Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22260

Hankkeen nimi: Hyvinvoiva hybridiyrittäjä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2020 ja päättyy 31.1.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: PL 412

Puhelinnumero: 020 124 3000

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pauliina Talvitie

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pauliina.talvitie(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408302382

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalle sijoittuminen voi vaihdella työuran aikana riippuen elämäntilanteista ja työmahdollisuuksista. Hybridiyrittäjyyden haasteena on nimenomaan yksilöiden omille hartioille kasaantuva vastuu niin oman työnteon ohjaamisesta kuin oman hyvinvointinsakin huolehtimista. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida uusia malleja ja työkaluja yksilöille heidän oman työelämähyvinvointinsa tukemiseen. Näissä uudenlaisissa malleissa ja työkaluissa huomioidaan muuttuneen työelämän realiteetit. Hankkeessa luodaan nykyaikaisen työelämähyvinvoinnin kompassi yksilölle, jonka työteko muodostuu moninaisista työsuoritteista. Hybridiyrittäjät muodostavat jo nyt ison osan koko yrittäjyystoiminnasta. Siitä huolimatta hybridiyrittäjyys itsessään on vielä melko tuntematon käsite, ja ymmärrys hybridiyrittäjyyden mahdollisuuksista ja haasteista yksilön näkökulmasta on melko vähäistä.

Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ja Työterveyslaitoksen yhdessä toteuttaman hankkeen päätavoitteena on yksilölähtöisten hyvinvoiva hybridiyrittäjä -mallien luominen. Malleja kehitetään ja testataan yhteistyössä sekä tunnistettujen kanavien ja toimijoiden että hybridiyrittäjien kanssa. Malli voi toimia yksilön kompassina työelämähyvinvoinnin ylläpitämisessä.
Hybridiyrittäjyydellä tarkoitamme tässä yrittäjyyden eri muotojen (ml. kevytyrittäjyys) ja muiden toimeentulon muotojen yhdistämistä (palkkatyö, vanhempainvapaa, opiskelu ym.).

Hankkeessa rakennetaan myös identiteettityökalu yrittäjyys- ja työidentiteetin profilointiin. Työkalu auttaa hybridiyrittäjää tunnistamaan oman identiteettinsä keskeiset ulottuvuudet suhteessa työntekemiseen ja työssä jaksamiseen ja hyvinvointiin. Tavoitteena on, että identiteettityökalun avulla yksilöt pystyvät paremmin reflektoimaan omaa toimintaansa ja voimavarojaan tässä uudessa työnteon mallissa, jossa heillä on kaksoisrooli, työntekijänä ja yrittäjänä.

Lisäksi hankkeessa tuotetaan ohjeita ja malleja yritystoiminnan kehittämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen hybridiyrittäjyyden näkökulmasta.

Hanke tuottaa mallien ja työkalujen lisäksi tietoa hybridiyrittäjyydestä julkiseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on nostaa julkiseen keskusteluun uudenlainen näkökulma työn murrokseen, näkökulma, joka tarjoaa konkreettisia keinoja ja malleja yksilöiden työelämähyvinvoinnin edistämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat hybridiyrittäjät ja potentiaaliset hybridiyrittäjät, sekä toimijat, kanavat ja yritykset, jotka toiminnassaan kohtaavat hybridiyrittäjiä tai tekevät yhteistyötä heidän kanssaan.

Hankkeeseen on sitoutunut ennakkoon lähtemään mukaan 20 hybridiyrittäjää. Osallistumislomakkeet liitteenä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat työhyvinvoinnin kehittäjät, työterveysorganisaatiot, yhteiskunnalliset vaikuttajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 185 421

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 185 421

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 247 230

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 247 230

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Kauhava, Soini, Teuva, Karijoki, Alajärvi, Vimpeli, Lapua, Lappajärvi, Ähtäri, Seinäjoki, Kurikka, Kauhajoki, Ilmajoki, Alavus, Evijärvi, Isojoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 36

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa toteutettiin sukupuolivaikutusten arviointi hankeen tavoitteille, toimenpiteille ja odotettaville tuloksille.Hanketta valmistellessa on huomioitu tutkimustulokset sukupuolten segregaatiosta niin palkansaajien kuin yrittäjienkin keskuudessa.Tämän lisäksi valmistelussa otettiin erityisesti huomioon muuttuvien työnteonmallien vaikutus miehille ja naisille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koko hankkeen elämänkaaren on otettu mukaan sukupuolen valtavirtaistamisen ajatus. Sukupuolinäkökulma huomioitiin heti hankkeen suunnittelussa. Hankkeen aikana tuotettavassa tiedossa hybridiyrittäjyyden haasteista ja mahdollisuuksista huomioidaan mahdolliset erilaiset vaikutukset naisille ja miehille. Hankkeessa tuotetuissa analyyseissä, malleissa ja ehdotuksissa huomioidaan sukupuolen vaikutus. Erityisesti elämänkaariajattelumallissa huomioidaan miehiin ja naisiin kohdistuvat erilaiset sosiaaliset odotukset.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Hybridiyrittäjyys edistää harvaanasutuilla alueilla elinkeinorakenteen monipuolisena pysymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Hankkeen toiminta edistää hybridiyrittäjien hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankkeessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa pitämällä sukupuolivaikutusten arviointi koko ajan mukana kaikessa hankkeen toiminnassa ja päätöksenteossa. Tämän lisäksi hankkeen suunniteltuun toimintaan on sisällytetty tasa-arvon edistäminen tavoite. Erityisenä tavoitteena edistää sekä ikääntyvien että perheenperustamisiässä olevien toimintakykyä ja mahdollisuuksia muuttuvassa työelämässä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hankkeessa edistetään yhdenvertaisuutta arvioimalla hankeen toiminnan vaikutusta eri ihmisryhmiin. Hankkeessa pyritään edistämään eri elämäntilanteissa olevien ihmisten yhdenvertaisuutta työmarkkinoilla, tukemalla eri keinoin heidän työelämähyvinvointiaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana oli muuttuva työelämä, jossa erilaiset ja vaihtuvat tavat yhdistellä palkkatyötä ja yrittäjyyttä ovat yleistyneet. Yhä kasvava osa ihmisistä tekee työtä monimuotoisimmilla tavoilla. Tällaisessa tilanteessa yksilöltä vaaditaan vahvoja elämänhallintataitoja, joiden avulla henkilö pystyy sekä johtamaan itseään että huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Hankkeen peruslähtökohta oli tukea näitä yksilöitä, joilla on työelämässä kaksoisrooli esimerkiksi yrittäjänä ja palkansaajana tai vaikka eläkeläisenä ja yrittäjänä. Kaksoisroolin omaavia henkilöitä kutsutaan tässä hankkeessa hybridiyrittäjiksi. Hankkeen päätavoitteena oli yksilölähtöisen hyvinvoiva hybridiyrittäjä -mallin luominen sekä mallin pilotointi ja toimivuuden testaaminen. Tavoite eli toimintamallien kehittäminen hybridiyrittäjien työelämähyvinvoinnin tueksi onnistui erinomaisesti. Hankkeessa järjestettiin yhteensä 13 työpajaa hankkeen kolmesta pääteemasta: hybridiyrittäjän hyvinvointi, identiteetti ja liiketoiminta. Työpajoissa sekä pilotoitiin erilaisia hybridiyrittäjyysmalleja että käytiin kahdensuuntaista keskustelua hybridiyrittäjyyden positiivisista ja negatiivisista puolista hybridiyrittäjien kanssa. Työpajoissa panostettiin myös hybridiyrittäjien keskinäiseen verkostoitumiseen. Lisäksi hankkeessa toteutettiin kattava hybridiyrittäjyyskysely sekä tehtiin haastatteluja hybridiyrittäjille. Kyselyn vastaajien kokonaissumma oli 486 vastaajaa. Tällä otannalla saatiin hyvää tietoa hybridiyrittäjien hyvinvoinnin mahdollisuuksista ja haasteista sekä heidän palvelutarpeistaan. Kartoituksen pohjalta laadimme Lisätienestiä ja intohimoa: suomalaisen sivutoimiyrittäjyyden moninainen kuva tutkimusraportin joka on avoimesti luettavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/753283. Kolmentoista yrittäjän haastattelut vielä syvensivät ymmärrystä hybridiyrittäjyyden nykytilasta. Kaikki hankkeessa tuotetut toimintamallit ja ohjeet hybridiyrittäjien työelämähyvinvoinnin parantamiseksi yhdistettiin "Hybridiyrittäjän työkirja: Opas työelämän moniottelijalle" -julkaisuun, joka on avoimesti kaikkien käytettävissä. Löytyy osoitteesta: https://www.julkari.fi/handle/10024/145619. Hankkeessa tuotettiin myös sähköinen hybridiyrittäjän identiteettityökalu, joka tukee hybridiyrittäjän itsereflektiota ja oman osaamisen ja motivaation tunnistamista. Hybridiyrittäjän identiteettityökalu on myös avoimesti kaikkien käytettävissä ja löytyy osoitteesta: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/1167f3fe-3da2-40e8-99d0-64d4d3b901d2?displayId=Fin2536313. Hankkeen tuloksista ja tuotetuista toimintamalleista viestittiin aktiivisesti hankkeen aikana sekä artikkelein että sosiaalisen median kautta. Hybridiyrittäjien hyvinvointia ja elämänhallintataitoja kehittämällä hanke paransi sekä heidän työelämähyvinvointiaan että terveellistä ja kestävää yrittäjyyttä Etelä-Pohjanmaalla. Hanke myös osallistui julkiseen keskusteluun muuttuvasta työelämästä tarjoamalla uutta ja kattavaa tietoa hybridiyrittäjyydestä kansallisesti.