|
|
|
Hankekoodi: S22252
Hankkeen nimi: Tuottavuutta ja hyvinvointia Jokivarteen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.5.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kolarin kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0191528-8
Jakeluosoite: Isopalontie 2
Puhelinnumero: 0400107070
Postinumero: 95900
Postitoimipaikka: Kolari
WWW-osoite: http://www.kolari.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Piirilä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: vt. hallintojohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.piirila(at)kolari.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404895003
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke perustuu Jokivarren kuntien (Tornio, Ylitornio, Pello ja Kolari) ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian yhteisiin kehittämistarpeisiin.
Jokivarressa on tarpeen selkeyttää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyttä toisiinsa mm. kehittämällä työhyvinvoinnin johtamisen osaamista ja lähiesimiesten (lähijohtajien) johtamistyötä tukevia työkaluja sekä työyhteisön hyvinvoinnista kertovan tiedon systemaattista hyödyntämistä strategisessa hyvinvoinnin johtamisessa.
Hankkeen päätavoitteena on selkiyttää tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteys työn tuloksellisuuteen sekä kirkastaa tämän yhteyden merkitys organisaatioiden laadukkaalle, vaikuttavalle toiminnalle.
Hanketta toteutetaan seuraavilla työpaketeilla johdon, lähijohtajien ja henkilöstön kanssa:
TYÖPAKETTI O Hankkeen hallinnointi
TYÖPAKETTI 1 Jokivarren hyvinvointijohtamisen työryhmä
TYÖPAKETTI 2 Lähijohtamisen käytäntöjen sekä työskentelykulttuurin kehittäminen
TYÖPAKETTI 3 Hyvinvointitiedolla johtaminen
TYÖPAKETTI 4 Tuottavuudesta työhyvinvointia -koulutusosio
Hankkeen toimenpiteillä edistetään erityisesti taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Toimenpiteissä huomioidaan myös sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi tapaan puhua asioista (vrt. lähiesimies - lähijohtaja), tapaan toimia yhdenvertaisena työyhteisön jäsenenä tehtäväkuvasta riippumatta.
Hankkeen tuloksena tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteys työn tuloksellisuuteen on selkiytynyt Jokivarren toimijoille. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteyden merkitys organisaatioiden laadukkaalle, vaikuttavalle toiminnalle on kirkastunut. Strategiseen työhyvinvointijohtamiseen on saatu osaamista, uusia johtamisen työkaluja on otettu käyttöön ja organisaatioiden työskentelykulttuuria on kehitetty. Tulokseen päästään työpaketeissa saavutettujen tulosten (pienten askeleiden) kautta. Yhtenä pysyvänä tuloksena on toimijoiden yhteinen Jokivarren hyvinvointijohtamisen juurtunut toimintamuoto. Pitkän tähtäimen tuloksena Lapin alueen pito- ja vetovoima on kehittynyt.
Kolari toimii hankkeen päätoteuttajana, koordinoijana ja toteuttaa hankkeen kehittämistoimenpiteitä. Pello, Ylitornio, Tornio, Lappia ja Lapin yliopisto ovat hankkeessa osatoteuttajien roolissa. Pello, Ylitornio, Tornio ja Lappia toteuttavat hankkeen kehittämistoimenpiteitä kehittäjätyöntekijä resursseilla sekä tiivillä keskinäisellä yhteistyöllä ja osaamisen jakamisella. Lapin yliopisto toimii hankkeessa asiantuntijana ja tukee kehittämistyöskentelyä mm. koulutuksilla ja kehittämistyöpajoilla.
Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2020 - 30.5.2023.
Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma on yhteensä 686 083 euroa. Tästä summasta 80 % haetaan ESR- ja valtion rahoitusta, 548 858 euroa.
Hankkeen rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Kolarin, Pellon, Ylitornion, Tornion ja Lappian johto- ja lähijohdon työtä tekevät henkilöt sekä henkilöstö. Toimenpiteet suuntautuvat pääosin johtamistyöhön. Johdon ja lähijohdon henkilöt saavat tietoa, uutta osaamista ja kokemusta työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisestä. Tästä osaamisesta ja hankkeen aikana kehitetyistä työskentelytavoista hyötyy koko henkilöstö. Henkilöstö tai osa henkilöstöstä osallistuu työhyvinvointia edistävän työskentelykulttuurin kehittämiseen ja uusien toimintatapojen kokeiluun.
Työhyvinvointikokemusten parantuminen heijastuu myös palveluiden laatuun. Yhtenä välillisenä kohderyhmänä ovat kuntalaiset, Lappian opiskelijat/asiakkaat sekä kuntien ja Lappian kanssa yhteistyötä ja verkostotyötä tekevät tahot. Organisaatioissa, joissa työn tekemisen prosessit ovat selkeitä ja työntekijät kokevat työhyvinvointia, on koettu asiakaspalvelulaatukin parempi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 548 858
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 508 516
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 686 083
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 635 655
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Torniolaakson, Kemi-Tornion
Kunnat: Pello, Ylitornio, Tornio, Rovaniemi, Kolari
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 390
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| - | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| - | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| - | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| - | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| - | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| - | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| - | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| - | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 6 |
| Hakijaorganisaation työntekijät tuottavat palveluita alueensa asukkaille, yrittäjille, asiakkaille. Hyvinvoiva henkilökunta kykenee tuottamaan parempaa palvelua. Yhtenä toimenpiteenä on tuottaa sellainen mittaristo, jolla voidaan osoittaa palvelun parantuneen ja tuottavuuden lisääntyneen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Hankkeen kehittämistyöskentelyssä, koulutuksissa ja kokouksissa hyödynnetään etäyhteyksiä mahdollisuuksien mukaan ja vältetään ylimääräistä liikkumista paikkakuntien välillä. Ostopalveluiden kautta hankittu asiantuntija hyödynnetään samalla käynnillä useamman osatoteuttajan hyödyksi. Hanketoiminnassa kiinnitetään huomiota taloudellisesti ja ekologisesti järkevään logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään erityisesti työhyvinvointia edistäviä toimintoja, käytänteitä ja työolosuhteita. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 6 |
| Hyvinvoinnin kokemus syntyy monen muun tekijän ohella myös siitä, millaiseksi ihminen kokee oman arvonsa yhteisössään. Hankkeen avulla tuodaan esille malleja, joiden avulla on mahdollista nähdä ja purkaa tasa-arvoon liittyviä haasteita. Kokemus tasa-arvosta on yhteydessä työntekijän kokemukseen hyvinvoinnista. Hankkeen aikana esimerkiksi termi lähiesimies pyritään korvamaan kielenkäytössä termillä lähijohtaja. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 6 |
| Hyvinvoinnin kokemus syntyy monen muun tekijän ohella myös siitä, millaiseksi ihminen kokee oman arvonsa yhteisössään. Työyhteisössä työhyvinvoinnin kokemus on yhteydessä siihen, miten työntekijä kokee tulevansa työyhteisönsä arvostamaksi. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan yhdenvertaisuusnäkökulma, ja toimenpiteillä pyritään parantamaan työntekijän kokemusta. Asema ja palkka kertovat tehtävästä ja sen vaativuudesta. Etsitään yhdessä seikkoja, mistä muusta arvostuksen kokemus syntyy. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 6 |
| Kunnat ja oppilaitokset ovat merkittävä osa paikalliskulttuuria. Tässä hankkeessa pidemmän ajan myönteinen vaikutus kohdistuu jossain määrin toimijoiden ajattelutapaan. Hyvällä työskentelykulttuurin maineella saadaan edistettyä kuntien ja oppilaitosten pito- ja vetovoimaa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| - | ||
Hanke selkiytti tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteyttä työn tuloksellisuuteen Jokivarren toimijoilla. Organisaatioissa ymmärrettiin, että tuottavuudella ja työhyvinvoinnilla on suuri merkitys tuloksellisen, laadukkaan ja vaikuttavan toiminnan saavuttamisessa. Organisaatioihin saatiin osaamista ja uusia toimintamalleja sekä strategisen että operatiivisen johtamisen tueksi sekä kehitettiin työyhteisöjä kohti kehittävää, osallistavaa ja avointa toimintakulttuuria. Tuloksiin päästiin kehittämällä pieniä sisäisiä toimintamalleja sekä uudistamalla isompia kokonaisuuksia.
Hanketta toteutettiin yhteistyössä johdon, lähijohtajien sekä henkilöstön kanssa. Toimintaa ohjasivat työpaketit, joiden avulla kehittämistyötä vietiin eteenpäin. Organisaatiorajat ylittävä yhteistyö lisäsi hankkeen vaikuttavuutta ja sen kautta saatiin jaettua osaamista laajasti. Toteuttajaorganisaatioihin muotoutui yhteinen työhyvinvoinnin mittari QWL-indeksi, jonka tuloksia ja niistä syntyvää keskustelua voidaan hyödyntää yhteistyön tukena jatkossakin.