Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22254

Hankkeen nimi: Jyväskylän Maahanmuuttaneiden osaamiskeskus

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2020 ja päättyy 31.5.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0174666-4

Jakeluosoite: Kilpisenkatu 1 D, 40100 Jyväskylä

Puhelinnumero: 0505771640

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jyvaskyla.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Miettinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyyspalvelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.miettinen(at)jyvaskyla.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3118168

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa Jyväskylän kaupunki yhdessä Paremmin Yhdessä ry:n kanssa perustaa Jyväskylään maahanmuuttajien osaamiskeskuksen. Osaamiskeskus perustetaan vastaamaan maahanmuuttajien korkean työttömyyden haasteisiin Jyväskylän alueella, sekä paineisiin kehittää Jyväskylän kaupungin roolia maahanmuuttajien työllisyyttä edistävien palvelujen koordinoinnissa. Jyväskylän kaupungilta hanketta hallinnoi Työllisyyspalvelut. Hankkeen toimintoja ei lueta julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain mukaisiksi palveluiksi. Osaamiskeskuksen toimintaa pilotoidaan Jyväskylässä. Hankkeen tuloksia tullaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään myös muualla Keski-Suomen alueella. Tavoitteena on laajentaa hankkeen aikana kokeiltua osaamiskeskus mallia Keski-Suomen kuntiin verkostotoiminnan avulla. Hankkeen aikana yhteistyötä kehitetään erityisesti Äänekosken kanssa, jossa maahanmuuttajien määrä on Keski-Suomen kunnista Jyväskylän jälkeen suurin. Myös muihin Keski-Suomen kuntiin kehitetään tarpeen mukaan monikanavaisia osaamiskeskuksen palveluja hankkeen aikana.


Hankkeen päätavoitteena on kehittää maahanmuuttajille suunnattuja palveluja sekä tukirakenne, jotka tuottavat lisäarvoa maahanmuuttaja-asiakkaille peruspalveluiden tueksi ja mahdollistavat kohdennetut, joustavat ratkaisut maahanmuuttajien korkean työttömyyden haasteisiin Jyväskylän alueella. Toiminnalla pyritään edistämään ja nopeuttamaan maahanmuuttajien pääsyä työelämään, tehostamaan osaamisen tunnistamista ja kehittämistä, sekä tukemaan yrittäjyyttä. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden ohjautumista tarkoituksenmukaisille opintopoluille ja heidän osaamistaan vastaaviin työtehtäviin sekä aloille, joissa on työvoimapulaa kohtaanto-ongelman vuoksi. Osaamiskeskuksen perustamisen myötä kaupunki ottaa vastuun maahanmuuttajien työllisyyttä edistävien palveluiden koordinoinnista. Toimijoiden ja Keski-Suomen kuntien välistä yhteistyötä tiivistetään hankkeen aikana ja hyviä käytäntöjä jaetaan. Lisäksi osaamiskeskus kehittää eri sidosryhmille kohdennettua tiedotusta ja viestintää. Tiedotuksessa ja viestinnässä hyödynnetään jo olemassa olevaa valtakunnallista materiaalia. Hankkeen aikana maahanmuuttajille suunnattua tiedotusta ja viestintää kehitetään yhteistyössä Keski-Suomen kuntien ja sidosryhmien kanssa.


Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat Jyväskylän alueen työttömät ja työttömyysuhan alla olevat maahanmuuttajat. Kohderyhmään kuuluvat vieraskieliset kotivanhemmat, joilla on riski työttömyyteen perhevapaiden jälkeen. Kotivanhemmilla tarkoitetaan perhevapaalla pitkään olleita henkilöitä, joilla ei ole työpaikkaa johon perhevapaan jälkeen palata. Riski pitkittyvään työttömyyteen on kotivanhempien kohdalla merkittävä, koska he ovat olleet pois työmarkkinoilta usein jo vuosia perhevapaiden vuoksi. Osaamiskeskuksen palveluiden avulla ennaltaehkäistään ko. kohderyhmän riskiä pitkittyneeseen työttömyyteen. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös Jyväskylän seudun työnantajat, erityisesti mikro- ja pk yritykset. Lisäksi kohderyhmään välillisesti kuuluvat maahanmuuttajien työllisyyttä edistävät toimijat esimerkiksi Jyvälän Setlementti ry ja muut maahanmuuttajien kanssa työskentelevät toimijatahot kuten Monikulttuurikeskus Gloria ry. Myös vertaistoimijat kuuluvat hankkeen välilliseen kohderyhmään.


Osaamiskeskuksen palvelu on helposti saavutettavaa matalan kynnyksen palvelua sekä moniammatillista ja joustavaa kohdentuen asiakkaiden tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Osaamiskeskuksen sisällä toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu hankehenkilöstön lisäksi myös yhteistyökumppaneita. Osaamiskeskus tarjoaa työelämään tai koulutukseen siirtymisen tueksi tiivistä ohjausta, jota voidaan viedä työpaikalle asti työllistymisen alkuvaiheeseen. Osaamiskeskuksen toimintoihin kuuluvat osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen. Saatavilla on erilaisia osaamista täydentäviä palveluja, kuten henkilökohtaista valmennusta, suomen kielen työpaikalle jalkautuvaa yksilöllistä ja räätälöityä valmennusta sekä tukea sekä preppausta ammattialakohtaiseen kielen oppimiseen ja non-stop teemaryhmiä, tapahtumia ja infoja.


Henkilökohtainen tuki ja yksilöllinen sekä räätälöity alakohtainen valmennus kielen oppimiseen on erittäin keskeistä maahanmuuttajien työllistymisen tukimuotona. Kielen valmennus jalkautetaan työpaikoille ja yksilöidään työpaikan tarpeiden mukaan. Kielen valmennuksen ohessa tarjotaan ohjausta ja menetelmiä myös työnantajalle vuorovaikutuksen tueksi maahanmuuttajataustaisen työntekijän kanssa työskentelyyn. Toiminnassa pyritään vastaamaan niihin kohderyhmän valmennuksen ja tuen tarpeisiin, jotka jäävät peruspalvelujen katveeseen. Toiminnassa huomioidaan joustavat osallistumismahdollisuudet järjestämällä toimintaa matalan kynnyksen non-stop -palveluna. Hankkeessa kehitetään vertaistoimintaa, jossa työttömät työnhakijat voivat tukea toisiaan työnhaussa ja samalla edistää omaa työllistymistään.


Yrittäjyyden alkuvaiheisiin tarjotaan tarvittavaa tukea ja kehitetään mahdollisuuksia pienimuotoisiin yrittäjyyskokeiluihin muun muassa osuuskuntatoiminnan muodossa. Osuuskuntatoiminnan ohessa tarjotaan mahdollisuus osallistua matalan kynnyksen alkavan yrittäjän tai yrittäjäksi aikovan valmennukseen. Maahanmuuttajataustaisen henkilön yrittäjyyden tukemisen suhteen tehdään vahvaa yhteistyötä Gradian yritysten perustamisneuvontapalveluiden kanssa.


Osaamiskeskus madaltaa työnantajien kynnystä rekrytoida maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä tarjoamalla ohjaus- ja neuvontapalvelua maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytoinnin ja työllistämisen tueksi. Mikro- ja pk-yritykset hyötyvät yhden luukun periaatteella toimivasta matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelusta.


Hankkeen aikana kehitetään toimiva ja maahanmuuttaja-asiantuntijuuden yhteistyötä tiivistävä rakenne, jolla on edellytykset jatkaa hankkeen jälkeen kaupungin koordinoimana pysyvänä toimintana. Hankkeen aikana luodaan helposti saavutettava palvelumalli, joka täydentää peruspalveluita. Kohdennetuilla, joustavilla palveluilla pystytään vastaamaan osaamisen kehittämisen haasteisiin ja nopeuttamaan työllistymisiä. Hankkeen resursseja ei kohdenneta peruspalveluiden toteuttamiseen. Yrittäjyyden alkuvaiheeseen tarjotulla tuella rohkaistaan useampia kokeilemaan yrittäjyyshaaveiden toteuttamista esimerkiksi osuuskuntatoiminnalla sekä varmistetaan, että yrittäjiksi aikovilla on tarpeeksi tietoa mahdollisuuksista sekä riskeistä. Osaamista pystytään tunnistamaan kattavasti ja sen myötä ohjautuminen osaamista vastaaviin työtehtäviin ja tarkoituksenmukaisiin koulutuksiin tehostuu. Myös työnantajat saavat ohjausta ja neuvontaa osaamiskeskuksesta yhden luukun periaatteella, ja tuen avulla saadaan aikaan uusia onnistumisia maahanmuuttajien rekrytoinnissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Jyväskylän alueen työttömät ja työttömyysuhan alla olevat maahanmuuttajat. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös Jyväskylän seudun työnantajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat maahanmuuttajien kanssa työskentelevät tahot Keski-Suomen alueella. Näihin kuuluvat mm. kaupungin muiden palveluiden henkilöstö, muut maahanmuuttajahankkeet ja järjestötoimijat. Välillistä kohderyhmää ovat myös vertaistoimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 843 483

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 383 202

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 122 206

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 483 734

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken

Kunnat: Jyväskylä, Äänekoski, Laukaa, Muurame

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 21

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 34

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 400

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Järjestettävä toiminta soveltuu eri sukupuolten edustajille tasapuolisesti. Hankkeen kohderyhmä koostuu sekä miehistä että naisista. Toimintojen toteutuksessa huomioidaan erityisesti kohderyhmän erityispiirteet. Maahanmuuttajien osalta kiinnitetään huomiota naisten mahdollisuuksiin osallistua toimintaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Toiminnan suunnittelussa on huomioitu ja toteutuksessa huomioidaan, että se soveltuu kaikille tasa-arvoisesti. Kohderyhmä itse saa vaikuttaa toimintojen sisältöön. Kts. edellinen perustelu.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Kaikessa toiminnassa pyritään käyttämään luonnonmukaisia tuotteita ja niistä kerrotaan myös osallistujille.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 2
Kaikessa toiminnassa pyritään käyttämään luonnonmukaisia tuotteita ja niistä kerrotaan myös osallistujille. Mahdolliset jätteet lajitellaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Osallistujien työllistymistä edistetään ja pitkäaikaistyöttömyyttä pyritään ehkäisemään.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Osaamiskeskus-toiminnassa kehitetään aineettomia palveluja sekä yhteistyötä työllisyyden edistämiseen, joten sillä on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Toimintaan kuuluva liikkuminen pyritään mahdollisimman paljon suorittamaan käyttäen joukkoliikennettä, polkupyörää tai jalkaisin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen tarkoitus on palveluita kehittämällä ja yhteistyötä tiivistämällä edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisedellytyksiä ja ehkäistä siten syrjäytymistä. Toimintojen kehittämisellä lisätään osallisuutta. Maahan muuttaneita kannustetaan arvostamaan omaa osaamistaan ja löytämään työllistymisen polku.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeessa edistetään maahan muuttaneiden tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. Sosiaalista tasa-arvoisuutta edistetään maahan muuttaneiden tarpeeseen perustuvien palveluiden kehittämisellä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hankkeella edistetään maahan muuttaneiden tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. Maahan muuttaneiden potentiaali työvoimaan saatavuuden lisäämiseksi on joissakin kunnissa merkittävä. Mm. tämän takia kulttuuritietoisuuden lisäämien yrityksille on tärkeää ja sisältyy työnantajayhteistyön kehittämistoimiin.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeessa kehitetyillä toiminnoilla tehostetaan työelämäosaamista suomalaisessa kulttuuriympäristössä sekä edistetään työnantajien positiivista asennemuutosta kansainvälistyvässä yhteiskunnassa.
Ympäristöosaaminen 0 1
Toiminnassa käytetään ympäristöystävällisiä toimintatapoja ja tuotteita ja tietoisuutta pyritään tuomaan esille toiminnassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen nimi: Jyväskylän Maahanmuuttaneiden osaamiskeskus
Hankekoodi: S22254
Päätoteuttaja: Jyväskylän kaupunki Y-tunnus: 0174666-4
Osatoteuttaja: Paremmin Yhdessä ry Y-tunnus:2312333-7
Hanketta rahoittivat Euroopan unionin Euroopan sosiaalirahasto, Jyväskylän kaupunki ja Paremmin Yhdessä ry.
1.12.2020 - 31.5.2023.
Päätoteuttajana hankkeessa oli Jyväskylän kaupunki, osatoteuttajana on Paremmin Yhdessä ry. Jyväskylän kaupungilta hanketta hallinnoi Työllisyyspalvelut, 1.1.2023 alkaen Jyväskylän elinkeino-ja työllisyyspalvelut. Hanke toteutettiin yhteishankkeena sen varmistamiseksi, jotta mukaan saadaan riittävän laajasti toimijoita ja hankkeen avulla syntyisi yhteisiin tavoitteisiin sitoutunutta yhteistyötä maahanmuuttajien työllistymisen, yrittäjyyden ja osaamisen kehittämisen edistämiseen.

Hankkeen päätavoitteena oli kehittää maahanmuuttajille suunnattuja palveluja sekä luoda tukirakenne, jolla tuotetaan lisäarvoa maahanmuuttaja-asiakkaille peruspalveluiden tueksi ja mahdollistetaan kohdennettuja, joustavia ratkaisua maahanmuuttajien korkean työttömyyden haasteisiin Jyväskylän alueella.

Hankkeessa perustettiin Jyväskylän Maahanmuuttaneiden osaamiskeskus (englanniksi: Centre of Expertise for immigrants of Jyväskylä).
Osaamiskeskuksen toiminnan tavoitteet:
• edistää ja nopeuttaa maahanmuuttaneiden pääsyä työelämään huomioiden myös kotivanhemmat
• tehostaa maahanmuuttaneiden osaamisen tunnistamista ja kehittämistä
• tukea yrittäjyyttä
• kehittää Jyväskylän kaupungin koordinointiroolia maahanmuuttajien työllisyyttä edistävissä palveluissa
• tiivistää työllisyyttä edistävien toimijoiden yhteistyötä, kehittää eri sidosryhmille kohdennettua tiedotusta ja viestintää
• jakaa hyviä käytäntöjä
• vähentää päällekkäisyyttä
• madaltaa työnantajien kynnystä rekrytoida maahanmuuttaneita

Pääasiallisena kohderyhmänä olivat Jyväskylän alueen työttömät ja työttömyysuhan alla olevat maahanmuuttajat. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluivat myös Jyväskylän seudun työnantajat, erityisesti mikro- ja pk-yritykset. Lisäksi kohderyhmään välillisesti kuuluvat maahanmuuttajien työllisyyttä edistävät toimijat.

ESR-hankekautena Jyväskylän Maahanmuuttaneiden osaamiskeskuksen toiminnoissa toteutuneet asiakasmäärät:
- 850 maahanmuuttanutta kohderyhmän mukaista työnhakija-asiakasta. Hankkeessa lopettaessaan henkilöasiakkaista 307 oli työssä ja 268 opiskelemassa. Hankekaudella palveluihin osallistui ja työskentelimme yhdessä 43 yrityksen ja 23 muun organisaation kanssa.

Ohjaus ja neuvonta:
Henkilöasiakkaiden neuvontapalvelu oli helposti saavutettavaa matalan kynnyksen palvelua. Osaamiskeskus-hankkeessa on tarjottu asiakkaille yksilöohjausta työnhaun, opiskelun ja yrittäjyyden kysymyksissä. Ohjausta on voinut saada suoraan erityisesti päivystysaikoina, mutta asiakkaille on suositeltu ajan varaamista, koska varatulla ajalla heidän asioihinsa on pystytty paneutumaan paremmin. Ohjaustyömme lähtökohtana on kohdata ihminen ihmisenä; yksilönä, jonka tarpeita ja toiveita kunnioitetaan. Yksilöohjauksessa asiakkaiden tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti:
- tunnistettiin ja sanoitettiin asiakkaan omaa osaamista
-ohjattiin työnhaun asiakirjojen laatimisessa
- tuettiin työpaikkojen etsimisessä ja työnantajien kontaktoinnissa
-kartoitettiin asiakkaan työllistymis-,opiskelu- ja yrittäjyysvaihtoehtoja sekä ohjattiin palvelutarpeen mukaisesti muihin palveluihin.
Tavoitteena oli parantaa asiakkaiden ohjautumista tarkoituksenmukaisille opintopoluille ja
heidän osaamistaan vastaaviin työtehtäviin. Kohdennettua yksilöllistä ohjausta työelämään voitiin ulottaa työssäkäynnin alkuvaiheeseen asti, ja sitä tarjosivat kaikki ohjaajat sekä suomen kielen valmentajat. Ohjauksessa mukana oli osaamisen tunnistamiseen liittyviä elementtejä.
Maahanmuuttajataustaisen asiakkaan ohjauksessa on joitakin asioita, jotka täytyy huomioida eri tavalla kuin suomenkielisiä työnhakijoita ohjatessa. Näitä ovat mm. kieleen, kulttuurienväliseen viestintään ja kulttuurieroihin liittyvät asiat, tärkeät kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tiedot, vaihtelevat IT-taidot sekä asiakkaan erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen. Työskentelymme Osaamiskeskuksessa oli kielitietoista eli pyrimme huomioimaan kaikki mahdolliset kielet hyödyllisinä työvälineinä. Yksilöohjaus osoittautui hyvin tärkeäksi ja tarpeelliseksi palvelumuodoksi. Hankkeen aikana yksilöohjausta tarjottiin yli 1600 kertaa. Hankeaikana toteutettujen asiakaskyselyjen perustella asiakkaat kokivat saaneensa luotettavaa tietoa, hyödyllisiä taitoja, työnhaun vinkkejä sekä tukea ja rohkaisua. Asiakkaiden kommenttien perusteella hankkeessa tehty ohjaustyö on edistänyt heidän hyvinvointiaan ja kotoutumistaan.

Tapahtumat ja ryhmät: tietoa osaamista työnhakuun, työelämään, suomen kieleen ja yrittäjyyteen

Osaamiskeskus toteutti ja järjesti runsaasti erilaisia tilaisuuksia, tapahtumia ja ryhmävalmennuksia. Tilaisuuksia ja valmennuksia järjestettiin tarpeiden mukaan ja ne vastasivat paitsi hanketyöntekijöiden näkemyksiin myös verkostosta ja asiakkailta tulleisiin näkemyksiin ja toiveisiin. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti Osaamiskeskus järjesti yhteistyössä tai osallistui verkostokumppaneiden tapahtumiin.

Erilaisia järjestettyjä tapahtumia ja tilaisuuksia oli 90. Tapahtumissa ja tilaisuuksissa esiteltiin ja opiskeltiin tietoja ja taitoja, joita tarvitaan työnhaussa ja suomalaisessa työelämässä. Näitä ovat esimerkiksi työnhaun kanavat ja paperit, työhaastattelut, työelämätietous sekä työntekijän oikeudet ja velvollisuudet.

Ryhmätoimintoina toteutettiin 60 ryhmää, joiden sisältöjä ja teemoja kehitettiin hankekauden aikana. Yrittäjyydestä kiinnostuneille järjestettiin yksittäisiä infoja sekä Haluatko yrittäjäksi? -ryhmiä, mitkä osoittautuivat erityisen suosituksi ja tarpeelliseksi venäjäksi, joko kokonaan toteutettuna tai osittain kielituettuna.

Yksi hankkeen ryhmätoiminnoista oli ’Kotivanhempien urastartti’, jolla tuettiin kotona lapsiaan hoitavien siirtymistä työelämään lastenhoidon jälkeen. Kotivanhempien kanssa työskentelyn haasteena on kotivanhemmuuden arjen yhdistäminen oman tulevaisuuden suunnitteluun ja palvelun oikea-aikaisuuteen. Kotivanhempien tavoittamisessa oleellista on yhteistyön kehittäminen kotivanhempia palvelevien eri tahojen kanssa: neuvolat, varhaiskasvatus, yhdistykset ja kohtaamispaikat. Tärkeäksi havaittiin asiakkaiden omien verkostojen hyödyntäminen toisten kotivanhempien tavoittamiseksi, mikä osaltaan korosti palvelun vertaistoiminnan luonnetta.

Hankeaikana toteutettiin kolme Career Club Jyväskylä -ryhmää, mitkä pohjautuivat Espoon korkeakoulutettujen osaamiskeskuksessa kehitettyyn korkeakoulutetuille maahanmuuttaneille työnhakijoille suunnattuun Career Club –malliin. Näissä viikoittaisissa 8 viikkoa kestävissä ryhmissä keskitytään korkeasti koulutettujen työnhakijoiden erityistarpeisiin ja kysymyksiin. Osallistujat oppivat ja harjoittelevat oman uran kehittämiseen liittyviä taitoja, saavat hyödyllisiä tietoja sekä käyvät keskusteluja toisten ammattilaisten kanssa ja verkostoituvat. Toiminnalla tehostetaan omalla uralla etenemistä tekemällä omista uratoiveista konkreettisia suunnitelmia ja tekoja.

Hankkeessa toteutettiin eri ammattialojen suomen kieleen liittyviä lyhytkestoisia ammattialakohtaisia ryhmiä, mitkä oli kohdistettu erityisesti hyvin rekrytoivien aloille. Tämänkaltainen ryhmätoiminto oli uudenkaltainen palvelu ja sopiva vaihtoehto osallistujalle, joka halusi päivittää suomen kielen osaamistaan työnhakua tai ammattiaan varten ammattialakohtaisesti esimerkiksi ravintola-, hoiva-, siivous-, asiakaspalvelualalle.

Työnantajien palvelujen kehittäminen on yksi tärkeimpiä keinoja tukea maahanmuuttaneiden kansainvälisten osaajien työllistymistä. Työnantajapalveluinaan Osaamiskeskus vastasi valmennuksen ja tuen tarpeisiin, jotka jäävät julkisten työvoimapalvelujen peruspalvelujen katveeseen. Osaamiskeskus helpotti maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytointia tarjoamalla neuvontaa, esittelemällä sopivia työnhakijoita työnantajille tai verkostotoimijoille ja kertomalla työllistämisen mahdollisuuksista, kuten työkokeilusta, palkkatuesta tai kuntalisästä. Oleellinen vahvuus oli, miten hyvin ohjaajat tunsivat työnhakija-asiakkaidensa osaamisen ja potentiaalin.

Osaamiskeskus on tarjonnut lyhytkestoista suomen kielen valmennusta vieraskielisille työntekijöille työpaikalla yksilöllisesti tai ryhmässä. Näiden työpaikoille jalkautuvien kielitukivalmennusten sisällöt räätälöitiin työpaikan tarpeisiin yhdessä työnantajan ja valmennettavan kanssa. Valmennuksessa on voitu keskittyä alan ammattisanastoon ja tyypillisiin viestintätilanteisiin. Kielivalmennuksen kuuluu myös käydä läpi tapoja, kuinka suomen opiskelua voi jatkaa valmennuksen jälkeen. Osaamiskeskuksen työnantajapalveluun on kuulunut neuvonta vieraskielisen työntekijän perehdyttämisvaiheessa. Näin työnantaja on saanut tukea perehdyttämiseen ohjaajilta, jotka ovat harjaantuneet viestimään suomen kieltä vielä opettelevien kanssa. Lisäksi olemme auttaneet löytämään molempien osapuolten ymmärrystä tukevia vuorovaikutusmenetelmiä sekä tukeneet kulttuurienvälistä vuorovaikutusta työyhteisössä.

Verkostotyössä kehitettiin ja tiivistettiin työllisyyttä edistävien toimijoiden yhteistyötä, jaettiin hyviä käytäntöjä, toteutettiin yhteisiä tapahtumia ja vähennettiin päällekkäisiä toimintoja. Yhteistyö on ollut hankkeen toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittävää ja edesauttoi asiakkaiden työllistymistä. Verkosto- ja yhteistyökumppaneilta saadun palautteen mukaan hankkeen katsottiin tuoneen toimijoita yhteen ja avanneen uudenlaista yhteistyötä.

Hankkeessa kehitettyjä palveluita työnhakijoille ja työnantajille tarjotaan jatkossakin maahanmuuttaneiden Osaamiskeskuksessa International House Jyväskylä-palveluyksikössä, osana Jyväskylän kaupungin elinkeino- ja työllisyyspalveluja.