Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22255

Hankkeen nimi: PR-Parempaa Resilienssiä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 16.11.2020 ja päättyy 30.4.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0203167-9

Jakeluosoite: Toivonkatu 4

Puhelinnumero: 01936961

Postinumero: 08100

Postitoimipaikka: Lohja

WWW-osoite: http://www.luksia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne-Mari Hätönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne-mari.hatonen(at)luksia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407150660

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

PR-Parempaa Resilienssiä – hanke on suunniteltu ja se toteutetaan yhdessä alueen yritysten, yrittäjien, kuntien, yritysjärjestöjen, neuvontapalvelujen ja koulutuksenjärjestäjien kanssa. Hanke etsii tukea tarvitsevat yrittäjät, siinä rakennetaan koronapandemiasta kärsiville yrityksille ja yrittäjille selviytymispaketti, jonka rakentamiseksi on suunnitteluvaiheessa kuultu alueen yritysten tarpeita. PR-hanke kohdistuu erityisesti mikro- ja pienyrityksiin, koska siellä on tulevaisuuden kasvumahdollisuudet ja työllistämispotentiaali.
PR-Parempaa Resilienssiä -hankkeen suunnitteluvaiheessa on tehty kysely (4/2020) 4000:lle alueen yrittäjälle. Vastaaminen ja tulosten analysointi on tässä rahoituksen hakuvaiheessa vielä kesken, mutta saatujen tulosten perusteella on jo suunniteltu palvelutarjotin, josta yrittäjä voi valita itselleen sopivimman palvelu- ja/tai koulutuskokonaisuuden. Rahoituksen hakuvaiheessa hankkeeseen on jo ilmoittautunut mukaan 72 yrittäjää ja yritystä.

Tavoitteena on tavoittaa ja kontaktoida mahdollisimman monta alueen yritystä ja luoda yhdessä palvelu-, koulutus- ja yhteistyömalli, jolla selvitään koronapandemian vaikutuksista ja jonka avulla yritysten sopeutumiskyky, elinvoimaisuus, tuottavuus ja hyvinvointi kasvavat.

PR-Parempaa Resilienssiä –hankkeen toimenpiteitä ovat:

1. Hakevaa työtä kontaktoimalla yrityksiä puhelimitse ja käymällä alueen yrityksissä

2. Palvelu-, neuvonta- ja koulutustarjottimen rakentaminen yritysten tueksi

3. Länsi-Uusimaa nousuun -päivän järjestäminen yhdessä mukana olevien yritysten kanssa.

PR-Parempaa Resilienssiä –hankkeen tuloksena yritykset jäävät henkiin, niiden resilienssi kasvaa ja ne sopeutuvat tilanteeseen ja päätyvät uudelleen kasvu-uralle, myös jo lopettamassa olevat yritykset. Ammatillisen koulutuksen resilienssi kasvaa ja yrityspalveluista tulee ketterämpiä ja ne vastaavat yritysten tarpeisiin paremmin. Yritysten rekrytointitarpeet kasvavat ja työllistämiseen liittyvä osaaminen lisääntyy.

Syntyy seutukunnallinen yhteistyömalli yritysten, kuntien, neuvontaorganisaatioiden, koulutuksenjärjestäjien ja yritysjärjestöjen välille, jota voidaan hyödyntää laajasti yritysten verkostoitumisen ja osaamisen tukemisessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

PR-Parempaa Resilienssiä - hankkeen kohderyhmänä ovat Länsi-Uusimaan yksinyrittäjät, mikro- ja pienyritykset, joiden liiketoimintaa koronapandemia tai muu heistä riippumaton asia on tilapäisesti vakavasti vaikeuttanut.

Hankkeen valmistelun yhteydessä Luksia on selvittänyt yritysten tilannetta ja tarpeita soittamalla yrityksiin, järjestämällä päivystävän neuvontapalvelun sekä tekemällä kyselyn yrityksille koronapandemian aiheuttamista tarpeista. Haastatteluiden ja kyselyn tulosten perusteella olemme valikoineet varsinaiseksi kohderyhmäksi yksinyrittäjät, mikro- ja pienyritykset, koska heillä on kyselyn pohjalta moninaisia ja suuria vaikeuksia selviytymiseen liittyen. Lisäksi tulevan elinvoimaisuuden pohjalta pienissä yrityksissä on kuitenkin paljon voimaa ja osaamista, jota ei nyt saisi hukata.

Yksinyrittäjillä saattaa puuttua osaamista, johon voidaan vaikuttaa lisäkoulutuksella, neuvonnalla, sekä uskallusta, johon voidaan ehkä vaikuttaa sparrauksella ja tiedon lisäämisellä.

Mikro- ja pienyrityksillä on tulevaisuudessa potentiaalia erityisesti työllistämisen osalta, mikäli ne pysyvät elinkelpoisina. Hankkeessa on monia toimenpiteitä, joilla näiden yritysten resilienssiä, tuottavuutta, osaamista, elinvoimaisuutta ja henkilöstön osaamista ja hyvinvointia voidaan edistää nopein ja ketterin keinoin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

PR- Parempaa Resilienssiä – hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat alueen neuvontaorganisaatiot, jotka osallistuvat osaltaan hankkeessa toteutettavaan neuvontatyöhön. Nämä organisaatiot saavat tietoa yritysten tarpeista ja pystyvät sopeuttamaan neuvontapalvelujaan tarpeita vastaaviksi.

Myös Luksian opintoalat ovat hankkeen välillistä kohderyhmää, koska yritysten tarpeisiin ketterästi vastaaminen on myös Luksian ja muiden koulutuksenjärjestäjien ja opintoalojen haasteena ja hankkeessa kehittyy myös koulutuksen järjestäjien resilienssi. Välillisenä kohderyhmänä ovat siis Luksian TJK-ohjaajat, eri opintoalat ja KV-koordinaattori. Alueelliset koulutusohjelmat, mm. Yksinyrittäjien akatemia sekä Luksian Yrittäjän ammattitutkinto.


Välillisiä kohderyhmiä ovat myös mm. Lohjan, Vihdin, Karkkilan, Raaseporin, Hangon ja Kirkkonummen kuntien elinkeinopalvelut. Mukana hankkeessa ovat mm. Lohja; yrityspalvelupäällikkö Tapani Tapiola, elinvoimajohtaja Petra Ståhl, Lohjan & Vihdin yrittäjät Ry, Lohjan Nuorkauppakamari ja muut yrittäjä- ja työnantajayhdistykset, jotka ovat kehittämässä ja vahvistamassa Länsi-Uudenmaan yrittäjien toimintaa.

Lisäksi välillisiä kohderyhmä ovat TE-palvelut yritysasiakkaille, aöueen pankit ja vakuutusyhtiöt sekä kuntien työllisyys- ja elinkeinopalvelut mm. Vihdistä hallintojohtaja Nora Nordberg, Karkkilasta työllisyyskoordinaattori Päivi Lipasti ja elinkeinotoimesta Birgitta Holttinen.

Lisäksi Myös yksityiset työnvälitysyritykset sekä vuokratyönvälittäjät kuten Eezy VMP /Rimark Oy, Springhouse, Adecco, Staffpoint sekä laskutusosuuskunta-palvelut mm. Eezy ja Ukko.fi. Tiituspalvelun kautta mukana laajemmin Uudenmaan työnantajat sekä Omnian, Keudan ja Hyrian ja Luksian laaja työnantajaverkosto.


Työllistymisen näkökulmasta välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki alueen yritykset ja organisaatiot, jotka tarvitsevat lisäosaamista henkilöstölleen.

Yritysneuvontaa tarjoavat organisaatiot, mm. Novago Yrityskehitys Oy, Vihdin aloittavan yrityksen perustamistuki ja Pertti Salovaara sekä Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus KEUKE.

Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat alueella toimivat hankkeet, mm. Ohjaamo ESR, Rekrytoimalla hyvinvointia ESR, Taidolla töihin, Kansalaistoiminnan keskus.

Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki työnantajat ja yrittäjäkumppanuudet, joita Luksiassa jo on. Myös muut nykyiset ja aiemmat projektit kuten KEINO ESR, Taidolla töihin, DuuniAgentti ESR ja sen sidosryhmät sekä hankkeissa mukana olleet kumppanuudet kuuluvat mukaan välillisiin kohderyhmiin.

PR-hanke tekee myös yhteistyötä niiden valtakunnallisten kehittämishankkeiden ja toimijoiden kanssa, jotka työskentelevät uudistuvan ammatillisen koulutuksen, opettajuuden, pedagogisen kehittämisen ja yritys- ja työnantajayhteistyön parissa. Näistä voi mainita mm. Amke ry, OPEKE-hanke, OSATA-hanke, NOPSA-hanke, Parasta osaamista- hanke, URAA!-hanke sekä THL:n Tule töihin - hanke. Oppilaitosten välinen yhteistyö ja synergioiden etsiminen kuuluvat myös PR-hankkeen piiriin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 98 367

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 129 431

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin

Kunnat: Karkkila, Lohja, Vihti, Inkoo, Hanko, Kirkkonummi, Siuntio, Raasepori

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 205

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 245

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tasa-arvoisuutta ja yhden vertaisuutta on hakijan yhteistyöryhmissä syyskuusta 2018 alkaen ja työ jatkuu edelleen. Arviointia tehdään sillä näkökulmalla, miten alueen yritykset hyötyvät itse toimintaympäristön analyysistä sukupuolinäkökulmasta. Asiantuntijaryhmään kuuluivat henkilöt, joiden vastuulle suunnitelman tekeminen vastuutettiin rehtorin toimesta. Suunnitteluryhmän perustana olivat: Yhdenvertaisuussuunnittelun opas (Sisäasianministeriö) Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta, Opas oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman laadintaan (Opetushallitus) Lait ja asetukset Arvioinnin osalta pohdittiin seuraavia asioita kohderyhmän edustajien osalta: Huomioidaan, että yrityskohtaisesti voi olla eroja koronapandemian vaikutuksissa tasa-arvoon. Hankkeessa rohkaistaan yrittäjiä ja heidän henkilöstöään osallistumaan hankkeen tarjontaan puhtaasti ammatillisten intressien mukaan, eikä pelkästään sukupuoleen liittyvien odotusten mukaan. Kehittämissisällöissä voi olla eroavaisuuksia toimialakohtaisuudesta johtuen, mutta kaikkia toimenpiteitä pyritään kehittämään tasa-arvon näkökulmat huomioiden
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koronapandemian jälkeen käsitykset työn tekemisen tavoista muuttuvat. Perinteiset sukupuoleen liittyvät ammattiroolit tulevat myös muuttumaan vähitellen. Projektin toimenpiteitä suunniteltaessa on huomioitu myös esim. miesvaltaisten alojen yritykset ja toimijat (metalli) ja lisäksi myös naisvaltaiset alat (kuten esim. palvelualat ja sote). Perinteisesti miespuolisia työtä tekeviä yrittäjiä on tavoitettu heikoimmin kuin naisia. Ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa näkökulmat ovat olleet jo nyt ja tulevat olemaan avoimesti esillä. Hanke suhtautuu tasa-arvokysymyksiin vakavasti, koska jatkossa tarvitaan osaavia miehiä ja naisia eri ammattien edustajiksi ja asiantuntijoiksi. Hankkeen hakijoiden keskuudessa on tehty tasa-arvosuunnitelmat ja niiden avulla tehtävän analysoinnin tuloksina käytämme hankkeessa valtavirtaistamisen menetelminä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
PR-hankkeen päätavoite on yhteinen huoli yritysten selviytymisen varmistamisesta ja tulevasta osaamisvajeeseen vastaamisesta joustavien koulutusmahdollisuuksien avulla. Lisäksi haluamme varmistaa yritysten resilienssin, elinvoimaisuuden, vetovoimaisuuden ja tuottavuuden kehittymisen markkinoilla osaavan työvoiman avulla. Hankkeen aikana asenteisiin vaikutetaan siten, että nähtäisiin mahdollisuuksia kehittää tuotteita ja palveluja ja päivittää työntekijöiden osaamista työnkuvista ja sukupuolesta riippumatta. Vaikutamme hankkeelle siihen, että kehittämistyö työnantajien ja koulutuksen järjestäjien välillä tiivistyy, vaikuttaa työn kehittämiseen ja tasa-arvon valtavirtaistamiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
PR-hankkeen toiminnassa on välillisiä vaikutuksia, jossa tavoitteena on, että Länsi-Uusimaan alueen yritykset säilyttävät elinvoimansa. Kestävän kehityksen tavoitteena on ekologinen kestävyys. Kestävä kehitys sisältää myös sosiaalisia (esim. henkilöstön hyvinvointi, terveys, jaksaminen ja tasa-arvoinen kohtelu), taloudellisia (esim. resilienssi, tuottavuus, taloudellisuus, elinkaariajattelu) ja kulttuurisia tavoitteita (esim. paikallisten tapojen ja kulttuurien noudattaminen, monikulttuurisuus arjessa). Hankkeessa mukana olevien tahojen asiantuntijuuden jakaminen ja koulutus edesauttavat kestävän kehityksen tavoitteita, jossa talous, ihmiset ja ympäristö otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Hyvinvointia, elinkaariajattelua ja ympäristövaikutusten vähentämistä tukee ihmisten mahdollisuus kouluttautua lähiseudulla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Länsi-Uusimaa on alueena laaja ja matka Hangosta Karkkilaan on 150 km. Yritysten resilienssin ja tuottavuuden parantaminen ja osaamisen kehittäminen voivat vaikuttaa välillisesti alueen liikennekulttuuriin vähentäen pendelöintiä. Koulutuksella voimme vaikuttaa myös asenteellisesti ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen (kuten esim. jätehuolto ja kiertotalous). Päästöihin vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuin kuntien välinen liikenne. Tuotannon tehostaminen esimerkiksi digitaalisin ratkaisuin vähentää myös tarvetta siirtää tuotantoa halvempiin maihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hankkeella on välillisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Seutujen luonto tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia matkailupalvelujen kehittämiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
Uudenmaan alueella on kohtuullisen paljon yrityksiä, joilla on vesiosaamista, josta koko hankkeeseen osallistujat hyötyvät. Lisäksi ympäristö on otollinen: täältä löytyy makeata ja suolaista vettä, merta, järviä ja pohjavesialueita. Uudellamaalla suunnitellaan parhaillaan puhtaaseen veteen ja vedenpuhdistusmenetelmiin ja niiden kehittämiseen liittyvää liiketoimintaa. Lisäämme hankkeessa kohderyhmien tietoisuutta ja luonnon arvostusta esim. Hanko ja Raasepori merenrantakaupunkeina voivat tarjota mahdollisuuksia kasvattaa matkailuun liittyvää yritystoimintaa alueellisesti.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Suomen Natura-alueista suuri osa on Uudenmaan alueella. Hankkeen toimijoiden toiminnassa otetaan huomioon luontoalueet palveluiden kehittämiskohteina, toiminnan osalta myös käyntikohteena (kävelykokoukset) sekä oman asuin- ja oppimisympäristöön tutustumisena ja virkistysretkikohteena.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Koulutuksissa huomioidaan myös kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmat yritysten resilienssin osalta. Hankkeessa voidaan koulutuksen kautta tuoda osaamista materiaalien kierrätykseen sekä uusiokäyttöön yritysten tuotannossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 0
PR-hankkeen täydennys- ja räätälöidyt koulutukset huomioivat myös energialähteiden käytön näkökulmat yritysten resilienssin osalta. Hankkeessa voidaan koulutuksen kautta tuoda osaamista energialähteiden käyttöön ja energian hyödyntämisen tehostamiseen yritysten tuotannossa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 0
PR-hanke vaikuttaa välittömästi paikalliseen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen tukemalla sellaisten palvelujen ja tuotteiden kehittämistä, joissa on globaalia kysyntää ja jotka palvelevat asiakkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita. Hankkeen aikana etsitään myös sellaisia kehityspolkuja aloilla, joissa tuotteet tai palvelut ovat vanhentuneita tai niitä tai niiden markkinointia tulisi kehittää paremmin markkinoiden tarpeita vastaaviksi tai niiden tuottamisessa tarvitaan uudenlaista osaamista. Hankkeen asiantuntija ovat vastuullisia aluekehittäjiä, jotka toimivat ohjaustyössään lähellä yrittäjäjärjestöjä ja yritysten kehittämisyhtiöitä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 0
PR-hankkeessa kehitetään erityisesti resilienssiä, tuottavuutta, kohdentuvuutta ja työhyvinvointia lisääviä osioita palvelutuotteiden kokonaisuuteen: aineettomat palvelutuotteet ja palveluosan merkityksen kasvattaminen tekniseen tuotteeseen räätälöimällä täydennys- ja lisäkoulutusta kohdeyrityksiin osaamistarpeen mukaan. Nämä koulutus/palvelutuotteet konseptoidaan niin, että niitä voidaan skaalata tarpeen mukaan käyttöönotettavaksi tarpeen ja kiinnostuksen mukaan.
Liikkuminen ja logistiikka 0 4
PR-hankkeen yksi merkitys on yritysten ohjaaminen myös alueellisesti heille soveltuviin ympäristöihin. Usein ohjattavat yritykset löytävät oman ympäristönsä paljon lähempää kuin olivat kuvitelleet. Verkko-opetusmahdollisuuden käyttö liittyen lisä- ja täydennyskoulutuksen mahdollisuuksiin vähentää autoilun aiheuttamaa kuormitusta. Tuotekonseptoinnilla ja ohjauksella voimme tasapainottaa tai vähentää esim. keskustoihin suuntautuvaa raskasta logistiikkaa ja pendelöintiä, joka osaltaan vähentää teiden kulutusta, ruuhkaa ja päästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 0
Edistämme hankkeesseen mukaan tulevien yritysten, yrittäjien ja heidän henkilöstönsä hyvinvointia tukemalla heitä pandemian jälkeisessä selviytymisessä. Tuomme samalla yritysasiakkaiden hyvinvointia edistämällä elinvoimaisuutta, resilienssiä, tuottavuutta ja sitä kautta osallisuutta ja taloudellista hyvinvointia. Hanke edistää hyvinvointia koulutuksen keinoin. Hankkeen toimintamallit antavat työkaluja yrityksille ennakointiin, uusien toimintastrategioiden rakentamiseen, tuotteiden ja palveluiden analysointiin ja kehittämiseen ja työssäjaksamiseen. Samalla yrityksillä on mahdollisuus saada osaavaa henkilökuntaa, joita yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa kehitetään alakohtaisesti.
Tasa-arvon edistäminen 4 0
Projektityöntekijät pyrkivät ottamaan työssään huomioon perinteisten sukupuolikäsitysten purkamisen. Työpaikoilla olevien työntekijöiden osaaminen ja osaamistarpeet tuodaan esiin ja rohkaistaan lisäkoulutukseen kiinnostuksen ja tarpeen mukaan. Yhteistyössä tehtävä kehittämistyö edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä vähentää ikään kohdistuvaa syrjintää.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 0
PR-hankkeen kohderyhmänä ovat alueen mikro- ja pienyritykset ja yrittäjät. Keskeisenä tavoitteena on yrittäjien ja yritysten selviytyminen koronapandemiasta aiheutuvista vaikeuksista, yhteistyön tiivistäminen ja yritysten resilienssin kehittäminen. Jollakin aikavälillä tällä on suotuisa vaikutus myös työurien pidentämiseen ja työssä jaksamiseen edistämällä osaamistason nousua, tuottavuutta ja elinvoimaisuutta. Hanke edistää myös alueellista yhdenvertaisuutta tarjoamalla tukea ja palveluita koko Länsi-Uudenmaan alueelle. Länsi-Uusimaa on alueellisesti erityinen. Vaikka Uusimaa kasvaa, niin 90 % kasvusta suuntautuu pk-seudulle ja LU:n luonnollinen väestön kasvu on pysähtynyt. Väestön suhteellinen supistuminen on ollut nopeinta Hangossa (-11 prosenttia), jossa on myös kansallisesti heikoin koulutustaso. Läntisen Uudenmaan väestö ikääntyy nopeasti ja samalla väestöllinen huoltosuhde heikkenee.
Kulttuuriympäristö 0 3
Hankkeella on välillistä vaikutusta maisemaan virkistysalueisiin ja kulttuuriperinnön kohteisiin välillisesti sidosryhmien tietoisuutta ja osallistumista lisäämällä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Vaikutus kohdistuu Uudellamaalla valittuihin kärkikehityskohteisiin. Tietoisuus vahvistuu, kun yritykset ottavat esimerkiksi lisä- tai täydennyskoulutuksen kautta ympäristöosaamisen osaksi kilpailuetujaan ja osaamispääomaansa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-