|
|
|
Hankekoodi: S22258
Hankkeen nimi: Työtaidot
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2020 ja päättyy 31.3.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 0116480-8
Jakeluosoite: alppikatu 2
Puhelinnumero: 0505692553
Postinumero: 00530
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://vamosnuoret.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Terhi Laine
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhi.laine(at)hdl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 023 7775
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke edistää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten, erityisesti nuorten miesten, työllisyyttä. Hankkeessa kehitetään valmennusmalli, jonka tavoitteena on nuorten työelämävalmiuksien koheneminen, siirtyminen työhön, koulutukseen tai työllistymistä edistävään palveluun ja sinne kiinnittyminen. Työskentelyssä huomioidaan sukupuolisensitiivinen työote sekä kiinnitetään erityistä huomiota nuoren resilienssin vahvistamiseen.
Hanke kytkeytyy Rovaniemen alueella työllisyyden kuntakokeiluun ja vahvistaa osaltaan alueella rakentuvaa työllisyyden ekosysteemiä. Rovaniemen alueella työllisyystilanne on merkittävästi heikentynyt maaliskuusta 2020 alkaen. Lisäksi alueen työllisyyshaasteina on jo ennen pandemiaa tunnistettu työvoiman saatavuus- sekä kohtaantohaaste.
Poikkeusaika on asettanut syrjäytymisvaarassa olevat nuoret entistä haavoittuvampaan asemaan. Työ- tai työkokeilupaikkojen tarjoaminen nuorille tilanteessa, jossa vakituista henkilöstöä on lomautettu, ei ole helposti toteutuva vaihtoehto. Lisäksi työnantajilta puuttuu valmiuksia vastata vaikeasti työllistyvien nuorten tarpeisiin. Yritykset tarvitsevat valmennuksellista tukea ja osaamisen lisäämistä, jotta valmiudet tukea nuorten kestävää työllistymistä paranevat.
Syrjäytyminen on usein pitkä prosessi, jossa riskit ja niiden kasautuminen johtavat ongelmallisiin olosuhteisiin elämän eri osa-alueilla. Erityisesti syrjäytyneillä miehillä ilmenee psykiatristen palveluluiden alikäyttöä ja he hakeutuvat naisia heikommin tarvitsemiinsa palveluihin. Osittain tästä syystä alle 24-vuotiaiden ikäryhmässä miesten työelämään ohjautuminen on pitkittynyt suhteessa naisiin. Miehillä on myös naisia useammin rajoitteita sosiaalisissa verkostoissa, sosiaalisessa aktiivisuudessa sekä osallistumisessa. Miesten osuus on naisia suurempi kaikissa ikäluokissa alle 30-vuotiaissa työttömissä Rovaniemellä.
Hankkeessa on tavoitteena kehittää ja tarjota työsuhdetta edeltävää sekä työsuhteen alkuun ajoittuvaa yksilö- ja ryhmävalmennusta nuoren työllistymisen ja työelämään kiinnittymisen sekä työssäjaksamisen tueksi. Valmennuksessa huomioidaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan kautta nuoren todelliset tuen tarpeet vähentäen työelämään pääsyn ja siellä toimimisen esteitä. Hanke toimii tiiviissä yhteydessä työelämän sekä nuoren tarvitsemien palveluiden kanssa. Työnantajille ja nuorille tarjotaan tukea työllisyyden edistämiseksi erityisesti työsuhteen alussa.
Hankkeen toimenpiteinä toteutetaan asiakastyötä 100 nuorelle, sekä tehdään työelämä- että sidosryhmäyhteistyötä nuorten työllisyyden edistämiseksi. Hankkeen toiminnan vaikuttavuutta mitataan ja toimenpiteistä viestitään avoimesti toiminnan juurruttamiseksi sekä kohderyhmän tavoittamiseksi.
Hankkeen tuloksena 60 nuorta on työllistynyt tai vaihtoehtoisesti siirtynyt koulutukseen. Yhteistyö alueen työnantajiin on vahvistunut ja hankkeen kautta on tavoitettu 10 uutta nuoria työllistävää työnantajakontaktia. Hankkeen toiminta on integroitunut osaksi alueen työllisyyden ekosysteemiä ja parhaat mallinnetut käytänteet ja asiakaspolut jäävät käyttöön myös hankkeen jälkeen. Hankkeessa edistetään yritysyhteistyön avulla työkokeilu- ja työpaikkojen saamista toimialoille, joihin nuorten työelämätoiveet ja olemassa oleva koulutus suuntautuvat sen lisäksi että keskitytään työvoimapulasta kärsiville aloille.
Kohderyhmän muodostavat 16-29 v. yhteiskunnasta syrjään jääneet nuoret, joilta puuttuu tarkoituksenmukainen tuki ja palvelut. Hanke kohdistuu erityisesti alle 25-vuotiaisiin nuoriin miehiin, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa tai ammatillisen koulutuksen omaaviin, joiden työttömyys on pitkittynyt. Kohderyhmä ei opiskele, ei käy töissä, ei ole suorittamassa asevelvollisuutta, ovat työttömiä työnhakijoita tai työvoiman ulkopuolella. He kärsivät usein hoitamattomista ja pitkittyneistä mielenterveys- ja päihdeongelmista, joita pahentavat yksinäisyys, säännöllisen vuorokausirytmin puute ja arjen hallinnan puutteet. Näillä nuorilla on monialainen tuen tarve, mutta heillä ei ole lainkaan tai vain mahdollisesti joku löyhä kontakti yhteiskuntaan, kuten esimerkiksi toimeentulotuki haettuna.
Kohderyhmän nuorilla tunnistetaan ylisukupolvista köyhyyttä tai syrjäytymistä, kotona on mahdollisesti jo lapsuuden aikana ollut erilaisia haasteita muun muassa vanhempien mielenterveysongelmia tai päihdeongelmia. Nuorella saattaa olla mielenterveyden haasteita, vaikka hän ulkoisesti voikin olla toimintakykyisen oloinen. Taustalta löytyy usein koettua koulukiusaamista. Kohderyhmän nuori kokee itsensä usein arvottomaksi ja tilanteensa toivottamaksi, eikä edes pyri hakeutumaan avun piiriin.
Rovaniemen TE-palveluiden edustaja tunnistaa kohderyhmän alueella. Kohderyhmän nuoret ovat kouluttautuneet ammattiin usein erityisellä tuella, ja taidot eivät kohtaa työelämän tarpeita ja vaatimuksia. Koulutuksessa on voinut olla haasteita ja tutkinto on saatu huonoin arvosanoin tai opinnot ovat edelleen kesken. Lisäksi nuorilla on opintolainoja, markkinointitaidot ovat heikot ja luovuttamisen asennetta. Kohderyhmän nuorilla on työkokeiluun suuri kynnys, arki ei ole hallinnassa ja asenteet työtä kohtaa ovat erilaiset. Uusi sukupolvi pitää tärkeänä työn mielekkyyttä ja työnantajan mainetta sekä asennetta. Nuoret tarvitsevat malleja työtaitoihin sekä motivaation ja itsetunnon vahvistamista, pidempää, intensiivistä valmennusta ennen työelämään siirtymistä ja siellä toimimiseen. Tuen puute, pelko ja epävarmuus omista sosiaalisten taidoista estävät työelämään menon ja voivat johtaa pitkäkestoisille kuntoutuspoluille. Tarvitaan matalankynnyksen siirtymiä työelämään, joissa tuki jatkuu tarvittaessa myös työsuhteen alussa riittävän pitkään.
Lapin työllisyyden kuntakokeilussa myös yhtenä kohderyhmänä korostuvat nuoret, joiden osaaminen ei ole ajantasainen tai heillä on muita työllistymisen estäviä haasteita. Hankkeessa tehtävä tiivis yhteistyö TE-palveluiden sekä kaupungin kanssa mahdollistaa hankkeen kehittämistyön laajemman hyödyntämisen kohderyhmän työllisyyden edistämiseksi.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat toimintaan integroituneet yritykset. Hankkeessa kontaktoidaan uusi työnantajakumppaneita ja rakennetaan luottamuksellinen yhteistyösuhde alueen keskeisiin nuorten työllistäjiin. Hankkeessa kehitetään välillisesti ammatillista yhteistyötä kohderyhmää hyödyttävien konkreettisten kokeilujen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Työnantajille tarjotaan myös konsultaatiotukea ja valmennusta. Tavoitteena on, että hyväksi havaitut toimintamallit jäävät elämään organisaatioissa hanketoiminnan päätyttyä.
Hankkeen organisatorisia välillisiä kohderyhmiä ovat kaupungin työllisyys- sekä nuorisopalvelut, alueen nuorten parissa työskentelevät järjestöt sekä muut julkisen sektorin tarjoamat palvelut. Hanke on tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen työllisyyden ekosysteemiin päällekkäisen toiminnan välttämiseksi ja synergiaetujen aikaansaamiseksi. Hanke edistää kuntien, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä työllisyyden hoitamiseksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 334 704
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 334 361
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 334 704
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 334 361
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi
Jakeluosoite: Rovakatu 26 A 8
Postinumero: 96100
Postitoimipaikka: Rovaniemi
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Rovaniemen kaupungilla on Natura 2000-ohjelman kohteita, mutta ne eivät liity hankkeen toteuttamiseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että hankkeen toiminnoissa huomioidaan uusiomateriaalien käyttö ja kaikki jätteet kierrätetään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 2 |
| Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa työmarkkina asemassa olevat nuoret. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun ja uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin vastaamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 3 |
| Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista "naisten töinä" ja "miesten töinä". | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 2 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen, heidän taustoistaan riippumatta | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Toteuttajan ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Yhä useammalle ympäristöasiat ovat itsestään selvästi osa arkea. Vamoksen yksiköissä on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä. | ||
Työtaidot -hanke edisti koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten, erityisesti nuorten miesten, työllisyyttä. Hankkeessa kehitettiin valmennusmalli, jonka tavoitteena oli nuorten työelämävalmiuksien koheneminen, siirtyminen työhön, koulutukseen tai työllistymistä edistävään palveluun ja sinne kiinnittyminen. Työskentelyssä huomioitiin sukupuolisensitiivinen työote sekä kiinnitettiin erityistä huomiota nuorten resilienssin vahvistamiseen.
Hanke kytkeytyi Rovaniemen alueella työllisyyden kuntakokeiluun ja vahvisti osaltaan alueella rakentuvaa työllisyyden ekosysteemiä. Rovaniemen alueen työllisyyshaasteina on tunnistettu työvoiman saatavuus- sekä kohtaantohaaste. Poikkeusaika on asettanut syrjäytymisvaarassa olevat nuoret entistä haavoittuvampaan ja eriarvoiseen asemaan. Työttömien nuorten määrän vähentyminen korostaa entistä enemmän heikoimmassa asemassa olevien nuorten tilannetta. Hankkeen tavoittamat nuoret tarvitsivat pitkäkestoista intensiivistä valmennusta työtaitojen vahvistamiseen. Hanke tavoitti työnantajia, joilla oli valmiuksia vastata vaikeasti työllistyvien nuorten tarpeisiin.
Erityisesti syrjäytyneillä miehillä ilmeni hankkeessa psykiatristen palveluiden alikäyttöä, ja he hakeutuvat naisia heikommin tarvitsemiinsa palveluihin. Osittain tästä syystä alle 24-vuotiaiden ikäryhmässä miesten työelämään ohjautuminen on pitkittynyt suhteessa naisiin, mikä osaltaan heijastui myös hankkeeseen ohjautuneiden miesten määrään ja kohderyhmän tavoittamisen haasteellisuuteen. Miehillä on myös naisia useammin rajoitteita sosiaalisissa verkostoissa, sosiaalisessa aktiivisuudessa sekä osallistumisessa.
Hankkeessa kehitettiin ja tarjottiin työsuhdetta edeltävää sekä työsuhteen alkuun ajoittuvaa yksilö- ja ryhmävalmennusta nuoren työllistymisen ja työelämään kiinnittymisen sekä työssäjaksamisen tueksi. Valmennuksessa huomioitiin kokonaisvaltaisen lähestymistavan kautta nuoren todelliset tuen tarpeet vähentäen työelämään pääsyn ja siellä toimimisen esteitä. Hanke toimi tiiviissä yhteydessä työelämän sekä nuoren tarvitsemien palveluiden kanssa. Työnantajille ja nuorille tarjottiin tukea työllisyyden edistämiseksi erityisesti työsuhteen alussa.
Hankkeen toimenpiteinä toteutettiin asiakastyötä 51 nuorelle, sekä tehtiin työelämä- että sidosryhmäyhteistyötä nuorten työllisyyden edistämiseksi. Hankkeen toiminnan vaikuttavuutta mitattiin ja toimenpiteistä viestittiin avoimesti toiminnan juurruttamiseksi sekä kohderyhmän tavoittamiseksi. Hankkeen tuloksena 23 nuorta työllistyi tai siirtyi koulutukseen tai työllistämistä edistävään palveluun. Yhteistyö alueen työnantajiin vahvistui ja hankkeen kautta tavoitettiin useita nuoria työllistäviä työnantajakontakteja. Hankkeen toiminta on integroitunut osaksi alueen työllisyyden ekosysteemiä ja parhaat mallinnetut käytänteet ja asiakaspolut jäävät käyttöön myös hankkeen jälkeen. Hankkeessa edistettiin yritysyhteistyön avulla työkokeilu- ja työpaikkojen saamista toimialoille, joihin nuorten työelämätoiveet ja olemassa oleva koulutus suuntautuvat sen lisäksi että keskityttiin työvoimapulasta kärsiville aloille sukupuolisensitiivinen työote huomioiden.