Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22253

Hankkeen nimi: Hyvinvointikartta

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 30.9.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0208201-1

Jakeluosoite: PL 472

Puhelinnumero: 040 341 5111

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: JYVÄSKYLÄ

WWW-osoite: http://www.gradia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Järvelä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö, Kehittämispalvelut

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.jarvela(at)gradia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 341 6425

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, 1006550-2
Keski-Suomen Yrittäjät Ry, 0219664-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarve
Tarve hankkeelle on tullut suoraan kohderyhmältä eli yrittäjiltä. Keski-Suomen Yrittäjät toteutti elokuussa 2019 Hyvinvointikartta-hankkeen esiselvityksenä toimivan hyvinvointikyselyn yrittäjille. 68 kohderyhmään kuuluvaa mikro- ja pk-yrityksen yrittäjää ilmoitti olevansa kiinnostunut valmennuksesta ja hyvinvointikartan tuottamisesta. 15 yrityksen kanssa on tehty yhteistyösopimukset hankkeen toimiin osallistumisesta. Hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys tunnistetaan esimerkiksi Suomen parhaiden työpaikkojen kokemusten perusteella (Great Place to Work®). Pienessä yrityksessä sekä yrittäjän että henkilöstön henkilökohtaiset valinnat linkittyvät suoraan työhön ja toisaalta työ myös henkilökohtaiseen elämään. Yksinyrittäjien kohdalla erityisesti palveluyrityksissä ydinliiketoimintaa tehdään suoraan yrittäjän persoonalla, jolloin oma hyvinvointi käytännössä määrittää liiketoiminnan ja menestymisen edellytykset.

Hankkeen tavoite
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Keski-Suomen mikro- ja pk-yritysten hyvinvointia, hyvinvoinnin osaamista ja johtamista sekä työkykyjohtamista. Hankkeessa kehitetään hyvinvointia, tutkimustuloksiin perustuvia ja yrittäjän arkeen sopivia hyvinvointia tukevia ja edistäviä toimintamalleja. Lisäksi tavoitteena on innostaa ja valmentaa yrittäjiä huomioimaan hyvinvointi arjen tekoina ja ottamaan oppia yrittäjäkollegojen hyvistä käytännöistä. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä yrittäjien tietoisuutta hyvinvointiin liittyvistä käytännöistä sekä tarjolla olevista hyvinvointi- ja tukipalveluista.

Hankkeen kohderyhmänä on mikro- ja pk-yritykset. Hankkeen toimenpiteillä edistetään yrittäjien ja yritysten hyvinvointia ja sen johtamista sekä työkyvyn johtamista ja sitä kautta työn tuottavuutta. Hanke kohdistuu välittömillä vaikutuksillaan yksilön hyvinvointiin, mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen sekä kartoitusten, valmennuksen, työnohjauksen ja hyvinvointikartan suunnittelun osalta. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin yritysten uudistumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

Hankkeessa on viisi työpakettia:
TP1 Kartoitus ja Hyvinvointitreffit
TP2 Hyvinvoinnin valmennusohjelma
TP3 Yksinyrittäjien hyvinvoinnin työnohjaus
TP4 Työkykyjohtaminen
TP5 Hyvinvointikartta

Ensimmäisen työpaketin tarkoitus on keskittyä kartoittamaan kohderyhmän hyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyviä kehittämiskohteita ja tarpeita sekä järjestää hyvinvoinnin ja sen johtamisen seutukohtaisia tilaisuuksia (Hyvinvointitreffit) sekä hyvinvointiwebinaareja. Toisen työpaketin tarkoituksena on toteuttaa kaksi valmennusohjelmaa hyvinvoinnin ja sen johtamisen teemoista. Yrittäjän oma hyvinvointi on olennaisen tärkeässä roolissa. Johtamisosaaminen sekä kyky
rakentaa hyvinvointia ja tuottavuutta tukeva yrityskulttuuri on olennaisen tärkeitä tekijöitä menestyksen rakentamisessa. Ohjelman avulla yrittäjän ja yritysten valmiudet paranevat hyvinvoinnin ja johtamisen alueilla. Suunnittelussa hyödynnetään TP1 tuloksia ja ohjelma suunnitellaan yhdessä kohderyhmän kanssa. Hankkeen kolmas työpaketti Yksinyrittäjän hyvinvoinnin työnohjaus tarjoaa työnohjausta ja yksinyrittäjälle räätälöityä työnohjausmallia kehitetään ja pilotoidaan hankkeessa. Hankkeen neljännen työpaketin tavoitteena on saada kokonaisvaltainen kuva työkykyjohtamisen ja siihen kytkeytyvän työhyvinvoinnin nykytilasta sekä tieto työkykyjohtamiseen liittyvän osaamisen kehittämisen tarpeista ja kehittää osallistavan kehittämisen menetelmillä kokonaisvaltainen työkykyjohtamisen toimintamalli. Hankkeen viidennen työpaketin tarkoituksena on tuotteistaa pienyritysten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämisen hyvinvointikartta.

Työpakettien tuloksena hankkeessa tuotteistetaan mikro- ja pk-yritysten kokonaisvaltaista hyvinvoinnin kehittämistä ja johtamista tukeva ja edistävä palvelu, hyvinvointikartta. Hyvinvointikartta kuvaa hyvinvoinnin kokonaisuuden ja sen kehittämisen tiekartan yrityksen omista kehittämistarpeista käsin ja mahdollistaa yrityksen pitkäjänteisen hyvinvoinnin ja johtamisen kehittämisen. Hyvinvointikartta-palvelusta yritykset saavat jatkossa tietoa ja tukea hyvinvoinnista ja työkykyjohtamisesta.

Hyvinvointikartta sisältää seuraavat palvelut:
- hyvinvointikartoitukset
- hyvinvoinnin valmennusohjelma
- yksinyrittäjän hyvinvoinnin työnohjaus
- työkykyjohtamisen toimintamalli

Hanke kohdistuu välittömillä vaikutuksillaan yksilön hyvinvointiin, mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen kartoitusten, valmennuksen, työnohjauksen ja hyvinvointikartan suunnittelun osalta.Hankkeen tuloksena syntyvä Hyvinvointikartta on uudentyyppinen ja yrittäjien tarpeisiin räätälöity palvelu yritysten tarvitsemista hyvinvointia ja sen johtamista tukevista asiantuntijapalveluista. Pitkän aikavälin vaikutuksina Keski-Suomen alueen yritysten kiinnostavuus ja elinvoimaisuus paranee, alueen veto- ja pitovoima turvataan paremmin myös tulevaisuudessa. Osaajapula helpottaa, kun yrityksiä johdetaan paremmin ja kiinnostavuus työnantajana kasvaa.Tuottavuus kasvaa sekä paremman johtamisen että uusien rekrytointien kautta. Hankkeen kautta muodostuu aktiivinen yritysverkosto hyvinvointiin mikro- ja pk-yrityksistä. Tavoitteena on varmistaa, että yrityksillä on käytössään oikeat asiantuntijapalvelut hyvinvointiin ja työkykyjohtamiseen liittyen. Nykyisellään yrittäjät tuntevat heille suunnattua palveluverkostoa huonosti, jolloin sen vaikuttavuus jää potentiaaliaan pienemmiksi. Hanke tekee verkostoa tunnetuksi ja ohjaa yrittäjiä hyvinvoinnin kehittämispalveluiden pariin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat keskisuomalaiset mikro- ja pk-yritykset, sekä niiden yrittäjät että henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Keski-Suomen mikro- ja pk-yritykset, yrittäjät ja yrityksissä työskentelevät, kuntien elinkeinoyhtiöt ja elinkeinotoimet, oppilaitokset, yrityksille palveluja tuottavat yritykset ja organisaatiot sekä yrittäjien perheet, alueen kehittämishankkeet. Lisäksi koko maakunta mikro- ja pk-yritysten parantuneen hyvinvoinnin, työllisyyden ja tuottavuuden kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 318 168

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 91 557

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 434 091

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 119 359

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Äänekosken

Kunnat: Joutsa, Petäjävesi, Äänekoski, Karstula, Saarijärvi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Keuruu, Jyväskylä, Kinnula, Hankasalmi, Viitasaari, Uurainen, Pihtipudas, Kannonkoski, Multia, Kivijärvi, Konnevesi, Toivakka, Jämsä, Muurame, Luhanka, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 392

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 287

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke kohdistuu yrittäjinä toimiviin miehiin ja naisiin sekä yritysten molempia sukupuolia käsittävään henkilöstöön.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Pyrkimys sukupuolten väliseen tasa-arvoon sisällytetään kaikkiin hankkeen toimenpiteisiin ja normaaliin työskentelyyn. Toimenpiteitä tarkastellaan miten ne vaikuttavat naisiin ja miehiin. Tietoa kerätään ja kirjataan hankkeen kohderyhmästä miesten ja naisten mukaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Luonnonvarojen käytön kestävyys tulee mahdollisesti esille joidenkin yritysten kehittämistarpeissa. Toimintaympäristön muutokset, joita yritysten tulee huomioida oman toimintansa kehittämisessä, liittyvät myös luonnonvarojen käytön kestävyyteen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Toimintaympäristön muutokset, joita yritysten tulee huomioida oman toimintansa kehittämisessä, liittyvät myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus eivät suoraan tule esille tässä hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Toimintaympäristön muutokset, joita yritysten tulee huomioida oman toimintansa kehittämisessä, liittyvät myös vesien käyttöön sekä kasvihuonekaasujen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet eivät vaikuta tässä hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Materiaalien ja jätteiden kierrätys ja materiaalitehokkuus tulevat todennäköisesti esille eri alojen toimintaympäristön muutoksia tarkastellessa ja yritysten kartoituksissa. Toimintaympäristön muutoksia peilataan yritysten osaamisen kehittämisen toimenpiteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 4
Uusiutuvien energialähteiden käyttö tulee myös hyvin todennäköisesti esille eri alojen toimintaympäristön muutoksia tarkastellessa. Toimintaympäristön muutoksia peilataan yritysten liiketoiminnan kehittämisen toimenpiteisiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen tulee hyvin todennäköisesti esille eri alojen toimintaympäristön muutoksia tarkastellessa. Toimintaympäristön muutoksia peilataan yritysten hyvinvointiosaamisen kehittämisen toimenpiteisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 10
Hanke vaikuttaa aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 9 10
Liikkuminen ja logistiikka liittyvät yritysten hyvinvoinnin johtamistoimiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen päätavoite. Hankkeella edistetään voimakkaasti yritysten, työyhteisöjen ja henkilöstön hyvinvointia. Asiakkaiden hyvinvointia edistetään välillisesti yritysten hyvinvoinnin kehittämisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Hanke ei ole varsinaisesti tasa-arvohanke, mutta se voi edistää myös sukupuolten välistä tasa- arvoa mm. toimintaympäristön muutoksista nousevista tarpeista lähtien. Hankkeen toimintamuodot edistävät eri toimialojen välistä kokemusten vaihtoa ja toisilta oppimista. Hyvinvointivalmennuksiin tavoitellaan 25% miespuolisia osallistujia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus ei tule hankkeessa suoraan esille, mutta hankkeen toimintamuodot edistävät eri toimialojen välistä kokemusten vaihtoa ja toisilta oppimista parantaen eri ikäryhmien välistä vuorovaikutusta ja monikulttuurisuutta ja sitä kaiutta työyhteisöjen yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 2
Kulttuuriympäristö ei tule hankkeessa suoraan esille, mutta toimintaympäristön muutoksen tarkastelussa se saattaa nousta esille.
Ympäristöosaaminen 0 3
Hankkeella voi olla vaikutusta ympäristöosaamiseen, jos se tulee esille toimintaympäristön ja toimialojen muutoksissa (muutoksen ja työhyvinvoinnin johtaminen ja sitä kautta vaikutukset ympäristöosaamiseen).

9 Loppuraportin tiivistelmä

-