|
|
|
Hankekoodi: S22253
Hankkeen nimi: Hyvinvointikartta
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 30.9.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0208201-1
Jakeluosoite: PL 472
Puhelinnumero: 040 341 5111
Postinumero: 40101
Postitoimipaikka: JYVÄSKYLÄ
WWW-osoite: http://www.gradia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Järvelä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö, Kehittämispalvelut
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.jarvela(at)gradia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 341 6425
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tarve
Tarve hankkeelle on tullut suoraan kohderyhmältä eli yrittäjiltä. Keski-Suomen Yrittäjät toteutti elokuussa 2019 Hyvinvointikartta-hankkeen esiselvityksenä toimivan hyvinvointikyselyn yrittäjille. 68 kohderyhmään kuuluvaa mikro- ja pk-yrityksen yrittäjää ilmoitti olevansa kiinnostunut valmennuksesta ja hyvinvointikartan tuottamisesta. 15 yrityksen kanssa on tehty yhteistyösopimukset hankkeen toimiin osallistumisesta. Hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys tunnistetaan esimerkiksi Suomen parhaiden työpaikkojen kokemusten perusteella (Great Place to Work®). Pienessä yrityksessä sekä yrittäjän että henkilöstön henkilökohtaiset valinnat linkittyvät suoraan työhön ja toisaalta työ myös henkilökohtaiseen elämään. Yksinyrittäjien kohdalla erityisesti palveluyrityksissä ydinliiketoimintaa tehdään suoraan yrittäjän persoonalla, jolloin oma hyvinvointi käytännössä määrittää liiketoiminnan ja menestymisen edellytykset.
Hankkeen tavoite
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Keski-Suomen mikro- ja pk-yritysten hyvinvointia, hyvinvoinnin osaamista ja johtamista sekä työkykyjohtamista. Hankkeessa kehitetään hyvinvointia, tutkimustuloksiin perustuvia ja yrittäjän arkeen sopivia hyvinvointia tukevia ja edistäviä toimintamalleja. Lisäksi tavoitteena on innostaa ja valmentaa yrittäjiä huomioimaan hyvinvointi arjen tekoina ja ottamaan oppia yrittäjäkollegojen hyvistä käytännöistä. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä yrittäjien tietoisuutta hyvinvointiin liittyvistä käytännöistä sekä tarjolla olevista hyvinvointi- ja tukipalveluista.
Hankkeen kohderyhmänä on mikro- ja pk-yritykset. Hankkeen toimenpiteillä edistetään yrittäjien ja yritysten hyvinvointia ja sen johtamista sekä työkyvyn johtamista ja sitä kautta työn tuottavuutta. Hanke kohdistuu välittömillä vaikutuksillaan yksilön hyvinvointiin, mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen sekä kartoitusten, valmennuksen, työnohjauksen ja hyvinvointikartan suunnittelun osalta. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin yritysten uudistumisen ja kilpailukyvyn edistämiseksi.
Hankkeessa on viisi työpakettia:
TP1 Kartoitus ja Hyvinvointitreffit
TP2 Hyvinvoinnin valmennusohjelma
TP3 Yksinyrittäjien hyvinvoinnin työnohjaus
TP4 Työkykyjohtaminen
TP5 Hyvinvointikartta
Ensimmäisen työpaketin tarkoitus on keskittyä kartoittamaan kohderyhmän hyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyviä kehittämiskohteita ja tarpeita sekä järjestää hyvinvoinnin ja sen johtamisen seutukohtaisia tilaisuuksia (Hyvinvointitreffit) sekä hyvinvointiwebinaareja. Toisen työpaketin tarkoituksena on toteuttaa kaksi valmennusohjelmaa hyvinvoinnin ja sen johtamisen teemoista. Yrittäjän oma hyvinvointi on olennaisen tärkeässä roolissa. Johtamisosaaminen sekä kyky
rakentaa hyvinvointia ja tuottavuutta tukeva yrityskulttuuri on olennaisen tärkeitä tekijöitä menestyksen rakentamisessa. Ohjelman avulla yrittäjän ja yritysten valmiudet paranevat hyvinvoinnin ja johtamisen alueilla. Suunnittelussa hyödynnetään TP1 tuloksia ja ohjelma suunnitellaan yhdessä kohderyhmän kanssa. Hankkeen kolmas työpaketti Yksinyrittäjän hyvinvoinnin työnohjaus tarjoaa työnohjausta ja yksinyrittäjälle räätälöityä työnohjausmallia kehitetään ja pilotoidaan hankkeessa. Hankkeen neljännen työpaketin tavoitteena on saada kokonaisvaltainen kuva työkykyjohtamisen ja siihen kytkeytyvän työhyvinvoinnin nykytilasta sekä tieto työkykyjohtamiseen liittyvän osaamisen kehittämisen tarpeista ja kehittää osallistavan kehittämisen menetelmillä kokonaisvaltainen työkykyjohtamisen toimintamalli. Hankkeen viidennen työpaketin tarkoituksena on tuotteistaa pienyritysten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämisen hyvinvointikartta.
Työpakettien tuloksena hankkeessa tuotteistetaan mikro- ja pk-yritysten kokonaisvaltaista hyvinvoinnin kehittämistä ja johtamista tukeva ja edistävä palvelu, hyvinvointikartta. Hyvinvointikartta kuvaa hyvinvoinnin kokonaisuuden ja sen kehittämisen tiekartan yrityksen omista kehittämistarpeista käsin ja mahdollistaa yrityksen pitkäjänteisen hyvinvoinnin ja johtamisen kehittämisen. Hyvinvointikartta-palvelusta yritykset saavat jatkossa tietoa ja tukea hyvinvoinnista ja työkykyjohtamisesta.
Hyvinvointikartta sisältää seuraavat palvelut:
- hyvinvointikartoitukset
- hyvinvoinnin valmennusohjelma
- yksinyrittäjän hyvinvoinnin työnohjaus
- työkykyjohtamisen toimintamalli
Hanke kohdistuu välittömillä vaikutuksillaan yksilön hyvinvointiin, mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen kartoitusten, valmennuksen, työnohjauksen ja hyvinvointikartan suunnittelun osalta.Hankkeen tuloksena syntyvä Hyvinvointikartta on uudentyyppinen ja yrittäjien tarpeisiin räätälöity palvelu yritysten tarvitsemista hyvinvointia ja sen johtamista tukevista asiantuntijapalveluista. Pitkän aikavälin vaikutuksina Keski-Suomen alueen yritysten kiinnostavuus ja elinvoimaisuus paranee, alueen veto- ja pitovoima turvataan paremmin myös tulevaisuudessa. Osaajapula helpottaa, kun yrityksiä johdetaan paremmin ja kiinnostavuus työnantajana kasvaa.Tuottavuus kasvaa sekä paremman johtamisen että uusien rekrytointien kautta. Hankkeen kautta muodostuu aktiivinen yritysverkosto hyvinvointiin mikro- ja pk-yrityksistä. Tavoitteena on varmistaa, että yrityksillä on käytössään oikeat asiantuntijapalvelut hyvinvointiin ja työkykyjohtamiseen liittyen. Nykyisellään yrittäjät tuntevat heille suunnattua palveluverkostoa huonosti, jolloin sen vaikuttavuus jää potentiaaliaan pienemmiksi. Hanke tekee verkostoa tunnetuksi ja ohjaa yrittäjiä hyvinvoinnin kehittämispalveluiden pariin.
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat keskisuomalaiset mikro- ja pk-yritykset, sekä niiden yrittäjät että henkilöstö.
Keski-Suomen mikro- ja pk-yritykset, yrittäjät ja yrityksissä työskentelevät, kuntien elinkeinoyhtiöt ja elinkeinotoimet, oppilaitokset, yrityksille palveluja tuottavat yritykset ja organisaatiot sekä yrittäjien perheet, alueen kehittämishankkeet. Lisäksi koko maakunta mikro- ja pk-yritysten parantuneen hyvinvoinnin, työllisyyden ja tuottavuuden kautta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 318 168
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 258 266
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 434 091
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 350 690
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jämsän, Keuruun, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Joutsan, Äänekosken
Kunnat: Kannonkoski, Kinnula, Pihtipudas, Äänekoski, Jyväskylä, Hankasalmi, Keuruu, Petäjävesi, Karstula, Joutsa, Uurainen, Viitasaari, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Saarijärvi, Kivijärvi, Konnevesi, Multia, Laukaa, Muurame, Luhanka, Toivakka, Jämsä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 392
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 353
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 2 |
| Luonnonvarojen käytön kestävyys tulee mahdollisesti esille joidenkin yritysten kehittämistarpeissa. Toimintaympäristön muutokset, joita yritysten tulee huomioida oman toimintansa kehittämisessä, liittyvät myös luonnonvarojen käytön kestävyyteen | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Toimintaympäristön muutokset, joita yritysten tulee huomioida oman toimintansa kehittämisessä, liittyvät myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus eivät suoraan tule esille tässä hankkeessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Toimintaympäristön muutokset, joita yritysten tulee huomioida oman toimintansa kehittämisessä, liittyvät myös vesien käyttöön sekä kasvihuonekaasujen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet eivät vaikuta tässä hankkeessa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
| Materiaalien ja jätteiden kierrätys ja materiaalitehokkuus tulevat todennäköisesti esille eri alojen toimintaympäristön muutoksia tarkastellessa ja yritysten kartoituksissa. Toimintaympäristön muutoksia peilataan yritysten osaamisen kehittämisen toimenpiteisiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 4 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö tulee myös hyvin todennäköisesti esille eri alojen toimintaympäristön muutoksia tarkastellessa. Toimintaympäristön muutoksia peilataan yritysten liiketoiminnan kehittämisen toimenpiteisiin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen tulee hyvin todennäköisesti esille eri alojen toimintaympäristön muutoksia tarkastellessa. Toimintaympäristön muutoksia peilataan yritysten hyvinvointiosaamisen kehittämisen toimenpiteisiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 10 |
| Hanke vaikuttaa aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 10 |
| Liikkuminen ja logistiikka liittyvät yritysten hyvinvoinnin johtamistoimiin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen päätavoite. Hankkeella edistetään voimakkaasti yritysten, työyhteisöjen ja henkilöstön hyvinvointia. Asiakkaiden hyvinvointia edistetään välillisesti yritysten hyvinvoinnin kehittämisen kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 6 |
| Hanke ei ole varsinaisesti tasa-arvohanke, mutta se voi edistää myös sukupuolten välistä tasa- arvoa mm. toimintaympäristön muutoksista nousevista tarpeista lähtien. Hankkeen toimintamuodot edistävät eri toimialojen välistä kokemusten vaihtoa ja toisilta oppimista. Hyvinvointivalmennuksiin tavoitellaan 25% miespuolisia osallistujia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 2 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus ei tule hankkeessa suoraan esille, mutta hankkeen toimintamuodot edistävät eri toimialojen välistä kokemusten vaihtoa ja toisilta oppimista parantaen eri ikäryhmien välistä vuorovaikutusta ja monikulttuurisuutta ja sitä kaiutta työyhteisöjen yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Kulttuuriympäristö ei tule hankkeessa suoraan esille, mutta toimintaympäristön muutoksen tarkastelussa se saattaa nousta esille. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 3 |
| Hankkeella voi olla vaikutusta ympäristöosaamiseen, jos se tulee esille toimintaympäristön ja toimialojen muutoksissa (muutoksen ja työhyvinvoinnin johtaminen ja sitä kautta vaikutukset ympäristöosaamiseen). | ||
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa keskisuomalaisten mikro- ja pk-yritysten hyvinvointia, hyvinvoinnin osaamista ja johtamista sekä työkykyjohtamista. Hankkeessa kehitettiin yrittäjänarkeen sopivia hyvinvointia tukevia ja edistäviä toimintamalleja. Lisäksi tavoitteena oli innostaa ja valmentaa yrittäjiä huomioimaan hyvinvointi arjen tekoina ja ottamaan oppia yrittäjäkollegojen hyvistä käytännöistä. Myös yrittäjien tietoisuutta hyvinvointiin liittyvistä käytännöistä haluttiin lisätä.
Hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys tunnistetaan esimerkiksi Suomen parhaiden työpaikkojen kokemusten perusteella (Great Place to Work®). Pienessä yrityksessä sekä yrittäjän että henkilöstön henkilökohtaiset valinnat linkittyvät suoraan työhön ja toisaalta työ myös henkilökohtaiseen elämään. Kaikki työntekijät ovat avainhenkilöitä. Yksinyrittäjien kohdalla erityisesti palveluyrityksissä ydinliiketoimintaa tehdään suoraan yrittäjän persoonalla, jolloin oma hyvinvointi käytännössä määrittää liiketoiminnan ja menestymisen edellytykset. Tässä tilanteessa menestyvät parhaiten ne yritykset, jotka kykenevät muotoilemaan liiketoimintamalliaan ja työskentelytapojaan henkilöstön hyvinvoinnin huomioiden. Vanhojen käytäntöjen vangiksi jääneet menettävät vääjäämättä markkinaosuuksia. Samalla tavalla kuin teknologiset uudistukset haastavat kehittämään uusia liiketoimintamalleja, liittyvät pienessä yrityksessä yrittäjän ja henkilöstön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tekijät suoraan liiketoiminnan tuloksiin.
Vuoden 2020 maaliskuussa Suomessa alkanut koronapandemia heikensi monien yritysten toimintamahdollisuuksia. Yritysten toimintaa rajoitettiin joko omaehtoisesti tai viranomaisten päätöksellä. Pandemia on vaikuttanut yrittäjien, yritysten työntekijöiden ja asiakkaiden elämään ja arkeen monella tavalla, myös hyvinvointia heikentäen. Hankeidea ja hankesuunnitelma oli laadittu ennen korona-aikaa. Pandemia myötä hyvinvoinnin ja sen merkitys kasvoi odotettua isompaan rooliin ja hankkeen kautta pystyttiin myös joustavasti vastaamaan yrittäjien haasteisiin ja toiveisiin. Hankkeen toimenpiteisiin osallistui useita satoja yrittäjiä ja yritysten edustajia eri puolelta Keski-Suomea.
Hanketta toteutettiin seuraavien viiden kokonaisuuden kautta:
1) Kartoitus ja Hyvinvointitreffit
2) Hyvinvoinnin valmennusohjelma
3) Yksinyrittäjien hyvinvoinnin työnohjaus
4) Työkykyjohtaminen
5) Hyvinvointikartta
6) Positiivinen johtaminen
Toimenpiteiden kautta ja kohderyhmältä saatua palautetta hyödyntäen tuotteistettiin mikro- ja pk-yritysten kokonaisvaltaista hyvinvoinnin kehittämistä ja johtamista tukeva ja edistävä palvelu, Yrittäjän hyvinvointisivusto. Sivustolle on koottu hankkeen aikana syntyneitä yrittäjän arkeen sopivia hyvinvointia tukevia ja edistäviä toimintamalleja ja palveluita ja käytännönläheisiä vinkkejä. Yrittäjän hyvinvointisivuston avulla voi edistää omaa hyvinvointia ja työssä jaksamista sekä kehittää yrityksen hyvinvointia ja työkykyjohtamista. Sivustoa voi hyödyntää, kun tarvitsee tietoa ja tukea hyvinvoinnista ja sen johtamisesta tai kun kaipaa uusia ideoita ja innostusta. Sivusto on maksutta kohderyhmän käytettävissä ja sivustoa voivat käyttää halutessaan myös muut hyvinvoinnista kiinnostuneet.
Yrittäjän hyvinvointi -sivusto on rakennettu Keski-Suomen Yrittäjien verkkosivuille:
https://www.yrittajat.fi/aluejarjestot/keski-suomen-yrittajat/palvelumme/yrittajan-hyvinvointi
Sivustolla on kolme osiota työpakettien mukaan: Hyvinvoiva yrittäjä -verkkovalmennus, Yksinyrittäjän hyvinvoinnin työnohjaus sekä Työkykyjohtaminen. Positiivisenjohtamisen työpaketin materiaalit löytyvät työkykyjohtamisen sivulta.
Hyvinvoiva yrittäjä -verkkovalmennuksesta osallistuja saa toimivia työkaluja, vinkkejä ja ideoita oman hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja edistämiseen. Verkkovalmennus sisältää kuusi osiota, joissa on lyhyitä asiantuntijoiden videoita, podcasteja ja käytännönläheisiä harjoituksia. Verkkovalmennuksessa pääsee syventymään seuraaviin yrittäjälle tärkeisiin teemoihin: kokonaisvaltainen hyvinvointi, omat arvot ja tavoitteet, ajanhallinta ja ajankäytön suunnittelu, liikunta ja ravinto, palautuminen, stressinhallinta ja uni, mielen hyvinvointi, oman hyvinvointisuunnitelman rakentaminen.
Yksinyrittäjän hyvinvoinnin työnohjausta käsittelevään osioon on koottu tietoa Gradian järjestämästä työnohjauksesta, työnohjausprosessista, työnohjauksen hyödyistä osallistujille sekä aikaisemmin työnohjaukseen osallistuneiden yrittäjien kokemuksia.
Työkykyjohtamisen osuuteen on koottu vinkkejä työkykyjohtamisen kehittämiseen, arviointityökalut työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen arviointiin ja työkykydialogin kehittämiseen. Lisäksi toteutettiin ja julkaistiin Hyvinvoiva työyhteisö -pelipakka, joka on kokeilujakson ajan maksuttomasti käytettävissä. Työkykyjohtamisen osuus sisältää myös kolme positiivista johtamista käsittelevää podcast-jaksoa, joissa Gradian johtamisen valmentajat keskustelevat paikallisten yritysjohtajien ja yritysvalmentajan kanssa positiivisen johtamisen käytännöistä.
Hanke toteutettiin tiiviinä yhteishankkeena kolmen organisaation kesken: päätoteuttajana Gradia ja osatoteuttajina Keski-Suomen Yrittäjät ja Jamk.