Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22252

Hankkeen nimi: Tuottavuutta ja hyvinvointia Jokivarteen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.5.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kolarin kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0191528-8

Jakeluosoite: Isopalontie 2

Puhelinnumero: 0400107070

Postinumero: 95900

Postitoimipaikka: Kolari

WWW-osoite: http://www.kolari.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jenni Saukkoriipi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hallintojohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jenni.saukkoriipi(at)kolari.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404895003

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Ylitornion kunta, 0210826-9
Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, 2109309-0
Lapin yliopisto, 0292800-5
Pellon kunta, 0193729-2
Tornion kaupunki, 0193524-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke perustuu Jokivarren kuntien (Tornio, Ylitornio, Pello ja Kolari) ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian yhteisiin kehittämistarpeisiin.

Jokivarressa on tarpeen selkeyttää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyttä toisiinsa mm. kehittämällä työhyvinvoinnin johtamisen osaamista ja lähiesimiesten (lähijohtajien) johtamistyötä tukevia työkaluja sekä työyhteisön hyvinvoinnista kertovan tiedon systemaattista hyödyntämistä strategisessa hyvinvoinnin johtamisessa.

Hankkeen päätavoitteena on selkiyttää tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteys työn tuloksellisuuteen sekä kirkastaa tämän yhteyden merkitys organisaatioiden laadukkaalle, vaikuttavalle toiminnalle.

Hanketta toteutetaan seuraavilla työpaketeilla johdon, lähijohtajien ja henkilöstön kanssa:

TYÖPAKETTI O Hankkeen hallinnointi
TYÖPAKETTI 1 Jokivarren hyvinvointijohtamisen työryhmä
TYÖPAKETTI 2 Lähijohtamisen käytäntöjen sekä työskentelykulttuurin kehittäminen
TYÖPAKETTI 3 Hyvinvointitiedolla johtaminen
TYÖPAKETTI 4 Tuottavuudesta työhyvinvointia -koulutusosio

Hankkeen toimenpiteillä edistetään erityisesti taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Toimenpiteissä huomioidaan myös sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi tapaan puhua asioista (vrt. lähiesimies - lähijohtaja), tapaan toimia yhdenvertaisena työyhteisön jäsenenä tehtäväkuvasta riippumatta.

Hankkeen tuloksena tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteys työn tuloksellisuuteen on selkiytynyt Jokivarren toimijoille. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteyden merkitys organisaatioiden laadukkaalle, vaikuttavalle toiminnalle on kirkastunut. Strategiseen työhyvinvointijohtamiseen on saatu osaamista, uusia johtamisen työkaluja on otettu käyttöön ja organisaatioiden työskentelykulttuuria on kehitetty. Tulokseen päästään työpaketeissa saavutettujen tulosten (pienten askeleiden) kautta. Yhtenä pysyvänä tuloksena on toimijoiden yhteinen Jokivarren hyvinvointijohtamisen juurtunut toimintamuoto. Pitkän tähtäimen tuloksena Lapin alueen pito- ja vetovoima on kehittynyt.

Kolari toimii hankkeen päätoteuttajana, koordinoijana ja toteuttaa hankkeen kehittämistoimenpiteitä. Pello, Ylitornio, Tornio, Lappia ja Lapin yliopisto ovat hankkeessa osatoteuttajien roolissa. Pello, Ylitornio, Tornio ja Lappia toteuttavat hankkeen kehittämistoimenpiteitä kehittäjätyöntekijä resursseilla sekä tiivillä keskinäisellä yhteistyöllä ja osaamisen jakamisella. Lapin yliopisto toimii hankkeessa asiantuntijana ja tukee kehittämistyöskentelyä mm. koulutuksilla ja kehittämistyöpajoilla.

Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2020 - 30.5.2023.
Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma on yhteensä 686 083 euroa. Tästä summasta 80 % haetaan ESR- ja valtion rahoitusta, 548 858 euroa.
Hankkeen rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Kolarin, Pellon, Ylitornion, Tornion ja Lappian johto- ja lähijohdon työtä tekevät henkilöt sekä henkilöstö. Toimenpiteet suuntautuvat pääosin johtamistyöhön. Johdon ja lähijohdon henkilöt saavat tietoa, uutta osaamista ja kokemusta työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisestä. Tästä osaamisesta ja hankkeen aikana kehitetyistä työskentelytavoista hyötyy koko henkilöstö. Henkilöstö tai osa henkilöstöstä osallistuu työhyvinvointia edistävän työskentelykulttuurin kehittämiseen ja uusien toimintatapojen kokeiluun.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työhyvinvointikokemusten parantuminen heijastuu myös palveluiden laatuun. Yhtenä välillisenä kohderyhmänä ovat kuntalaiset, Lappian opiskelijat/asiakkaat sekä kuntien ja Lappian kanssa yhteistyötä ja verkostotyötä tekevät tahot. Organisaatioissa, joissa työn tekemisen prosessit ovat selkeitä ja työntekijät kokevat työhyvinvointia, on koettu asiakaspalvelulaatukin parempi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 302 538

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 32 747

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 686 083

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 40 935

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Torniolaakson, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Tunturi-Lapin

Kunnat: Rovaniemi, Ylitornio, Kolari, Pello, Tornio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 390

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmisteluvaiheessa on hyödynnetty Kuntaliiton ohjeistusta ja Sosiaali- ja terveysministeriön ohjetta sukupuolivaikutusten arviointiin (SUVA). Hanke kohdistuu ihmisiin, työntekijöihin: kyse on siis sukupuolista ja hankkeella on tasa-arvovaikutuksia. Ulkopuolista arviointia ei ole tehty. https://www.kuntaliitto.fi/toiminnallinen-tasa-arvo https://stm.fi/tasa-arvo/viranomaiset
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kunta- ja julkisen sektorin työnantajien velvollisuus on huomioida tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kaikessa toiminnassaan. Yhteistyö, työn tekeminen, palveluiden tuottaminen ovat ihmisten välistä toimintaa. Ihmisten eri sukupuolisuus ja yhteisön arvostus ovat yhteydessä ihmisten hyvinvointiin, myös työhyvinvointiin. Kehittämistyössä erityistä huomiota tullaan kiinnittämään määrällisen tasaarvon lisäksi muihin tasa-arvon ilmentymiin.Määrällisestihän tässä hankkeessa kohderyhmä muodostuu pääasiassa naisista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hakijat ovat tietoisia sukupuolten välisistä eroista ja erojen tuottamasta eriarvoisuudesta. Välillisesti hankkeella edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
-
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
-
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
-
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
-
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
-
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
-
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 6
Hakijaorganisaation työntekijät tuottavat palveluita alueensa asukkaille, yrittäjille, asiakkaille. Hyvinvoiva henkilökunta kykenee tuottamaan parempaa palvelua. Yhtenä toimenpiteenä on tuottaa sellainen mittaristo, jolla voidaan osoittaa palvelun parantuneen ja tuottavuuden lisääntyneen.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hankkeen kehittämistyöskentelyssä, koulutuksissa ja kokouksissa hyödynnetään etäyhteyksiä mahdollisuuksien mukaan ja vältetään ylimääräistä liikkumista paikkakuntien välillä. Ostopalveluiden kautta hankittu asiantuntija hyödynnetään samalla käynnillä useamman osatoteuttajan hyödyksi. Hanketoiminnassa kiinnitetään huomiota taloudellisesti ja ekologisesti järkevään logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään erityisesti työhyvinvointia edistäviä toimintoja, käytänteitä ja työolosuhteita.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Hyvinvoinnin kokemus syntyy monen muun tekijän ohella myös siitä, millaiseksi ihminen kokee oman arvonsa yhteisössään. Hankkeen avulla tuodaan esille malleja, joiden avulla on mahdollista nähdä ja purkaa tasa-arvoon liittyviä haasteita. Kokemus tasa-arvosta on yhteydessä työntekijän kokemukseen hyvinvoinnista. Hankkeen aikana esimerkiksi termi lähiesimies pyritään korvamaan kielenkäytössä termillä lähijohtaja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 6
Hyvinvoinnin kokemus syntyy monen muun tekijän ohella myös siitä, millaiseksi ihminen kokee oman arvonsa yhteisössään. Työyhteisössä työhyvinvoinnin kokemus on yhteydessä siihen, miten työntekijä kokee tulevansa työyhteisönsä arvostamaksi. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan yhdenvertaisuusnäkökulma, ja toimenpiteillä pyritään parantamaan työntekijän kokemusta. Asema ja palkka kertovat tehtävästä ja sen vaativuudesta. Etsitään yhdessä seikkoja, mistä muusta arvostuksen kokemus syntyy.
Kulttuuriympäristö 3 6
Kunnat ja oppilaitokset ovat merkittävä osa paikalliskulttuuria. Tässä hankkeessa pidemmän ajan myönteinen vaikutus kohdistuu jossain määrin toimijoiden ajattelutapaan. Hyvällä työskentelykulttuurin maineella saadaan edistettyä kuntien ja oppilaitosten pito- ja vetovoimaa.
Ympäristöosaaminen 0 0
-

9 Loppuraportin tiivistelmä

-