Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22249

Hankkeen nimi: VESKU - verkkovalmennuksella ja tuetulla työkokeilulla kohti koulutusta ja työtä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Silta-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1618557-2

Jakeluosoite: Vehnämyllynkatu 4

Puhelinnumero: 044 062 4050

Postinumero: 33560

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.siltavalmennus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kimmo Kumlander

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.kumlander(at)siltavalmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505299675

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen taustalla on tarve kehittää työkokeilua vastaamaan paremmin pitkään koulutuksen ja työn ulkopuolella olleiden aikuisten tarpeisiin sekä lisätä osallistujien valmiuksia parantaa opiskelu- ja työllistymisvalmiuksiaan askeleittain etenevän verkkovalmennuksen avulla.

Pitkään koulutuksen ja työn ulkopuolella olleiden aikuisten työelämään palaamisen estää usein koulutuksen puute tai vanhentunut koulutus, joka ei vastaa enää työelämän tarpeita. Lisäksi kohderyhmän työ- ja toimintakyky on usein alentunut, eikä näitä haasteita ole välttämättä tunnistettu riittävästi.

Hankkeen tavoitteena on kehittää
1. työkokeilun aikana toteutettavaa työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen arviointia osallistujan urasuunnittelun tueksi. Keskeisenä kehittämisen kohteena toimijoiden välinen yhteistyö osallistujan kokonaistilanteen huomioimiseksi.
2. työkokeilua osaamisen ja osaamistarpeiden kartoituksen alustana ja vahvistaa koulutukseen ohjautumista koulutukseen uudistuneen ammatillisen koulutuksen periaatteiden mukaisesti hyödyntäen koulutus- ja oppisopimuksen mahdollisia. Keskeisinä kehittämiskohteina työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi suhteessa tavoitteisiin.
3. verkkovalmennus, joka parantaa osallistujien koulutukseen osallistumisen, urasuunnittelun ja työllistymisen valmiuksia.

Hankkeen tuloksena syntyy toimintatapa, jossa työpaikoilla tapahtuvan työkokeilun aikana arvioidaan systemaattisesti osallistujan työ- ja toimintakykyä sekä osaamista ja osaamistarpeita. Näiden pohjalta työkokeilun aikana tehdään yksilöllinen suunnitelma, jonka pohjalta osallistujan osallistuu työpainotteisesti koulutukseen, joka pohjautuu pääosin joko koulutus- tai oppisopimuksella suoritettuun tutkintoon tai tutkinnon osaan. Suunnittelussa huomioidaan keskeisesti työ- ja toimintakyvyn parantamisen näkökulma sekä mahdollisten pysyvien työkyvyn rajoitteiden tuomat rajoitteet. Koulutukseen osallistuminen suunnitellaan yksilöllisen tarpeen mukaan joko suoraan kyseiseen työtehtävään työllistymistä tukevaksi tai laajemman, työllistymistä tukevan ammattitaidon varmistamiseksi. Hankkeen toimenpiteissä painotetaan alueellisesti tunnistettuja aloja, joilla on korostunut työvoiman tarve.

Koulutukseen osallistumisen ja työllistymisen tueksi hankkeessa kehitetään verkkovalmennus, joka tukee osallistujan valmiuksia osallistua koulutukseen ja työllistyä. Verkkovalmennuksessa hyödynnetään laajasti aikaisemmin kehitettyjä hyviä käytänteitä mm. perustaitojen vahvistamisen, opiskelutaitojen, urasuunnittelun ja työelämätaitojen parantamisen työmenetelmistä ja luodaan niiden pohjalta askeleittain etenevä verkkopohjainen, aikaan ja paikkaan sitomaton valmennuskokonaisuus. Verkkovalmennusta testataan ja kehitetään tukemaan osallistujia valmistautumaan työkokeiluun sekä tukemaan oppimisessa ja tavoitteissa työkokeilun tai muun työllistymistä tukevan toimenpiteen aikana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkinatilanteessa olevat henkilöt (mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät), eri syistä vajaakuntoiset henkilöt tai muista syistä syrjäytyneet tai passivoituneet henkilöt. Mukana voi myös olla henkilöt ovat myös siirtymässä työmarkkinoiden käytettäväksi.
Työttömyyden tai syrjäytymisen syitä voivat olla:
- katkonainen työura, vähäinen työkokemus tai työkokemusta työtehtävistä, joita ei enää ole
- eri syistä vajaakuntoiset henkilöt tai muista syistä syrjäytyneet tai passivoituneet henkilöt (alentunut työ- ja toimintakyky eri syistä (mm rikostausta, mielenterveys- ja päihdesyyt)
- vanhentunut/epäsopiva koulutus, joka vaatii päivittämistä työllistymisen mahdollistamiseksi

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat työnantajat, joiden osaamistarpeisiin hankkeella pyritään vastaamaan.
Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös työllisyyden parissa työskentelevät ammattilaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 292 923

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 282 241

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 292 923

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 282 241

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Orivesi, Lempäälä, Tampere, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Ylöjärvi, Pälkäne

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tasa-arvo- ja sukupuolikysymyksen huomioiminen on keskeisessä roolissa tässä hankkeessa. Vuonna 2017 Suomessa oli työttöminä työnhakijoina 345 419 miestä ja 307 614 naista ja pitkäaikaistyöttöminä 107 951 miestä ja 82 135 naista. Naiset kuitenkin hakeutuvat miehiä useammin työkokeiluun: Lokakuussa 2018 kaikista työttömistä työnhakijoista oli miehiä 55 prosenttia, mutta työkokeilijoista miehiä oli keskimäärin vain 47 prosenttia. Naisia kaikista työttömistä työnhakijoista oli 45 prosenttia ja työkokeilussa olevista heitä oli 53 prosenttia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien miesten työllistymisvalmiuksia kehittämällä työkokeilua paremmin kohderyhmän tarpeita vastaavaksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeessa kehitetään verkkovalmennusta, jonka avulla voidaan lisätä kestävää luonnonvarojen käyttöä vähentämällä liikkumiseen ja materiaaliin liittyvää kulutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hankkeessa kehitettävän verkkovalmennuksen vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat pienessä määrin myönteiset ja mahdollistavat valmennukseen osallistumisen aikaan ja paikkaan sitomatta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikutukset eivät ole olennaisia hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikutukset eivät ole olennaisia hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutukset eivät ole olennaisia hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeessa toteutettava verkkovalmennus on materiaalitehokas tapa toimia. Hankkeen kaikissa toimenpiteissä huomioidaan jätteiden vähentäminen ja kierrättäminen, osallistujien tietoisuutta ekologisesti kestävistä toimintatavoista lisätään hankkeen aikana.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Hankkeen tavoitteena on osaltaan korjata työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa, jossa avoimet työpaikat ja työttömien määrä kasvaa samanaikaisesti. Hankkeen vaikutuksesta työnantajat saavat osaamistarpeita paremmin vastaavaa työvoimaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
Hankkeen tavoitteena on kehittää aineettomia palveluita ja parantaa olemassa olevien palveluiden laatua. Hankkeen tuloksena syntyy palvelukokonaisuus, joka edistää pitkään koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien työllistymistä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 4
Hankkeen kehittämän verkkovalmennuksen avulla voidaan vähentää liikkumista tuomalla palveluita verkkovälitteisesti saavutettavammiksi aikaan ja paikkaan sitomatta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 9
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia vahvistaa omaa työ- ja toimintakykyä ja osallistua koulutukseen ja työhön. Suunnitelmallinen toimintakyvyn parantaminen ja osallistuminen itselle mielekkääseen toimintaan edistää merkittävästi hyvinvointia yksilö- ja yhteiskuntatasolla.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien miesten työllistymisvalmiuksia kehittämällä työkokeilua paremmin kohderyhmän tarpeita vastaavaksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hanke vaikuttaa työurien pidentämiseen ja lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta parantamalla pitkään koulutuksen ja työn ulkopuolella olleille tarpeita vastaavia mahdollisuuksia osallistua.
Kulttuuriympäristö 2 2
Hankkeen osallisuutta ja toimintakykyä lisäävillä toimenpiteillä vahvistetaan osallistumista oman kulttuuriympäristön aktiiviseen kehittämiseen ja rakentamiseen.
Ympäristöosaaminen 2 2
Työllistymistä edistävissä toimenpiteissä ja koulutuksessa huomioidaan ympäristöosaaminen ja ekologiset näkökulmat kokonaisuudessaan työelämän vaatimusten mukaisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin tuetun työkokeilun mallia sekä malliin liitettävää verkkovalmennusta, joka vastaisi paremmin pitkään koulutuksen ja työn ulkopuolella olleiden henkilöiden tarpeisiin. Hankkeessa monialainen työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen arviointi tuotiin osaksi TE-palveluiden työkokeilua. Työkokeilun eri vaiheisiin suunniteltiin tukimuotoja, jotka edistäisivät asiakkaiden tavoitteiden saavuttamista sekä oikea-aikaista etenemistä koulutukseen tai työelämään.

Hankkeessa asiakkaan työ- ja toimintakykyä kartoitettiin monialaisesti hyödyntäen alueellisia terveyspalveluita, hankeorganisaatioiden asiantuntijoita sekä asiakkaan omia mahdollisia verkostoja. Mittareina hyödynnettiin mm. Työterveyslaitoksen Kykyviisaria, Työhönpaluun pystyvyydentunne- ja Työhönpaluuvalmius -kyselyitä (TOIMIA-tietokanta). Asiakkaiden osaamisen ja sen edistämisen tarpeiden tunnistamiseksi TAKK:n koulutusasiantuntija selvitti aiempia tutkintoja, työkokemusta sekä mahdollisesti kesken jääneitä opintoja ja niissä saavutettuja suoritusmerkintöjä. Erityisen tärkeäksi opintoihin ohjautumisen edistämiseksi koettiin henkilökohtaiset tapaamiset oppilaitoksiin. Tapaamisia toteutui hankkeeen koulutusasiantuntijan lisäksi mm. opinto-ohjaajien, koulutuskoordinaattorien sekä eri ammattialojen kouluttajien kanssa.

Työnantajien, asiakkaan ja valmentajan välille muodostui luonteva yhteistyö, jonka ansiosta sovitut työkokeilut saatiin suunniteltua ja sovitettua asiakkaan tavoitteisiin sekä työnantajan tarpeeseen. Hanke onnistui erityisen hyvin löytämään paikallisia kohtaanto-ongelmia ja ohjaamaan asiakkaita työvoimasta kärsiville aloille kuten hoiva- ja palvelualoille. Työnantajien palautteesta kuultiin, että työkokeiluun sitouduttiin aiempaa paremmin ja asiakkaiden perehdyttämiseen kului vähemmän työnantajan aikaa, kun osaaminen ja työelämävalmiudet oli selvitetty jo ennen työkokeilua. Hankkeessa kehitetty verkkovalmennus tuki juurikin näitä, ennen työkokeiluun tai opintoihin siirtymisen vaiheita ja asiakkaat saivat joko itsenäisesti tai ryhmävalmennuksissa koota itselleen sopivia sisältöjä omiin tavoitteisiinsa peilaten.

Hankkeeseen osallistui yhteensä 106 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Osa osallistui ainoastaan ryhmissä toteutettuun valmennukseen ja osa ohjautui alkuhaastattelun sekä työ- ja toimintakyvyn ja osaamisen arvioinnin jälkeen suoraan opintoihin. Yhteensä hankeaikana työllistyi 9 ja opintoihin jatkoi 11 henkilöä. Osallistujat kertoivat osaamisen kartoittamisen ja koulutuksen tavoitteiden suunnittelun avulla välttäneensä vääriä alavalintoja. Verkkovalmennuksen avulla työnhaku- ja digitaidot paranivat. Lisäksi hankkeeseen osallistuneet henkilöt kokivat hyvinvointinsa parantuneen ja minäpystyvyyden tunteensa nousseen.

Toimintamallissa kuvattiin asiakkaiden eri vaiheita yksilöllisen tuen kannalta, ryhmävalmennusta yhteisten tarpeiden kannalta sekä hankkeessa kehitettyä verkkovalmennusta. Toimintamalliin kirjattiin auki asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin sopivat valmennusmuodot, sekä perustelut valmennusmuotojen valinnalle. Eri toimijoiden näkökulmasta avattiin toivottavia toimenpiteitä tuetun työkokeilun onnistumiseksi. Mallinnukseen valittiin kehitysvaiheiden mukaan samoja toimijoita, jotka hankkeessa työskentelivät olennaisimmalta osin asiakastyön sisällä. Näitä olivat kohderyhmän kanssa työskentelevä valmentaja (esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan yksilöohjaaja/ työpajavalmentaja), oppilaitokset sekä työnantajat. Asiakastyön rajapintoja ja nivelvaiheita kuvattiin erikseen. Lisäksi toimintamallissa esitetään tyypillisimmät asiakasesimerkit, joiden tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi esitetyt menetelmät sekä asiakasprosessit kuvataan kohta kohdalta.