaiden puutteellinen motivaatio tai osaaminen eivät usein vastanneet työnantajien tarvetta työntekijöistä. Hankkeen tuloksena opittiin tunnistamaan tietty ryhmä työllistymään kykenevistä, mutta ennen kaikkea näkemään haasteet ja vaikeudet työllistymisen tiellä. Lisäksi hankkeessa saatiin ajankohtaista tietoa alueen työmarkkinatilanteesta ja työvoiman tarpeesta. Tämän perusteella voidaan sanoa, että yritysten tarpeet ja työnhakijoiden osaaminen eivät usein kohtaa toisiaan.
Olennaisena osana hankkeessa oli myös kohderyhmän valmiustason nostaminen digitaalisissa ympäristöissä toimimisessa. Hankkeessa toteutettiin valmennusryhmiä ja kehitettiin valmennussisältöjä, joilla voidaan tähän asiaan myönteisesti vaikuttaa. Hankkeen digitaalisissa valmennusryhmissä asiakkaille tarjottiin mahdollisuus saada apua oman osaamisen tunnistamiseen ForeAmmatti-järjestelmän avulla.
Hankkeessa hyödynnettiin Uutta Elämää Groupilla toteutettavaa asiakasohjausmallia, johon toimeksiantotyyppisen työn tekemishalukkuus ja sen tarkastelu lisättiin yhdeksi valmennussisällöksi. Hanke myös auttoi kehittämään toimijan työvalmennusprosessia niin, että myös toimeksiantotyyppisten töiden työllistävä vaikutus kyetään paremmin ottamaan huomioon asiakkaan jatkosuunnitelmaa tai siihen liittyvää ehdotusta laadittaessa.