Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22261

Hankkeen nimi: TUKEE2

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: 044 710 3451

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Kahala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.kahala(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3129

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, 1015428-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Aikaisempien tutkimusten ja hankkeiden mukaan suurimman osan suomalaisista nuorista voidessa yhä paremmin, saattavat sosiaalinen huono-osaisuus, elämänhallinnan ongelmat ja mielenterveydelliset haasteet kumuloitua aiheuttaen osalle nuorista huomattavia vaikeuksia selvitä monella eri elämän osa-alueella. Satakunnan alueella ajankohtaisen haasteen tuo mielenterveyspalveluiden huono saatavuus erikoissairaanhoidon ulkopuolella. Pahimmillaan nämä vaikeudet johtavat opintojen keskeytymiseen sekä koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymiseen. Osaamisen vahvistaminen pelkästään mielenterveys- ja sosiaalipalveluissa ei ole yksinomaan riittävää ennalta ehkäisemään nuorten henkisestä pahoinvoinnista johtuvaa syrjäytymiskehitystä, vaan osaamisen valuttamista näiden haasteiden tunnistamiseen ja kohtaamiseen tarvitaan myös nuorten muissa kasvu- ja kehitysympäristöissä.

TUKEE! -hankkeessa toteutetun arvioinnin perusteella kohderyhmän nuoret kokivat saaneensa uutta tietoa, apua omiin ongelmiinsa sekä kokemuksen osallisuudesta ja tasa-arvoisesta kumppanuudesta hankkeen toimintoihin osallistuessaan. TUKEE2 -hankkeen tarkoituksena on jatkaa TUKEE! -hankkeessa aloitettua nuoria osallistavaa, mielenterveyttä edistävää ja näyttöön perustuvaa menetelmäosaamisen jalkauttamista. Hanketyötä tehdään nuorten luonnollisissa kasvuympäristöissä sekä nuorten että heidän kanssaan toimivien osaamisen vahvistamiseksi mielenterveydellisten ja neuropsykiatristen haasteiden tunnistamisessa ja kohtaamisessa.

TUKEE2 -hankkeessa tavoitellaan kokemuksellisuuteen ja vertaisuuteen perustuvaa yhdessä tekemisen kulttuuria, jossa nuoren ääni saadaan kuuluviin aktiivisen osallisuuden sekä kokemus- ja kehittämisasiantuntijuuden kautta. Kokemustieto ja vertaisuus nostetaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen rinnalla merkittäväksi osaksi hankkeen kehittämistyötä.

Hankkeen toimenpiteiden tuloksena nuorten valmiudet ammatilliseen koulutukseen suuntaamisessa, opintojen saattamisessa loppuun sekä työelämän siirtymisessä vahvistuvat ja heidän tulevaisuuden työelämäntaitonsa paranevat. Merkittävänä pitkän aikavälin tuloksena on kohdennetun mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevien nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden lisääminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat 16 – 25 –vuotiaat kohdennetun mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevat nuoret (kuten neuropsykiatrisesti oireilevat ja käyttäytymisen häiriöistä kärsivät), joilla oireilunsa vuoksi on haastetta suoriutua koulutuksen ja työelämän asettamista haasteista.

Hankkeen toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat myös em. nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ja muut tahot, kuten työpaikkaohjaajat, joilla ei ole koulutuksen tuomaa osaamista vastata mielenterveydellistä tukea tarvitsevien nuorten kohtaamiin haasteisiin. Valmius, osaaminen ja asiantuntemus nuorten mielenterveyden tukemiseen vahvistuu hankkeen toimintojen kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen kehittämistyön välillisenä kohderyhmänä ovat hankeen toimenpiteisiin osallistuvien nuorten läheiset, perheenjäsenet ja sosiaaliset verkostot.

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Satakunnan ammattikorkeakoulun sekä Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijat, jotka osallistuvat hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseen ja saavat näin valmiuksia kohdennetun mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevan nuoren kohtaamiseen ja tukemiseen, monialaiseen yhteistyöhön ja jalkautuviin työmenetelmiin sekä työelämävalmiuksia ja –yhteyksiä, jotka parantavat heidän mahdollisuuksiaan työllistyä valmistumisensa jälkeen.

Hankkeesta hyötyvät myös siinä toimivat Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat, joiden osaaminen ja asiantuntemus liittyen nuorten mielenterveydelliseen tukemiseen kasvaa.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös alueella toimivat, toiminnallista ja elämyksellistä palvelua tarjoavat yritykset ja järjestöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 146 313

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 78 454

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 209 021

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 112 079

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Pohjois-Satakunnan

Kunnat: Pori, Nakkila, Kankaanpää, Ulvila, Kokemäki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 9

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi perustuu tilastoihin sekä aihealueen tutkimuksiin, joita on kuvattu myös kohdassa 5.1. Yhteiskunnan sukupuolittuneita ajattelutapoja ja käytäntöjä on tarpeen lähteä murtamaan tietoisesti ja eri yhteyksissä. Samalla lisätään ymmärrystä siitä, että sukupuoli on vain yksi yksilöä määrittävä tekijä ja että esimerkiksi kiinnostuksen kohteet vaihtelevat yksilöittäin. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukemiseen tulee kiinnittää huomiota varhaiskasvatuksesta alkaen. On syytä myös tiedostaa, että tunnetaidot kehittyvät etenkin kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa ja esimerkiksi lukemisen, taiteen tekemisen ja onnistumisen kokemusten kautta. Sukupuolia koskevia stereotypioita tulee huomioida oppimistilanteissa, ja niitä pyrittävä myös tietoisesti purkamaan koulujen arjessa. Oppilaitoksissa tulee rakentaa kannustavaa ja eri yksilöiden vahvuuksille rakentuvaa toimintakulttuuria, jossa sallitaan erilaisuus. (https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/poikien-oppimishaasteet-ja-ratkaisut-vuoteen-2025.pdf.) Nuorten hyvinvointiin liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelut vaikuttavat nykyisellään olevan sukupuolen mukaan jäsentyneitä siten, että tytöt ja pojat kohtaavat eri palvelut. Pelkistetysti tytöt kohtaavat lähinnä terveys- ja pojat turva- ja sosiaalipalvelut. Tämä pelkistys osoittaa, kuinka vaativaa on palvelujärjestelmässä ottaa huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet ja kehityksen erot. Erityinen kipupiste sijaitsee palveluiden sukupuoliherkkyydessä; tyttöjen ja poikien sosiaalisten ja kulttuuristen erojen parempi tunnistaminen ja toiminnan suhteuttaminen niiden mukaan edistäisi myös huono-osaisuuden kasautumisen ehkäisyä. (Karvonen, toim. 2006.) Käytöshäiriö on Suomessa yksi yleisimmistä mielenterveydenhäiriöistä, siitä kärsii noin 5 – 10% nuorista. Käytöshäiriö on pojilla noin viisi kertaa tavallisempaa kuin tytöillä. (https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/lasten-ja-nuorten-mielenterveys/nuorten-mielenterveys/kaytoshairiot.) Kansainvälisten tutkimusten mukaan nuoruusikäisistä pojista 10 – 13 % ja tytöistä 4 – 6 % kärsii käyttäytymisen häiriöistä (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00382). Poikaenemmistöä on yritetty selittää monin tavoin. On arveltu, että pojat kärsivät enemmän epäsuotuisista ympäristövaikutuksista ja että he ovat biologisesti tyttöjä haavoittuvampia. Heitä kasvatetaan toisin kuin tyttöjä ja kulttuuriset ja yhteisön odotukset kohdistuvat heihin eri tavalla. Varhaisen käytöshäiriön syntymisessä miessukupuoli, hyperaktiivisuus, aggressiivisuus, heikot verbaaliset taidot ja ylipäätään heikko koulumenestys, toverisuhdeongelmat, perheen hajoaminen ja vanhemmuuden heikkoudet ovat tärkeimpiä syytekijöitä. (Sinkkonen 2011.) Käytöshäiriöihin liittyy usein myös joku muu mielenterveyden häiriö, nuoruusikäisillä tytöillä riski tällaiseen samanaikaiseen häiriöön on suurempi kuin pojilla. Erityisesti riski ahdistuneisuushäiriöön sairastumiseen murrosiän jälkeen näyttää lisääntyvän tytöillä. (Ebeling ym. 2004.) Käytöshäiriöön liittyy aina myös muita psyykkisiä tai psykososiaalisia ongelmia. (http://www.mielenterveysseura.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/mielenterveysosaaminen/nuoren-mielen-ensiapu/k%C3%A4yt%C3%B6sh%C3%A4iri%C3%B6t.) Käytöshäiriön on pitkään luultu olevan vähäistä tyttöjen keskuudessa. Tästä syystä sekä oirekuvaukset että hoitosuositukset pohjaavat pitkälti poika-aineistoihin, jolloin tyttöjen käytöshäiriö jää helposti huomaamatta tai muuttuu epäsosiaaliseksi käytökseksi aikuisiässä. Tämä taas johtaa käytösoireilun siirtymistä seuraavalle sukupolvelle. (http://yle.fi/uutiset/3-6583985.) Tavallisesti ADHD-diagnoosi on pojilla yleisempi: väestöpohjaisissa tutkimuksissa poikien ja tyttöjen välinen suhde on ollut 1–3:1, kliinisissä aineistoissa jopa 9:1 On mahdollista, että tyttöjen ADHD jää herkemmin tunnistamatta. (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50061.) Kaikista 4–17-vuotiaista 1,8 % eli yhteensä 15 036 lasta ja nuorta sai sairausvakuutuskorvausta ADHD-lääkkeistä vuonna 2016. Pojilla osuus oli 2, 9 % ja tytöillä 0,6 %. Vuonna 2006 vastaava osuus oli 0,4 % (pojat 0,6 %, tytöt 0,1 %). (https://www.kela.fi/-/lasten-ja-nuorten-adhd-n-laakehoito-on-yleistynyt.) Tytöillä ja naisilla ADHD voi olla piilevä toimintakyvyn heikentäjä johtuen oireiden ilmenemistavasta. Teini-ikäisten tyttöjen ADHD:ta ei usein havaita ja diagnosoida, ennen kuin koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ovat kroonistuneet ja muuttuneet huomattaviksi. Siksi monet tytöt ja naiset kärsivät häiriöstä kaikessa hiljaisuudessa. (http://www.adhd-tietoa.fi/elaeminen-adhdn-kanssa/adhd-lapsilla/poikien-ja-tyttoejen-vaelinen-ero/#.) Autisminkirjon häiriön yleinen esiintyvyys on yksi sadasta. Miesten ja naisten suhde on tutkimuksissa vaihdellut välillä 1,4:1 ja 15,7:1. Diagnosointi on edelleen vahvasti sukupuolittunut poikien suuntaan. Naisten ja tyttöjen diagnosoinnin ongelmat liittyvät usein siihen, että kansainväliset diagnostiset kriteerit eivät anna esimerkkejä naisten ja tyttöjen käyttäytymisestä, yhteiskunnan naisille ja miehille asettamat odotukset poikkeavat myös usein toisistaan. (Gould, 2017.) Erityisen suuri sukupuolten välinen ero on 15–19-vuotiaiden psykiatrisessa hoidossa: pojilla on 236 käyntiä tuhatta asukasta kohti vuodessa, kun tytöillä vastaava väestöön suhteutettu luku on lähes 678. Kaksikymmentä vuotta täytettyään miehet ovat naisia enemmän sairaalahoidossa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi, erityisesti skitsofrenian vuoksi (kaksinkertainen määrä) sekä alkoholin käytön tai lääkeaineiden väärinkäytön vuoksi (lähes nelinkertainen määrä). (Karvonen 2006.) Vuonna 2017 julkaistun tilastotiedon mukaan naisia on psykiatrisen erikoissairaanhoidon piirissä enemmän kuin miehiä, 52 % potilaista vuodeosastohoidossa ja 58 % avohoidossa. (http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136978/tr33_18.pdf?sequence=5&isAllowed=y.) Terveydenhuollon palveluiden käytön sukupuolierot eivät välttämättä johdu biologisista terveyseroista, vaan myös erilaisesta hoitoon hakeutumisesta tai terveydenhuollon henkilöstön erilaisesta suhtautumisesta eri sukupuoliin. (Karvonen, toim. 2006) Tilastokeskuksen (2019) tutkimuksen mukaan Opiskelijoista 5,1 prosenttia keskeytti opintonsa eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Miehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 6,0 prosenttia ja naisista 4,2 prosenttia. Myös koulutuksen ulkopuolelle jääneistä 17–24-vuotiaista on poikia (13 %) enemmän kuin tyttöjä (9 %). Työministeriön lukujen mukaan 15–24 -vuotiaasta työvoimasta 12,4 prosenttia tytöistä ja 13,7 prosenttia pojista oli työttömänä vuonna 2005. (Karvonen, toim. 2006.)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen suunnitellut toimenpiteet kohdistuvat molempia sukupuolia edustaviin nuoriin ja nuoriin aikuisiin, joten myös sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeessa toteutettavat toiminnat ovat ryhmämuotoisia, ryhmiin osallistuu sekä miehiä että naisia niin hankkeen kohderyhmään kuuluvista nuorista kuin palveluiden tuottajistakin. Ryhmämuotoisen toiminnan suunnitteluun on tärkeää saada molempien sukupuolien näkökulma, jotta ne kattaisivat mahdollisimman suuren kohderyhmän tarpeet, toiveet ja odotukset. Alueellisten toimijoiden sukupuolijakauma selviää vasta alkukartoituksessa, mutta ennakko-oletus ja TUKEE! -hankkeen pohjalta hankittu tieto on, että hyvinvointiin keskittyvien palveluntuottajien enemmistö koostuu naisista, poikkeuksena mahdollisesti elämyspalvelujen tuottajat. Mahdollista on myös, että hankkeessa tarvitaan sukupuolittain erilaisia toimenpiteitä, jotta hankkeelle asetetut tavoitteet saavutetaan. Hankkeen toiminta suunnitellaan siten, että myös sukupolinen tasa-arvo tulee huomioiduksi luomalla malleja, joiden sisältö sekä toteutustapa innostaa ja motivoi yhtä lailla molempien sukupuolien edustajia, tekemättä kuitenkaan pelkästään sukupuoleen sidottuja ennakko-oletuksia sopivien menetelmien suhteen. Hanke lisää toiminnallaan myös tietoisuutta siitä, miten palvelujärjestelmässä tulisi huomioida sukupuolten väliset tarpeet ja erot samalla tasa-arvonäkökulmaa kuitenkin painottaen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Hankkeessa hyödynnetään kattavasti digitaalisia sekä sähköisen viestinnän muotoja (kuten HILL –verkkoneuvotteluohjelman käyttö) ja pyritään näin samalla vähentämään turhaa paperin käyttöä sekä tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Hankkeessa luotujen pelillisten ja sosiaalista mediaa hyödyntävien työvälineiden avulla voidaan edistää kestävän kehityksen periaatteita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Vältetään tulostamista, syntynyt jätemateriaali kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 7
Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien yhdessä tekemä työ edesauttaa elinkeinorakenteen kehittymistä verkostomaisempaan suuntaan. Samalla luodaan mahdollisuuksia uusien innovaatioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien syntymiselle ja vähennetään keskinäistä kilpailua sekä toimintojen päällekkäisyyttä. Hanke vaikuttaa paikalliseen yrityskulttuuriin osaamisen tunnistamisen sekä hyödyntämisen kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Hankkeessa kehitetään erityisesti aineettomia palveluja ja tuotteita. Hankkeessa kehitettävien terveyttä ja hyvinvointia lisäävien yhteistoimintatapojen myötä luodaan uudenlaista, innovatiivista palvelukulttuuria, jossa asiakas on keskiössä ja asiantuntijana omassa tilanteessaan. Hankkeen tuloksena on aineeton tuote, joka edistää sekä kohderyhmän osallisuutta ja hyvinvointia, että toimijoiden osaamista ja rohkeutta uusien palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen välittömät vaikutukset kohdistuvat kohderyhmänä olevien nuorten hyvinvoinnin/terveyden ja osallisuuden lisääntymiseen. Kaikkien hankkeessa toimivien osaaminen, tiedon saatavuus sekä luovuuden toteuttaminen lisääntyvät hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden seurauksena. Hankkeella on positiivinen vaikutus myös kohderyhmän työllistymiseen koherenssin ja minäpystyvyyden tunteiden lisääntyessä omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon osallistumisen kautta. Hankkeella on myös vaikutus kohderyhmän harrastemahdollisuuksien lisääntymiseen heidän tullessaan tietoisemmiksi alueella olevasta palvelutarjonnasta monialaisuuteen perustuvan toimintamallin johdosta.
Tasa-arvon edistäminen 6 7
Hankkeella on vaikutusta naisten ja miesten sosiaalisen tasa-arvon edistämiseen ja hanke edistää sukupuolinäkökulman huomioimista mielenterveyttä tukevien ja vahvistavien toimintamallien suunnittelussa sekä toteutuksessa. Hankkeella on vaikutusta myös perinteisten sukupuolikäsitysten purkamiseen toimintamenetelmien soveltuvuudesta sukupuoleen kytkeytyen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Hankkeen kantavana periaatteena on monialainen sekä kokemus- ja vertaistoimintaan perustuva työskentelytapa, mikä auttaa erilaisten tarpeiden esiin nostamisen ja yhteensovittamisen toimintamalleja suunniteltaessa ja tuottaessa. Hankkeeseen toiminnoissa osallistujat yli sektorirajojen vaihtavat ajatuksia ja kokemuksia, mikä tukee alueen työpaikkojen kehittymistä suvaitsevaisempaan ja entistä yhdenvertaisempaan suuntaan. Kohderyhmän nuorten toimiessa aktiivisina osallisina hankkeen toimenpiteissä, heidän eriarvioisuutensa vähenee ja heidät nähdään asiantuntijoina omassa tilanteessaan. Kohderyhmän nuorten oman äänen kuuleminen auttaa myös toimijoita ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta sekä näkemään vaihtoehtoisia toimintatapoja perinteisten menetelmien rinnalle.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hankkeessa on tavoitteena tukea satakuntalaisten hyvinvointia tuottavien palveluiden verkostoitumista yli sektorirajojen samalla välillisesti vahvistaen yhdessä tekemisen kulttuuria ja laajemmin hyvinvointia edistävää toiminta- ja palvelukulttuuria.
Ympäristöosaaminen 4 6
Hankkeeseen toivotaan osallistujia myös alueella elämys- ja luontomatkailua tuottavista toimijoista, tätä kautta hankkeella on vaikutusta myös ympäristöosaamisen ja –tietoisuuden vahvistumisessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-