|
|
|
Hankekoodi: S22250
Hankkeen nimi: Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: Rajakatu 35
Puhelinnumero: +358207438100
Postinumero: 40320
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Sulasalmi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.sulasalmi(at)jamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 575 8543
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -hanke vastaa pk-yritysten tarpeeseen kehittyä virtuaalisesti toimivien työyhteisöjen ja tiimien johtamisessa. Hankkeen tarkoituksena on auttaa pk-yrityksiä ottamaan käyttöön tuottavia ja työhyvinvointia tukevia virtuaalijohtamisen toimintatapoja työyhteisöissä, joissa henkilöstö toimii ja työskentelee osittain tai kokonaan etänä. Hankkeen päätavoitteena on torjua ja ratkaista erilaisia johtamisen haasteita, joita osallistuvissa virtuaalisissa työyhteisöissä on noussut esiin ja joita tunnistetaan hankkeen aikana.
Virtuaalijohtamisella viitataan johtamistapaan, joka toteutetaan pääosin digitaalisissa kanavissa (Zaccaro & Bader, 2003, 377). Suurin ero virtuaalijohtamisen ja perinteisen johtamisen välillä on siinä, että tiimin johtaminen tapahtuu digitaalisia kommunikaatiovälineitä käyttäen ja keskenään työtä tekevät ihmiset tapaavat toisiaan vain harvoin tai eivät lainkaan. Virtuaalijohtajat johtavat lähinnä sähköisten viestintävälineiden kautta. (Humala, 2007, 15; Sydänmaanlakka, 2009, 166.). Tässä hankkeessa virtuaalijohtaminen on hajautetun työyhteisön johtamista ympäristössä, jossa vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa tai osin sähköisten viestintävälineiden avulla.
Hankkeessa rakennetaan tutkimuksiin, tietoon ja hankkeen aikana saataviin kokemuksiin pohjautuen 15 erilaista tapaa torjua ja ratkaista virtuaalijohtamisen haasteita. Lopputuloksena syntyy virtuaalijohtamisen konkreettinen kehittämisen malli pk-yrityksille. Lisäksi kuvataan käytännön esimerkkejä ja työkaluja tuloksellisen virtuaalijohtamisen käyttöönottoon sekä yritysten saamat opit. Lopussa tuodaan esiin myös hankkeen aikana tunnistetut erilaisten virtuaalityöyhteisöjen johtamishaasteiden yhdistävät ja erottavat tekijät, joista voidaan oppia eri tilanteissa ja eri vaiheissa olevien yritysten kehittämisessä.
Hanke on jaettu neljään (4) eri alatavoitteeseen, joista muodostuvat hankkeen työpaketit. Työpakettien toteuttaminen tapahtuu kokeilevan kehittämisen menetelmin, ja ne toteutuvat limittäin yrityskohtaisena sekä verkostoyhteistyönä.
1. Ymmärryksen muodostaminen torjuttavista ja ratkaistavista virtuaalijohtamisen haasteista
2. Tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevien virtuaalijohtamisen kehityspolkujen rakentaminen
3. Yritysten virtuaalijohtamisosaamisen kehittäminen verkostoyhteistyönä
4. Kehittämismallin rakentaminen sekä oppien analysointi, jalostaminen ja jakaminen
Hanke edistää kaikkia kestävän kehityksen kolmea eri osa-aluetta. Taloudellisesti kestävää kehitystä tavoitellaan lisäämällä pk-yritysten osaamista ja tuottavuutta, ekologisesti kestävää kehitystä matkustamisen tarpeen vähentymisen kautta sekä sosiaalisesti kestävää kehitystä työn teon paikasta riippumattomuuden ja työhyvinvoinnin lisääntymisen kautta. Hankkeen toiminta on pääosin virtuaalista ja hankkeen viestinnässä sekä materiaalintuotannossa hyödynnetään digitaalisia alustoja. Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta toteuttamisessa huomioidaan työelämän sukupuolistuneet rakenteet. Hanke ei kohdistu suoraan tiettyyn toimialaan, mutta esim. miesvaltaisella IT-alalla toimitaan paljon virtuaalityöyhteisöissä. Rekrytoitaessa osallistujia hankkeeseen pyritään varmistamaan, että mukana on sekä miehiä että naisia. Hankkeen valmisteluvaiheessa on kontaktoitu yrityksiä mahdollisimman laajasti eri toimialoilta (esim. rakennus-, logistiikka- ja sote-alat).
Hanketta toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu yrityskohtaiseen kehityspolkuun osallistuvien 15 keskisuomalaisen pk-yrityksen ja aihealueeseen liittyvän verkoston yhteistyönä 1.9.2020-31.8.2023.
Hankkeen kohderyhmänä ovat keskisuomalaiset pk-yritykset (ja niiden henkilöstö), joilla on henkilöstöä tai toimintaa useammissa toimipaikoissa (kotitoimisto, useampi toimipiste/aluekonttoreita, vaihtelevat työpisteet jne.). Osa tiiviiseen kehittämistyöhön mukaan otettavista yrityksistä on jo hankkeen valmisteluvaiheessa ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen, osa on ollut suunnittelemassa hankkeen toteutusta ja loput yrityksistä rekrytoidaan rahoituspäätöksen varmistuttua. Aiesopimuksen hankkeeseen osallistumisesta on allekirjoittanut hakemuksen jättöpäivänä kuusi yritystä. Sopimukset ovat hakemuksen liitteenä.
Hankkeeseen otetaan mukaan erikokoisia ja eri toimialojen pk-yrityksiä, joilla on myös teknologinen valmius ja kyvykkyys eri tasolla.
Tilanteita ja organisaation tyyppejä, joissa on kriittistä kehittyä virtuaalijohtamisessa:
- Työvoimapula-alat, joissa työntekijöiden sitoutumisen vahvistaminen äärimmäisen tärkeää, esim. IT-ala
- Asiakkaan luona tehtävä, liikkuva työ, esim. sote-ala ja logistiikka-alat
- Nopeaa päätöksentekoa (esim. sijoittumiseen/laajentumiseen liittyen) asiakas-/markkinatarpeen muuttuessa vaativat yritykset, esim. rakennusala, kasvuyritykset
- Kasvuyritykset, joissa systemaattisuuden puute ja/tai vanhanaikaiset johtamistavat voi muodostua kasvun esteeksi
Lisäksi kaikkia yrityksiä koskee:
- Uuden luominen, innovointi, kehittäminen, jossa ihmisten osaamispääoma ja yhteiskehittäminen on keskeistä
- Joustoja tarvitsevia ja sitä arvostavia ihmisiä on jatkuvasti enemmän (työn murros)
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat yrityskohtaiseen kehityspolkuun osallistuvien 15 yrityksen lisäksi myös muut pk-yritykset, jotka voivat osallistua hankkeen toimenpiteisiin mm. webinaarien, podcastien, työpajojen ja muiden hankkeen toimenpiteiden kautta. Tätä mahdollisuutta tarjotaan markkinoinnin ja tehokkaan viestinnän avulla laajasti mahdollisimman suuren vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Yhteistyötä tehdään yrittäjäjärjestöjen ym. toimijoiden kanssa.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat mm. yrityskehittäjät ja -neuvojat, kouluttajat sekä yritysten toimialajärjestöt, joiden toiminnan kannalta on tärkeää kehittyä itsekin virtuaalisen työn ja virtuaalijohtamisen asiantuntijoina. Toinen välillinen kohderyhmä on virtuaalisen johtamisen teemaan liittyvät yritykset, joilla on tarjota tuotteita, palveluita tai osaamista virtuaalijohtamisen kehittämisen tueksi. Näille yrityksille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin esimerkiksi työpajojen osallistumisen muodossa (alustukset, demot).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 308 717
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 306 995
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 411 625
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 409 329
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Keuruun, Joutsan, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Äänekosken
Kunnat: Joutsa, Saarijärvi, Jyväskylä, Uurainen, Kuhmoinen, Kannonkoski, Kinnula, Hankasalmi, Pihtipudas, Äänekoski, Viitasaari, Karstula, Keuruu, Petäjävesi, Kyyjärvi, Laukaa, Jämsä, Konnevesi, Multia, Kivijärvi, Toivakka, Muurame, Luhanka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Virtuaalisten työyhteisöjen määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa, joten hankkeen tuloksilla voidaan vaikuttaa sekä välittömästi että välillisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Hankkeen tuotosten avulla virtuaalijohtamisen osaaminen kasvaa ja laaja yleisö voi ottaa kehitettyjä työkaluja käyttöön. Näin ollen samassa työpisteessä työskentelyä voidaan vähentää ja vaikutetaan kestävyyteen positiivisesti. Hankkeen toiminta on pääosin virtuaalista. Myös hankkeen viestinnässä ja materiaalintuotannossa hyödynnetään digitaalisia alustoja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 4 |
| Virtuaalisissa työyhteisöissä toimiminen sekä digitaalisuuteen liittyvän monikanavaisuuden hyödyntäminen suhteessa asiakkaisiin ja sidosryhmiin vähentävät liikkumisen tarvetta, sitä kautta polttoaineen kulutusta, mikä puolestaan vaikuttaa päästöihin alentavasti edistäen ilmastonmuutoksen hillintää. Hankkeen toiminta on pääosin virtuaalista; hankkeessa osallistujille avataan digitalisuuden ja modernien työvälineiden merkitystä ja hyötyjä mm. ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten kautta (energiansäästö, ajan- ja tilan säästö, turhan kulutuksen vähentäminen, kiertotalous). Digitaalinen monikanavaisuus tarkoittaa mm. erilaisten sähköisten alustojen käyttöä ja kokeilua neuvotteluissa, seminaareissa, haastatteluissa jne. Liiketoimintaan liittyvät ilmoitukset, tiedotteet sekä kaikenlainen viestintä sähköisesti vähentää paperin kulutusta ja etätyö teknologiaa hyödyntäen vähentää liikkumista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 4 |
| Hanke liittyy uudenlaiseen ja luovaan, digitalisaatioon perustuvaan liiketoimintaosaamiseen (virtuaalisissa työyhteisöissä toimiminen ja niiden johtaminen, uudistumiskyky ja osaamisen kehittäminen), missä on kyettävä arvioimaan ekologista jalanjälkeä suhteessa ympäristöön mm. jätteiden käsittely, energialähteen valinta, käyttö ja siitä aiheutuvat päästöt, maaperän puhtauden hallinta sekä yleinen luontoon kohdistuva kuormittavuuden vähentäminen. JAMK hankkeen toteuttajana on kiinnittänyt huomiota mm. veden ja energian sekä paperin käyttämiseen ekologisesti. Ympäristönäkökulma on osa virtuaalisesti toimivaa hanketta ja sen toimenpiteitä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoraa kytkentää Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Liiketoimintaosaamisen ja uudistumiskyvyn kehittämiseen liittyy mm. yrityksen materiaalivirtojen tuntemus kuten hankinnat, niiden logistisuus sekä oikea-aikaisuus, materiaalien tehokas hyödyntäminen sekä eettinen jätteiden jälkihoito ja vaihtoehtojen punnitseminen (kierrätys, uusiokäyttö, hävittäminen). | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 4 |
| Uudenlaisten innovatiivisten liiketoimintamallien, toimintatapojen ja prosessien hyödyntämiseen ja hallintaan kuuluu tuntemus energialähteistä ja pyrkimys uusiutuvien energialähteiden käyttöön niiden saatavuuden puitteissa. Sähköisten alustojen kautta toteutuvan kehittämistyön sekä viestinnän suosiminen vähentää liikkumista ja siten fossiilisten polttoaineiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 6 |
| Hankkeen tavoitteena on pk-yritysten työhyvinvoinnin parantaminen. Hyvinvoivassa työpaikassa kehitetään ja innovoidaan enemmän ja luodaan uusia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Lisäksi hyvinvoivat ja tuottavat yritykset luovat uusia työpaikkoja ja vaikuttavat paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 4 |
| Hanke hyödyntää sähköisten alustojen kautta toteutettavaa kehittämistyötä, joka osaltaan tukee sitä, että näin toiminta voidaan jatkossa skaalauttaa valtakunnallisesti. Yritysten toimintaa kehitetään osallistavien johtamismenetelmien avulla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 6 |
| Hankkeessa tapahtuva sähköisiä alustoja sekä digitaalisuutta hyödyntävä kehittämistyö vähentää liikkumista eri paikkoihin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen virtuaalijohtamisosaamisen kautta, joka edistää osaltaan taloudellista kestävyyttä. Hankkeen toimenpiteissä keskitytään erityisesti sosiaaliseen kestävyyden kehittämiseen. Työhyvinvointiin panostaminen lisää työssä jaksamista ja pidentää työuria, joka taas kasvattaa tuottavuutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 5 |
| Hankkeessa osallistavilla kehittämismenetelmillä pyritään saamaan toimijoita laajasti mukaan kehittämistoimintaan ja sitä kautta lisäämään työn merkityksellisyyden kokemusta ja näin ollen hyvinvointia. Lisäksi sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 5 |
| Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). Saavutettavuusvaatimukset otetaan huomioon hankkeen toimenpiteissä sekä hankkeen tuotoksissa esim. digitaalisessa loppujulkaisussa. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää digitaalisia palveluja mahdollisimman helposti. Saavutettavuus parantaa yhdenvertaisuutta digitaalisessa yhteiskunnassa. Saavutettavuus liittyy keskeisesti suunnittele kaikille -periaatteeseen, jonka tarkoituksena on huomioida erilaiset käyttäjät jo heti suunnittelun alusta asti ja toteuttaa yksi palvelu, jota kaikki erilaiset ihmiset voivat hyödyntää (saavutettavuusvaatimukset.fi). | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Hankkeessa huomioidaan kulttuuriympäristö eli maisema, virkistysalueet, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta etenkin jos kehittämistoimenpiteisiin osallistuvien yrittäjien liiketoiminta kohdistuu mainittuihin kulttuurisiin tekijöihin tai yritys sijaitsee kulttuurisesti arvokkaalla alueella. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 3 |
| Hanke edistää ympäristökuormituksen vähentämistä prosessien kehittämisen ja sujuvoittamisen kautta. | ||
Etätyön sekä paikasta ja ajasta riippumattoman työn tekeminen on lisääntynyt työn murroksen myötä. Tällä hankkeella vastattiin pk-yritysten tarpeeseen kehittyä virtuaalisesti toimivien työyhteisöjen ja tiimien johtamisessa.
Hankkeessa autettiin pk-yrityksiä ottamaan käyttöön tuottavia ja työhyvinvointia tukevia virtuaalijohtamisen toimintatapoja työyhteisöissä, joissa henkilöstö toimii ja työskentelee osittain tai kokonaan etänä. Päätavoitteena oli torjua ja ratkaista erilaisia johtamisen haasteita, joita osallistuvissa virtuaalisissa työyhteisöissä on noussut esiin ja joita on tunnistettu hankkeen aikana. Tässä hankkeessa virtuaalijohtaminen tarkoitti hajautetun työyhteisön johtamista ympäristössä, jossa vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa tai osin sähköisten viestintävälineiden avulla.
Hankkeessa selvitettiin 13 pk-yritysten virtuaalijohtamisen nykytila ja yritysten kehittämistarpeet alkukartoituksilla ja tai haastatteluilla. Yritykset kävivät läpi kehityspolun yhdessä projektitiimin jäsenten kanssa. Hankkeessa hyödynnettiin ajankohtaista tutkimustietoa. Lopputuloksena koottiin virtuaalijohtamisen konkreettinen kehittämisen malli pk-yrityksille. Teemat nousivat esiin hankkeeseen osallistuvista yrityksistä. Lisäksi yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin tasoa arvioitiin hankkeen alussa ja lopussa. Hankkeessa tuotettiin paljon erilaisia materiaaleja: tarkistuslistoja, vinkkivideoita, oppaita, työkirjoja, podcast-jaksoja ja blogitekstejä. Nämä löytyvät hankkeen verkkosivuilta www.jamk.fi/virtualleaders.
Hanke järjesti helmikuussa vuonna 2023 Etäjohtamisen helmikuu -webinaarisarjan, joka sisälsi neljä webinaaria, neljä tietoiskua ja neljä verkoston tapahtumaa viikkoteemojen mukaisesti. Yhteensä kaikkiin helmikuun tapahtumiin osallistui noin 200 ihmistä.